Puolivuotiskatsaus 2008 Nordea-sijoitusrahastot. Rahastojen osuuden arvon kehitys, avaintiedot, tunnusluvut ja sijoitusten jakaumat

Puolivuotiskatsaus 2008 Nordea-sijoitusrahastot Rahastojen osuuden arvon kehitys, avaintiedot, tunnusluvut ja sijoitusten jakaumat

Puolivuotiskatsaus 2008 Nordea-sijoitusrahastot Sijoitusrahastolain mukainen Nordea-sijoitusrahastojen puolivuotiskatsaus 2008 on jaettu kahteen osaan. Rahastokohtaiset sijoitukset on esitetty Internet-osoitteessa funds.nordea.com. Puolivuotiskatsauksen molemmat osat saa Suomessa myös Nordean konttoreista. Puolivuotiskatsauksessa esitetyissä luvuissa markkinaosuudet, markkina-arvot, uudet merkinnät, omistajien lukumäärä, avaintiedot, tunnusluvut ja rahastojen sijoitukset ovat mukana Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa sekä Virossa tehdyt rahastokaupat, ellei toisin mainita. The services and products of Nordea Investment Funds are not available to any resident of the United States of America irrespective of his/her citizenship, any partnership, corporation or entity organised or existing under the laws of the United States of America or of any state, territory or possession thereof, or any estate or trust which is subject to United States tax regulations. Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 4 Nordea-rahastojen corporate governance -toimet keväällä 2008 6 Tunnuslukujen laskentaperusteet 8 Nordea-rahastojen osuuden arvon kehitys, avaintiedot, tunnusluvut ja sijoitusten jakaumat Korkorahastot 12-27 Nordea CDO Debt 12 Erikoissijoitusrahasto Nordea CDO Equity 13 Nordea Corporate Bond 14 Nordea Euro Korko 15 Nordea Euro Midi Korko 16 Nordea Euro Obligaatio 17 Nordea Euro Yrityslaina Plus 18 Erikoissijoitusrahasto Nordea Fixed Income Hedge 19 Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat 20 Erikoissijoitusrahasto Nordea Korkosalkku 21 Erikoissijoitusrahasto Nordea Korkosalkku Plus 22 Erikoissijoitusrahasto Nordea SEK Korkosalkku 23 Nordea SVE Instituutio Korko 24 Nordea SVE Reaalikorko 25 Nordea Yrityskorko 26 Erikoissijoitusrahasto Nordea Yrityslaina Plus 27 Yhdistelmärahastot 28-42 Erikoissijoitusrahasto Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku 28 Nordea Graniitti 29 Erikoissijoitusrahasto Nordea Kasvu Private Banking 30 Erikoissijoitusrahasto Nordea SWE Takuuturva 31 Nordea Säästö 25 32 Nordea Säästö 50 33 Nordea Säästö 75 34 Erikoissijoitusrahasto Nordea Takuuturva 0 35 Erikoissijoitusrahasto Nordea II Takuuturva 0 36 Erikoissijoitusrahasto Nordea III Takuuturva 0 37 Erikoissijoitusrahasto Nordea IV Takuuturva 0 38 Erikoissijoitusrahasto Nordea Tuotto Private Banking 39 Erikoissijoitusrahasto Nordea Turva 75 40 Nordea Vakaa Tuotto 41 Erikoissijoitusrahasto Nordea Yhdistelmä Private Banking 42 Osakerahastot 43-67 Choice European Equities 43 Nordea Euroland 44 Nordea Eurooppa 45 Nordea Eurooppa Plus 46 Erikoissijoitusrahasto Nordea European Equity Hedge 47 Nordea European New Frontiers 48 Nordea Fennia 49 Nordea Fennia Plus 50 Nordea Foresta 51 Nordea Intia 52 Nordea Itä-Eurooppa 53 Nordea Japani 54 Nordea Kasvuyhtiö Plus 55 Nordea Kaukoitä 56 Nordea Kehittyvät Osakemarkkinat 57 Nordea Kiina 58 Nordea Maailma 59 Nordea Medica 60 Nordea Nordic Small Cap 61 Erikoissijoitusrahasto Nordea Osakesalkku 62 Nordea Pohjois-Amerikka 63 Nordea Pohjoismaat 64 Jatkuu seuraavalla sivulla Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2008 Sivu 2

Jatkoa edelliseltä sivulta Erikoissijoitusrahasto Nordea Suomi 130/30 65 Nordea Teknologia 66 Nordea Venäjä 67 Pro-rahastot 68-72 Nordea Pro Euro Korko 68 Nordea Pro Euro Obligaatio 69 Nordea Pro Eurooppa 70 Nordea Pro Stable Return 71 Nordea Pro Suomi 72 Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy Hallitus, tilintarkastajat ja henkilöstö 73 Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2008 Sivu

Toimitusjohtajan katsaus Alkuvuosi ei tuonut helpotusta sen paremmin osake- kuin korkomarkkinoillekaan Vuoden 2008 alkupuolisko oli maailman rahoitusmarkkinoilla hyvin haastava. Ensimmäistä vuosineljännestä leimasivat huolet USA:n sub-prime-asuntoluottomarkkinoista alkaneen kriisin laajenemisesta. Maailmanlaajuiseksi levinnyt luottokriisi onkin nyt kestänyt jo noin vuoden. Toisella neljänneksellä öljyn hinnan jatkuva nousu, inflaation kiihtyminen sekä pelot maailman talouskasvun hidastumisesta lisäsivät riskejä niin osake- kuin korkomarkkinoillakin. Tämän seurauksena osake- ja korkomarkkinat laskivat samanaikaisesti, mikä on melko harvinaista. Korot laskivat luottokriisin seurauksena vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja Fed laski ohjauskorkoaan edelleen, kun taas EKP säilytti ohjauskorkonsa ennallaan. Toisella neljänneksellä markkinat kääntyivät, kun luottojen tuottoerot kaventuivat ja osakemarkkinat lähtivät nousuun. Tästä huolimatta pankit joutuivat tekemään suuria tappiokirjauksia ja luotonanto niin yksityishenkilöille kuin yrityksillekin kiristyi. Huhtikuun lopussa korot lähtivät jyrkkään nousuun keskuspankkien inflaatiopelkojen vuoksi. Vaikea markkinatilanne lisäsi lunastuksia ja verotti rahastojen markkina-arvoa voittajia sen sijaan olivat talletukset Tammi-kesäkuu 2008 oli pitkästä aikaa ensimmäinen puolivuotiskausi, jolloin Suomen sijoitusrahastomarkkinoilta lähti ennätysmäärä rahaa ja samanaikaisesti vielä rahastojen sijoitusten arvoa jouduttiin kirjaamaan tuntuvasti alaspäin. Suomeen rekisteröityjen rahastojen yhteenlaskettu markkina-arvo laski vuodenvaihteen 66 265,4 miljoonasta eurosta 55 877,2 miljoonaan euroon* kesäkuun 2008 loppuun mennessä. Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n hallinnoimien rahastojen markkina-arvo pieneni 20 119,9 miljoonasta eurosta 16 174,0 miljoonaan euroon*. Sekä Suomen rahastomarkkinan että Nordearahastojen osalta nettomerkinnät olivat negatiiviset ensimmäistä kertaa vuosiin. Suomen sijoitusrahastoyhdistyksen tilaston mukaan rahastojen lunastusten suuruusero merkintöihin nähden oli kerrassaan miljardiluokkaa (-5 894,5 miljoonaa euroa**). Kesäkuun lopussa Nordea-rahastojen markkinaosuus oli 28,7 prosenttia* (30,4 prosenttia vuoden 2007 lopussa). Katsauskauden aikana tehdyt lunastukset kohdistuivat erityisesti korkorahastoihin. Koska Nordean rahastovalikoima on korkorahastopainotteinen, Nordea-rahastot menettivät jonkin verran markkinaosuuttaan. Nordea-rahastot on edelleen selvä mark- Nordea-rahastojen markkina-arvon kehitys 2004-2008 mrd EUR 2 20 1 0 mrd EUR 2 20 1 0 /2008 200 200 200 200 2008 Nordea-rahastojen omistajien lukumäärän kehitys 2004-2008 1 000 000 00 000 800 000 00 000 00 000 00 000 00 000 00 000 200 000 0 000 0 /2008 200 200 200 200 2008 Kotitalouksien rahastosijoitukset ja määräaikaistalletusket Suomessa 2004-2008 200 200 200 200 2008 Rahastosijoitukset Fondplaceringar /2008 Määräaikaistalletukset Tidsbundna depositioner Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2008 Sivu

kinajohtaja. Nordea-rahastojen osalta kehitys vuoden 2008 alkupuoliskolla oli tyydyttävä etenkin, kun otetaan huomioon erittäin vaikea ja haastava toimintaympäristö. Kun vertaillaan samaan rahastoluokkaan kuuluvia rahastoja keskenään, rahastomme selvisivät suhteellisen hyvin rahoitusmarkkinoiden myllerryksessä. Vaikea markkinatilanne heijastui myös Nordearahastojen osuudenomistajien lukumäärään, joka pieneni vuodenvaihteen 978 559:stä 945 056 omistajaan kesäkuun lopussa. Kotitalouksien rahasto-omistusten arvo ylitti Suomessa ensimmäisen kerran määräaikaistalletusten arvon vuonna 2006***. Tähän tuli korjaus syksyllä 2007. Sama kehitys jatkui myös katsauskauden aikana: kotitalouksien rahastosijoitukset ja määräaikaistalletukset olivat vuoden 2007 lopussa 18,0 / 21,0 miljardia euroa. Kesäkuun 2008 lopussa vastaavat luvut olivat 14,9 / 24,9 miljardia euroa. Aktiivinen ja innovatiivinen tuotestrategia tuotti mielenkiintoisen uuden Suomirahaston sekä muutoksia nykyiseen rahastovalikoimaan Olemme katsauskauden aikana lanseeranneet uuden, Suomen osakemarkkinoille sijoittavan Erikoissijoitusrahasto Suomi 130/30:n. Perinteisistä osakerahastoista poiketen 130/30-rahastoon ostetut osakkeet eli pitkät positiot ovat pääsääntöisesti 130 %:n tuntumassa rahaston varoista. Rahaston 130/30-rakenteen ansiosta salkunhoitaja voi käytännössä toteuttaa näkemyksensä entistä tehokkaammin ja vaikkapa ylipainottaa tiettyjä suosikkiosakkeita, joiden hän arvioi kehittyvän suotuisasti, ja samalla myydä lyhyeksi sellaisia osakkeita, joista hänellä on negatiivinen näkemys. Erikoissijoitusrahasto Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku -nimellä tammikuussa 2008 aloittaneen Erikoissijoitusrahasto Nordea Korko Plussan sääntöihin on tehty huomattavia muutoksia. Rahasto soveltaa nyt täysin uudistettua sijoituspolitiikkaa, jonka mukaisesti se pyrkii absoluuttiseen eli positiiviseen tuottoon markkinatilanteesta riippumatta. Rahaston strategia tuotti katsauskauden aikana hyvän tuloksen, ihan nimensä mukaisesti. Osana tuotevalikoiman jatkuvaa kehittämistä myös viime vuonna toteutetut sulautumiset ovat saaneet alkuvuonna jatkoa. Sijoitusrahasto Nordea IT sulautui Nordea Global Mobility -rahastoon 2.3.2008. Toimintaansa jatkaneen Nordea Global Mobility -rahaston nimi muuttui samalla Nordea Teknologiaksi 3.3.2008 alkaen. Fuusion yhteydessä Nordea Global Mobility otti käyttöön myös vertailuindeksin; rahastolla ei ollut indeksiä toiminnan alusta eli maaliskuusta 2001 lukien. Maailmanlaajuisesti sijoittavista multi-manager-rahastoista olemme lisäksi karsineet päällekkäisyyksiä. Olemme näin ollen lakkauttaneet 12.3.2008 Choice Global Equities -rahaston, sillä Nordea markkinoi Suomessa myös hyvin samantyyppistä, Luxemburgiin rekisteröityä Nordea Fund of Funds Choice International Equities -rahastoa. Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen rahastosäästäminen palkitsee Epävakaus ja kurssiheilahtelut olivat katsauskauden aikana edelleen niin suuria, että tilannetta voidaan hyvinkin kuvailla markkinahäiriöksi. Etenkin näin poikkeuksellisen markkinatilanteen yhteydessä on hyvä palauttaa mieliin muutamia rahastosäästämisen perusteesejä, kuten ajallisen hajautuksen merkitys. Pitkäjänteinen, säännöllinen säästäminen rahastoihin yleensä palkitsee, sillä rahastosäästäjä saa markkinoiden heilahteluista paremman hyödyn. Sijoittamisen riskiähän pienentää se, että sijoittaja on markkinoilla kaiken aikaa: rahasto-osuuden arvon laskiessa kuukausittain merkittyjen uusien osuuksien määrä on nimittäin suurempi. Kun taas kurssit ja rahasto-osuuden arvo nousevat, kasvaa myös kurssilaskun aikana hankittujen osuuksien yhteenlaskettu arvo hankintahetkeen verrattuna. Nyt kun sekä korkotuotteet että osakkeet ovat erityisen halpoja, on hyvä aika aloittaa suunnitelmallinen säästäminen omien tavoitteiden ja riskinottohalukkuuden mukaisesti ja valita säästökohteeksi korko-, yhdistelmä- tai osakerahastoja tai kaikkia näitä riippuen siitä, millainen säästötavoite on. Pitkän aikavälin säästösuunnitelmassa rahastosalkku kannattaa hajauttaa mahdollisimman hyvin, ja suunnitelmasta on hyvä pitää kiinni. Ilman harkitusti laadittua suunnitelmaa säästäjä voi helposti toimia hätäisesti ja tunnepitoisesti ja myydä sijoituksensa juuri silloin, kun kurssit ovat alhaalla. Suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys ovat siis eduksi osuudenomistajalle. Rahastot ovat hyvä säästökohde eri markkinatilanteissa: harkittu säästösuunnitelma kantaa niin laskevilla kuin nousevillakin markkinoilla. Me Nordearahastoissa katsomme luottavaisina tulevaisuuteen ja uskomme, että tarve pitkäaikaissäästämiseen kasvaa. Nordea on myös jatkossa se luotettava, innovatiivinen rahastojen tarjoaja. Helsingissä, 5. päivänä elokuuta 2008 Jari Kivihuhta toimitusjohtaja Lähde: * Rahoitustarkastuksen tilasto ** Suomen sijoitusrahastoyhdistyksen tilasto *** Suomen Pankin Rahoitusmarkkinaraportti Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2008 Sivu

Nordea-rahastojen corporate governance -toimet keväällä 2008 Nordea-rahastot panostaa hyvän hallintotavan edistämiseen Nordea-rahastot on edelläkävijänä jo vuonna 2001 määritellyt oman Corporate Governance -ohjeistuksensa eli ohjeet siitä, mitä rahastoyhtiö odottaa yhtiöiltä, joihin sen hallinnoimien rahastojen varoja sijoitetaan. Keväällä 2004 voimaan tullut, muutettu sijoitusrahastolaki helpottaa rahastoyhtiön mahdollisuuksia harjoittaa omistajavaltaa. Uudistetun lain mukaan Nordea-rahastot voi entistä joustavammin toimia rahastoyhtiön hallituksen hyväksymien yleisten corporate governance -periaatteiden puitteissa. Corporate governance -toimien tavoitteet Me Nordea-rahastoissa olemme vakuuttuneita siitä, että yhtiöiden panostukset corporate governance -kysymyksiin vaikuttavat positiivisesti niiden osakkeiden kurssikehitykseen ja tuovat lisäarvoa sekä yhtiön osakkeenomistajille että rahastojen osuudenomistajille. Corporate governance -ohjeistuksessaan Nordearahastot peräänkuuluttaa yhtiön ja sen osakkeenomistajien kanssakäymisen läpinäkyvyyttä. Avoimuuden ja selkeyden periaate koskee myös hallituksen ja sen työryhmien kokoonpanoa. Tärkeä osa rahastojen omistajavastuuta on pyrkiä edistämän hyvää hallintotapaa sijoituskohteena olevissa yhtiöissä ja huolehtia osuudenomistajien yhteisistä eduista. Tavoitteena on parantaa rahastosijoituksen tuottoa sekä edesauttaa pääomamarkkinoiden toimivuutta ja luotettavuutta. Corporate governance -ttyöryhmä perehtyy omistajakysymyksiin Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n hallitus perusti joulukuussa 2003 corporate governance -työryhmän, johon hallitus valitsi vuodeksi 2008 seuraavat henkilöt: osuudenomistajien valitsemat hallituksen jäsenet Antti Kasi ja Magnus Ståhlberg sekä rahastoyhtiön toimitusjohtaja Jari Kivihuhta. Työryhmän toimintaan on aktiivisesti osallistunut myös sijoitusjohtaja Staffan Sevón. Työryhmän sihteerinä toimii rahastoyhtiön lakimies. Työryhmän tarkoituksena on ottaa kantaa yksittäisiin omistajakysymyksiin ja päättää toimenpiteistä Nordea-rahastojen corporate governance -ohjeiden puitteissa. Rahastoyhtiön hallitus kuitenkin edelleen tekee työryhmän esityksestä varsinaisen päätöksen äänioikeuden käyttämisestä yhtiöiden yhtiökokouksissa. Painopistealueet vuonna 2008 Vuoden 2008 keväällä painopistealue Nordea-rahastojen corporate governance -toimissa oli edelleen yhtiöiden nimityskomiteoiden kokoonpanoon vaikuttaminen. Lisäksi rahastoyhtiön hallitus on corporate governance -työryhmän esityksestä muuttanut yhtiökokouksiin osallistumisen kriteerejä siten, että Nordea-rahastot on voinut osallistua lukumääräisesti useampaan kokoukseen kuin aikaisemmin. Rahastoyhtiön hallitus on vuoden 2008 osalta päättänyt, että Nordea-rahastot osallistuu harkintansa mukaan suomalaisten yhtiöiden yhtiökokouksiin seuraavin perustein: Nordea-rahastot kuuluu suurimpien osakkeenomistajien joukkoon; ja/ tai Nordea-rahastot kokonaisuutena omistaa enemmän kuin 1,5 % osakepääomasta tai rahastoilla on enemmän kuin 1,5 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ja/tai yhtiö kuuluu Nordea-rahastojen merkittävimpiin sijoituskohteisiin tai osallistumiseen on muu perusteltu syy. Nordea-rahastot osallistui aktiivisesti yhtiökokouksiin Kevään 2008 aikana Nordea-rahastot osallistui edellä mainittujen kriteereiden perusteella Suomessa yhteensä 37 yhtiökokoukseen. Näissä yhtiökokouksissa Nordea-rahastot antoi tukensa valtaosalle kyseisten yhtiöiden hallitusten tekemistä esityksistä. Useat Suomeen rekisteröidyt Nordea-rahastot ovat ns. multi-currency-rahastoja, joiden osuuksia voidaan merkitä ja lunastaa Ruotsissa Ruotsin kruunuissa. Ruotsissa merkinnän tehneillä osuudenomistajilla on merkittävä osuus multi-currency-rahastojen omistajakunnasta. Nordea-rahastot toimi kevään aikana edelleen aktiivisesti omistajakysymyksissä myös Ruotsissa, missä corporate governance -kulttuuri on Suomea selvästi pidemmälle kehittynyt. Ruotsissa noudatettiin Nordea-rahastojen ruotsalaisia osakeyhtiöitä koskevia suuntalinjoja. Osallistuessaan yhtiökokouksiin Nordea-rahastot hyödynsi Nordean ruotsalaisen rahastoyhtiön corporate governance -osaamista. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2008 Sivu

Nordea-rahastot osallistui harkintansa mukaan katsauskauden aikana ruotsalaisyhtiöiden yhtiökokouksiin, mikäli Nordea-rahastot joko yksin tai yhdessä Ruotsiin rekisteröityjen rahastojen kanssa täyttivät seuraavat kriteerit: Nordea-rahastot kuuluu suurimpien osakkeenomistajien joukkoon; ja/ tai Nordea-rahastot kokonaisuutena omistaa enemmän kuin 1,5 % osakepääomasta tai niillä on enemmän kuin 1,5 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ja/tai yhtiö kuuluu Nordea-rahastojen merkittävimpiin sijoituskohteisiin tai osallistumiseen on muu perusteltu syy. Suomeen rekisteröidyt Nordea-rahastot osallistuivat Ruotsissa yhteensä 37 yhtiön yhtiökokoukseen. Kokouksissa Nordea-rahastot antoi tukensa useimmille kyseisten hallitusten esityksille. Tiettyjen ruotsalaisyhtiöiden yhtiökokouksissa haettiin valtuutusta osakeantiin, jossa nykyisillä osakkeenomistajilla ei ole etuosto-oikeutta. Koska nykyisille osakkeenomistajille tulisi mielestämme tarjota etuosto-oikeus, äänestimme hallituksen esitystä vastaan ja jätimme samassa yhteydessä myös äänestysselityksen seuraavien yhtiöiden yhtiökokouksissa: Consilium, Sigma ja Skanditek. Myös Q-Medsin yhtiökokouksessa äänestimme sellaista esitystä vastaan, jonka takana oli nimityskomitean enemmistö ja joka koski nimityskomiteoiden jäsenten valintaperusteita. Me sen sijaan äänestimme sellaisen ehdotuksen puolesta, jossa ruotsalaisen käytännön mukaisesti yhtiön suurimmat osuudenomistajat yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa muodostavat nimityskomitean. Kevään 2008 aikana Nordea-rahastot oli yhdessä Ruotsiin rekisteröityjen Nordea-rahastojen kanssa edustettuna 11 ruotsalaisyhtiön nimityskomiteassa. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2008 Sivu

Tunnuslukujen laskentaperusteet Nordea-rahastot on jo vuodesta 2002 esittänyt rahastojensa puolivuotis- ja neljännesvuosikatsauksissa sekä vuosikertomuksissa rahastokohtaisia tunnuslukuja Suomen Sijoitusrahastoyhdistyksen suosituksen mukaisesti. Yhdistys on tarkentanut raportointia koskevaa ohjeistustaan keväällä 2005 siten, että tiettyjen tunnuslukujen laskentaperiaatteet ovat muuttuneet (kiertonopeus ja Total Expense Ratio) ja Sharpen luvun sekä kaupankäyntikulujen ilmoittaminen on lisätty vaatimuksiin. Ensimmäisen kerran tunnusluvut on määritetty uusien laskentaperiaatteiden mukaisesti erikoissijoitusrahastojen neljännesvuosikatsauksessa 31.3.2006, mistä alkaen tietyt tunnusluvut (kiertonopeus ja Total Expense Ratio) eivät ole vertailukelpoisia edellisten vuosien lukuihin. Tunnuslukujen yhtenäinen laskenta- ja raportointikäytäntö lisää rahastojen vertailtavuutta Suosituksen tarkoituksena on lisätä sijoitusrahastotoiminnan läpinäkyvyyttä ja antaa vertailukelpoista informaatiota sijoituspäätöksiä harkitseville asiakkaille. Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy on ollut jo vuosia edelläkävijä erilaisten tuotto- ja tunnuslukujen raportoinnissa joko painettuna vuosikertomuksissa ja muissa julkaisuissa, tai Rahastot Nyt -palvelussa Internet-osoitteessa funds.nordea.com. Rahastokohtaiset tunnusluvut raportoidaan rahastosta riippuen joko kaksi tai neljä kertaa vuodessa vuosikertomuksen ja puolivuotis- tai neljännesvuosikatsausten yhteydessä. Nämä katsaukset julkaistaan Rahastot Nyt -palvelun Ajankohtaista-osiossa, funds. nordea.com. myös sijoituksen tuotto on vertailuindeksin tuoton ylä- tai alapuolella. Mikäli taas rahaston Tracking Error on pieni, on todennäköistä, että myös osuuden tuotto seurailee melko tarkasti vertailuindeksiä. Sharpen luku on rahasto-osuuden tuoton ja riskin mittaamisessa käytetty suhdeluku. Mitä suurempi luku on, sitä paremmin sijoitus on tuottanut suhteessa riskiinsä. Kiertonopeus kertoo, kuinka monta kertaa arvopaperit on ostettu tai myyty suhteessa rahaston koko varallisuuteen. Mitä suurempi kiertonopeus on, sitä enemmän rahasto on käynyt kauppaa rahasto-osuuksien merkinnästä ja lunastuksesta aiheutuvan kierron lisäksi. Total Expense Ratioon (TER) sisältyvät tarkastelujakson päättymistä edeltävien 12 kuukauden aikana rahaston varoista todellisuudessa veloitettu hallinnointipalkkio euroina, tuottosidonnainen palkkio (vuoden 2006 alusta) ja muut kulut, jotka vuoden mittaan veloitetaan rahaston arvosta. Luvussa ei kuitenkaan oteta huomioon kaupankäyntikuluja, jotka ilmoitetaan erikseen. Rahaston kaupankäyntikulut (vuoden 2006 alusta) raportoidaan tarkastelujakson päättymistä edeltävien 12 kuukauden ajalta. Tunnusluku kuvaa, miten rahaston varoista veloitettavat, rahaston kaupankäyntiin liittyvät ja arvopaperinvälittäjille maksettavat palkkiot sekä valuutanvaihdosta aiheutuvat kulut vaikuttavat rahaston arvoon vuositasolla. Kaupankäyntikulut ilmoitetaan prosenttilukuna rahaston suurimmasta markkina-arvosta tarkastelujakson aikana (viimeiset 12 kuukautta). Viimeinen tunnusluku, konsernille maksetut välityspalkkiot, kertoo miten suuressa osassa kaikkien arvopaperikauppojen arvosta euroina on käytetty samaan konserniin kuuluvaa välittäjää. Mitä tunnusluvut kertovat? Tunnusluvuista ensimmäinen, volatiliteetti, mittaa sijoituksen tuoton vaihtelua. Suuri volatiliteettiluku tarkoittaa sitä, että rahasto-osuuden tuoton vaihteluun liittyvä epävarmuus eli riski on todennäköisesti suuri, ja päinvastoin. Nordea-rahastot esittää sekä rahasto-osuuden että vertailuindeksin volatiliteetin, mikäli rahastolle on määritelty indeksi. Tracking Error (TE) puolestaan kertoo, miten paljon rahasto-osuuden tuotto eroaa vertailuindeksistä. Mikäli salkun sijoitukset poikkeavat kovin paljon vertailuindeksin jakaumasta, kasvaa se mahdollisuus että Miten tunnusluvut on laskettu? Tuoton vaihtelevuus / volatiliteetti / standardipoikkeama, % Näin volatiliteetti lasketaan Rahastot Nyt -palvelussa Laskentaperiaatteet eivät ole muuttuneet Arvopaperisijoittamiseen liittyy sijoituksen markkina-arvon vaihtelu, joten sijoituksen arvo voi sekä nousta että laskea. Kun arvo vaihtelee, sijoituksen tuottoon liittyy epävarmuutta, jota kutsutaan riskiksi. Riskin suuruutta kuvaa vuotuisen tuoton vaihtelevuus eli volatiliteetti (standardipoikkeama, keskihajonta). Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2008 Sivu 8

Rahasto-osuuden volatiliteetti on laskettu kasvuosuuden logaritmisista päivätuotoista viimeisten 12 kuukauden havaintojen perusteella ja oletuksena on 250 kaupankäyntipäivää vuodessa. Volatiliteetti kuvaa rahaston kasvuosuuden tuoton vaihtelua keskimääräisen arvonsa ympärillä. Volatiliteetti lasketaan, mikäli rahastolla on vähintään 12 kuukauden tuottohistoria. Kullekin Nordea-rahastolle ilmoitetaan myös vertailuindeksin volatiliteetti silloin, kun rahastolle on määritelty indeksi. Näin volatiliteetti lasketaan vuosikertomuksissa ja muissa katsauksissa Ajanjaksoja tullut lisää Rahoitustarkastuksen syksyllä 2007 antaman ohjeen myötä Volatiliteetin laskentaperiaatteet ovat samat kuin edellä; vain ajanjaksoja, joille volatiliteetti lasketaan, on tullut lisää. Mikäli rahasto on toiminut yli kolme mutta alle 12 kuukautta, lasketaan rahastolle kyseisen toimintajakson volatiliteetti, joka ilmoitetaan vuositasolle muutettuna. Näin tuotetut volatiliteetit on ensimmäisen kerran raportoitu Nordea-erikoissijoitusrahastojen neljännesvuosikatsauksessa 30.9.2007. Tracking Error / aktiivinen riski, % Laskentaperiaatteet eivät ole muuttuneet Tracking Error (TE) kuvaa rahaston kasvuosuuden ja vertailuindeksin tuottoeron vaihtelevuutta. Se kertoo, miten suuri rahastosijoitukseen liittyvä riski on suhteessa vertailuindeksiin. TE on laskettu rahaston kasvuosuuden ja vertailuindeksin logaritmisten viikkotuottojen erotusten perusteella viimeisten 12 kuukauden ajalta, ja se ilmoitetaan prosentteina vuodessa. TE voidaan laskea, mikäli rahastolla on vertailuindeksi ja vähintään 12 kuukauden historia. Sharpen luku Kokonaan uusi tunnusluku Sharpen luku kuvaa, kuinka paljon enemmän rahastoosuus on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Sharpen mittarin arvo on rahasto-osuuden tuoton ja riskittömän tuoton erotus jaettuna volatiliteetilla. Rahasto-osuuden tuotto ja volatiliteetti lasketaan viimeisten 12 kuukauden päivähavainnoista. Salkun kiertonopeus, % Uudet laskentaperiaatteet Salkun kiertonopeus lasketaan vähentämällä rahaston ostamien ja myymien arvopapereiden yhteenlasketusta arvosta (summa 1, EUR) merkintöjen ja lunastusten yhteenlaskettu arvo (summa 2, EUR). Kiertonopeus on edellä mainittu erotus (summa 2 vähennettynä summasta 1) jaettuna keskimääräisellä rahaston markkina-arvolla, joka on laskettu päiväkohtaisista markkina-arvoista viimeisten 12 kuukauden ajalta. Mikäli kiertonopeus on 0 %, rahasto-osuuksien merkintöjen ja lunastusten aiheuttama kierto on pääasiassa ohjannut rahaston kaupankäyntiä. Uuden laskutavan myötä rahaston kiertonopeus voi olla myös negatiivinen, ja tällöin rahaston ostojen ja myyntien yhteenlaskettu arvo on pienempi kuin merkintöjen ja lunastusten yhteenlaskettu arvo. Neljännesvuosi- ja puolivuotiskatsauksessa tai vuosikertomuksessa salkun kiertonopeutta ei ole annualisoitu, mikäli rahasto on toiminut alle vuoden. Kiertonopeuden määritelmän mukaan arvopaperilla tarkoitetaan kaikkia rahoitusinstrumentteja, joilla rahasto on käynyt kauppaa lukuun ottamatta sellaisia transaktioita, jotka liittyvät muun muassa tiettyihin optioihin, termiineihin tai osakelainaussopimuksiin. Total Expense Ratio (TER), % Uudet laskentaperiaatteet Total Expense Ratiolla tarkoitetaan vuotuiseksi muutettua lukua, jossa rahaston varoista perittävät, neljästä eri erästä koostuvat palkkiot lasketaan yhteen. TERluku ei sisällä rahaston kaupankäyntikuluja, joiden vaikutus rahaston arvoon on ilmoitettu erikseen. Huom! TER-lukua laskettaessa jakajana on rahaston keskimääräinen markkina-arvo, kun taas kaupankäyntikuluttunnuslukua määritettäessä jakajana on rahaston suurin markkina-arvo tarkastelujakson aikana. Nordea-rahastot ilmoittaa yksinkertaistetun rahastoesitteen mukaisen hallinnointipalkkion prosenttiluvun (vaihtelee rahastoittain: 0,30 % - 2,30 % p.a.) neljännesvuosi- ja puolivuotiskatsauksissa sekä vuosikertomuksissa TERluvun yhteydessä. TER = A + B + C + D A = Rahaston varoista todellisuudessa veloitetun hallinnointipalkkion euromäärä, joka jaetaan rahaston keskimääräisellä, päivähavainnoista lasketulla markkina-arvolla tarkastelujakson päättymistä edeltävien 12 kuukauden ajalta, ja se ilmoitetaan prosentteina p.a. Mikäli rahasto on tarkastelujakson päättyessä toiminut alle vuoden, hallinnointipalkkion prosenttiluku on annualisoitu. Mahdolliset tuottosidonnaiset palkkiot sisältyvät TER-lukuun vuoden 2006 alusta, ja ne tulee aina ilmoittaa myös erikseen TER-luvun yhteydessä. Tuottosidonnaisen palkkion ilmoittaminen koskee seuraavia Nordea-rahastoja: CDO Debt, CDO Equity, Fixed Income Hedge, European Equity Hedge ja Suomi 130/30. Nämä rahastot ovat ainoat kotimaiset Nordea-rahastot, joiden varoista voidaan veloittaa tuottosidonnainen palkkio silloin, kun se on mahdollista. Merkinnän ja/tai lunastuksen yhteydessä mahdollisesti perittävää kaupankäyntipalkkiota ei ole otettu huomioon TER-luvussa. Niiden rahastojen osalta, joissa tällainen kaupankäyntipalkkio peritään, on todennäköistä, että käytännössä rahaston varoista veloitetut, sijoitusten ostoista ja myynneistä aiheu- Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2008 Sivu

tuvat kulut ovat vähintään kaupankäyntipalkkioiden (merkinnän/ lunastuksen yhteydessä) suuruiset. Mikäli sijoitusaika on alle kaksi vuotta, peritään lunastuksen yhteydessä 3 %:n suuruinen palkkio. Sijoitukset koti- tai ulkomaisiin Nordea-rahastoihin Rahastojen rahaston (sijoittajarahasto) TER-lukuun eivät vaikuta sijoituskohteena olevien koti- tai ulkomaisten Nordea-rahastojen (kohderahastot) hallinnointipalkkiot, eli ns. synteettinen TER-luku on sama kuin sijoittajarahaston TER-luku. Kun sijoittajarahasto sijoittaa koti- tai ulkomaiseen Nordea-rahastoon, palautetaan kohderahaston varoista veloitettu ja rahastoyhtiölle maksettu, sijoitusta vastaava osuus hallinnointipalkkiosta sijoittajarahaston varoihin, jotta vältytään kahdenkertaisen hallinnointipalkkion veloittamiselta. Poikkeuksena on tilanne, jossa kohderahaston varoista voidaan veloittaa tuottosidonnaista palkkiota. Tällöin kohderahaston varoista veloitettu tuottosidonnainen palkkio on otettu huomioon sijoittajarahaston ns. synteettisestä TER-lukua laskettaessa. Sijoittajarahasto ei itse maksa merkintä- tai lunastuspalkkioita sijoittaessaan koti- tai ulkomaisiin Nordea-kohderahastoihin tai myydessään sijoituskohteena olevia rahasto-osuuksia. Kun sijoittajarahasto tekee merkinnän Nordea CDO Equity -rahastoon, peritään sijoittajarahastolta merkinnän (ja lunastuksen) yhteydessä 1 %:n suuruinen, kohderahastolle maksettava palkkio, jolla katetaan kohderahaston kaupankäyntikuluja. Palkkion perimisellä varmistetaan kaikkien osuudenomistajien yhtäläinen asema kaupankäyntipalkkioiden vaikutuksen jakamisessa. Mikäli sijoitusaika on alle kaksi vuotta, peritään sijoittajarahastolta lunastuksen yhteydessä 3 %:n suuruinen palkkio. Nämä palkkiot lasketaan rahasto-osuuden arvosta merkintä- tai lunastuspäivänä, ja ne eivät ole mukana sijoittajarahaston synteettistä TER-lukua laskettaessa. Sijoitukset muiden kuin Nordean hallinnoimiin rahastoihin Silloin kun sijoittajarahasto sijoittaa Nordean ulkopuolisiin rahastoihin, pyritään valitsemaan sellainen osuussarja, jossa merkintä- ja lunastuspalkkioita tai hallinnointipalkkioita ei peritä. Ulkopuolisen kohderahaston varoista veloitettua tuottosidonnaista palkkiota ei ole otettu huomioon sijoittajarahaston ns. synteettisestä TER-lukua laskettaessa. Ulkopuolisia kohderahastoja koskevat merkintä- ja lunastuspalkkiot sekä hallinnointipalkkiot ilmoitetaan vuosikertomuksessa tai neljännes- ja puolivuotiskatsauksissa rahaston sijoitusten yhteydessä, mutta niitä ei oteta huomioon sijoittajarahaston synteettistä TER-lukua laskettaessa. B = Rahaston pääomasta mahdollisesti veloitettava säilytyspalkkio (%). Hallinnointipalkkio sisältää korvauksen säilytysyhteisölle kaikkien kotimaisten Nordea-rahastojen osalta (voimassa 1.6.2001 alkaen), joten sitä ei veloiteta erikseen. C = Rahaston pääomasta mahdollisesti veloitettavat tilinhoito- ja muut palkkiot. Koska muutkin TERluvussa huomioon otettavat palkkiot ovat vuotuisia, on tilinhoito- ja muut palkkiot muutettu vuotuisiksi, mikäli rahasto on tarkastelujakson päättyessä toiminut alle vuoden. D = Mahdolliset muut palkkiot, joita kyseisen rahaston sääntöjen mukaan voidaan veloittaa suoraan rahaston pääomasta. Suomeen rekisteröidyissä Nordea-rahastoissa tällaisia kuluja ei kaupankäyntikulujen lisäksi ole. TER-luku ei sisällä rahaston kaupankäyntikuluja. Suomeen rekisteröityjen rahastojen käytännöstä poiketen ulkomaisen, esim. Luxemburgiin rekisteröidyn SICAV-kohderahaston varoista voidaan hallinnointipalkkion lisäksi veloittaa muita, alarahaston säännöissä mainittuja palkkioita. Näitä voivat olla esim. säilytysyhteisölle maksetut palkkiot, lakisääteisten dokumenttien (rahastoesitteet, osavuosikatsaus ja vuosikertomus) tuotantokulut, muut tiedottamiskulut, juridiset palkkiot ja tilintarkastuspalkkiot. Edellä mainittujen palkkioiden veloitus vaikuttaa sijoittajarahaston TER-lukuun silloin, kun se sijoittaa näihin rahastoihin. Tässä katsauksessa esitetyissä TER-luvuissa ulkomaisten rahastojen varoista veloitetut palkkiot (D) eivät ole mukana. Ulkomaisten rahastojen TER-luvut lasketaan ja julkaistaan vuosikertomuksissa ja puolivuotiskatsauksissa sekä yksinkertaistetuissa rahastoesitteissä. Vuosikertomuksessa 31.12.2007 seuraavilla Nordearahastoilla oli sijoituksia Luxemburgiin rekisteröityihin SICAV-rahastoihin: Takuuturva 0, II Takuuturva 0 ja Turva 75; Yhdistelmä Private Banking, Säästö 25, Säästö 50 ja Säästö 75 sekä Osakesalkku. Erikoissijoitusrahastojen neljännesvuosikatsauksessa 31.3.2008 seuraavilla Nordea-rahastoilla oli sijoituksia Luxemburgiin rekisteröityihin SICAV-rahastoihin: Takuuturva 0 ja II Takuuturva 0; Absoluuttisen Tuoton Salkku, Kasvu Private Banking, Tuotto Private Banking ja Yhdistelmä Private Banking sekä Osakesalkku. Puolivuotiskatsauksessa 30.6.2008 seuraavilla Nordea-rahastoilla oli sijoituksia Nordean hallinnoimiin, Luxemburgiin rekisteröityihin SICAV-rahastoihin: Absoluuttisen Tuoton Salkku ja IV Takuuturva 0; Kasvu Private Banking, Tuotto Private Banking, Yhdistelmä Private Banking ja Säästö 75 sekä Osakesalkku. Puolivuotiskatsauksessa 30.6.2008 seuraavilla Nordea-rahastoilla oli sijoituksia Nordean ulkopuolisiin, Luxemburgiin rekisteröityihin SICAV-rahastoihin: Kehittyvät Korkomarkkinat. Edellä mainitut kulut (D) sisältyvät Suomen nykykäytännön mukaan rahastoyhtiön veloittamaan hallinnointipalkkioon. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2008 Sivu

Rahaston kaupankäyntikulut, % Kokonaan uusi tunnusluku Rahaston kaupankäyntikulut lasketaan siten, että rahaston yhteenlasketut kaupankäyntikulut (EUR) mukaan lukien valuutanvaihdosta aiheutuneet kulut tarkastelujakson päättymistä edeltävien 12 kuukauden ajalta jaetaan rahaston suurimmalla markkina-arvolla vastaavana ajanjaksona. Korko- tai yhdistelmärahastojen korkosijoitusten osalta kaupankäyntikuluja ei ole mahdollista ilmoittaa erikseen, koska korkosijoituksissa kaupankäyntikulut/ välityspalkkiot sisältyvät kaupankäyntihintoihin. Konsernille maksetut välityspalkkiot, % Rahastoyhtiön lähipiiriin eli konserniin kuuluvalle sijoituspalveluyritykselle maksettujen välityspalkkioiden prosenttiosuus kaikista kaupankäyntikuluista ilmoitetaan rahastokohtaisesti. Lähipiiriin kuuluvalla sijoituspalveluyrityksellä tarkoitetaan sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 6 :n mukaisesti samaan konsolidointiryhmään kuuluvaa sijoituspalveluyritystä tai luottolaitosta. Sijoittamisen perussääntöihin kuuluu, että suuremman riskin vastapainona ovat paremmat tuotto-odotukset. Markkinatilanteesta riippuen rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Historiallisen kehityksen perusteella ei voida ennakoida rahastosijoituksen tuottotasoa tulevaisuudessa. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2008 Sivu 11

Nordea CDO Debt Nordea CDO Debt -rahaston kasvuosuuden arvo laski 17,12 % tammi-kesäkuussa 2008. Rahastolla ei ole perinteistä vertailuindeksiä. Erittäin heikon alkuvuoden jälkeen CDO-markkinat tasapainottuivat huhtikuun puoliväliin mennessä ja korkeammalle luokiteltujen luottojen segmentissä hinnat jopa nousivat hiukan huhti-toukokuussa. Myös jälkimarkkinakauppa on piristynyt verrattuna aikaisempiin aneemisiin volyymeihin. Tämä saattaa olla merkki CDO-markkinoiden kriisin päättymisestä, mutta sentimentti on edelleen hyvin haavoittuvainen. Luotto- ja osakemarkkinoiden heikot tunnelmat vaikuttavat negatiivisesti myös CDO-markkinoihin. CDO-lainojen arvostukset näyttävät kuitenkin houkuttelevilta suhteessa muihin luottolajeihin, joten muiden markkinoiden negatiivinen vaikutus on ollut vielä vähäistä. Sekä USA:ssa että Euroopassa uusien CDO-lainojen liikkeeseenlasku on ollut varsin vähäistä jo pidemmän aikaa, eikä mikään viittaa siihen, että tähän olisi tulossa muutosta. Vaikka rahasto on pärjännyt kohtuullisesti kuluneen vuoden aikana, suurilta tappioilta ei silti ole vältytty. Tappiot ovat pääosin sijoitusten arvonalennuksia. Pienet omistukset sub-prime-markkinoilla ja suuret yritysriskimarkkinoilla (CLO) ovat vähentäneet tappioita huomattavasti. Lyhyen aikavälin näkymät ovat heikot, ja niitä ohjaavat tekniset tekijät. Pidemmän aikavälin näkymät ovat melko suotuisat. Rahaston sijoitusten keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika oli tarkastelujakson lopussa 0,25 vuotta. Rahaston vastuullisena salkunhoitajana on sen perustamisesta eli syyskuusta 2006 alkaen toiminut Jacob Topp. Jacob Topp 4.9.2006-30.6.2008 0 0 80 0 1.12.200.8.200 18..2008 Rahastolla ei ole perinteistä vertailuindeksiä. *, EUR,63 899,60 Tuotto-osuuden arvo*, EUR - - Kasvuosuuksia, milj. kpl 24,4 25,5 Tuotto-osuuksia, milj. kpl - - Omistajien lukumäärä 117 243 Rahaston arvo, milj. EUR 182,1 229,3 Hallinnointipalkkio** 00,7 844,8 * 0 osuutta, ** 1 000 EUR Rahastolla on ainoastaan kasvuosuuksia. Osuuden volatiliteetti, %,80 Indeksin volatiliteetti, % - Tracking Error, % - Sharpen luku -4,83 Salkun kiertonopeus, % -3,35 Hallinnointipalkkio, % p.a. 0,30 TER (Total Expense Ratio), % 0,30 Tuottosidonnainen palkkio, % * - Rahaston kaupankäyntikulut, % - * Rahaston varoista ei ole katsauskauden (12 kuukautta) aikana veloitettu tuottosidonnaista palkkiota. Muut ulkomaiset joukkolainat 85,2 % Korkorahastot 4,0 % Johdannaissopimukset ja käteisvarat,9 % Rahasto on sääntöjensä mukaisessa laajuudessa käyttänyt katsauskauden aikana vakioituja ja/tai vakioimattomia korkojohdannaisia sekä valuuttajohdannaisia salkun suojaamistarkoituksessa. Rahaston sijoitukset on esitetty puolivuotiskatsauksen toisessa osassa. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2008 Sivu 12

Erikoissijoitusrahasto Nordea CDO Equity Erikoissijoitusrahasto Nordea CDO Equityn kasvuosuuden arvo laski,23 % tammi-kesäkuussa 2008. Rahastolla ei ole perinteistä vertailuindeksiä. Erittäin heikon alkuvuoden jälkeen CDO-markkinat tasapainottuivat huhtikuun puoliväliin mennessä. Myös jälkimarkkinakauppa on piristynyt verrattuna aikaisempiin aneemisiin volyymeihin. Tämä saattaa olla merkki CDO-markkinoiden kriisin päättymisestä, mutta sentimentti on edelleen hyvin haavoittuvainen. Luotto- ja osakemarkkinoiden heikot tunnelmat vaikuttavat negatiivisesti myös CDO-markkinoihin. Yritysten maksuhäiriöt ovat edelleen vähäisiä, mutta konkurssipelot ovat jo lisääntyneet pääomamarkkinoilla. Sekä USA:ssa että Euroopassa uusien CDO-lainojen liikkeeseenlasku on ollut varsin vähäistä jo pidemmän aikaa, eikä mikään viittaa siihen että tähän olisi tulossa muutosta. Vaikka rahasto on pärjännyt kohtuullisesti kuluneen vuoden aikana, suurilta tappioilta ei silti ole vältytty. Pienet omistukset sub-prime-markkinoilla, suuret yritysriskimarkkinoilla (CLO) sekä suuri käteisen osuus ja matala riskipositio vähensivät tappioita huomattavasti. Lyhyen aikavälin näkymät ovat heikot, ja niitä ohjaavat tekniset tekijät. Pidemmän aikavälin näkymät ovat melko suotuisat. Rahaston kehitys on kuitenkin suoraan riippuvainen sijoituskohteiden kehityksestä ja siten maailmantalouden suunnasta. Rahaston sijoitusten keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika oli tarkastelujakson lopussa 0,25 vuotta. Rahaston vastuullisena salkunhoitajana on sen perustamisesta eli syyskuusta 2006 alkaen toiminut Jacob Topp. Jacob Topp 4.9.2006-30.6.2008 120 1 0 0 80 1.12.200 1.8.200..2008 Rahastolla ei ole perinteistä vertailuindeksiä. *, EUR 858,86 956,75 Tuotto-osuuden arvo*, EUR - - Kasvuosuuksia, milj. kpl,2 6,9 Tuotto-osuuksia, milj. kpl - - Omistajien lukumäärä 117 140 Rahaston arvo, milj. EUR,0 65,6 Hallinnointipalkkio**,2 614,9 * 0 osuutta, ** 1 000 EUR Rahastolla on ainoastaan kasvuosuuksia. Osuuden volatiliteetti, %,77 Indeksin volatiliteetti, % - Tracking Error, % - Sharpen luku -4,00 Salkun kiertonopeus, % 86,87 Hallinnointipalkkio, % p.a. 1,00 TER (Total Expense Ratio), % 1,00 Tuottosidonnainen palkkio, % * - Rahaston kaupankäyntikulut, % - * Rahaston varoista ei ole katsauskauden (12 kuukautta) aikana veloitettu tuottosidonnaista palkkiota. Muut ulkomaiset joukkolainat 62,2 % Ulkomaiset rahamarkkinatsijoitukset 24,8 % Korkorahastot 8,8 % Johdannaissopimukset ja käteisvarat 4,3 % Rahasto on sääntöjensä mukaisessa laajuudessa käyttänyt katsauskauden aikana vakioituja ja/tai vakioimattomia korkojohdannaisia sekä valuuttajohdannaisia salkun suojaamistarkoituksessa. Rahaston sijoitukset on esitetty puolivuotiskatsauksen toisessa osassa. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2008 Sivu 13

Nordea Corporate Bond Nordea Corporate Bond I -rahaston kasvuosuuden arvo laski 1,09 % tammi-kesäkuussa 2008 ja vertailuindeksi (Merrill Lynch EMU Corporate Index) vastaavasti 1,42 %. Rahastossa on kaksi osuussarjaa, joista A on yksityishenkilöille suunnattu (1..2007 alkaen) ja I (toiminnan alusta eli 1.3.2000 alkaen) on puolestaan tarkoitettu institutionaalisille asiakkaille. A-osuussarjan kasvuosuuden arvo laski 1,19 % tammikuun alusta kesäkuun 2008 loppuun mennessä. Vuoden 2008 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana Euroopan keskuspankin painopiste siirtyi talouskasvun tukemisesta inflaation hillitsemiseen. Tästä huolimatta yrityslainojen tuotot paranivat ja tuottoerot levenivät 120 korkopisteestä 170 korkopisteeseen valtionlainoihin verrattuna. Pankkien joukkolainojen kehitys jäi selkeästi jälkeen muiden toimialojen Investment Grade -lainoista subprime-ongelmien sekä heikentyneiden tulosennusteiden vuoksi. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä uusia lainoja ei laskettu juurikaan liikkeeseen, mutta huhti- ja toukokuussa etenkin pankit palasivat markkinoille ja olivat valmiita maksamaan lainoilleen erittäin houkuttelevaa tuottoa lisärahoituksen varmistamiseksi. Rahaston sijoitusten keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika, duraatio, oli katsauskaudella lyhyempi kuin vertailuindeksin, mikä paransi salkun suhteellista tuottoa. Suhteellista kehitystä puolestaan heikensi rahoitusyhtiöiden suuri osuus salkusta. Olemme kuluneen vuoden aikana vähitellen lisänneet rahaston salkkuun pankkien joukkolainoja ja näin aiomme tehdä myös jatkossa. Rahaston sijoitusten keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika oli tarkastelujakson lopussa 4,60 vuotta. Rahaston vastuullisena salkunhoitajana on toiminut Martin Nybye Sørensen 1.6.2006 alkaen. Martin Nybye Sørensen A 1..2007-30.6.2008 2 I 30.6.2003-30.6.2008 118 11 1 2 8 1..200.11.200..200 Rahaston vertailuindeksi oli MSCI Euro Corporate Credit 1.1.2002 alkaen. Rahaston vertailuindeksi on vaihtunut, ja 1.7.2007 alkaen se on Merrill Lynch EMU Corporate. A*, EUR 140,83 142,32 I*, EUR 140,83 142,39 Tuotto-osuuden arvo I*, EUR 87,0 93,55 Kasvuosuuksia A, milj. kpl 12,2 3,2 A-osuuksia yhteensä, % 2,02 0,54 Kasvuosuuksia I, milj. kpl 82,5 586,5 Tuotto-osuuksia I, milj. kpl,7 9,4 I-osuuksia yhteensä, %,98 99,46 Omistajien lukumäärä 1 313 Rahaston arvo, milj. EUR 845,8 848,4 Hallinnointipalkkio** 169,2 * 0 osuutta, ** 1 000 EUR A-osuussarjassa on ainoastaan kasvuosuuksia. Osuuden volatiliteetti A / I, % 2,38 / 2,38 Indeksin volatiliteetti, %,02 Tracking Error, % 1,11 Sharpen luku -2,43 Salkun kiertonopeus, % 24,14 Hallinnointipalkkio A / I, % p.a. 0,60 / 0,40 TER (Total Expense Ratio) A / I, % 0,58 / 0,40 Rahaston kaupankäyntikulut, % - 1 0 8 20.11.200 2.2.2008..2008 Nordea Corporate Bond -rahaston uuden osuussarjan kehitys Nordea Corporate Bond -rahastossa on vuoden 2007 syksyllä otettu käyttöön uusi, yksityishenkilöille tarkoitettu osuussarja A. Osuussarja A eroaa hallinnointipalkkion ja minimimerkinnän osalta I-sarjasta, joka rahastolla on ollut jo toiminnan alusta. A-sarjassa on vain kasvuosuuksia ja I-sarjassa puolestaan sekä kasvu- että tuotto-osuuksia. Ulkomaiset valtionobligaatiot 7,5 % Yrityslainat 87,0 % Käteisvarat 5,6 % Rahasto on sääntöjensä mukaisessa laajuudessa käyttänyt katsauskauden aikana vakioituja ja/tai vakioimattomia korkojohdannaisia salkun suojaamistarkoituksessa. Rahaston sijoitukset on esitetty puolivuotiskatsauksen toisessa osassa. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2008 Sivu 14

Nordea Euro Korko Nordea Euro Korko -rahaston kasvuosuuden arvo nousi 1,06 % tammi-kesäkuussa 2008 ja vertailuindeksi (JP Morgan Cash) vastaavasti 2,54 %. USA:n sub-prime-lainoista alkanut maailmanlaajuinen luottokriisi on kestänyt nyt noin vuoden. Globaalit luottotappiot ovat tällä hetkellä noin 400 miljardia US-dollaria, eivätkä ongelmat suinkaan ole vielä ohi. USA:n keskuspankki, Fed, on joutunut leikkaamaan ohjauskorkoaan 2,25 prosenttiyksikköä 2 %:iin alkuvuoden aikana tukeakseen rahoitusmarkkinoiden toimintaa. Markkinoita on häirinnyt myös kiihtyvä inflaatio, jota energian ja ruuan hintojen jyrkkä nousu vauhdittaa kaikilla mantereilla. Esimerkiksi raakaöljyn hinta on noussut ennätykselliset 46 %. Fedin ennustetaankin nostavan ohjauskorkoaan loppuvuonna inflaation hillitsemiseksi. Maailman keskuspankkien asema on todella tukala niiden tasapainoillessa olemattoman talouskasvun ja korkealla pysyttelevän inflaation välissä. Euroopan keskuspankki, EKP, on pitänyt ohjauskorkonsa ennallaan 4 %:ssa alkuvuoden aikana. Kesäkuun lopussa pääjohtaja Trichet kuitenkin ilmoitti, että EKP tulee nostamaan korkoaan vastauksena nykyiseen korkeaan inflaatioon sekä tuleviin ennusteisiin. Lausunnon seurauksena euribor-korot lähtivät nousuun ja 12 kk:n euribor oli kesäkuun lopussa 5,39 %. Korossa on edelleen noin 0,80 prosenttiyksikköä pankkikriisi-lisää, sillä luottokriisi on nostanut myös euribor-korkoja. Vuoden 2008 alkupuoliskolla rahaston korkopaperiostokset keskittyivät lähinnä euroalueen yritystodistuksiin sekä vakavaraisten pankkien vaihtuvakorkoisiin joukkolainoihin. Loppuvuotta leimaa nyt epävarmuus talouden kehityksestä ja raaka-aineiden hinnoista. Uskomme kuitenkin, että EKP nostaa ohjauskorkoaan ja että euribor-korot pysyvät korkeilla tasoillaan. Rahaston sijoitusten keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika oli tarkastelujakson lopussa 0,19 vuotta. Rahaston vastuullinen salkunhoitaja on ollut Timo Hyllinen toukokuusta 1998 alkaen. Timo Hyllinen 30.6.2003-30.6.2008 11 112 8 0 1..200.11.200..200 *, EUR 223,16 220,82 Tuotto-osuuden arvo*, EUR 185,47 187,41 Kasvuosuuksia, milj. kpl 442,1 5 950,4 Tuotto-osuuksia, milj. kpl 133,7 166,4 Omistajien lukumäärä 8 601 40 300 Rahaston arvo, milj. EUR 1 237,6 1 345,2 Hallinnointipalkkio** 841,0 7 958,8 * 1 000 osuutta, **1 000 EUR Erillisen säilytyspalkkion veloittamisesta rahaston varoista on luovuttu 1.6.2001. Osuuden volatiliteetti, % 0,23 Indeksin volatiliteetti, % 0,23 Tracking Error, % 0,29 Sharpen luku -11,85 Salkun kiertonopeus, % -119,61 Hallinnointipalkkio, % p.a. 0,60 TER (Total Expense Ratio), % 0,60 Rahaston kaupankäyntikulut, % - Kotimaiset muut joukkolainat ja muut korkosijoitukset 23,0 % Ulkomaiset joukkolainat 73,1 % Käteisvarat 3,9 % Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2008 Sivu 15

Nordea Euro Midi Korko Nordea Euro Midi Korko -rahaston kasvuosuuden arvo nousi 0,64 % tammi-kesäkuussa 2008 ja vertailuindeksi (JP Morgan EMU Government Bond -indeksin 1-3 vuoden osaindeksi) vastaavasti 0,68 %. Vuoden alussa USA:n markkinoilta kantautui huonoja uutisia. Pankit joutuivat kirjaamaan alas saataviaan asuntolainamarkkinoilta ja kiristämään luotonantoaan. Tilanne kärjistyi maaliskuussa, kun investointipankki Bear Stearns ajautui likviditeettiongelmiin. Käänne parempaan tapahtui, kun JP Morgan tarjoutui ostamaan yrityksen. Samaan aikaan USA:n keskuspankki Fed laski ohjauskorkoaan edelleen 2 %:iin. Raaka-aineiden ja etenkin öljyn kohonneet hinnat nostivat inflaatio-odotuksia ja korkoja voimakkaasti maaliskuusta lähtien. Euroalueen inflaatio on jo noussut 4 %:iin, mikä on huomattavasti yli EKP:n asettaman 2 %:n tavoitteen. Inflaation kiihtymisen vuoksi EKP suunnitteleekin nyt nostavansa ohjauskorkoaan. Lyhyiden valtionlainojen tuotto kohosi alkuvuonna 4 %:sta 4,6 %:iin. Rahaston sijoitusten keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika, duraatio, oli katsauskauden aikana lyhyempi kuin vertailuindeksin, mikä paransi salkun suhteellista tuottoa. Tarkastelujakson lopussa rahaston sijoitusten duraatio oli 1,69 vuotta. Michael Thygesen toimi vastuullisena salkunhoitajana 28.2.2007 saakka. Rahaston salkunhoidosta on vastannut Nordea Investment Management 1.3.2007 alkaen. Nordea Investment Management 30.6.2003-30.6.2008 11 1 2 8 1..200 28.11.200..200 *, EUR 128,65 127,83 Tuotto-osuuden arvo*, EUR 6,99 8,49 Kasvuosuuksia, milj. kpl,2 95,6 Tuotto-osuuksia, milj. kpl,1 4,8 Omistajien lukumäärä 8548 8 612 Rahaston arvo, milj. EUR 125,4 127,5 Hallinnointipalkkio**,5 705,7 * 0 osuutta, ** 1 000 EUR Osuuden volatiliteetti, % 1,31 Indeksin volatiliteetti, % 1,81 Tracking Error, % 0,57 Sharpen luku -1,51 Salkun kiertonopeus, % -16,77 Hallinnointipalkkio, % p.a. 0,60 TER (Total Expense Ratio), % 0,60 Rahaston kaupankäyntikulut, % - Kotimaiset valtionobligaatiot ja muut korkosijoitukset 11,6 % Ulkomaiset valtionobligaatiot 80,5 % Muut ulkomaiset joukkolainat 4,7 % Käteisvarat 3,2 % Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2008 Sivu 16

Nordea Euro Obligaatio Nordea Euro Obligaatio A -rahaston kasvuosuuden arvo laski 0,62 % tammi-kesäkuussa 2008 ja vertailuindeksi (JP Morgan EMU Government Bond) vastaavasti 0,75 %. Rahastossa on kaksi osuussarjaa, joista A on yksityishenkilöille suunnattu (toiminnan alusta eli 13.12.1993 alkaen) ja I (16.6.2008 alkaen) on puolestaan tarkoitettu institutionaalisille asiakkaille. I- osuussarjan kasvuosuuden arvo nousi 0,21 % kesäkuun 2008 loppuun mennessä. Vuoden alussa USA:n markkinoilta kantautui huonoja uutisia. Pankit joutuivat kirjaamaan alas saataviaan asuntolainamarkkinoilta ja kiristämään luotonantoaan. Tilanne kärjistyi maaliskuussa, kun investointipankki Bear Stearns ajautui likviditeettiongelmiin. Käänne parempaan tapahtui, kun JP Morgan tarjoutui ostamaan yrityksen. Samaan aikaan USA:n keskuspankki Fed laski ohjauskorkoaan edelleen 2 %:iin. Raaka-aineiden ja etenkin öljyn kohonneet hinnat nostivat inflaatio-odotuksia ja korkoja voimakkaasti maaliskuusta lähtien. Euroalueen inflaatio on jo noussut 4 %:iin, mikä on huomattavasti yli EKP:n asettaman 2 %:n tavoitteen. Inflaation kiihtymisen vuoksi EKP suunnitteleekin nyt nostavansa ohjauskorkoaan. Alkuvuoden aikana vuoden lainojen tuotto nousi 4,3 %:sta 4,6 %:iin, minkä vuoksi kyseisten lainojen hinnat alenivat. Toisaalta taas luottokelpoisuudeltaan heikompien euromaiden lainoistaan maksama riskilisä kasvoi. Tämä tuki rahaston kasvuosuuden kehitystä, sillä sen sijoitukset näihin valtionlainoihin ovat vähäisiä. Koska euroalueen talouskasvu on nyt selvästi laskussa, uskomme pitkien korkojen nousun hellittävän loppukesästä ja EKP:n koronnostojen jäävän ennakoitua vähäisimmiksi. Rahaston sijoitusten keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika oli tarkastelujakson lopussa lähellä indeksiä (6,32 vuotta). Rahaston salkunhoidosta on vastannut Nordea Investment Management 1.8.2006 alkaen. Nordea Investment Management I 16.6.2008-30.6.2008 1,0 A 30.6.2003-30.6.2008 120 11 1 0 1..200.11.200..200 *, EUR 285,52 287,30 Tuotto-osuuden arvo*, EUR 219,97 225,80 Kasvuosuuksia A, milj. kpl 1 172,9 1 315,6 Tuotto-osuuksia A, milj. kpl 241,5 259,8 A-osuuksia yhteensä, %,62 - Kasvuosuuksia I, milj. kpl,2 - I-osuuksia yhteensä, % 0,38 - Omistajien lukumäärä 13 094 13 014 Rahaston arvo, milj. EUR 89,4 436,6 Hallinnointipalkkio** 2 644,3 2 867,2 * 1 000 osuutta, **1 000 EUR Erillisen säilytyspalkkion veloittamisesta rahaston varoista on luovuttu 1.6.2001. I-osuussarjassa on ainoastaan kasvuosuuksia. Osuuden volatiliteetti, %,76 Indeksin volatiliteetti, %,23 Tracking Error, % 1,39 Sharpen luku -0,71 Salkun kiertonopeus, % -44,00 Hallinnointipalkkio A / I, % p.a. 0,60 / 0,40 TER (Total Expense Ratio) A / I, % 0,60 / 0,48 Rahaston kaupankäyntikulut, % - 0, 0,0 Kotimaiset valtionobligaatiot 16,4 %, 20..2008 2..2008 28..2008 Nordea Euro Obligaatio -rahaston uuden osuussarjan kehitys Ulkomaiset valtionobligaatiot 75,1 % Muut ulkomaiset joukkolainat 5,2 % Käteisvarat 3,4 % Nordea Euro Obligaatio -rahastossa on 16.6.2008 otettu käyttöön uusi, institutionaalisille asiakkaille tarkoitettu osuussarja I. Osuussarja I eroaa hallinnointipalkkion ja minimimerkinnän osalta A-sarjasta, joka rahastolla on ollut jo toiminnan alusta. I-sarjassa on vain kasvuosuuksia ja A-sarjassa puolestaan sekä kasvu- että tuotto-osuuksia. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2008 Sivu 17