Ympäristölautakunta 75 12.08.2014 Ympäristölupa eläinsuojan muutokselle, Kumpulainen Ville 87/11.01.00/2014 Ymplk 75 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh. 040 568 2619 1. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta eläinsuojan ym päris tö lu van muutoksesta. Hakemus koskee lihakarjatilan toimintaa Vieremän kunnan Haa jaisten kylässä, tilalla Viisala RN:o 2:17. 2. HAKIJA Ville Kumpulainen Väliahontie 179 74590 KURENPOLVI Hakija toimii yhteyshenkilönä (puhelin 044-5485817) Liike- ja yhteisötunnus (Kumpulainen Ville): 2386108-1 Tilatunnus: 925000787 3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 140 lihanaudalle ja 63 va sikal le (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Vieremällä Haajaisten kylässä, Viisala -nimisellä ti lal la RN:o 2:17 (925-402-2-17). Eläinsuojan karttakoordinaatit I: 3498412 ja P: 7060145. Tilan omistaa hakija. Ympäristölupa 3.6.2004 80 on myönnetty Vesa ja Marjatta Kumpulaiselle. Nykyinen toiminnanharjoittaja on Ville Kum pu lai nen, joka hakee ympäristöluvan muutosta. 4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennai seen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläin-
ten määrän kasvu ja tuotantosuunnan muutos alkuperäiseen ym päris tö lu paan verrattuna katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle, on ym pä ristö lu pa vel vol li nen. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan kun nan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ym päris tö lu pa ha ke muk sen, joka on tarkoitettu vähintään 80 ja alle 200 liha nau dal le. Vieremän kunnassa ympäristönsuojeluviranomaisena toi mii Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunta. 5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristöluvan muutoshakemus on tullut vireille 28.1.2014. Ha kemus ta on täydennetty 28.4.2014. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta on myön tä nyt toiminnalle ympäristöluvan 3.6.2004 80. Ympäristölupa on myönnetty eläinsuojalle, jossa on eläinpaikat 30 lehmälle, 10 li hanau dal le, 20 hieholle ja 20 vasikalle. Tilakeskuksen vanha navetta on rakennettu vuonna 1960 ja sii lo-osa vuonna 1986. Uusi kylmäkasvattamo on rakennettu vuonna 2000 (rakennuslupa 00-0031) ja sitä on laajennettu vuonna 2004. Ti lan virtsasäiliö ja kuivalantala on rakennettu vuonna 1994. Lisäksi ha kijal la on käytössä vuokrattua virtsasäiliötilavuutta 240 m³ ja kui vi kelan ta la ti la vuut ta 780 m³. Lantaloiden vuokrasopimukset ovat ha kemuk sen liitteenä. Lannan levitykseen käytettävä peltoala on tällä hetkellä 75 ha, josta vuok ra pel toa on 25 ha. Vuokrapeltojen sopimukset ovat ha ke muk sen liitteenä. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della. Eläinsuojan sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois-Sa von maakuntakaava 2030. Maakuntakaavassa tilan alue on mer kit ty maatalousalueeksi (Haajainen, MT 242). Ylä-Haajainen on mer kit ty merkinnällä luonnonsuojelualuevaraus SL 503 (luon non suoje lu alue) ja Venelahti merkinnällä SL 505. Alueiden luon non suo je lupää tök siä ei ole tehty.
7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle alueelle. Tilalla on harjoitettu maa ta lout ta 1600-luvulta lähtien. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luo ki tel lul la pohjavesialueella. Tilan alueella ei ole arvokkaita luon totai maisemakohteita. Tila sijaitsee Ylä- ja Ala-Haajaisen välisellä kannaksella. Molempiin ve sis töi hin on matkaa noin 60 m. Tilakeskus sijaitsee Joutsenjoen va lu ma-alu eel la 04.529. Osa tilan pelloista rajoittuu vesistöihin Yläja Ala-Haajainen sekä Savikonpuro. Osa rantaan rajoittuvista pel loista on laitumena. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat tilakeskuksesta noin 210 m länteen ja 230 m luoteeseen. Seuraavaksi lähin asuinkiinteistö sijaitsee ti la kes kuk ses ta 380 m länteen. Lähin vapaa-ajan kiinteistö sijaitsee ti la kes kuk ses ta 350 m kaakkoon. 8. TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Lihakarjatilalla tuotetaan naudanlihaa noin 50 000 kg vuodessa. Vasi kat tulevat terneinä ja niitä kasvatetaan n. 18 kk ikään. Eläimet on si joi tet tu kahteen rakennukseen. Lämpimässä navetassa on 63 alle 6 kk ikäistä vasikkaa ja kylmäpihatossa 140 yli 6 kk ikäistä nautaa. Kaikki eläimet ovat kuivikelannalla. Tilalla on käytössä kui vi ke lan nan varastointitilavuutta yhteensä 2340 m³ sen jälkeen kun uusi etä lan tala on saatu valmiiksi syksyllä 2014. Lisäksi tilalla on käytössä virt sasäi liö ti la vuut ta yhteensä 420 m³. Tilan tuotantosuunta ja eläinyksikkömäärä ovat muuttuneet al ku peräi seen ympäristölupaan verrattuna. Tilalla on harjoitettu aiemmin mai don tuo tan toa. Muutostöiden yhteydessä lypsyaseman tilat on muu tet tu loppukasvattamoksi ja tila on siirtynyt kokonaan li han tuotan toon vuoden 2013 alusta lähtien. Vanhan eläinsuojan pohjapiirustus on muuttunut siten, että eläin suojaan mahtuu 21 vasikkaa kolmelle eri alueelle (yhteensä 63). Lisäksi van has sa eläinsuojassa on paikat 20 kasvavalle naudalle. Kyl mäkas vat ta mon pohjapiirustuksen lypsyasema-, toimisto-, ja wc-tilat on muu tet tu eläintilaksi 20 naudalle. Kyseisessä rakennuksen siivessä on myös sairaskarsinapaikat. Pohjapiirustuksen kohdassa lyp sy lehmät 30 kpl on nykyään 60 kpl nautoja ja laajennusosassa 40 kpl nauto ja. Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 374 eläinyksikköä. Lisäystä alkuperäisen luvan eläin yk sik kö mää rään on 34 %.
Hakija esittää jatkavansa toimintaa nykyisessä laajuudessa. Eläinpaik ko jen nykyinen määrä ja ympäristöluvassa 3.6.2004 ollut eläinmää rä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyiset eläinpaikat Ympäristölupa 3.6.2004 Lihanautoja 140 30 Vasikat alle 6 kk 63 20 Lypsylehmät - 30 Hiehoista (6-8 kk) 40 kpl laiduntavat neljän kuukauden ajan. Eläimet ovat öisin ulkona. Laidunalaa on käytettävissä noin 10 ha. Laitumilla ei ole pysyvää eikä väliaikaista ruokintapaikkaa. Laitumet rajoittuvat Ylä- ja Ala-Haajaiseen. Eläimet juovat järvestä. Alueen uimaranta sijait see noin 220 metrin päässä laitumesta kaakkoon päin. Jaloittelualuetta tai tarhaa ei ole. Tilan toimintaa on harjoitettu ympäristölupapäätöksen 3.6.2004 sekä mui den määräysten mukaisesti lukuun ottamatta: -Tarkastuksella 22.2.2013 on todettu puutteita kuivikelannan varas toin ti ti la vuu des sa. Eläinsuojan kuivikelannan va ras toin ti ti lavuus ei ole ollut riittävä 12 kk lannanvarastointiin. -Eläinyksikkömäärä on kasvanut aiempaan ympäristölupaan verrat tu na. 8.2. Käytettävät raaka-aineet Esikuivattua säilörehua pyöröpaalataan noin 1000 tn vuodessa. Säilön tä ai nee na käytetään biologisia säilöntäaineita 3 kg vuodessa. Eläin ten rehuna käytetään myös viljaa noin 150 tonnia vuodessa. Vil jan säilöntäaineena käytetään propionihappoa 1000 litraa vuo dessa. Tilalla käytetään vuosittain typpi- ja fosforilannoitteita ympäristötuen sal li mien ehtojen mukaan. Talouskeskuksen vesi tulee Vieremän eteläosan vesiosuuskunnalta. Ve den kulutus on noin 7000 m³ vuodessa. Tilakeskuksessa on käytössä 6200 l polttoainesäiliö. Säiliössä on kiin teä suoja-allas, lukitus, ylitäytönestin ja laponestolaite. Säiliön tank kaus- ja täyttöpaikkaa ei ole tiivistetty.
Muita öljytuotteita käytetään noin 200 litraa vuodessa. Öljytuotteet säi ly te tään konehallissa betonilattialla, jossa ei ole viemäriä. 8.3 Lannan käsittely Kuivikelanta ja virtsasäiliöt Lannan käsittelyssä ei ole tapahtunut muutoksia ja kaikki eläinten lan ta käsitellään edelleen kuivikelantana. Hakijalla on käytössä myös virtsasäiliötilavuutta. Tilakeskuksen lantalan koko on 675 m³. Lantala on varustettu kuormaus laa tal la ja lantala viettää kohti kahta kaivoa, joista vedet va luvat 180 m³ virtsasäiliöön. Vuokrattua virtsasäiliötilavuutta on käy tettä vis sä 240 m³. Virtsasäiliöt on tehty betonielementeistä ja niissä on be to nis ta valetut pohjat. Tarkastuksella 180 m³ säiliö vaikutti sil mämää räi ses ti hyväkuntoiselta. Säiliö oli aidattu. Eläinsuojassa ei ole enää wc:tä. Eläinsuojan pesuvedet 10 m³ vuodessa johdetaan virt sasäi li öön. Rakennettavan etälantalan koko on 650 m³. Eläinsuojien kui vi ke pohjien tilavuus on 235 m³. Lantakäytävät tyhjennetään kui va lan ta laan kaksi kertaa viikossa. Lisäksi hakija on vuokrannut kaksi laa ka sii loa kuivalannan varastointia varten. Laakasiilojen tilavuus on 780 m³. Siiloissa on seinämät kolmella sivustalla. Toinen siiloista on va rustet tu kynnyksellä. Tarkastuksella hakija ilmoitti, että myös toinen sii lo voidaan varustaa kynnyksellä. Laakasiilojen edustalla on be to ni laatta. Lantavarastot tyhjennetään kokonaan vuosittain. Räystäsvesiä pääsee tilan kuivalantalaan siilon puoleiselta katolta. Tar kas tuk sel la hakija kertoi, että katto on jatkossa tarkoitus varustaa rän nil lä ja vedet ohjata pois lantalasta. Eläinsuojan kuivikelannan varastointitarve/mitoitus mak si mi eläinmää räl le Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m³/vuosi Kuivikelanta 2352 Sadevedet 67 Pesuvedet 10 Pilaantuneet rehut 2 Yhteensä 2421
Lannan varastointilavuutta on käytettävissä 2340 m³. Tilavuus on riittä vä laskennallisesti 12 kk:n varastointiin, kun huomioidaan lai dunnus sekä virtsasäiliöiden käyttö. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la pelloilla (50 ha) ja vuokrapelloilla (25 ha). Yhteensä lannan levi tyk seen on peltoa käytössä 75 ha. Eläinsuojan mak si mi eläin määrän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tarvitaan noin 57,6 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ravinnepitoisuuksiin ja se on esitetty Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je luoh jees sa 29.6.2009. Hakijalla on käytössään riittävästi pel to pinta-alaa lannan levitykseen. Kuivikelannan levitys tapahtuu täsmälevityksenä. Lanta levitetään vii koil la18-40. Noin 70 % lannasta levitetään keväällä. Osa pelloista ra joit tuu vesistöihin Ylä- ja Ala-Haajainen sekä Savikonpuro. 8.4 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi Jätteitä muodostuu asuinrakennuksessa, rehujen ja lannoitteiden varas toin nis sa, karjarakennuksessa sekä koneiden ja laitteiden huollos sa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain Yhdyskuntajäte 7,2 m³ Muovijäte 1,2 t Kuolleet eläimet 1 t Metalli 2 t Pilaantunut rehu 2 t Jäteöljyt 0,2 t Käytetyt akut, loisteputket 0,1 t Torjunta-aineet 0,01 t - Yhdyskuntajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja tyhjennetään ker ran kuukaudessa - Muovijäte toimitetaan muovinkeräykseen - Kuolleet eläimet välivarastoidaan tiiviillä alustalla ja toimitetaan Hon ka jo ki Oy:n raadonkeräilyyn. - Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen - Pilaantuneet rehut varastoidaan kuivalantalassa ja levitetään pellol le - Jäteöljyt, akut, loisteputket ja muut vaaralliset jätteet toimitetaan vaa ral li sen jätteen keräykseen
9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YM- PÄ RIS TÖÖN 9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy Eläinsuoja ja lantavarastot ovat tiiviitä, joten päästöjä vesistöön ei aiheu du. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena nitraattiasetuksen, vil je ly suunni tel man ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Vesistöjen ja val taojien varsilla on ympäristötukiehtojen mukaiset suojakaistat. Lannan le vi tyk seen on käytettävissä riittävästi peltopinta-alaa, joten lanta voi daan käyttää viljelysuunnitelman mukaisesti lannoitteena. Karjarakennuksista ja lantalasta tulee hajupäästöjä, jotka leviävät noin 100 metrin päähän. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ai heu tuva haju ei aiheuta haittaa ympärillä asuville, koska etäisyys naa purei hin on pitkä. Melua aiheutuu autojen ja koneiden käytöstä sekä muiden autojen käyn neis tä tilalla. Eläinkuljetusauto käy tilalla 2 krt/kk, rehuauto 1 krt/kk ja yhdyskuntajätteen keräysauto 1 krt/kk. Sisäinen liikenne on nor maa lia maa- ja kotitalouteen liittyvää liikennettä. Liikenne on voimak kain ta ajoittaisesti erityisesti lannanlevitys- ja säilörehun te ko aikaan. Tilalla muodostuvasta melusta ei arvioiden mukaan ole haittaa ym pä ris töl le, koska etäisyys naapureihin on pitkä. 9.2 Vaikutukset ympäristöön Eläinsuojasta ja lannan varastointiloista ei aiheudu haitallisia vai kutuk sia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tii viitä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä pellot ei vät sijaitse pohjavesialueella. Haju- ja melupäästöt ovat vähäisiä ei kä niistä aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle. Huolehtimalla polttoaineiden ja jätteiden asianmukaisesti säi ly tykses tä ja keräykseen toimituksesta ehkäistään haitallisia ym pä ris tövai ku tuk sia. 10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Parhaan käyttökelpoisen tekniikan seikat otetaan huomioon lannan le vi tyk ses sä ja peltoviljelyssä. Hakijan arvion mukaan kuivikelannan täsmälevitys on tilan ta paukses sa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Myös polttoaineiden jakelu edus taa tilan tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
11. TOIMINNAN TARKKAILU Toiminnan tarkkailuna on EU-kirjanpito ja navettapäivyri. Rakenteiden tarkkailua tehdään normaalin toiminnan yhteydessä päi vit täin. Lantavarastojen kunto tarkistetaan tyhjennyksen yh teydes sä. Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, ilmoi te taan viranomaisille. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Riskejä voivat aiheuttaa tuotantotiloista tai lantavarastoista tuleva vuo to, eläinsairaudet sekä tulipalot. Tuotantorakennuksen paloon on varauduttu en si sam mu tus ka lus tol la. Tilalla on sammuttimia käytössä yhteensä 5 kpl. Pe las tus suun ni telma on laadittu. Eläintauteja ehkäistään varusteiden pesemisellä ja eristämällä sairaat eläimet sairaskarsinoihin. Eläinlääkäri tekee tilalla tar kas tuskäyn nin vuosittain. Vesikatkoksen varalta tilalla on mahdollisuus pumpata järvivettä eläin ten juomavedeksi poikkeustilanteissa. Sähkökatkoksen varalle käytössä on aggregaatti. Virtsasäiliön ylitäytön estämiseksi liete siirretään etäsäiliöön. Lan tava ras to jen vuotoja ehkäistään pitämällä virtsasäiliöt kunnossa. Polttoöljysäiliön vuotoja ehkäistään pitämällä säiliö kunnossa ja teke mäl lä tarkastukset. Imeytysaineena on kuiviketurve. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET - Yleiskartta - Hakemuksen täydennys - Toiminnan kuvaus ja selvitys toiminnan vaikutuksista ympäristöön - Luettelo naapureista - Asemapiirros - Pääpiirustukset eläinsuojista ja lantaloista - Pelto- ja lantaloiden vuokrasopimukset - Peltokartat 1:5000 13. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Vieremän kunnan il moitus tau lul la 21.5-19.6.2014 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuu lu tus ta koskeva ilmoitus on julkaistu Miilu lehdessä 21.5.2014. 13.2 Tarkastus Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt hakemuksen johdosta tar kastuk sel la 30.6.2014. Tarkastukseen osallistuivat Ville Kumpulainen ja ym pä ris tön suo je lu tar kas ta ja Olli Hirsimäki. Tarkastuskertomus on liitet ty asiakirjoihin. 13.3 Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja 13.4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. 13.5 Vastine Hakijan vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Ville Kum pu lai sel le ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ym pä ris tö luvan eläinsuojan toimintaan Vieremän Haajaisten kylässä tilalla Vii sala RN:o 2:17. Luvan saajan on noudatettava toiminnassaan lu pa hake muk ses sa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lupapäätöksessä an nettu ja lupamääräyksiä. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset 15.1. Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Lihanaudat 140 ja vasikat (alle 6 kk) 63 (noin 374 eläin yk sikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lan nan tuo tan to tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edellä mai nit tujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ym pä ris tö vai ku tuk sia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mu kai ses ti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kul loi sen kin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uu si misen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen
pe rus tee na olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puit teis sa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ym päris tö vai ku tuk sia. (YSL 43 ) Lannan varastointi ja käsittely 15.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Hakemuksessa kuvattu suunnitteilla oleva etälantala tulee toteuttaa vuo den 2014 aikana. Kuivalantalana käytettävään laakasiiloon on teh tä vä korokekynnys valumien estämiseksi vuoden 2014 aikana. Lan ta lan ja korokekynnyksen valmistumisesta on ilmoitettava ym päris tön suo je lu vi ran omai sel le. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilaisuudessa on otetta va huomioon eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin ker ty vät sadevedet. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää lai dun kau den tuottama lantamäärä, kuitenkin niin, että lannan va ras toin ti ti la vuu det riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riittävän suurilla lan ta va ras toil la varmistetaan, että lannan levitys voidaan toteuttaa sekä vil je lyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen ai kaan. Hakijan käytössä on riittävästi lannan varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi, kun suunniteltu etälantala rakennetaan. Luvassa on pe rus tel tua antaa määräys etälantalan rakentamisesta, jotta nit raat ti ase tuk sen vaatimus 12 kk:n varastointilavuudesta täyttyy ja ym pä ris tö lu pa voidaan myöntää. Valumien estämiseksi kuivalantalana käy tet tä vään laakasiiloon on tehtävä korokekynnys. Ilmoitusvelvollisuus lan ta lan ja korokekynnyksen valmistumisesta on tarpeen valvonnan kan nal ta. (YSL 4, 7-8, 43, VNA 931/2000 4 ) 15.3. Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Virt sa säiliöt ja kuivalantalat on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuo sit tain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyh jen nyk sen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse ta pah tumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/2000 4 )
Lannan käyttö 15.4. Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel le eläinmäärällä vähintään 57,6 ha. Lannan levitysajankohtaa valit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naa purus tol le aiheutuva hajuhaitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään 30-100 m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 2,5 emolehmää ja siitossonnia kohden, yk si ha 3,5 hiehoa kohden, yksi ha 2,7 sonnia (12-24 kk) kohden, yksi ha 3,5 sonnivasikkaa (6-12 kk) kohden sekä yksi ha 11 va sik kaa kohden. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana on lannan kes kimää räi nen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön ko ti eläin ta lou den ympäristönsuojelusta antama ohje 29.6.2009. Hakijalla on käy tet tävis sä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan le vi tysajan koh taa koskeva määräys on tarpeen mahdollisesti ai heu tu van hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan maataloudesta pe räi sin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi (931/2000) ta lousve den hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jä tetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riip puen vähintään 30?100 metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta antaman ohjeen 29.6.2009 mukaan eläinten lai dun ta mi ses sa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus kohtai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään nitraattiasetuksen suo sitte le mat 30 100 metriä. (YSL 4, 5, 7-8, 43, 45, 46, NaapL 17-18, JäteL 13, VNA 931/2000 5-6, liite 3) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely 15.5. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai
maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, jotta pyö rö paa leis ta mahdollisesti valuva puristeneste ei imeydy maa perään. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tii vis poh jai sessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Eläinsuojassa syntyvät kuivikkeet, pilaantuneet rehut ja rehutähteet on säilytettävä tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ym pä ris tö hait taa. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laantu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/2000 7 ) 15.6. Polttonestesäiliö tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säi liön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mah dol lis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla varustettuna la pon es tol la, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliön kunto on tar kastet ta va riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliön lä hei syydes sä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen va ral le. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on ke rät tä vä välittömästi talteen. Polttonestesäiliön sijoitus- ja tankkauspaikka tulee saattaa tämän mää räyk sen mukaiseksi 31.8.2015 mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 7, 8 ja 43 )
Jätehuolto 15.7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mitet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paama ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Vieremän kunnan jätehuoltomääräyksiä. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Vie re män kunnan jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka 15.8. Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 15.9. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat:
- Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym pä ris tö lu pavi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoi tus tulee tehdä esimerkiksi virtsasäiliön rikkoontuessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. ( YSL 46, 81 ja 90, JäteL 12, 118-122 ) 16. RATKAISUN PERUSTELUT 16.1 Lupaharkinnan perusteet Kun hakemukseen sisältyy eläinsuojan eläinmäärien merkittävä kasvu sekä tuotantosuunnan muutos, hakemus käsitellään ym pä ris tönsuo je lu lain 28 :n 3 momentin nojalla toiminnan olennaisena muutok se na. Lupaharkinta tehdään koko toiminnalle. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. 16.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, jossa ko ti eläin talou den harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Alueen kaa voi tus ei aseta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuoja ja lannan le vi tyk seen käytettävät pellot eivät sijoitu vedenhankinnan kannalta tär keäl le pohjavesialueelle. Eläinsuojan sijaintipaikka, etäisyydet asu tuk seen ja alueen aikaisempi käyttö huomioon ottaen ei ha kemuk sen mukaisesta toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaan tu mis ta tai kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle.
Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan laa tu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen ter veys haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maa pe rän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon non olo suh teiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai ku tus alueel la eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua koh tuu ton ta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Edel lytyk set luvan myöntämiselle ovat olemassa. 17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Muistutuksia ei jätetty eikä lausuntoja pyydetty. 18. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI- NEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Luvan haltijan on 31.12.2024 mennessä tehtävä hakemus toi mi valtai sel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tar kis ta mi seksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, käy tössä olevien kuivikelantaloiden ja virtsasäiliöiden va ras toin ti ti la vuuksis ta, käytössä olevasta lannanlevitysalasta, toiminnan ympäristövaikutuksista (ml. hajutilanne) sekä selvitys parhaan käyt tö kelpoi sen tekniikan käyttämisestä ja mahdollisuuksista vähentää toi minnas ta aiheutuvia ympäristöhaittoja. (YSL 55 ) Korvattavat päätökset Päätös korvaa Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ym pä ristö lau ta kun nan 3.6.2004 80 tekemän ympäristölupapäätöksen. 19. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mi sesta, on asetusta noudatettava. (YSL 56 ) 20. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen 26.8.2014. Tämä päätös on lainvoimainen 26.9.2014 jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa.
21. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41 43, 45 46, 52, 54 56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 118-122 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Vieremän kun nan ym pä ris tön suo je lu määräyk set 2012, Vieremän kunnan jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja met sä ta lous mi nis te riön rakentamismääräykset ja -ohjeet Ko ti eläin raken nus ten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, 7.1.2001) sekä Ym päris tö mi nis te riön antama ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009. 22. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille 28.1.2014, luvan saajalta peritään ym pä ris tö lu van muutoshakemuksen käsittelystä 1050 euroa Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen 26.11.2013 214 hyväk sy män taksan kohdan 5.2 perusteella. Toiminnan olennaista muut ta mis ta koskevan hakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä 30 prosenttia 3 :n mukaista maksua (Eläinsuojan ympäristölupa 1500 euroa) pienemmäksi. Kuulutuskustannukset peritään to del listen kulujen perusteella. 23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 23.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä val von ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Ville Kumpulainen - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vas tuu alue - Pohjois-Savon ELY-keskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kult tuu ri vastuualue - Vieremän kunnanhallitus - Vieremän kunnan rakennusvalvontaviranomainen - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste 23.2. Tieto päätöksestä
Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asias sa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta 23.3. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Vieremän kunnan ilmoitustaululla. Kuulutus julkais taan Miilu lehdessä. 24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on 25.8.2014. Päätöksen antopäivä on 26.8.2014 25. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Vieremän kunnan il moi tus tau lul le asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jol loin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (25.9.2014 mennessä). Vali tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liit tei neen on toimitettava Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ym pä ris tölau ta kun nal le osoitteeseen PL 4, 74101 Iisalmi, ympäristö- ja terveys val von ta pal ve lut. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta myöntää Ville Kum pu lai sel le ym pä ris tön suo jelu lain 28 :n mukaisen ym pä ris tö lu van eläinsuojan toimintaan Vie remän Haajaisten kylässä tilalla Vii sa la RN:o 2:17 valmistelijan eh dotuk sen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.