KANGAS, VPT ETELÄPÄÄ PURKULAAJUUSLAUSUNTO

Vastaanottaja Jyväskylän Kankaan Kehitys Oy KANGAS, VPT ETELÄPÄÄ PURKULAAJUUSLAUSUNTO

KANGAS, VPT ETELÄPÄÄ Päivämäärä 20.03.2017 Laatija Tarkastaja Jaakko Raento, RI Marko Jokipii, RI (YAMK) Kuvaus Viite 1510023589 Ramboll Ylistönmäentie 26 40500 JYVÄSKYLÄ +358 20 755 611 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. Perustiedot 1 2. Selvitykset 1 2.1 Tehdyt selvitykset 1 3. Johtopäätökset 2 3.1 Julkisivujen turvallisuus 2 3.2 Tasojen korkeusasemat 3 3.3 Rakenteiden luontaiset rajat 3 3.4 Rakenteiden kunto ja kantavuus 3 3.5 Terveyshaitan arviointi 3 4. Toimenpide-ehdotukset 4 4.1 Julkisivujen korjaus 4 4.2 Runko 4 4.3 Rakennusten terveellisyys 4 4.4 Loppupäätelmä 4

1. PERUSTIEDOT Tämä lausunto on annettu Jyväskylän Kankaan Kehitys Oy:n toimeksiannosta koskien Kankaan Vanhan Paperitehtaan eteläpään osia. Lausunnossa tarkastellut rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1935, 1937, 1948 1967 sekä 1969. Tehdas sijaitsee osoitteessa Kympinkatu 3, 40320 Jyväskylä. Lähtötietoina olivat käytettävissä: pieni määrä vanhoja rakennesuunnitelmia eri vuosilta vuodesta 1937 vuoteen 1969 kohdekäynnillä tehtyjä havaintoja ja valokuvia tehtaasta tehtyjä haitta-aineselvityksiä vuosilta 1997 2016 2. SELVITYKSET 2.1 Tehdyt selvitykset Julkisivurakenteiden rakenteellista kuntoa on arvioitu kohdekäynnillä. Julkisivujen tiilirakenteet ovat paikoin varsin pahoin rapautuneet ja runsaan kalkkihärmän peitossa mikä viittaa siihen, että seinärakenne on ollut voimakkaan kosteusrasituksen alainen. Itäjulkisivu, arkkitehdin sijaintikaavio kohta 1, on sisäpuolelta erittäin huonokuntoinen erilaisten eri aikoina tehtyjen muutostöiden seurauksena. Tarkasteltavat julkisivuosat sijaitsevat tehtaan märässä päässä, missä mikrobikasvustoa esiintyy runsaammin. Alueella esiintyvistä haitta-aineista on tehty erillisiä selvityksiä joista on tehty erillinen lausunto. (Ramboll 23.02.2017) Rakennukseen tehdyissä tutkimuksissa ja rakenneavauksien tuloksista on selvinnyt, että rakennuksen julkisivujen tiilirakenteissa sekä lattioissa ja katoissa esiintyy mikrobikasvustoja, asbestia sekä öljyjäämiä. Enin osa näytteistä on otettu paperitehtaan jälkikäsittelyosastolta, joka on kuivaa päätä. Jonkin verran näytteitä on otettu myös purettavaksi esitetyltä osalta rakennusta. Tarkasteltava purettavaksi esitetty osa tehdasrakennuksesta sijaitsee tehtaan märässä päässä, missä kasvustoa esiintyy runsaammin. Neljännen kerroksen säiliötila on toiminut vaarallisten kemikaalien säilytystilana. Rakenteisiin on saattanut jäädä kemikaalijäämiä joiden terveysvaikutuksista ei toistaiseksi ole varmuutta. Vanhojen rakenteiden fyysistä kuntoa on arvioitua käytössä olevien rakennesuunnitelmien sekä kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella. Purettavaksi esitetyllä alueella on eri aikakausilta hyvin vaihtelevassa kunnossa olevia rakenteita, joiden korkeusasema vaihtelee kerrosten sisällä. Palkkien ja laattojen raudoitukset ovat paikoin, osin laajoillakin alueilla, aivan rakenteen pinnassa korrosoituneina. Terästen ympäriltä on irronnut betonia. Laattojen kantavuudet eivät vastaa suunnitelmien mukaisia kantavuuksia. Pilareissa on merkkejä törmäyksien aiheuttamista vaurioista. Tehtaan toiminnan aikana tehtyjen muutosten seurauksena tasoihin on tehty uusia aukkoja, tukittu vanhoja aukkoja, muutettu palkkeja ja pilareita ja siten muutettu rakenteiden alkuperäistä toimintamallia. Eri vaiheissa rakennettaessa on alkuperäisiä ulkoseinärakenteita purettu niiltä osin kuin ne eivät ole olleet kantavan rungon osia. Rakennuksen kellarissa, osin vuoden 1937 ja pääosin vuosien 1948 ja 1967 rakennusvaiheiden alueella, on näihin päiviin asti ollut kanaaleja, joissa on virrannut vapaana tehtaan pohjoispuolisten alueiden sadevesiä sekä prosessivesiä. Tuolla osin kellarin katon rakenteita on jouduttu tehtaan toiminta-aikana vahvistamaan. Silti alueella on edelleen heikkokuntoisia kohtia. 1

3. JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1 Julkisivujen turvallisuus Julkisivutiilien rapautumisen seurauksena tiilenkappaleita on pudonnut maahan ja todennäköisesti putoaa jatkossa edelleen. Tämä aiheuttaa vaaraa seinän varressa liikkuville ja rajoittaa siten seinän vierustojen käyttöä. Julkisivu ei ulkonäöllisesti ole enää vastaa rakentamisen aikaista tilannetta sillä useita vanhoja ikkuna-aukkoja on tehtaan tarpeiden mukaan muutettu ovi- ja lastausaukoiksi. Julkisivupinnassa on betonisia aukkopalkkeja. Keskusvaraston seinä pohjoiseen Keskusvaraston eteläseinä 4. krs säiliötilan eteläseinä 3. krs. seinä pohjoiseen linjalla 7 3. krs. seinä pohjoiseen linjalla 6 Länsisivun hormi linjalla 3 2

3.2 Tasojen korkeusasemat Olevien tasojen korkeusasemat ovat paperitehtaan toiminnan tarpeiden mukaisia ja vaihtelevat purettavaksi esitetyllä alueella. Erilaiset kerroskorkeudet estävät alueiden kunnollisen hyödyntämisen. Yksittäisten, korkeusasemaltaan poikkeavien, tasojen purkaminen ja mahdollinen uudelleen rakentaminen johtaisi todennäköisesti rakennuksen stabiliteetin kannalta ongelmallisiin tilanteisiin. 3.3 Rakenteiden luontaiset rajat Tehdaskokonaisuus on rakentunut useiden vuosikymmenten aikana laajentuen eri suuntiin. Purkurajan sovittaminen liikuntasaumoihin takaa jäljelle jäävien rakennusosien turvallisuuden. Muualle kuin liikuntasaumoihin tehtäviä purkurajauksia tulee mitä suurimmassa määrin pyrkiä välttämään. Vuoden 1948 osan osittainen purku saattaa aiheuttaa jäljelle jäävän osan rakenteiden kantokyvyn voimakkaan alenemisen. 3.4 Rakenteiden kunto ja kantavuus Kellarin rakenteet ovat laajoilta osin huonossa kunnossa. Tiloissa on vallinnut korkea kosteustaso joka on aiheuttanut rakenteiden raudoitusten korrosoitumista. Erityisesti vuoden 1948 rakenteissa, jotka sijoittuvat vuosien 1969 ja 1936-37 rakennusvaiheiden väliseen osaan rakennusta, on pahoja vaurioita. Joiltain osin tasoja on vahvistettu. Tasoissa on laajalti aukotuksia ja perustusrakenteita, joita on tarvittu erilaisille säiliöille, laitteille ja koneille. Osa on aukkoja, joista on mennyt läpi säiliö tms., eikä aukon alueelle ole varauduttu kuormituksiin, jolloin niiden tukkiminen johtaa lisätuentoihin. Pilaantuneen maan poistaminen rakennuksen perustusten alta aiheuttaa riskin rakennuksen vaurioitumiselle. Pahimmassa tapauksessa on vaara rakennuksen sortumiselle. Vaurioiden ehkäisy johtaa todennäköisesti suuriin, tuennasta johtuviin, kustannuksiin. Sähkötilojen alla vapaasti kulkevan veden aiheuttama korroosio kantavissa rakenteissa heikentää pilareiden ja palkkien kantokykyä. Neljännen kerroksen hylkysäiliöiden betonirakenteet ovat paikoin vaurioituneet pakkasen ja veden aiheuttamina. Tilan seinät ovat pahoin halkeilleet ja saattavat vaurioitua, tärinästä johtuen, mikäli viereisiä alueita puretaan. Erityisesti mikäli purku tapahtuu muualta kuin liikuntasauman kohdalta Rakenteiden raudoituksista on varsin suppeasti piirustuksia joiden perusteella raudoituksia voitaisiin tarkastella. Raudoitustekniikka on vuosien varrella vaihdellut mistä johtuen eri alueilla rakenteiden jatkuvuus on erilainen. Pääsääntö kuitenkin on, ettei palkkeja voi katkaista vapaasti. Neljännen kerroksen säiliötilan eteläseinän kohdalta runkorakenteiden katkaisu johtaa tasojen stabiliteetin heikkenemiseen. Vuonna 1948 palkkien raudoitukset, jotka on tehty pyöröteräksisistä, ankkuroitiin ylösnostetuilla teräksillä jotka ulottuivat tukilinjan yli. Mikäli teräkset katkaistaan rakenteiden purkamisen yhteydessä menettävät teräkset kantokykynsä ja jäljelle jäävän tason osan kantavuus menetetään. Nykyisiä vesikattoja ei voida lisälämmöneristää ilman lisätuentoja. Kattojen lumikuormat vanhoissa teollisuusrakennuksissa, eritoten paperiteollisuudessa, ovat tyypillisesti olleet varsin pienet, 1 kn/m², koska tehtaiden ylilämmön lunta sulattava vaikutus on saatu ottaa huomioon. Mikäli kattoja lämmöneristystä lisätään voimassa olevia määräyksiä vastaavaksi, eikä lumi enää sula, jolloin lumikuorma pitää tarkastella täysimääräisenä, kasvaa rakenteellinen kuormitus vähintään kaksinkertaiseksi. Tätä ei rakenteissa ole huomioitu. 3.5 Terveyshaitan arviointi Rakenteissa esiintyvät mikrobit viittaavat vaurioihin, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava lattiarakenteiden sekä perustusten tasolta. 3

4. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 4.1 Julkisivujen korjaus Julkisivujen, niiltä osin kuin ne eivät sijaitse alueilla jotka voidaan kokonaan poistaa, korjaustoimenpiteenä tulee kysymykseen koko julkisivun uudelleen rakentaminen, jolloin poistetaan toisaalta mikrobikasvustojen mahdolliset terveyshaitat sekä toisaalta ulkopinnan rapautumisen seurauksena tapahtuvan pintarakenteen putoilu. 4.2 Runko Rakennuksen runko ei erittäin monin paikoin sovellu luontevasti muuhun käyttöön. Tasojen korkeuserojen tasaus johtaa paksuihin valuihin, esim. 2. krs korkeuserot enimmillään 150 mm/1900 mm. Rakennusten osittainen purkaminen muualta kuin luontaisista rakennusten rajakohdista saattaa johtaa sekä purkamisen aikana että lopullisen rakentamisen yhteydessä mittaviin tuentoimiin jatkuvien rakenteiden toimintamallin muuttuessa myös sortumisvaaraan. Purkualueen rajauksessa tulee noudattaa olevia eri rakennusvaiheiden rajoja. 4.3 Rakennusten terveellisyys Haitta-aineselvityksissä esiin tulleiden epäpuhtauksien poisto ja tilojen tekeminen terveellisiksi toiminta- ja oleskelutiloiksi vaatii runsaasti puhdistustyötä sekä rakenteiden purkua. Mikrobikasvustoja on löytynyt niin julkisivuista kuin tasojen ala- ja yläpinnoista. Mahdollisesti jäljelle jäävät haitta-aineet voivat aiheuttaa käyttäjille terveyshaittaa. Niiltä osin kuin rakennusta ei pureta, on tehtävä laaja-alainen AHA-tutkimus, minkä avulla selvitetään koko jäljelle jäävän rakennusmassan mahdolliset terveydelle vaaralliset aineet. Rakennuksen alla vapaana virtaava vesi on ohjattava suljetussa järjestelmässä tai virta on siirrettävä rakennuksen ulkopuolelle kosteushaittojen ehkäisemiseksi. 4.4 Loppupäätelmä Esitetty purkualue noudattaa luonnollisia purkurajoja sekä auttaa poistamaan pilaantuneita maita ja rakenteita. On suositeltavaa tehdä purku esitetyssä laajuudessa. Jyväskylä 20.03.2017 Jaakko Raento RI LIITTEET: - Paikannuskaavio - leikkaukset osa 1948 ja 1969 VIITATUT HAITTA-AINESELVITYKSET: - PK2 Rakennuksen rakenteiden haitta-ainetutkimus, Ramboll 11.2.2010 - Kankaan paperitehdas, ympäristöriskiselvitys, Ramboll 18.2.2010 - Asbestikartoitus, PTS 24.3.2010 - Asbestiselvitys, Metsä- Serla 1997 - Pistokoeluontoinen rakenneselvitys ja haitta-ainetutkimus, Sirate 15.5.2011 - Näytteiden otto, Sirate 25.5.2016 - Eteläpään lisätutkimukset, Ramboll 23.02.2017 4

LS LS. SUOSITELTAVA PURKURAJA LS. PURETTAVA JULKISIVU KESKUSVARASTO PAHOIN KASTUNUT JULKISIVU SÄILYTETTÄVÄKSI ESITETTY JULKISIVU HYVÄSYTTY PURKURAJA 1935 PURETTAVISSA OSITTAIN 1967 PURETTAVISSA KOKONAAN 1948 PURETTAVISSA OSITTAIN 1969 PURETTAVISSA KOKONAAN LS. LS. SUOSITELTAVA PURKURAJA HYVÄSYTTY PURKURAJA K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno Viranomaisten merkintöjä 14 11 21 Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juokseva no PERUSKORJAUS Rakennuskohteen nimi ja osoite KANGAS VPT, ETELÄPÄÄTY KYMPINKATU 3 b 40320 JYVÄSKYLÄ RAKENNE Piirustuksen sisältö PURKUSELVITYS, PAIKANNUSKAAVIO 1. KRS. KATTO Mittakaava Ramboll Finland Oy Ylistönmäentie 26 40500 Jyväskylä puh. 020 755 611 etunimi.sukunimi@ramboll.fi Suunn.ala Piirustusno Työnumero Tiedosto RAK 1510023589 Kangas 1. krs RAK Muutos Suunnittelija (nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. Tark. Päiväys J.RAENTO, RI JRAE JRAE 17.03.2017 LS.

1969 1948 1936 1948 1937 LIITE 2 PURETTAVA OSA PURETTAVA OSA

1969 1948 LIITE 3