Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön (stm) koordinoima monihallinnollinen virkamiestyöryhmä STM, SM, OM, OPM, UM, Stakes, KTL, Valtakunnansyyttäjänvirasto, Tullihallitus ja Opetushallitus Sovittaa yhteen ja kehittää kansallisia huumausainepolitiikkaan liittyviä toimenpiteitä huumausainepoliittinen lainsäädäntö ja viranomaistoimenpiteiden valmistelu ja toimeenpano Seuraa huumausainetilanteen kehitystä ja raportoi siitä valtioneuvostolle 2
Valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepoliittisesta yhteistyöstä vuosille 2008 2011 Jatkoa periaatepäätöksille 1998, 2000, 2004 Valtioneuvoston linjaukset toimenpiteistä huumausainehaittojen vähentämiseksi Suuntaviivat Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän toiminnalle Velvoittaa eri hallinnonalat yhteistyöhön tehokkaan ja vaikuttavan huumausainepolitiikan toteuttamiseksi 3 Suomen huumausainepolitiikka Yleistavoitteena huumausaineiden käytön ja levittämisen ehkäiseminen siten, että niiden käytöstä ja torjunnasta aiheutuvat taloudelliset, sosiaaliset ja yksilölliset haitat ja kustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi Suomi noudattaa huumausainepolitiikassaan YK:n huumausaineiden vastaisia sopimuksia sekä EU:n huumausainestrategiaa vuosille 2005 2012 4
EU- ja kansainvälinen yhteistyö EU: n yhteistyö - Poliittisella tasolla HDGtyöryhmä - Tietotuotannossa EMCDDA - Poliisi ja tullivalvonnassa EUROPOL - Hankeet EU:n sisällä ja kolmansissa maissa YK:n yhteistyö - Poliittisesti huumausainetoimikunta CND - Sopimusvalvonnan osalta INCB - Monenkeskisesti Huume-ja rikostoimisto UNODC Muuta kv-yhteistyötä - Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä - Pohjoismaiden ja lähi-alueiden yhteistyö mm. poliisiasioissa Suomen rahoittamat hankkeet kehitysavusta tai lähialue rahoista 5 YK OOH SUOMI Финляндия EU EC 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 6
Kannabis (v.08) juomatapatutkimuksen käyntihaastatteluna 15-69 -vuotiaat: 13 % kokeillut tai käyttäneensä joskus (12% v. 2002, 5% v.1992) 3% käyttänyt vuoden sisällä (3% v. 2002) 15 24 -vuotiaat: 21 % kokeillut tai käyttänyt joskus (25% v. 2002) 10% käyttänyt vuoden sisällä (11% v.2002) 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 7 Nuorten huumeiden käyttö (ESPAD) 8
Nuorten huumeiden käyttö (ESPAD) 9 Amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjäarvio (v.2005) 14 500 19 000 ongelmakäyttäjää eli 0,6 0,7 % maan 15 55-vuotiaasta väestöstä Ongelmakäyttäjiä lisää vuodesta 1999 alkaen, mutta määrä tasaantunut tai vähentynyt vuodesta 2002. Lähes neljä viidestä ongelmakäyttäjästä oli amfetamiinin käyttäjiä. Miesten osuus oli lähes 80 %. Eniten ongelmakäyttäjiä oli 25 34-vuotiaiden ikäryhmässä. 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 10
Hoitoon hakeutumiseen johtaneet päihteet Huumehoidon tietojärjestelmä v 2008 Ensisijainen päihde Ensisijainen päihde opiaatit (50 %), stimulantit (16 %), alkoholi (18 %), kannabis (9 %) lääkkeet (7 %) Tulokset heijastavat hoidon tarjontaa: korvaushoitoa on toistaiseksi olemassa vain opiattien käyttäjille. Eri huumausaineiden, alkoholin ja lääkeaineiden sekakäyttö on tyypillinen osa suomalaista päihteiden ongelmakäyttökulttuuria. 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 11 Huumehoito Katkaisuhoito Jono keskimäärin 1 vko-3 vko Korvaushoito Noin 1200 korvaushoidossa v. 2008 (STM selvitys) Jonotilanne vaihtelee kaupungeittain Avohoidossa 61% asiakkaista 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 12
Huumehoidon asiakkaat v.2008 Huumehoidon tilastoissa 4 109 asiakasta, aivan kaikki hoitolaitokset eivät kuitenkaan osallistu Miehiä 70%, naisia 30% Keskimäärin 30-vuotiaita Joskus pistämällä huumeita käyttäneitä 82% Ensikertaa hoidossa 12 % keskim. 26 vuotiaita, pääpäihteenä alkoholi tai kannabis yhteensä 48% joskus pistoskäyttöä kokeilleita 52% 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 13 Huumehoidon asiakkaiden sosiaalinen asema 2008, Koulutus (%) Työ (%) Asumistilanne (%) Peruskoulu kesken 4 Työssä 13 Peruskoulu 66 Työtön 64 Oma tai vuokra-asunto 61 Vanhempien luona 13 Keskiaste 29 Opiskelija 8 Ystävien luona 5 Korkea-aste 1 Eläkkeellä 10 Tukiasunto 3 Muu 5 Laitos 4 Asuntola 2 14
Huumausainerikokset Huumausainerikokset yhteensä 2000 2002 2004 2006 2008 13 445 13 857 14 486 13 317 15 482 Huumausainerikos 12 687 5 821 4 672 4 168 4 835 Huumausaineiden - 7 240 9 217 8 480 9 823 käyttörikos Törkeä huumausainerikos 741 760 582 657 789 Huumausaine-rikoksen valmistelu tai edistäminen 17 36 15 12 35 Poliisin ja tullin tietoon tulleet huumausainerikosilmoitukset vuosina 2000 2008 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 15 Myrkytyskuolemat Myrkytyskuolemien (1 222 v. 2007) lukumäärä on vakiintunut korkealle tasolle. Voimakkain kasvu on tapahtunut lääkeaineiden aiheuttamien myrkytyskuolemien kohdalla. Erityisen nopeasti kasvanut ryhmä on opioidit. Toiseksi suurin myrkytyskuoleman aiheuttaja on masennuksen hoidossa käytetyt lääkeaineet. Tärkeimmät löydökset vuonna 2007 olivat kodeiini, tramadoli, amitriptyliini, buprenorfiini, tsopikloni, doksepiini ja levomepromatsiini. Ongelmattomana epilepsia- ja kipulääkkeenä pidetyn pregabaliinin esiintyminen opioideja väärinkäyttävien nuorten näytteissä. Väärinkäyttäjät ovat selvästi löytäneet uuden lääkeaineen. 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 16
Huumekuolemat 250 200 150 100 234 83 Maksimi: Ainelöydökset (Oikeuslääketieteen laitos Minimi: Huumemyrkytykset (Oikeuslääketieteen laitos) 50 0 1997 1998199920002001200220032004 2005 2006 2007 143 Tapaturmainen myrkytyskuolema Huumekuolemat kuolinsyyrekisterin mukaan (Tilastokeskus) 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 17 Uudet HIV tapaukset vuosittain 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 18
Uudet HIV tapaukset vuosittain Vaihdetut välineet 2,6 milj (v. 07) 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 19 Onko huumepolitiikka onnistunutta? Suomen huumetilanne näyttää tasaantuneen, sekä käytön että haittojen kasvu taittui vuosituhannen vaihteen jälkeen. mutta käytössä ja haitoissa ollaan vakiinnuttu 1990-luvun alkua korkeammalle tasolle Lisääntyneet myrkytyskuolemat alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden osalta huolestuttavat 20
Missä ja miksi on onnistuttu? Innovaatiot, terveysnevontapisteet Yhteistyö järjestöjen kanssa Saavutettu konsensus Koordinaatioryhmä EU:n edellyttämän panostukset 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 21 Lisätietoa Huumausaine kertomus 2008 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderi d=39503&name=dlfe-10083.pdf Huumevuosiraportti valmistuu lähiviikkoina, tulee löytymään EMCDDA:n sivuilta martta.forsell@thl.fi 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 22