Rakennusalan suhdanneryhmä 1.8.8 RAKENTAMINEN 8-9 Talonrakentaminen palautumassa normaalilukemiin, infrarakentaminen yhä vilkasta
Rakennusalan suhdanneryhmä: Pentti Vesterinen, pj. Pentti Forsman Ari Laine Timo Myllys Jukka Oikarinen Mikko Ojajärvi Pekka Pajakkala Pekka Pelkonen Bo Salmén Raimo Seppälä Timo Tähtinen Juha Vartia Ulla Luukkonen, siht. Valtiovarainministeriö Suomen Pankki Valtion asuntorahasto, ARA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tilastokeskus Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Valtiovarainministeriö Rakennusteollisuus RT ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Ympäristöministeriö Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Valtiovarainministeriö Infrajaosto: Pentti Vesterinen, pj. Tapani Karonen Risto Murto Eero Nippala Pekka Pajakkala Bo Salmén Esko Tainio Ulla Luukkonen, siht. Valtiovarainministeriö Infra ry Liikenne- ja viestintäministeriö TAMK VTT Rakennusteollisuus RT ry Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö
3 1 Rakennustoiminnan volyymi = 1 11 1 9 1 3 5 6 7 8 9 Lähde: TK, RAKSU (8.8.8) Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Maailmantalouden näkymät ovat synkistyneet kuluvan vuoden alkupuoliskolla kaiken aikaa. Suomen talous on selvinnyt kansainvälisen talouden heikentymisestä tähän saakka hyvin. Korkeasuhdanne on kuitenkin ohitettu, ja maamme kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna vajaa 3 prosenttia ja ensi vuonna tätäkin vähemmän. Kasvu pohjautuu molempina vuosina pitkälti kotimaiseen kysyntään. Rakennusalan suhdanneryhmän arvion mukaan talonrakentaminen lisääntyy kuluvana vuonna kasvun taittumisesta huolimatta vielä -3 prosenttia, mutta vähenee ensi vuonna ainakin 3 prosenttia. Tuotannollinen rakennustoiminta on vielä lähikuukaudet erittäin vilkasta, mutta on kääntymässä korkealta tasoltaan jyrkkään laskuun. Uusia asuntoja aloitetaan molempina vuosina alle 3. Maa- ja vesirakentaminen jatkuu varsin vilkkaana, joskin sen kasvu hidastuu vuonna 9. Ammattitaitoisesta työvoimasta on niukkuutta etenkin etelän kasvukeskuksissa. Rakennusalan kustannuspaineiden ennakoidaan vähitellen hellittävän. Suositukset Omistusasuntojen kysynnän hiipuessa on asuntomarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi kiinnitettävä lisääntyvää huomiota kasvavien alueiden vuokra-asuntojen riittävyyteen ja monipuoliseen tarjontaan. Valtion tukemien vuokra-asuntojen lisäksi tarvitaan etenkin ydinalueilla myös vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, joiden kustannustaso pysyy kohtuuden rajoissa. Asuntorakentamisessa tulisi nykyistä enemmän hyödyntää Etelä-Suomen kasvavien alueiden ratavarsistoja paitsi joukkoliikenteen lisäämiseksi myös liikenteestä aiheutuvien ympäristöpäästöjen vähentämiseksi. Rakennusten ja rakennetun ympäristön eko- ja energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä on käyn nistettävä. Korjausrakentamista on kehitettävä monipuolisesti myös valmistuneen strategian toimenpideohjelman mukaisesti. Rakennusalan koulutuspaikkojen mitoituksessa on otettava riittävästi huomioon ikääntyvän työvoiman lisääntyvä poistuma eläkkeelle. Erityisesti alan työnjohtotehtävissä toimivien ja suunnittelijoiden niukkuus on jo nyt hälyyttävä. Infra-alan erityisvaateisiin on koulutuksen suunnittelussa paneuduttava nykyistä paremmin jo ammattikoulutasolla. Päätöksenteon edellyttämää luotettavaa tietopohjaa maa- ja vesirakennustoimialasta sekä mittareita alan suhdanteiden ennakoimiseksi on parannettava käynnistämällä niitä koskeva kehittämishanke. Tietotaso pääosin julkisin varoin rahoitettavan toimialan nykytilasta ja näkymistä on selvästi heikompi kuin esimerkiksi talonrakennustoimialasta. Erityisesti tarvitaan työlajikohtaisia (esim. maankaivu, louhinta) tietoja; kustannus- ja hintatietoja, mm. urakkahintaindeksi sekä volyymikehitystä kuvaavien eri mittareiden poikkeavuuksien tarkastelua.
Talonrakentaminen Talonrakentamisen suhdannetilanne on edelleen hyvä, mutta näkymät ovat heikenneet nopeasti viime kuukausina. Nykyinen korkea määrällinen taso - esim. osuutena bruttokansantuotteesta - huomioonottaen kyse on palaamisesta normaalimpiin lukemiin. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi nousi kuluvan vuoden tammi-toukokuussa yli 9 % vuodentakaisesta. Asuinrakentaminen väheni 7 %, muu rakentaminen kasvoi liki neljänneksen. Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni alkuvuonna 13 % ja asuinrakennusten kappalemääräiset luvat 17 %. Uusien rakennushankkeiden aloitusten selvästä vähenemisestä huolimatta talonrakentamisen määrä kuitenkin kasvaa keskeneräisten töiden runsauden ansiosta tänä vuonna vielä -3 %. Uudistalonrakentamisen määrä jää ensi vuonna tuntuvasti tätä vuotta pienemmäksi, mutta on yhä suurempi kuin keskimäärin esim. nousukauden vuosina - 6. Rakentamisen luottamusindikaattori heikkeni edelleen heinäkuussa ja laski alle pitkäaikaisen keskitasonsa. Rakennusyritysten tilauskanta on myös tavanomaista alempi, ja henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän lähikuukausina. Vuoden 8 ensimmäisellä neljänneksellä asuinrakentamisen aloitukset (m3) vähenivät 3 % ja lukumääräisesti 5 % edellisestä vuodesta. Lainakorkojen nousu 1, suhdanneodotusten heikkeneminen sekä kysyntäpatouman vähittäinen purkautuminen ovat johtaneet asuntojen myyntiaikojen pitenemiseen, ja uusien omistusasuntohankkeiden aloituksia harkitaan nyt erittäin tarkasti. Ryhmä arvioi, että kuluvana vuonna asuntoja aloitetaan 7 8 (viime vuonna 3 8 asuntoa) ja ensi vuonna aktiivisista asuntopoliittisista pyrkimyksistä huolimatta - korkeintaan saman verran. Asuntojen uudisrakentamisen hidastuminen antaa tilaa asuntojen korjaustoiminnalle, jonka tarve on suuri. Alkuvuodesta 8 ARA-tuotantoa aloitettiin 35 asuntoa, saman verran kuin vastaavasti edellisenä vuonna; pääkaupunkiseudun aloitukset kasvoivat hieman vuodesta 7. Pääosa kaikista ARA-aloituksista oli investointiavustusta saavia erityisasuntokohteita, varsinaisia vuokra-asuntoja aloitettiin alkuvuodesta vajaa 6. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon supistuminen ja liike- ja toimistorakentamisen väheneminen ei toistaiseksi olekaan lisännyt mielenkiintoa ARA-rahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon, vaikka vuokra-asuntojen kysyntä kasvukeskusalueilla on ARAn kuntakyselyissä ja viime aikojen uutisten mukaan kasvanut. Raksu-ryhmä arvioi, että ARAtuotantoa aloitetaan kuluvana vuonna noin asuntoa, ja ensi vuonna jonkin verran tätä enemmän. Vilkkaana pysyvä työvoiman kysyntä, vuokra-asuntojonojen piteneminen sekä nopeutunut vuokrien nousu edellyttäisivät tuntuvaa lisäystä niin vapaarahoitteiseen kuin valtion tukemaankin vuokra-asuntojen tarjontaan lähinnä pääkaupunkiseudulla. Teollisuusrakentamisen aloitukset supistuivat % alkuvuonna 8, mutta määrän ennustetaan kasvavan vielä jonkin verran tänä vuonna. Teollisuusrakentamisen määrä pysynee melko suurena myös lähivuosina; esim. Olkiluodon ydinvoimalan rakennustyöt jatkuvat vuoden 11 puolelle saakka. Myös varastorakentaminen on yhä vilkasta erityisesti logistiikan parantamiseen liittyvien rakennushankkeiden takia. Liikerakentamisen aloitukset lähes puolittuivat alkuvuonna vuodentakaisesta huipputasostaan, mutta volyymi kasvaa keskeneräisten töiden runsauden ansiosta vielä kuluvana vuonna. Sitä vastoin ensi vuonna liikerakentamisen määrä vähenee tuntuvasti, vaikka uusia hankkeita on suunnitteilla erittäin runsaasti Toimistorakentamisen aloitukset pysyivät tammi-maaliskuussa lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Heikentynyt suhdannetilanne, tilatarjonnan voimakas kasvu uusien hankkeiden valmistuessa sekä ulkomaisten sijoittajien lisääntynyt varovaisuus myös suomalaisia kiinteistöjä kohtaan hidastavat toimistorakennushankkeiden käynnistymistä merkittävästi tänä ja ensi vuonna.. Julkisen palvelurakentamisen aloitukset supistuivat kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta niiden odotetaan kasvavan vuonna 8. Volyymi kasvaa kuluvana ja ensi vuonna eli tämän rakentamissektorin kehitys on poikkeava muusta uudisrakentamisesta. Viime vuosina julkisen palvelurakentamisen määrä on ollut melko vähäinen. 1 Rahalaitosten asuntolainakannan vuosikasvu aleni noin prosentin verran tammikuusta kesäkuuhun vuonna 8, kesäkuussa lainakannan kasvu oli 11,3 %. Uusien asuntolainojen korot ovat nousseet koko ajan, ja kesäkuussa keskikorko oli 5,13 %. Kotitalouksien ylivelkaantumisen riskit ovat yhä lisääntyneet.
5 Alueellisesti rakentaminen on nyt painottumassa kasvukeskuksiin, kun se on viime vuosina ollut merkittävää myös kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla. Rakentamisen määrä onkin vähenemässä muualla kuin kasvukeskuksissa. Korjausrakentaminen Korjausrakentamisessa on paljon patoutuneita kasvupaineita, sillä näihin hankkeisiin on viime vuosina ollut vaikeuksia saada tarjouksia ja työvoimaa. Paineet ovat nyt purkautumassa, kun uudisrakentaminen on kääntynyt laskuun. Korjausrakentamisen määrän odotetaankin kasvavan merkittävästi kuluvana ja ensi vuonna. Päästötavoitteet merkitsevät rakennuskannan energiatehokkuuden merkittävää, monipuolista parantamista lähivuosina. Energiatehokkuuden parantaminen onkin saatava mukaan osaksi lähes kaikkea korjausrakentamista. Toinen merkittävä muutos on asuntokannan muuntaminen vanhenevan väestön tarpeita vastaavaksi. Molemmat haasteet edellyttävät monipuolisia toimenpiteitä; tietotason parantamista, viestinnän tehostamista, säädöksiä, kannusteita, tutkimusta ja tuotekehitystä sekä harkitusti normiohjausta. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakentamisen suhdannetilanne on jo neljättä vuotta poikkeuksellisen vahva, ja pysyy tie- ja ratainvestointien ansiosta kasvun lyhytaikaisesta hidastumisesta huolimatta - hyvänä myös ensi vuonna. Alan työvoimakysyntä on vilkasta ja ammattikoulutetun työvoiman niukkuus on keskeinen ongelma monissa työtehtävissä. Sitä vastoin tarvikeniukkuus ja kustannusten merkittävät nousupaineet ovat vähitellen hellittämässä. Maa- ja vesirakennusalan näkymät (VTT) Suhdannekyselyn mukaan infra-alan resurssit ovat tänä vuonna täyskäytössä, ja alan investoinnit ovat korkealla tasolla myös vuonna 9. Rakennuttajien (kunnat, valtio ja yritykset) suhdannetilanne oli keväällä 8 edelleen hyvä, ja suhdanneodotukset myös vuodelle 9 ovat toimintaympäristön epävarmuudesta huolimatta positiiviset. Alan ongelmina koetaan erityisesti kiire ja työvoiman puute. Suunnittelijoiden suhdannetilanne keväällä 8 oli edelleen erittäin hyvä, mutta odotukset vuodelle 9 ovat heikentyneet jossain määrin. Suurimpia ongelmia aiheuttavat projektivetäjien ja suunnittelijoiden puute, kireät aikataulut sekä hintakilpailu. Tulevaisuuden suurin ongelma on ammattitaitoisen työvoiman puute. Urakoitsijoiden suhdannetilanne oli keväällä 8 edelleen hyvä. Kukaan kyselyyn vastanneista ei arvioi tilanteensa heikkenevän, mutta suhdanteiden paranemista odottavien määrä on vähentynyt. Tilauskanta on lähes kaikilla yrittäjillä vähintään normaali (EK:n heinäkuun suhdannekyselyn mukaan infra-alan urakoitsijoiden suhdannenäkymät ovat kuitenkin heikentyneet kevääseen verrattuna). Tuotantokapeikoista ammattityövoiman puute on yhä keskeinen. Vuonna 9 on jo tehtyjen budjettipäätösten mukaan käynnistymässä kolme suurta mvr-hanketta (kehärata pääkaupunkiseudulla, Lusi-Mikkeli tie sekä Pietarsaaren meriväylä). Lisäksi hallitus arvioi vielä erikseen liikennepoliittisen selonteon aikaistamiskohteet. Näillä hankkeilla turvataan osaltaan tänä vuonna valmistuvista hankkeista ja talonrakentamisen maa- ja pohjarakennuksesta vapautuvien työntekijä- ja koneresurssien korkea käyttöaste. Myös kaivostoiminnassa on toteutusvaiheessa ja suunnittelussa useita maanrakennusalan resursseja käyttäviä hankkeita. Samoin kuntien vahva rahoitusasema edesauttaa mm. kaavoitettuihin alueisiin liittyvien infravelvoitteiden täytäntöönpanoa. Maa- ja vesirakennusalan näkymät 1/8, huhtikuu 8. VTT, TAMK, Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry ja Liikenne- ja viestintäministeriö.
6 Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä - teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan supistui tammikesäkuussa lähes prosentin edelliseen vuoteen verrattuna. Myös rakennusmateriaalien menekki-indeksi osoitti rakennustuotteiden myynnin hieman supistuneen samanaikaisesti. Betoniteollisuuden tuotteista sekä valmisbetonin että elementtien tuotantomäärät vähenivät alkuvuonna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vain kunnallisteknisten tuotteiden valmistusmäärät ja ympäristöbetonituotteiden myyntimäärät kasvoivat. EK:n elokuun suhdannebarometrin mukaan rakennustuoteteollisuuden tämänhetkinen tilanne on vielä kohtalainen, mutta suhdanteet ovat heikentymässä selvästi. Kapasiteettia on vapaana aiempaa enemmän, ja tuotannon kasvu päättynyt. Odotukset lähitulevaisuudesta ovat selvästi aiempaa varovaisemmat. Sen sijaan hinnat ja kustannukset kohoavat yhä yleisesti. Tilauskanta oli vielä normaalitasolla, mutta uusien tilausten määrän ennustetaan jatkavan loivaa laskua lähikuukausina. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi kohosi vuoden 7 heinäkuusta vuoden 8 heinäkuuhun,3 %. Talonrakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa,5 % ja muut kustannukset 5,8 %. Rakennustarvikkeissa nousua oli 3,7 %, eniten kallistui patteriputket (1 %), betoniteräs (19 %), rakenneteräs (15 %), rahoitus (1 %) ja työmaan energia (13 %). Kuluvan vuoden kesällä rakennuskustannusten kasvu on vaimentunut, mm. sahatavaran hinta on pudonnut kymmeneksen edelliskesän korkeista lukemista. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksi nousi toukokuussa 6,3 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta; toimitilarakentamisen indeksi nousi 1,7 %, kun taas asuinrakentamisen indeksi laski pari prosenttia. Arava- ja korkotukilainoitettujen asuntojen (pl. erityiskohteet) rakennuskustannusten 1 edellisen kuukauden keskiarvo oli heinäkuussa 8 pääkaupunkiseudulla 9 /m ja muualla maassa 1 97 /m. Vuosinousu pääkaupunkiseudulla oli 5, % ja muualla maassa 7, %. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat pysyivät suurin piirtein ensimmäisen neljänneksen tasolla. Viime vuoden vastaavasta ajankohdasta hinnat nousivat koko maassa,8 %; pääkaupunkiseudulla 3, % ja muualla maassa,3 %. Reaalisesti hinnat laskivat noin prosentin verran toisella neljänneksellä alkuvuoteen verrattuna. Pidentyneet myyntiajat viestivät asuntokysynnän rauhoittumisesta. Uusien asuntojen keskineliöhinta oli 856 /m koko maassa ja 361 /m pääkaupunkiseudulla. Asuntovuokrien nousuvauhti on kiihtynyt alkuvuonna. Toisella neljänneksellä koko maan vapaarahoitteisten vuokrien vuosimuutos oli 3,5 % ja aravavuokrien 5,1 %, pääkaupunkiseudulla vastaavasti, % ja 6, %. Koko maan pientalotonttien hinnat nousivat tammi-maaliskuussa 8 keskimäärin runsaan viidenneksen edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna; pääkaupunkiseudulla tonttien hintojen kasvuvauhti oli lähes % ja sen kehyskunnissa 13 %. Maarakennuskustannusindeksi oli kuluvan vuoden kesäkuussa 9, % vuodentakaista korkeampi, ja kustannusten nousu vaihteli työlajeittain kalliorakennustöiden 7, prosentista päällystystöiden 1,5 prosenttiin. Kokonaisindeksiin vaikuttivat erityisesti materiaalien kallistuminen ja oman kaluston kustannusten nousu. Bitumien ja maa- ja kiviaineksen kallistuminen lisäsivät eniten materiaalikustannuksia. Oman kaluston kustannuksiin vaikuttivat varsinkin polttoaineiden kallistuminen ja korkokustannusten kasvu. Maarakentamisen konekustannusindeksi nousi 1,1 % viime vuoden kesäkuusta. Työvoima Rakennusalan työllisten määrä - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan - oli kuluvan vuoden tammikesäkuussa keskimäärin 179 5 eli 15 suurempi (talonrakentaminen 13, maa- ja vesirakentaminen ) kuin vastaavaan aikaan vuonna 7. Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä työministeriön rekisteritilaston mukaan - oli puolestaan kesäkuun lopussa 1 31 (vuotta aiemmin 1 76) ja maa- ja vesirakentamisessa 1 67 (vuotta aiemmin ). Avoimien työpaikkojen määrä supistui talonrakentamisessa 5 % sekä maa- ja vesirakentamisessa % edellisvuotisesta.
Rakennusalan työvoiman kysyntä pysyy kuluvana vuonna erittäin suurena, mutta pienenee hieman ensi vuonna. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat ovat kuitenkin suuret, sillä alalta poistuu yhä enemmän suurten ikäluokkien työntekijöitä. Ulkomaisen työvoiman käyttö helpottaa jossain määrin lähinnä Helsingin seudun työvoimaniukkuutta. Ulkomaisen työvoiman varaan alan työvoimavajeen täyttämistä ei vähänkään pitemmällä aikavälillä voida kuitenkaan suuressa määrin jättää, sillä etenkin Venäjän nopea rakentamisen kasvu imee runsaasti työvoimaa kaikkialta lähialueilta. 7
Liite 1 8 Pentti Forsman Suomen Pankki Rahoitusmarkkinoiden rauhattomuus heijastuu myös Suomeen Yhdysvalloissa pankkien ongelmat ovat jatkuneet viime vuoden syyskesästä lähtien. Viime viikkoina tilanne on osin jopa heikentynyt, kun luottomarkkinoiden vaikeudet ovat levinneet uusille sektoreille. Useat johdannaismarkkinat eivät toimi edelleenkään, mikä on heijastunut monin tavoin Eurooppaan. Pankkien välisillä markkinoilla vakuudettomien talletusten riskilisät ovat edelleen korkealla tasolla (kuvio), joskin kevään jälkeen 3 kk euriborin riskilisä on hivenen laskenut. Sen sijaan 1 kuukauden euribor-korko on jopa noussut elokuussa talven huipun tasolle. Suomen asuntomarkkinoilla viitekorkona suositun 1 vuoden euriborkoron riskilisä on nyt lähes prosenttiyksikön korkeammalla tasolla kuin viime vuoden keväällä. EKP:n ohjauskorkoa koskevat odotukset ovat konvergoituneet lähelle nykyistä,.5 % tasoa, joten 5.3 % tuntumassa oleva 1 kk euribor merkitsee tuntuvia ylimääräisiä kuluja suomalaisille kotitalouksille (ja yrityksille). Pankkien välisestä luottamuspulasta aiheutuva riskilisä on nelinkertainen tavanomaisen asuntolainan marginaaliin,.3 %, verrattuna. Uusien asuntolainojen keskikorko on sekin kivunnut jo yli 5 %:n pankkien nostettua primekorkojaan, joita kotitaloudet nykyisin tuntuvat suosivan. Luottomarkkinoiden häiriö on vaikeuttanut myös kiinteistösijoitusten rahoitusta. Suomessa erityisesti velkavipua käyttäneet ulkomaiset kiinteistösijoittajat näyttävät poistuneen markkinoilta, mikä heijastunee rakentamisen volyymiin. Näyttää siltä, että luottomarkkinoiden häiriö vaimentanee osaltaan rakentamishaluja pitkälle ensi vuoteen. Riskilisä pankkien välisillä markkinoilla euroalueella 5,8,6,, 3,8 3,6 Prosenttia EKP:n ohjauskorko (1 vko) 3 kk:n vakuudeton interbank-korko (euribor) 3 kk:n vakuudellinen interbank-korko (eurepo) 3, 1/7 3/7 5/7 7/7 9/7 11/7 1/8 3/8 5/8 7/8 Lähde: Bloomberg.
KUVIOLIITE: elokuu 8 (1.8.8) 9 milj. m3 8 Koko talonrakennustuotanto neljänneksen liukuva summa 7 6 5 3 1 87 88 89 9 91 9 93 9 95 96 97 98 99 1 3 5 6 7 8 myönnetyt luvat aloitetut valmistuneet milj. m3 Asuinrakennukset neljänneksen liukuva summa milj. m3 Teollisuusrakennukset (pl. varastot) neljänneksen liukuva summa 3 1 5 1 1 8 15 6 1 5 87 88 89 9 91 9 93 9 95 96 97 98 99 1 3 5 6 7 8 myönnetyt luvat aloitetut valmiit 87 88 89 9 91 9 93 9 95 96 97 98 99 1 3 5 6 7 8 myönnetyt luvat aloitetut valmiit milj. m3 Julkiset rakennukset neljänneksen liukuva summa milj.m3 Varastorakennukset neljänneksen liukuva summa 6 1 5 8 6 3. 1 87 88 89 9 91 9 93 9 95 96 97 98 99 1 3 5 6 7 8 myönnetyt luvat aloitetut valmiit 87 88 89 9 91 9 93 9 95 96 97 98 99 1 3 5 6 7 8 myönnetyt luvat aloitetut valmiit milj. m3 9 Liikerakennukset neljänneksen liukuva summa milj. m3 Toimistorakennukset neljänneksen liukuva summa 8 7 3 6 5 3 1 1 87 88 89 9 91 9 93 9 95 96 97 98 99 1 3 5 6 7 8 myönnetyt luvat aloitetut valmiit 87 88 89 9 91 9 93 9 95 96 97 98 99 1 3 5 6 7 8 myönnetyt luvat aloitetut valmiit
1 55 Asuntojen hinnat Neljännesvuosittain 198 = 1 5 5 Nimellishinnat 1) 35 3 5 ) 15 1 Reaalihinnat 5 8 81 8 83 8 85 86 87 88 89 9 91 9 93 9 95 96 97 98 99 1 3 5 6 7 8 1) Koko maan vanhojen kerrostalojen hinnat, ) deflatoituna ansiotasoindeksillä. 3.7.8/VM/KO/ UL(Lähde: TK) 1166.xls 1 Asuntojen reaalihinnat ja asuntoinvestoinnit Neljännesvuosittain 198 = 1 19 17 Asuntojen reaalihinnat 1) 15 13 11 Asuntoinvestoinnit ) 9 7 5 8 83 8 85 86 87 88 89 9 91 9 93 9 95 96 97 98 99 1 3 5 6 7 8 1) Koko maan vanhojen kerrostalojen hinnat, deflatoituna kuluttajahintaindeksillä. ) neljänneksen liukuva keskiarvo 3.7.8/VM/KO/UL (Lähde: TK) 1735.xls ASUNTOLAINOJEN KEHITYS SUOMESSA Asuntolainakannan kuukausimuutos 1) (vasen ast.) Uusien asuntolainasopimusten keskikorko (oikea ast.) 7 6 5 3 1-1 1 9 8 7 6 5 3 1 1995 1996 1997 1998 1999 1 3 5 6 7 8 Lähde: Suomen Pankki. 1) Asuntolainakannan kuukausimuutos on kausipuhdistetun nettovirran 3 kk:n liukuva keskiarvo.
11 35 3 Kerrostaloasuntojen nimellishinnat euroa / m Pääkaupunkiseutu 5 Koko maa 15 1 Muu Suomi 5 87 88 89 9 91 9 93 9 95 96 97 98 99 1 3 5 6 7 8 Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen. 3.7.8/VM/KO/UL (Lähde: TK: 8:II) 135.xls 3 5 Kerrostaloasuntojen nimellishinnat euroa / m Helsinki 3 5 Espoo ja Kauniainen Vantaa 1 5 1 5 85 86 87 88 89 9 91 9 93 9 95 96 97 98 99 1 3 5 6 7 8 HUOM: Laskutapa muuttunut vuoden alusta lähtien. 3.7.8/VM/KO/UL (Lähde: TK, 8:II) 137,xls Rakennuskustannukset alaerittäin 1 kuukauden %-muutos 9 8 7 6 5 3 Muut Työ Kaikki Materiaali 1-1 3 5 6 7 8 Lähde: TK 1.8.8/VM/KO/UL (8:7) 118.xls
1 35 3 Tonttien reaalihinnat 1985 = 1 kehyskunnat koko maa muu Suomi pääkaupunkiseutu 5 15 1 5 1985 199 1995 5 Pientalotonttien hinnat Lähde: Tilastokeskus 16.6.8/VM/KO/UL 19359.xls 35 3 Asuntohinnat, urakkatarjoushinnat, tonttien hinnat (PKS) ja rakennuskustannukset (koko maa) 1995 = 1 Kiinteistöjen hintaindeksi, tontit, 1995=1; Pääkaupunkiseutu Asuntohinnat (pääkaupunkiseutu); Talonrakentamisen tarjoushintaindeksi (pääkaupunkiseutu); Rakennuskustannusindeksi (koko maa); kokonaiskustannukset 5 15 1 5 95 96 97 98 99 1 3 5 6 7 8 3.7.8/VM/KO/UL (Lähteet: TK, Rapal) 19361.xls
16 Maanrakennuskustannusindeksi = 1 15 1 Sillanrakennustyöt Päällystystyöt Kunnossapito Kokonaisindeksi 13 1 11 1 1 3 5 6 7 8.7.8/VM/KO/UL, lähde: TK (8:6) 1898.xls Maarakennusalan konekustannusindeksi = 1 5 3 1 19 17 15 13 Polttoaineet Kokonaisindeksi Palkat 11 9 7 1 3 5 6 7 8.7.8/VM/KO/UL, lähde: TK (8:6) 1898.xls Rakennustoiminnan työlliset 1 henkeä 18 16 Talonrakennus 1 1 1 8 6 Maa- ja vesirakennus 9 91 9 93 9 95 96 97 98 99 1 3 5 6 7 8 Lähde: Tilastokeskus 31.7.8/VM/KO/UL (Lähde: TK: 8:6) 8.xls