Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2016/2140(INI) 12.1.2017 MIETINTÖLUONNOS vaatetusalaa koskevasta EU:n lippulaiva-aloitteesta (2016/2140(INI)) Kehitysvaliokunta Esittelijä: Lola Sánchez Caldentey PR\1112507.docx PE595.670v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...9 PE595.670v01-00 2/10 PR\1112507.docx
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS vaatetusalaa koskevasta EU:n lippulaiva-aloitteesta (2016/2140(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 3, 6 ja 21 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153, 191, 207, 208 ja 218 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12, 21, 28, 29, 31 ja 32 artiklan, ottaa huomioon yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet 1, ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman nro 26/9 2, jossa se päätti perustaa avoimen hallitustenvälisen työryhmän, jossa käsitellään monikansallisia yrityksiä ja muita liikeyrityksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisen kannalta ja jonka tehtävänä on laatia oikeudellisesti sitova kansainvälinen väline, jonka avulla säännellään kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaisesti monikansallisten yhtiöiden ja muiden liikeyritysten toimintaa, ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 antaman päätöslauselman 70/1 kestävästä kehityksestä: Transforming our World: the 2030 Agenda for Sustainable Development 3, ottaa huomioon kestävää kehitystä koskevan UNCTADin investointipolitiikan kehyksen (2015) 4, ottaa huomioon OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille 5, ottaa huomioon komission tiedonannon Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa (COM(2015)0497) 6, ottaa huomioon vuonna 2015 annetut komission suuntaviivat ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten analysoinnista kauppaan liittyvien politiikka-aloitteiden vaikutustenarvioinneissa 7, ottaa huomioon Euroopan parlamentin ulkoasioiden pääosaston politiikkayksikön vuonna 2015 julkaiseman tutkimuksen ihmisoikeus- ja demokratialausekkeista EU:n 1 http://www.ohchr.org/documents/publications/guidingprinciplesbusinesshr_en.pdf 2 A/HRC/RES/26/9 (http://www.ihrb.org/pdf/g1408252.pdf). 3 A/RES/70/1 (http://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=a/res/70/1) 4 http://unctad.org/en/publicationslibrary/diaepcb2015d5_en.pdf 5 http://www.oecd.org/daf/inv/mne/48004323.pdf 6 http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2016/january/tradoc_154139.pdf 7 http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/july/tradoc_153591.pdf PR\1112507.docx 3/10 PE595.670v01-00
kansainvälisissä sopimuksissa 1, ottaa huomioon Euroopan parlamentin ulkoasioiden pääosaston politiikkayksikön teettämän tutkimuksen The EU s Trade Policy: from gender-blind to gender-sensitive? 2, ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisissä kauppasopimuksissa 3, ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Rana Plaza -rakennuksen romahtamisen toisesta vuosipäivästä ja Bangladeshin kestävyyssopimuksen edistymisestä 4, ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman parlamentin vuonna 2010 antamien sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta 5, ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman temaattisen tavoitteen Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 9 artiklan 3 kohta) täytäntöönpanosta 6, ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman yritysten vastuusta kolmansissa maissa tehdyistä vakavista ihmisoikeusrikkomuksista 7, ottaa huomioon 14. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2015 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla 8, ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, ottaa huomioon kehitysvaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0000/2017), A. toteaa, että taloudellisen kehityksen olisi aina kuljettava käsi kädessä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kanssa; ottaa huomioon, että globaalien arvoketjujen monimutkaisuuden ja hajanaisuuden vuoksi on selvää, että tarvitaan täydentäviä ja rinnakkaisia toimia, joiden avulla vältetään niiden mahdolliset haittavaikutukset, puututaan niihin ja lievennetään niitä sekä varmistetaan, että ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutuneilla on käytössään tehokkaat oikeussuojakeinot; B. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artiklassa edellytetään, että EU:n politiikkaa, myös kauppapolitiikkaa, harjoitetaan unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti, eli 1 http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2004_2009/documents/nt/584/584520/584520en.pdf 2 http://www.europarl.europa.eu/regdata/etudes/idan/2015/549058/expo_ida(2015)549058_en.pdf 3 EUVL C 56 E, 26.2.2013, s. 87. 4 EUVL C 346, 21.9.2016, s. 39. 5 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0298. 6 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0335. 7 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0405. 8 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0502. PE595.670v01-00 4/10 PR\1112507.docx
käytännössä SEUT:n 208 artiklassa tarkoitettujen kehitysyhteistyöpolitiikan periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti; toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklassa vahvistetaan, että EU:n ulkoiset toimet perustuvat demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuuteen ja jakamattomuuteen, ihmisarvon kunnioittamiseen, tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteisiin sekä YK:n peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen; C. toteaa, että globaalien arvoketjujen vastuullinen hallinta on erityisen tärkeää kehitysnäkökulmasta, sillä räikeimmät ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien loukkaukset näyttävät tapahtuvan ja ympäristö näyttää pilaantuvan eniten niissä tuottajamaissa, joilla on usein huomattavia haasteita kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia hyödyttävän kestävän kehityksen ja kasvun aikaansaamisessa; D. ottaa huomioon, että useimmat vaatetusalalla tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset liittyvät työntekijöiden oikeuksiin ja niihin kuuluvat muun muassa tapaukset, joissa työntekijöiltä evätään oikeus muodostaa haluamiaan ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin ja oikeus käydä työehtoneuvotteluja vilpittömässä mielessä; ottaa huomioon, että tämä on johtanut laajamittaisiin työntekijöiden oikeuksien loukkauksiin, kuten erittäin alhaisiin palkkoihin, palkan maksamatta jättämiseen, turvattomiin työpaikkoihin, seksuaaliseen häirintään tai epävarmoihin työsuhteisiin; E. ottaa huomioon, että yksityisen sektorin johdolla toteutetut aloitteet, kuten menettelysäännöt, merkinnät, itsearvioinnit ja sosiaalinäkökohtiin keskittyvät tarkastukset, eivät ole viimeisten 20 vuoden aikana osoittautuneet lainkaan tehokkaiksi keinoiksi parantaa työntekijöiden oikeuksia vaatetusalan tuotantoketjussa; F. katsoo, että globaalien arvoketjujen hallinnan parantamiseksi toimintapolitiikan eri alojen, kuten kaupan ja investointien alan, yksityissektorin tuen ja kehitysyhteistyön, välineet ja aloitteet on valjastettava edistämään globaalien arvoketjujen kestävyyttä ja vastuullista hallintaa osana kestävän kehityksen toimintaohjelmaa (Agenda 2030); G. ottaa huomioon, että vaatetusalan arvoketjujen erityispiirteet, kuten maantieteellisesti hajanaiset tuotantoprosessin vaiheet, alhaiset hinnat, lyhyet toimitusajat, alihankinta ja lyhytaikaiset ostajan ja tavarantoimittajan väliset suhteet, ovat omiaan heikentämään yrityksen toimitusketjun näkyvyyttä ja avoimuutta ja lisäämään ihmisoikeusloukkausten ja työntekijöiden hyväksikäytön sekä ympäristövahinkojen riskiä; toteaa, että avoimuus on yrityksen vastuuvelvollisuuden ja vastuullisen kulutuksen ennakkoehto; toteaa, että kuluttajalla on oikeus tietää, missä ja minkälaisissa sosiaalisissa ja ympäristöoloissa tietty vaate on valmistettu; H. toteaa, että naisten oikeudet kuuluvat olennaisesti ihmisoikeuksiin; toteaa, että sukupuolten tasa-arvo kuuluu kauppasopimusten kestävää kehitystä koskeviin lukuihin; toteaa, että kauppa- ja investointisopimusten vaikutukset kohdistuvat eri tavalla naisiin ja miehiin rakenteellisesta sukupuolten eriarvoisuudesta johtuen, ja katsoo, että kestävään ja osallistavaan kehitykseen, kasvuun ja kauppasopimuksiin on sisällyttävä ihmisoikeuksien noudattaminen, myös sukupuolinäkökulmasta katsottuna; I. toteaa, että arvioiden mukaan 60 70 prosenttia valmisvaatealan työntekijöistä on nuoria, enimmäkseen vähän koulutettuja naisia; toteaa, että alhaiset palkat yhdessä alhaisen tai PR\1112507.docx 5/10 PE595.670v01-00
olemattoman sosiaaliturvan kanssa tekevät näistä naisista erityisen alttiita hyväksikäytölle; ottaa huomioon, että meneillään olevissa kestävyyteen liittyvissä aloitteissa ei juurikaan sovelleta sukupuolinäkökulmaa; J. ottaa huomioon, että vaatetusala on ala, jolla on käynnissä eniten kestävyyteen liittyviä aloitteita; ottaa huomioon, että vain harvat nykyisistä aloitteista ovat sen laajuisia, että niillä voitaisiin saada aikaan merkittäviä vaikutuksia; K. toteaa, että lokakuussa 2015 komissio julkaisi uuden kauppapoliittisen strategiansa Kaikkien kauppa, jossa se ilmaisee tavoitteensa käyttää kauppaa keinona vahvistaa kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia ja hyvää hallintoa kolmansissa maissa; 1. korostaa, että EU:n kauppa- ja investointipolitiikka ovat sidoksissa sosiaaliseen suojeluun, kehitykseen, ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvään toimintapolitiikkaan; kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien kehitykseen vaikuttavien toimintaperiaatteiden johdonmukaisuuden kaikilla tasoilla erityisesti unionin kauppa- ja investointipolitiikassa; 2. kehottaa komissiota sitoutumaan sitovien ja ehdottomien ihmisoikeus- sekä sosiaali- ja ympäristölausekkeiden edistämiseen kansainvälisistä sopimuksista neuvoteltaessa; pitää valitettavana, että vapaakauppasopimuksiin ja muihin taloutta koskeviin kumppanuussopimuksiin sisältyviä nykyisiä ihmisoikeuslausekkeita ei yleensä noudateta; 3. panee merkille, että yhä enemmän huomiota on kiinnitetty hyvien työolojen edistämiseen globaaleissa toimitusketjuissa Rana Plazan tehtaan romahtamisen, pakollisia due diligence -velvoitteita koskevan Ranskan lakiesityksen ja orjuuden vastaisen Yhdistyneen kuningaskunnan lakiesityksen jälkeen ja puheenjohtaja Junckerin esitettyä G7-kokouksessa julkilausuman, jossa hän kannatti pikaisia toimia globaalien toimitusketjujen vastuullisuuden parantamiseksi; panee merkille komission sitoutumisen toimitusketjujen vastuullisen hallinnan edistämiseen, myös vaatetusalalla, Kaikkien kauppa -tiedonannossa esitellyllä tavalla; pitää myönteisenä vihreää korttia koskevaa aloitetta, johon sisältyy kahdeksan jäsenvaltion vaatimus siitä, että EU:ssa toimivat yritykset noudattavat varmistamisvelvollisuutta, kun on kyse yksilöistä ja yhteisöistä, joiden ihmisoikeuksiin ja paikalliseen ympäristöön yritysten toiminta vaikuttaa; 4. kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen vaatetusalan toimitusketjuihin sovellettavista sitovista due diligence -velvoitteista, jotka ovat sopusoinnussa OECD:n toimintaohjeiden ja kansainvälisesti sovittujen ihmisoikeusnormien sekä sosiaali- ja ympäristönormien kanssa; katsoo, että ehdotuksessa olisi keskityttävä vaatetusalan työntekijöitä koskeviin keskeisiin ongelmiin (työterveys ja -turvallisuus, toimeentuloon riittävä palkka, yhdistymisvapaus, seksuaalinen häirintä ja väkivalta) ja käsiteltävä seuraavia asioita: kestävään tuotantoon sovellettavat keskeiset perusteet, avoimuus ja jäljitettävyys, mukaan lukien tietojen keruu ja kuluttajatietoja koskevat välineet, due diligence -tarkastukset ja oikeussuojakeinot, sukupuolten tasa-arvo, toimitusketjun due diligence -raportointi ja valistus; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että tehtävää on vielä paljon, ja kehottaa komissiota toteuttamaan lisätoimia, joilla on välitön vaikutus työntekijöiden elämään; PE595.670v01-00 6/10 PR\1112507.docx
5. kehottaa jälleen komissiota ulottamaan yritysten yhteiskuntavastuuta ja sitovia due diligence -velvoitteita koskevat aloitteet vaatetusalan nykyisiä puitteita laajemmalle, jotta varmistetaan, että EU ja sen kauppakumppanit ja toimijat täyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamista ja korkeimpien mahdollisten sosiaali- ja ympäristönormien noudattamista koskevan velvoitteensa; 6. kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita edistämään politiikkavuoropuhelun ja valmiuksien kehittämisen avulla sitä, että kumppanimaat omaksuvat ja panevat tehokkaasti täytäntöön kansainväliset työelämän normit ja ihmisoikeudet Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimusten ja suositusten mukaisesti; korostaa tässä yhteydessä, että yritysten vastuullisuuden avainkriteereihin kuuluu se, että kunnioitetaan oikeutta muodostaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin; 7. kehottaa komissiota lunastamaan lupauksensa, jotka koskevat tavoitetta saada aikaan parannuksia valmisvaatealalla muun muassa keskittymällä vahvasti sukupuolinäkökulmaan; kehottaa komissiota asettamaan sukupuolten tasa-arvon keskeiselle sijalle lainsäädäntöä koskevassa lippulaiva-aloitteessaan; 8. kehottaa komissiota edistämään aktiivisesti ekologisten ja kestävästi tuotettujen raakaaineiden käyttöä samoin kuin edistämään voimakkaasti vaatteiden ja tekstiilien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sisällyttämällä lainsäädäntöä koskevaan lippulaivaaloitteeseen asiaa koskevia säännöksiä; 9. korostaa tarvetta edistää menettelysääntöjen, merkintöjen ja reilun kaupan ohjelmien käyttöä ja varmistaa, että toiminta on sopusoinnussa kansainvälisten normien kanssa, joita ovat esimerkiksi yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet, OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille ja tulevat OECD:n due diligence -toimintaohjeet vaatetus- ja jalkinealalle; 10. kehottaa komissiota ottamaan käyttöön erityistoimenpiteitä, joiden avulla pienet ja keskisuuret eurooppalaiset yritykset pystyvät käyttämään välineitä, jotka mahdollistavat investoimisen niiden toimitusketjujen kestävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen, ja toteaa, että näihin toimenpiteisiin voisi kuulua muun muassa sellaisten yhteistyökumppaneiden löytämistä helpottavien yritysfoorumien tukeminen, joiden avulla yritykset voivat luoda yhteyksiä reiluun kauppaan ja eettiseen muotiin keskittyneisiin maahantuojiin ja tavarantoimittajiin EU:ssa ja sen kumppanimaissa; 11. katsoo, että on olennaisen tärkeää varmistaa yritysten toimintaan liittyvän tiedon saanti; katsoo, että on erittäin tärkeää ottaa käyttöön tuotantoaan kolmansiin maihin ulkoistaneita EU:ssa toimivia yrityksiä koskeva pakollinen raportointijärjestelmä ja niitä koskevat due diligence -velvoitteet; katsoo, että vastuun olisi ulotuttava koko toimitusketjuun kaikki virallisen ja epävirallisen talouden alihankkijat mukaan lukien ja pitää myönteisinä käynnissä olevia toimia tämän toteuttamiseksi; katsoo kuitenkin, että EU:lla on parhaat mahdollisuudet kehittää yhteiset puitteet pakollista kansainvälistä due diligence -menettelyä ja toimitusketjun avoimuutta ja jäljitettävyyttä koskevan lainsäädännön avulla; 12. korostaa, että on tarpeen saada kattavat tiedot yritysten tuloksista kestävän kehityksen alalla; kehottaa tässä yhteydessä laatimaan yhteiset määritelmät ja normit erityisesti tuontia koskevien tilastotietojen keruuta, vertailua ja arviointia varten ja pitää PR\1112507.docx 7/10 PE595.670v01-00
myönteisenä Higg-indeksiin liittyvää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jota sovelletaan yritysten ympäristö-, sosiaali- ja työllisyysvaikutusten mittaamiseen; 13. kehottaa komissiota esittämään kattavan strategian, jossa tarkastellaan, miten kehitystä, kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä ja julkisia hankintoja koskevilla toimintapolitiikoilla voidaan tukea oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää vaatetusalan toimitusketjua edistämällä parhaita käytäntöjä ja tarjoamalla kannustimia yksityisen sektorin toimijoille, jotka investoivat toimitusketjujensa kestävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen aina kuitujen viljelijästä lopulliseen kuluttajaan asti; 14. panee erittäin tyytyväisenä merkille sitovan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevan YK:n sopimuksen valmistelun ja toteaa, että sopimuksen uskotaan parantavan yritysten yhteiskuntavastuuta, myös vaatetusalalla; pitää tätä prosessia jarruttavaa toimintaa valitettavana ja kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita osallistumaan rakentavassa hengessä näihin neuvotteluihin; 15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle. PE595.670v01-00 8/10 PR\1112507.docx
PERUSTELUT Maailmanlaajuisen vaatetusalan kaupan arvo on yli 2,86 miljardia euroa, ja alalla työskentelee yli 75 miljoonaa ihmistä, joista kolme neljäsosaa on naisia. Vaatetusalan toimitusketju kuuluu niihin, joilla ihmisoikeusloukkausten ja ihmisarvoon kohdistuvien loukkausten vaara on suurin. On kulunut viisi vuotta Rana Plazan dramaattisista tapahtumista Bangladeshissa. Kyseinen Dhakan ulkopuolella Savarissa sijainnut kahdeksankerroksinen rakennus, jossa toimi useita vaatetehtaita, romahti tuolloin, ja onnettomuudessa kuoli yli 1 100 ihmistä ja noin 2 500 ihmistä loukkaantui. Onnettomuuden jälkeen on yhä laajemmin kiinnitetty huomiota siihen, minkälaisissa oloissa vaatteemme tuotetaan. Sen lisäksi on käynnistetty useita sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoiden ja erityisesti kansalaisjärjestöjen, ILO:n ja OECD:n aloitteita. Näitä aloitteita ei ole kuitenkaan yhdenmukaistettu, ja ne ovat toisinaan päällekkäisiä eivätkä kata koko alaa kauttaaltaan. Lisätoimet ovat tarpeen, vaikkakin Euroopan unioni ja sen toimielimet toimivat päättäväisesti tilanteen korjaamiseksi ja vaikkakin Bangladesh Compact -aloitteen ja G7-maiden Vision Zero Fund -aloitteen kaltaisten aloitteiden yhteydessä toteutetut toimet ovat myös arvokkaita. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi osallistuttava aktiivisesti ja tehokkaasti toimintaan, jonka tarkoituksena on päästä eroon jatkuvista ihmisoikeusloukkauksista alan koko toimitusketjussa. Vaatetusalan toimitusketjua koskevat ongelmat liittyvät kolmeen tekijään, joita on käsiteltävä yhdessä, jotta varmistetaan ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen. Tämän lisäksi sukupuolinäkökulma olisi otettava huomioon kaikissa toimissa, jotta huolehditaan sukupuolten tasa-arvosta ja varmistetaan tehokkaasti naisten oikeuksien toteutuminen. Yksi näistä kolmesta tekijästä liittyy ihmisarvoiseen työhön ja sosiaalinormeihin. Vaatteitamme tuotetaan usein piittaamatta juurikaan ihmisarvoon liittyvistä perusedellytyksistä, koska alhainen hinta on edelleen ratkaiseva tekijä ihmisten ostokäyttäytymisessä, usein myös työntekijöiden hyvinvoinnin kustannuksella. Työntekijöiden oikeuksia rikotaan usein. Ammattiliittojen ja työntekijäjärjestöjen on voitava toimia itsenäisesti ja vapaasti edistääkseen ja suojellakseen työntekijöiden oikeuksia, erityisesti työterveyttä ja -turvallisuutta, ja niiden on voitava kehittää tehokkaasti tärkeää rooliaan välttämättömänä kumppanina työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa ja työehtosopimusprosesseissa. Toisen tärkeän tekijän muodostavat avoimuus ja jäljitettävyys. Kansalaiset saavat tuskin lainkaan tietoa siitä, minkälaisissa oloissa vaatteemme tuotetaan. Merkintöjä ja valistusta on kehitettävä huomattavasti, ja tämä edellyttää pikaista ja kouriintuntuvaa poliittista sitoutumista. Jotta tuloksia saataisiin aikaan, avoimuus ja jäljitettävyys olisi asetettava koko tuotantoketjussa ehdottomaksi vaatimukseksi, joka mahdollistaa muun edistyksen. Lisäksi on muistettava, että nykyiset vapaaehtoiset aloitteet ovat usein päällekkäisiä eivätkä kata koko toimitusketjun porsaanreikiä ja että niillä ei myöskään ole pystytty tehokkaasti ratkaisemaan ihmisoikeuksiin liittyviä ongelmia tai turvaamaan ympäristönsuojelua ja sosiaalinormeja, kuten työterveyttä ja -turvallisuutta, sosiaaliturvaa tai työaikaa, koskevia vähimmäisvaatimuksia, vaan sekä työntekijöitä että ihmisoikeuksia koskevat PR\1112507.docx 9/10 PE595.670v01-00
perustavanlaatuisimmat normit ovat jääneet häpeällistä kyllä toteutumatta. Tämän vuoksi tarvitaan kiireellisesti oikeudellisesti sitovaa institutionaalista kehystä. Kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevan periaatteen (SEUT:n 208 artikla) mukaisesti komission on laadittava lainsäädäntöehdotus vaatetusalan toimitusketjuihin sovellettavista sitovista due diligence -velvoitteista, jotka ovat sopusoinnussa OECD:n toimintaohjeiden ja kansainvälisesti sovittujen ihmisoikeusnormien sekä sosiaali- ja ympäristönormien kanssa. On välttämätöntä korostaa pakollisten ja sitovien velvoitteiden varmistamista toimitusketjujen sekä alku- että loppupään toiminnassa: on tärkeää korostaa, että tuotantoketjun alkupäässä toimivat tuottajat ja niiden tytäryritykset sekä tuotantoketjun loppupäässä toimivat jakelijat ja vähittäiskauppiaat ovat täysin yhtäläisesti vastuussa vaatetusalalla vallitsevista epäeettisistä käytännöistä. Ihmisoikeuksien on oltava keskeisellä sijalla tässä ehdotuksessa, ja siinä olisi keskityttävä vaatetusalan työntekijöitä koskeviin keskeisiin ongelmiin (työterveys ja -turvallisuus, toimeentuloon riittävä palkka, yhdistymisvapaus, seksuaalinen häirintä ja väkivalta). Siinä olisi käsiteltävä seuraavia asioita: kestävään tuotantoon sovellettavat keskeiset perusteet, avoimuus, jäljitettävyys ja mekanismit, joilla varmistetaan alan käytäntöjen sekä julkinen että riippumaton valvonta, mukaan lukien tietojen keruu ja kuluttajatietoja koskevat välineet, due diligence -tarkastukset, oikeussuojakeinot, sukupuolten tasa-arvo, toimitusketjun due diligence -raportointi ja valistus. Tässä mielessä sitovan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevan YK:n sopimuksen valmistelemiseksi käynnistetyt toimet ovat erittäin tervetulleita ja tarpeellisia. Odotamme, että se valmistuu mahdollisimman pian ja että EU ja sen jäsenvaltiot osallistuvat työhön täysimääräisesti, sillä se auttaa vähentämään kansainvälisesti monikansallisten yritysten jäämistä rankaisematta, jos ne syyllistyvät ihmisoikeusloukkauksiin. PE595.670v01-00 10/10 PR\1112507.docx