Julku on Pirkanmaan Yrityskummit ry:n tiedotuslehti Lehden nimi viittaa tamperelaisen kirjailijan Lauri Viidan tekstiin: Meidät on reivattu ristiin ja rastiin, kytketty, kätketty julkujen kastiin... Julkuja käytettiin aikanaan rakennustyömailla betonirakenteita tukemassa kunnes nämä saavuttivat kestävät ominaisuutensa. Yrityskummienkin joukko on runsaslukuinen ja sen kokemuspiiri rakentuu elinkeinoelämän tehtävistä ristiin ja rastiin. Joukkoon kätkeytyy monipuolista johtotason osaamista sekä henkilökohtaista yrittämistä. Myös julkisyhteisöt ovat kummien kastissa edustettuina. Tämä joukko tarjoaa tukevaa yhteistyötä Pirkanmaan alueen aloittaville tai jo pitkään toimineille yrityksille. TOIMINNAN- JOHTAJAN PALSTA Hyvät kummit, kummiyritykset ja yhteistyökumppanit n Vuosi 2013 on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Nyt kuluva vuosi on toiminnallemme merkkivuosi, sillä nyt tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun kummitoiminta sai alkunsa Pirkanmaalla. Tätä me tulemme juhlistamaan syksyllä. Näiden vuosien aikana kummit ovat olleet tukemassa satoja pirkanmaalaisia pk-yrityksiä. Yhdistyksen toiminta on voimakkaassa kasvussa ja se suuntautuu pirkanmaalaisten pk-yritysten auttamiseen. Numeroilla mitattuna vuosi 2012 oli ennätyksellinen. Aktiivisten yrityskummien avulla olemme auttaneet vuoden aikana kaikkiaan 238 pk-yritystä. Kasvua saavutettiin 46%. Liiketoiminnan kehittämisklinikoita järjestettiin 58, joihin osallistui kaikkiaan 108 yritystä ja vuoden aikana 122 yrityksellä oli oma henkilökohtainen kummi. Klinikka Klinikan avulla pyritään analysoimaan yrityksen edustajien ja 3-5 yrityskummin avulla minkälaisista haasteista kulloinkin on kysymys ja minkälaista kummia tarvitaan. Viime vuoden aikana kehitettiin
Pirkanmaan Yrityskummit ry:n tiedotuslehti 2/7 klinikka- toimintaan uusi muoto, Open-klinikka. Open-klinikka on teemoitettu avoin tilaisuus, jossa useat yritykset ovat mukana keskustelemassa aihealueeseen (myynti, markkinointi, talous, omistajanvaihdos) liittyvistä asioista. Näitä tilaisuuksia järjestettiin seitsemän. Pirkanmaa Suomen suurin Vuosi 2012 oli myös valtakunnallisesti merkittävä vuosi. Suomen Yrityskummit ovat olleet rakentamassa koko maan kattavaa maakuntapohjaista yrityskummiverkostoa. Yrityskummien määrä ylitti tuhannen kummin rajan ja autettujen yritysten määrä kohosi kaikkien aikojen ennätykseen. Koko maassa yrityskummit auttoivat 1226 yritystä. Autettujen määrä oli Suomessa 19% enemmän kuin edellisvuonna. Pirkanmaan %-osuus koko maan autetuista yrityksistä oli 19,3%. Tällä osuudella Pirkanmaa osuus oli suurin. Lähimmäksi pääsi Pääkaupunkiseutu 14,2% ja Päijät-Häme 9,0%. Tähän emme olisi päässeet ilman aktiivisia kummeja, jotka tarjoavat kokemustaan yritysten käyttöön korvauksetta, talkooperiaatteella. Tapaamisiin kummiyrityksien kanssa käytettiin Pirkanmaalla arviolta 2300 kummityötuntia. Kun tähän lisätään yrityksille suunnattuihin klinikoihin, koulutustilaisuuksiin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin käytetty aika, niin saadaan yhteensä noin 6800 kummityötuntia. Luettavanasi on nyt vuoden ensimmäinen yhdistyksemme Julku-lehti. Tämän lehden välityksellä tulemme tiedottamaan toiminnastamme ja eri tapahtumista vuoden aikana. Lehti tullaan julkaisemaan neljänä numerona. Vuosi 2013 tuo mukanaan taas uusia haasteita kummitoiminnallemme. Toimintamme painopisteinä ovat mm. aktiivinen kummiyritysten hankinta, jonka avulla pyrimme saamaan kummitoimintaan mukaan kasvukykyisiä ja kasvuhalukkaita yrityksiä. Pyrimme auttamaan yrityksiä ja yrittäjiä omistajan- ja sukupolvenvaihdostilanteissa. Kummisuhteiden vaikuttavuuden entisestään parantaminen on myös tärkeä painopistealueemme. Haluan kiittää kaikkia yrityskummeja, kummiyrityksiä ja yhteistyökumppaneita vuodesta 2012. Tehkäämme yhdessä Pirkanmaasta vielä parempi. Pirkanmaan Yrityskummit ry Harri Meller Yrityskummien Yrityskummit ry perustettiin toimintaapirkanmaan 6.9.2001. Yhdistyksen ikä on runsaat yksitoista vuotta, mutta toiminta alkoi Toimittanut Olavi Toivola. Historiikki on julkaistu myös Tammerkoski-lehdessä. vuotta Yrityskummitoiminnan alku Pirkanmaalla n Tampereella, kuten muuallakin Suomessa, etsittiin kaksikymmentä vuotta sitten erilaisia ratkaisuja maan palauttamiseksi myönteisen talouskehityksen uralle 1990-luvun laman kynsistä. Ratkaisujen hakemisen yhtenä johtolankana oli uusien vientiyritysten kehittäminen. Tällaisia kasvuyrityksiä uskottiin syntyvän erityisesti teknologiaan perustuvien innovaatioiden pohjalta, mutta keksintöjen kaupallistaminen nähtiin pulmaksi. Teknillistieteellisten akatemioiden (FACTE) piirissä pohdittiin jo vuonna 1992 avuksi kokeneita liikkeenjohtajia, joiden vapaaehtoistyöllä uskottiin tuettavan toivottua kehitystä. Silloin alettiin ensimmäisen kerran puhua yrityskummeista nimellä teknokummit. FACTE ryhtyi etsimään sopivia kummeja tavoitteenaan kummipooli eli hiljaisen kokemustiedon lähde. Syksyllä 1993 palkattiin projektin vetäjäksi Rolf Leppänen, ja hänen johdollaan pidettiin saman vuoden lopulla kaksi eri tilaisuutta Tampereella kummien ja sopivien kummiyritysten löytämiseksi. Puhuttiin kummitoiminnan koulutusprojektista nimellä Potkua vientiin, jossa kohteina olivat Pirkanmaan yritykset. Vuoden 1994 alussa tapahtui kummitoiminnan ensimmäinen järjestäytyminen jo vuonna 1993 Tampereella lamasta toipumisen yhtenä keinona. Tampereen teknologiakeskuksen projektina. Tarkoitusta varten perustettiin Pirkanmaan alueraati, jonka ensimmäinen kokous pidettiin 7.3.1994. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Eerola ja sihteeriksi Raimo Sten ja siinä olivat läsnä Annikki Hietanen, Olli Niemi, Kirre Polama ja Riitta Varpe. Raadin toisessa kokouksessa 14.3.1994 nimettiin jo kolmelle yritykselle kummit. Nämä kaksi kokousta ovat olleet Pirkanmaan yrityskummien toiminnan lähtölaukaukset. Lisäksi ne ovat siten mielenkiintoiset, että kummiraati on siitä alkaen ja edelleen tänään Pirkanmaan yrityskummien toiminnan kehittämisen ydin. Alueraati toimi alusta asti itsenäisesti, mutta kiinteässä yhteistyössä Innopolissa kotiaan pitäneen FACTEn Kummitoimintaohjelman kanssa. Raadin tukena toimi projektipäällikkö, jonka tehtävä oli käytännön asioiden hoito. Ensimmäinen projektipäällikkö oli Raimo Sten 13.2.1995 asti ja hänen jälkeensä Peter Sucksdorff vuoden 1998 loppuun. Vuoden 1999 alusta tehtävää hoiti Kari Kivimäki. Tämän toiminnan rinnalla Innopolin Teknokummitoiminta oli
Pirkanmaan Yrityskummit ry:n tiedotuslehti 3/7 aktiivinen vuoteen 1997 asti, jolloin Rolf Leppänen jäi eläkkeelle. Yhdistystoiminnan alku Pirkanmaan Yrityskummit ry:n synty oli hyvin alkaneen yrityskummien toiminnan hetkellisen kriisivaiheen aiheuttama. Toiminta oli alusta alkaen määritelty talkootyöksi. Yrityskummit antoivat aikaansa pyyteettömästi eivätkä saaneet toiminnastaan korvauksia. Vuonna 2001 Tampereen kaupungin organisaatioiden muututtua tulostavoitteellisiksi kummeilta ryhdyttiin Teknologiakeskus Oy:n toimesta perimään maksuja. Yrityskummit haluttiin nähdä ryhmänä, jonka olisi tullut maksaa projektipäällikön palkka sekä vuokra konttoritilasta Hervannassa. Kun tähän ei kyetty, projektipäällikkö Kari Kivimäki sai potkut. Hänen kanssaan asiaa ryhtyi pohtimaan kummiraadin silloinen puheenjohtaja Seppo Karvonen. Yhteydet Tampereen kaupungin johtohenkilöihin aiheuttivat yrityskummitoiminnan uudelleen järjestäytymisen. Yhdistys, Pirkanmaan Yrityskummit ry, näki päivänvalon 6.9.2001 ja se aloitti toimintansa 1.12.2001. Ensimmäinen toiminnanjohtaja oli Kari Kivimäki. Uusi yhdistys sai myös uuden kotipesän TEkeskuksen tiloista Kauppakadulta. Yrityskummien talkootyö jatkui, mutta yhdistyksen toiminnan pienet hallinnointikulut ja toiminnanjohtajan palkka rahoitettiin pääosin vuosittaisilla kuntien projektivaroilla. Samanaikaista kuntakummitoimintaa Asikkalassa aloitettiin vuoden 1994 heinäkuussa oma yrityskummitoiminta. Sen ajatuksena oli hyödyntää kunnissa kesäasunnoillaan majailevia yritysjohtajia kunnan elinkeinotoiminnan kehittämisessä ja myös yritysten apuna. Asikkalan ehdotus Yrityskummit palkittiin Saaristoasiain neuvottelukunnan järjestämässä kilpailussa, jossa etsittiin vapaaajan asumiskampanjaan liittyneitä ideoita toiminnan kehittämiseksi. Asikkalan projektia vetänyt Hannu Ala-Sippola ryhtyi laajentamaan kunnallista yrityskummitoimintaa koko maahan. Työn vetovastuu siirtyi pian Suomen Kuntaliitolle vuosiksi 1997-2000. Tämän seurauksena perustettiin Suomen Yrityskummit ry 1.11.2000. Se on jatkanut toiminnan laajentamista valtakunnalliseksi. Pirkanmaan Yrityskummit ry on aktiivisesti ollut tukemassa maan laajuista toimintaa alusta alkaen. Paikallinen yhdistys on valtakunnallisen järjestön jäsen ja sen hallituksen puheenjohtaja on Suomen Yrityskummien hallituksen jäsen. Suomen Yrityskummit ry:n verkostoon kuului vuoden 2011 lopussa yhteensä 950 yrityskummia. Kummien auttamia yrityksiä oli samana vuonna 1 033. Tämän veloituksettoman tuen arvoksi on laskettu noin 1,5 miljoonaa euroa. Toiminnassa on mukana 18 aluetta. Kolme suurinta ovat Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa kutakuinkin samankokoisina. Pirkanmaan Yrityskummien toiminnan kehitys Toiminnan alkuvaiheessa Pirkanmaalla oli tarjolla nopeasti 40 yrityskummia eri aloilta. Kaikille ei heti ollut kummiyritystä, sillä niiden lukumäärä oli ensin 20 yrityksen tasolla. Vuosituhannen vaihteessa yrityskummeina toimi jo noin 80 henkilöä ja vuosittainen kummiyritysten määrä vaihteli 60-80 välillä. Toiminta on kaksinkertaistunut 2000-luvulla ja nykyinen sekä kummien että kummiyritysten lukumäärä on 170-180. Kuluneiden vuosien aikana yrityskummit ovat olleet tukemassa kaikkiaan yli 500 pk-yritystä Pirkanmaalla. Kummisuhde kestää yleensä useampia vuosia, ja keskiarvoinen kummiyritys pitääkin yrityskumminsa 3-4 vuotta. Vuonna 2011 autettiin noin 170 yritystä. Siihen käytetyksi työmääräksi arvioitiin 1 700 tuntia arvoltaan 275.000 euroa. Näillä määrillä mitattuna Pirkanmaa on valtakunnan yrityskummitoiminnassa toiseksi suurin Uudenmaan jälkeen. Yhdistyksen toiminnanjohtajina ovat olleet Kari Kivimäki vuoteen 2004, hänen jälkeensä toiminnan alusta alkaen yrityskummina ollut Ilkka Eerola vuoteen 2009 ja nykyisin tehtävää hoitaa Harri Meller. Yrityskummien toimisto on viime vuonna muuttanut Kauppakadulta Pellavatehtaankadulle ELY-keskuksen mukana. Yrityskummien eettiset arvot ja toiminnan periaatteet Yrityskummi on yrittäjän luottamuksellinen keskustelukumppani. Kummien toiminnalle on luotu jo varhain selkeät arvot, joiden yksi kulmakivi on salassapito keskustelujen aikana ja kummisuhteen päätyttyä. Muita arvoja ovat taloudellinen pyyteettömyys, riippumattomuus ja vastuullisuus. Lähtökohtana on kummiyrityksen ja yrittäjän etu eikä kummi hae toiminnastaan taloudellista etua. Yrityskummi ei myöskään sijoita varojaan kummiyritykseen, eikä häntä saa sekoittaa aktiivisesti sijoitustoiminnassa
Pirkanmaan Yrityskummit ry:n tiedotuslehti 4/7 työskenteleviin bisnesenkeleihin. Riippumattomuus merkitsee lisäksi sitä, että kummi ei ota vastaan tehtäviä, joissa saattaisi syntyä eturistiriita kummiyrityksen ja kummin muiden yhteyksien kanssa. Yrityskummi ymmärtää oman kokemuksensa ja osaamisensa rajat ja saattaa ne yrittäjän tietoon. Yrityskummi on kuitenkin osa laajaa osaamisverkkoa ja hän saattaa pyytää mukaansa yritykseen toisen kummin, joka edustaa tarvittavaa lisäosaamista. Pirkanmaan yrityskummien toiminta-ajatus on auttaa alueen pk-yrityksiä menestymään siirtämällä omaa osaamistaan maksutta kummiyritysten käyttöön yhteistyöhakuisesti. Kaikki päätökset tekee yrittäjä, ja yrityskummi toimii vain keskustelukumppanina, eräänlaisena valmentajana, joka tarkastelee yritystä ulkopuolisena, esittää kysymyksiä ja tarjoaa vaihtoehtoja sekä välineitä ratkaisujen löytämiseksi. Keskustelukumppani on yrittäjälle usein tärkeä jo siitä syystä, että monet heistä tuntevat olevansa yksin kysymystensä kanssa. He haluavat tukea omille ajatuksilleen, mutta etsivät samalla uusia ratkaisuja sekä lisää tietoa yritystoiminnan eri alueilta. Pirkanmaan Yrityskummit ry:n toimintaa ohjaa hallinnon ja talouden osalta yhdistyksen hallitus. Kummien toiminnan kehittämistä pohtii ja toteuttaa toiminnanjohtajan tukena kummiraati, johon hallitus valitsee kokeneita yrityskummeja. Viime vuosien aikana on toteutettu muun muassa uudistetut kotisivut, klinikkatoimintaa on uudistettu ja sisäistä viestintää on parannettu. Jäsenten vapaaehtoistyön aktiivisuuden ylläpito vaatii myös omat ponnistuksensa. Kummit pyrkivät myös tiedottamaan toiminnastaan yhteistyökumppaneille ja medialle. Pirkanmaan Yrityskummeilla on oma tiedotuslehti, Julku, joka löytyy nettilehtenä. Lehden nimi viittaa kirjailija Lauri Viidan tekstiin: Meidät on reivattu ristiin ja rastiin, kytketty, kätketty julkujen kastiin. Julkuja käytettiin aikanaan rakennustyömailla betonirakenteita tukemassa, kunnes nämä saavuttivat kestävät ominaisuuteensa. Pirkanmaan Yrityskummit ry on jo useana vuonna valinnut vuosittain sekä Vuoden Kummiyrityksen että Vuoden Yrityskummin. Edellisiä on tähän mennessä valittu kuusi ja jälkimmäisiä seitsemän. Kummiyritykseksi tuleminen - Kummiklinikka Yrittäjä voi hakeutua kummiyritykseksi ottamalla yhteyttä yhdistyksen toiminnanjohtajaan, joka kertoo jatkotoimista. Yrityskummien kotisivut opastavat sekä kummiyritykseksi haluavaa että henkilöä, joka tuntee halua ryhtyä yrityskummiksi. Pirkanmaalla on kehitetty oma kummiyritysehdokkaan analysointitapa, jota kutsutaan kummiklinikaksi. Klinikkaan kutsutaan yrittäjän tai yrityksen edustajien lisäksi 3-5 yrityskummia. Istunnossa kummit pyrkivät selvittämään, minkälainen yritys on, missä yrittäjä näkee suurimmat ongelmansa ja minkälaista kummia tarvitaan. Samalla yrittäjä tutustuu useampaan kummiin, joista yleensä yksi, joskus kaksi ryhtyy kyseisen yrittäjän yrityskummiksi. Kummiyritys tekee yhdistyksen kanssa asiasta sopimuksen. Yrityskummin tultua valituksi kummitoiminta alkaa ja jatkuu pääosin yrittäjän toivomusten ja aikataulujen mukaisesti. Kummisuhde elää kunkin yrityksen ehdoilla. Hiljattain tehdyn asiakaskyselyn tulosten perusteella yrittäjä ja yrityskummi tapaavat toisensa 2-5 kertaa vuodessa, mutta neljännes jopa useammin. Kummiyritysten koko on henkilöluvulla mitattuna yleensä 2-20, mutta yksin yrittävien määrä on viidennes. Liikevaihdoltaan yli puolet kummiyrityksistä on alle puoli miljoonaa euroa ja noin kolmannes yltää tasolle 1-4 miljoonaa euroa. Kyselyn mukaan yli 80 prosenttia kummiyrityksistä oli kokenut saaneensa kummitoiminnasta paljon hyötyä. Pirkanmaan yrityskummien kummiyrityksistä suuri osa on Tampereelta ja ympäristökunnista, mutta yrityksiä on mukana paljon laajemmalta alueelta Ikaalisista ja Sastamalasta Ruovedelle, Pälkäneelle sekä Valkeakoskelle asti. Uutta - OpenKlinikat Klinikkatoiminta sellaisenaan on koettu usein hyvin elähdyttäväksi keskustelutuokioksi, jossa iloa ja oppia tulee kaikille uusien vaihtoehtojen ja asioiden muodossa. Viime vuonna Pirkanmaalla kehitettiin klinikkatoimintaan uusi muoto, OpenKlinikka, joka on jo antanut selkeän lisäpanoksensa koko toimintaan. Normaali kummiklinikka paneutuu yhden yrittäjän ja yrityksen ongelmiin. OpenKlinikka on nimensä mukaisesti avoin sovitulle piirille. Tällöin ennalta sovittu ryhmä, esimerkiksi yritystensä perustamista harkitsevat, tapaa yrityskummien ryhmän ja voi heidän kanssaan keskustella pohtimiaan ongelmia, kuten kansainvälistymistä, vientiä, taloussuunnittelua tai myyntiä. Näistä klinikoista useat yrittäjät ovat jatkaneet omiin yrityskohtaisiin klinikoihin. Kummien valinta Mitä kummit saavat? Uudet yrityskummit valitsee yhdistyksen hallitus kuultuaan asiassa myös kummiraatia. Yrityskummien toivotaan olevan kokeneita, eri alojen yrittäjinä tai johtotehtävissä toimineita henkilöitä tai yritysten erikoisalojen asiantuntijoita. Heidän odotetaan olevan valmiit antamaan aikaansa kummiyrityksille ja toimimaan kummina aktiivisesti. Usein yrityskummeilta kysytään, miksi he antavat aikaansa ja jakavat tietoaan
Pirkanmaan Yrityskummit ry:n tiedotuslehti 5/7 ilmaiseksi. Kummit kokevat toimintansa samalla tavalla maamme elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa tukevaksi kuin monilla muillakin aloilla uurastavat talkoolaiset. He toivovat olevansa hyödyksi. Kummit toistavat usein keskinäisissä keskusteluissaan oppivansa yhä uutta ja kokevansa henkistä virkistymistä saadessaan toimia nuorempien yrittäjäpolvien kanssa. Varsinainen kiitos tulee kummiyrityksen menestymisestä, kun kummi tietää voineensa antaa siihen panoksensa. Yrityskummien muuttuminen yhteiskunnan murrosten mukana Yrityskummien on muiden toimijoiden kaltaisesti seurattava aikaansa toimintaympäristön mukana. Tällaisia muutostekijöitä on paljon. Kasvuyritysten kansallinen kaipuu on synnyttänyt valtavan määrän julkisia, kaupallisia ja myös yleishyödyllisiä pk-yrityksiä tukevia keskuksia, säätiöitä, konsulttiyhtiöitä, bisnesenkeleitä ja yhdistyksiä. Näiden joukossa yrityskummien näkyvyyden soisi olevan parempi, sillä toiminta on maksutonta ja osaaminen kiistatonta. Kaikki talkootyökin edellyttää laajemmassa mitassa jonkin asteista rahoitusta, ja rahaa on niukasti. Sukupolvien vaihtuminen koskee pk-yritysmaailmassa myös kummeja ja heidän osaamistaan. Nykyajan kiireen tuntu ja kaiken toiminnan laajeneva huomioarvo heijastuvat yrityskummeihin. Sosiaalinen median ja verkkokaupan osaaminen on uutta sekä monille yrittäjille että kummeille. Jatkuva toiminnan parantaminen, oppiminen ja aktiivinen osallistuminen ovat osa yrityskummien sisäistä tehtäväkenttää. Lähteet: Ilkka Eerolan muistiinpanot Pirkanmaan Yrityskummit ry:n kotisivut Kummiraadin pöytäkirjat Suomen Yrityskummit ry:n Vuosikertomus 2011 Haastattelut: Ilkka Eerola, Seppo Karvonen, Raimo Ylivakeri, Harri Meller Yrityskummina liki kaksi vuosikymmentä: Seppo Karvonen Yrityskummien toiminta Pirkanmaalla alkoi n. 20 vuotta sitten. Merkkipäivää juhlitaan syyskuussa. Yrityskummi Olavi Toivola on kirjoittanut yrityskummien toimintaa laajasti valottavan artikkelin Tammerkoski-lehteen (Helmikuu 1/2013). Julku-lehden toimitus haastatteli yrityskummi Seppo Karvosta yrityskummitoiminnan alkuvaiheista ja tulevaisuuden haasteista. Seppo Karvonen on toiminut Pirkanmaan Yrityskummien hallituksen ja kummiraadin puheenjohtajana. Hänet on valittu vuoden yrityskummiksi Pirkanmaalla 2004 ja 2010 Suomen yrityskummit ry valitsi Karvosen vuoden yrityskummiksi. Kysymys 1: Miten ja milloin tulit lähteneeksi mukaan yrityskummitoimintaan? Seppo: Olin vielä työelämässä, kun kävimme vaimoni kanssa kalamarkkinoilla muikkuja syömässä. Siellä kuulin radiosta pk-yrityksiä koskevasta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan yrittäjien keskeinen ongelma oli markkinointi. Se todella kolahti olinhan toiminut pitkään yritysten johdossa ja etenkin markkinoinnin vastuutehtävissä. Soitin eräälle yrittäjätutulle ja kysyin, onko pk - yrittäjillä teollisuusliittoa. Tuolloin ei ollut ja niin otin yhteyttä Riitta Varpeen TE- keskukseen. Sitä kautta sain yhteyden yrityskummeihin. Mielestäni kokemusten hyödyntäminen on tärkeää, ettei alkavassa yrityksessä tehtäisi samoja virheitä. Hiljaisen tiedon siirto on keskeistä ja sitä pitäisi hyödyntää etenkin yliopistokaupungeissa. Vuoden 1994 alussa tapahtui kummitoiminnan ensimmäinen järjestäytyminen Tampereen teknologiakeskuksen projektina. Toimintaa johti kummiraati (Pirkanmaan alueraati), jonka ensimmäinen kokous pidettiin 7.3.1994 - puheenjohtajana Ilkka Eerola. Lähdin mukaan kummitoimintaan - halusin kokemukseni ja osaamiseni pkyritysten käyttöön. Olin myös jäämässä eläkkeelle. Ensimmäinen kummiyritykseni oli ZET-Plastics. Hyvin alkanut toiminta koki ongelmia vuosituhannen vaihteessa. Kummitoiminnasta aiheutui hallinnollisia kuluja mm. projektipäällikön palkka ja korkeahko vuokra konttoritilasta Hervannassa. Haluttiin, että kummit osallistuisivat kulujen mak-
Pirkanmaan Yrityskummit ry:n tiedotuslehti 6/7 suun, koska kummitoiminta tuotti tappiota. Projektipäällikön tehtävä lopetettiin. Otimme yhteyttä Tampereen kaupungin elinkeinojohtoon. Kaupunki myönsi pienen avustuksen ja kummitoiminnalle saatiin uusi koti TE- keskuksen tiloissa Kauppakadulla. Yrityskummitoiminnalle laadittiin uudet säännöt ja yhdistys, Pirkanmaan Yrityskummit ry, näki päivänvalon 6.9.2001. Yhdistyksen perustaminen loi selvästi paremmat edellytykset toiminnan kehittämiseen. Ympäristökuntia saatiin mukaan toimintaan vuosittaisin projektiavustuksin. Kysymys 2: Miten yrityskummitoiminta on kehittynyt Pirkanmaalla? Seppo: Pk-yritykset alkutaipaleellaan ovat keskeinen kummitoiminnan kohde. Kaikkia halukkaita pyritään auttamaan, mutta kasvuyritykset ovat etusijalla - etenkin viennin tulisi painottua. Pirkanmaan yrityskummeilla on kasvuyritystiimi, jossa olen mukana. Valtakunnan tasolla on perustettu Team Finland-projekti auttamaan yrityksiä kansainvälistymisessä. Vastaava projekti Team Tampere on alkamassa ja 14 kummia on ilmoittautunut projektiin. Yrityskummitoiminta on enemmänkin alueellista toimintaa. Byrokratiaa tulisi kaikin tavoin välttää yritysten saama apu on oleellista. Toiminnan tuloksia seurataan tekemällä kyselyjä kummiyritysten ja kummien keskuudessa. Kysymys 3: Kummitoiminta on talkootyötä. Mikä siinä motivoi? Seppo: Olen perusluonteeltani ongelman ratkaisija. Tarttis tehdä jotain uutta! Olen yleensä toiminut kummina mutapainiosastossa eli ratkonut käytännön ongelmia. Yrityksiä kohtaavat yllätykset ovat usein negatiivisia - silloin tarvitaan kokeneen sparraajan apua. Olen ollut erityisen innostunut kummiyrityksistä, joilla on jokin tekninen tuote. Kummiyrityksissäni on kansainvälistyminen ollut usein yhtenä keskeisenä kehitystrendinä. Pk-yritykset panostavat usein ensin yhteysverkostojen luontiin. Se on tietysti tärkeää, mutta panisin kuitenkin toimivan strategian luonnin etusijalle. Kysymys 4: Mihin suuntaan kehittäisit yrityskummitoimintaa? Seppo: Vuonna 2003 perustettiin hallituspartnerit. Tavoitteena löytää osaavia hallituksen jäseniä pk-yrityksiin. Hallitusten jäsenien pätevöittämiseen kehitettiin kauppakamarin kanssa HHJ- koulutus. Tätä konseptia pitää mielestäni viedä eteenpäin. Hallituspartnerit ja yrityskummit voisivat tiivistää nykyistä yhteistoimintaa - vuosijuhlien kunniaksi. Malli tuottaa paljon kontakteja, joita yritykset voivat hyödyntää. Yritys saa tukijoukon, jolla on monipuolista osaamista. Finnveralla ja Tekesillä on paljon hallinto - ja rahoitusosaamista ja yrityskummit voivat tuoda kokemuksensa yritysten avuksi. Neuvonantajia emme ole sen sijaan osaamme tehdä oikeita kysymyksiä ja kiinnittää yrittäjän huomion tiettyihin kriittisiin asioihin. Tällä tavoin saadaan pk-yrityksiin uusia työpaikkoja. Strategioita kannattaa miettiä moneen kertaan. Kasvun kannalta oleellista on oikeiden yhteistyökumppaneiden löytäminen. Uutta kehityssuuntaa edustavat ns. Open- klinikat, joissa pohditaan esim. sovitun ryhmän ongelmia kuten kansainvälistymistä, vientiä ja taloutta. Tätä kehitystä kannattaa edistää. Yrityskummitoiminta on vapaaehtoistyötä. Sen pitää olla itsessään kiinnostavaa, motivoivaa ja myös mukavaa. Kysymys 5: Miten yrityskummit kehittävät omaa osaamistaan? Seppo: Liiketoiminnan perusasiat eivät juuri muutu. Markkinoida voi itse tai yhteistyökumppaneiden kautta jne. Kummien on tietysti seurattava talouden trendejä ja yritysten toimintaa ja toimintaedellytysten muutoksia. Kummeille annetaan ajankohtaisasioiden koulutusta. Keskeistä lienee kuitenkin se, että yrityskummilla on kyky ja edellytykset pohtia yrityksen ongelmia monipuolisesti. Yhteistyömahdollisuuksien ja verkostojen tunteminen on pk- yrittäjälle tärkeää. Haastattelija: Pentti Syrjänen, yrityskummi PIRKANMAAN YRITYSKUMMIT ry:n TOIMINTA Vuosi 2013 on PIRKANMAAN YRITYSKUMMIT ry:n kahdeskymmenes toimintavuosi. Yhdistysmuodossa vuosi 2013 on kahdestoista täyden toiminnan vuosi. Toiminnan sisällön ydin, tuloksia tuottava kummisuhde, on muuttunut vuosien aikana vain vähän, mutta toiminnan organisointia ja yksityiskohtia kehitetään jatkuvasti. n Pirkanmaan Yrityskummit ry:n missio on auttaa pirkanmaalaisia pk-yrityksiä menestymään ja keskeisenä toiminnan tavoitteena on entisestään vakiinnuttaa yrityskummitoiminnan asema tärkeänä toimijana pienten yritysten palvelujärjestelmässä. Toimintaa jatketaan nojautuen yhdistyksessä olevaan yhdeksäntoista vuoden kokemukseen kummitoiminnan periaatteista ja sisällöstä. Tavoitteena on edelleenkin aktiivisesti seurata valtakunnallista yrityspalveluiden kehittämistä ja pyrkiä vaikuttamaan siihen, että yrityskummitoiminta tunnustetaan tärkeänä osana yrityspalveluita. Kuluvan vuoden aikana aiotaan auttaa vähintään 170 pirkanmaalaista pk-yritystä ja pitää noin 50 kummiklinikkaa sekä kehittää klinikkatoimintaa edelleen erilaisten yritysten tarpeita
Pirkanmaan Yrityskummit ry:n tiedotuslehti 7/7 vastaavaksi. Tavoitteena on auttaa yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa tarjoamalla yrityskummien pitkäaikaista kokemusta yritysten käyttöön. Yrityskummitoiminnassa lähestytään aktiivisesti mm. kasvukykyisiä ja kasvuhaluisia yrityksiä mm. open-klinikka toimintaa kehittämällä. Tästä toiminnasta on jo hyviä kokemuksia viime vuodelta. Muita painopistealueita ovat mm. yritysten auttaminen omistajan- ja sukupolvenvaihdostilanteissa, maahanmuuttajataustaisten yrityksien kummitoiminnan tarpeen selvittäminen sekä kummisuhteiden vaikuttavuuden parantaminen entisestään. Myös kummeille suunnattavaa koulutusta kehitetään edelleen. Kummeille järjestetään koulutusta ja yhteisiä tapaamisia, joiden tavoitteena on parantaa kummien valmiuksia pk-yritysten ja erityisesti kasvuyritysten toiminnan kehittämisen tukemisessa. Eräänä tärkeänä alueena on tuntea pk-yrityksiä palveleva yrityspalvelujärjestelmä. Kummien osallistumista Hallituspartnerit ry:n ja Tampereen Kauppakamarin järjestämään HHJ - koulutukseen kannustetaan ja tuetaan. Kummeille välitetään säännöllisesti kutsu Technopolis Ventures Professian järjestämiin Business Breakfast-tilaisuuksiin. Aktiivinen yhteistyö monien yhteistyökumppaneiden kanssa vakiinnuttaa myös kummitoiminnan asemaa pienten yritysten palvelujärjestelmässä, joka on olemassa pk-yritysten auttamiseksi. Tulevia ta pahtumia: Pirkanmaan Yrityskummit ry vuosikokous 14.5.2013 klo 16.00 TSOP:n pääkonttori Pirkanmaa kasvuun tilaisuus kummiyrityksille ja kummeille 14.5.2013 klo 17.00 paikka sama kuin vuosikokokouksella - puhujana vuorineuvos Kari Neilimo - vuoden yrityskummin julkistus MUISTA UUSI OSOITTEEMME: Pirkanmaan Yrityskummit ry Pellavatehtaankatu 25, 33100 Tampere Puh. 0500-620 933 harri.meller@yrityskummit.net http://www.yrityskummit.net