Miten huumepolitiikkaa tehdään 2010-luvulla. Elina Kotovirta

Transkriptio

1 Miten huumepolitiikkaa tehdään 2010-luvulla Pullo, pilvi ja politiikka -tutkimusseminaari, Elina Kotovirta erikoissuunnittelija, VTT

2 Esityksen rakenne Huumevalvonnan historia lyhyesti Sukellus päätöksentekoon kotona ja muualla Kehittyykö kehitys maailmalla? Valvonta ja ihmisoikeudet Kansalaisyhteiskunnan osallisuus Kehittyykö kehitys Suomessa? Vertaisten ääni esiin! Rajoittava politiikka hoidon esteenä? Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 2

3 Huumevalvonnan historia lyhyesti Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 3

4 Huumevalvonnan historia lyhyesti (1/2) Huumausainevalvonnan juuret oopiumin kaupan rajoittamisessa Shanghain sopimus 1909 Haagin oopiumikonferenssi Kansainliitto ja myöhemmin YK määrittelivät kielletyt aineet näiden varhaisten kokousten antamien suuntaviivojen mukaisesti YK:n huumausaineyleissopimukset 1961, 1971 ja Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 4

5 Huumevalvonnan historia lyhyesti (2/2) Kansainvälisillä kontrollitoimilla pyrittiin estämään muissa kulttuureissa käytettyjen huumausaineiden leviäminen läntisiin teollisuusmaihin lännestä kehitysmaihin suuntautuva kauppa (lääkkeet ja alkoholi) säilyi vapaana Suomi seurasi kansainvälisiä huumausainesopimuksia vasta Kansainliiton painostuksen jälkeen Suomi sai useita huomautuksia oopiumikontrollin valvontalautakunnalta Suomessa käytettiin 1930-luvulla heroiinia noin 7 kiloa vuodessa miljoonaa asukasta kohden (suosittu kipulääke Suomessa ja 1930-luvuilla) Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 5

6 Sukellus päätöksentekoon kotona ja muualla Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 6

7 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima monihallinnollinen virkamiestyöryhmä STM, SM, OM, OKM, UM, THL, Fimea, Valtakunnansyyttäjänvirasto, Tullihallitus ja Opetushallitus Sovittaa yhteen ja kehittää kansallisia huumausainepolitiikkaan liittyviä toimenpiteitä Huumausainepoliittinen lainsäädäntö ja viranomaistoimenpiteiden valmistelu ja toimeenpano huumausainelain muutokset muuntohuumeiden kieltämiseksi Seuraa huumausainetilanteen kehitystä ja raportoi siitä valtioneuvostolle Valmistelee hallituskausien huumeohjelmat seuraava ohjelma työn alla Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 7

8 EU ja kansainvälinen yhteistyö Suomi osallistuu aktiivisesti huumausainepoliittiseen työhön eri foorumeilla EU:n työryhmät (HDG, PCWG) Euroopan huumausaineseurantakeskus - European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA) Euroopan poliisivirasto Europol (huumeyksikkö EDU), kv rikospoliisijärjestö Interpol YK:n huumausainetoimikunta (CND) Dublin-ryhmä Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä Pohjoismaiden ministerineuvoston puitteissa tapahtuva virkamiesyhteistyö Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 8

9 EU:n huumausainepolitiikka Pääasiallinen päätöksentekofoorumi on horisontaalinen huumausainetyöryhmä (HDG) Komission ja jäsenmaiden yhteisten aloitteiden eteenpäin viemiseksi EU:n huumausainestrategia ja sen toimenpideohjelma Oleellista monihallinnollinen, tasapainoinen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon kysynnän ja tarjonnan vähentäminen Päätöksenteossa huomioitava laaja asiantuntemus (esim. tutkimuslaitokset, huumeasiantuntijat, järjestöt, kansalaisyhteiskunta, paikallisyhteisöt) Tutkimuksella on vahva rooli päätöksenteon taustalla Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 9

10 Huumausaineet YK-järjestelmässä CND (YK:n huumausainetoimikunta)hallinnoi huumeiden osalta YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavaa toimistoa UNODC:tä (United Nations Office on Drugs and Crime) CND:n vuosittainen istunto Wienissä maaliskuussa Osallistujina YK:n jäsenmaat ja kutsuttuina tarkkailijoina järjestöt järjestöt saavat pitää tietyissä asiakohdissa puheenvuoroja Toiminta perustuu resoluutioille ja päätöksille, jotka hyväksytään konsensus-päätöksellä Päättää huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden ottamisesta kansainvälisen kontrollin piiriin Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 10

11 YK:n valtiosopimukset New Yorkissa tehty vuoden 1961 huumausaineyleissopimus (SopS 43/1965) muutettuna Genevessä 25 päivänä maaliskuuta 1972 tehdyllä vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen muuttamista koskevalla pöytäkirjalla (SopS 42/1975) Wienissä tehty psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus (SopS 60/1976) Wienissä huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan tehty Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus (SopS 44/1994) Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 11

12 EU:n näkökulma Tarve ottaa uusia synteettisiä huumausaineita YK:n päätöksentekoa nopeammin huumausainevalvontaan Neuvoston päätös uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta 2005/387/YOS Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 12

13 Pohjoismainen yhteistyö Vuonna 1971 perustettu Pohjoismaiden ministerineuvosto on pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, ja itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti) Virkamiesyhteistyöryhmä Nordiskt Narkotika Forum kokoontuu kerran vuodessa Pohjoismaiden jäsenkierto CND:ssä Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 13

14 Kehittyykö kehitys maailmalla? Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 14

15 Valvonta ja ihmisoikeudet (1/2) Kontrollin kohtuuton kohdistuminen käyttäjiin Huumeiden käyttäjät jo valmiiksi heikossa asemassa Koska kauppiaita ei saada helposti kiinni on helpompi lyödä lyötyä Ihmisoikeuksien toteutumista ei yksinkertaisesti nähdä tärkeänä tai tarpeellisena Maailmaottelu EU vs. muu maailma Vaatimukset jatkuvasta lisärahoituksesta kontrollin parantamiseen Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 15

16 Valvonta ja ihmisoikeudet (2/2) Pamppua ja susikoiraa mieluummin kuin haittojen vähentämistä Poliittisen julkilausuma ja toimintaohjelma 2009 harm reduction => related support services Järjestöt tuovat keskusteluun kriittisimpiä äänenpainoja (esim. CND) Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 16

17 Suuri laiva kääntyy hitaasti YK:ssa muutoksia saadaan odottaa mikään ei muutu, vanhaa puolustetaan, vaikka huumeongelman luonne muuttuu koko ajan toisaalta pöydällä on myös vuosi vuodelta useammin ihmisoikeudet, haittojen vähentäminen, välttämättömien lääkeaineiden saatavuus, näyttöön perustuvat toimenpiteet ehkä jotain joskus muuttuu? edellinen UNODC:n pääjohtaja Costa puhui jo ääneen haittojen vähentämisestä ja ihmisoikeuksista, mutta sovittelevasti vahvojen maiden (esim. USA, Venäjä) poliittiset suuntaukset merkitsevät EU:n yhtenäisyys korostuu asioiden ajamisessa Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 17

18 Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen Tasapainoisen lähestymistavan periaate: ei pelkkä tarjonnan vaan myös kysynnän vähentäminen Järjestöt luovat innovatiivisia uusia lähestymistapoja Järjestöillä on usein päättäjiä realistisempi kuva siitä, mitä oikeasti tarvitaan Järjestöillä on merkittävä rooli esim. EU:n huumestrategian täytäntöönpanossa alueellisesti ehkäisevä ja korjaava työ enemmän ja vähemmän eri maissa järjestöjen vastuulla The Civil Society Forum on Drugs Kuka valitsee kenen kanssa neuvotellaan? neuvotellaanko myös niiden kanssa, jotka ovat eri mieltä? Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 18

19 Kehittyykö kehitys Suomessa? Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 19

20 HV-politiikasta HV-politiikkaan Ennen 1990-luvun loppua huumepolitiikka perustui lähinnä ehkäisevään työhön ja ajatukseen HuumeVapaasta yhteiskunnassa Hiv/aids-epidemia 1990-luvun lopulla sai kuitenkin viranomaiset miettimään uusia lähestymistapoja Pitkällisten monihallinnollisten keskustelujen tuloksena saavutettiin huumepoliittinen konsensus suomalainen kahden raiteen politiikka Haittojen vähentäminen 20

21 Kahdella raiteella Kattava huumeiden täyskielto sekä uusia valvontamenetelmiä poliisille ja tullille (valeosto, puhelinkuuntelu, tekninen seuranta) Hoidon pääsyn kynnyksen madaltaminen esimerkiksi huumeiden käyttäjien terveysneuvontatyön avulla (ml. puhtaiden pistosvälineiden vaihto) terveysneuvontatyö on lakisääteistä toimintaa Suomalainen haittojen vähentämisen toimintamalli elää rinnan kielto- ja sääntelypolitiikan kanssa Suomalainen haittojen ehkäisy pyrkii parantamaan kontrolliviranomaisten sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten yhteistyötä, jotta huumeriippuvuudesta kärsivät ohjautuisivat entistä paremmin hoitoon Haittojen vähentäminen 21

22 Vertaisten ääni esiin! Palvelujärjestelmässä on alettu ottaa enemmän huomioon vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden ääni palveluiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa, jotta asiakkaiden tarpeet tulisivat paremmin huomioiduksi Vertaisten ja ammattilaisten osaamista ja kokemuksia yhdistämällä on viime vuosina syntynyt useita uusia toimintatapoja ja vertaistoimintaa käytetään entistä laajemmin ammatillisen työn rinnalla Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 22

23 Ei puhetta meistä ilman meitä Huumeiden käyttäjien yhdistys Lumme ry Yhdistyksen jäseninä käyttäjiä, ei-ikinä-käyttäneitä ja lopettaneita Keskittyy huumeista riippuvaisten tuki- ja neuvontatyöhön ja pyrkii vähentämään huumeiden käyttäjiin liittyvää kielteistä leimaa ja edistämään huumeiden käyttäjien tasa-arvoista kohtelua vain pieni osa käyttäjistä aiheuttaa ongelmia yhteiskunnalle tai on muuten häiriöksi muille ihmisille Julkaisee omaa lehteä, Veturia Ympäristön siistiminen Vertaisvalistus Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 23

24 Vertaistoiminnan monet muodot (1/2) Vinkin vertaistoimijat huumeiden käyttäjiä koulutettu vertaisvalistajiksi tai vertaisavustajiksi, jotka kertoivat oppimaansa muille huumeiden käyttäjille ja keräävät tietoa huumeiden käyttäjien näkemyksistä, toimintatavoista ja verkostoista Vinkin etsivä katuklinikka tavoitteena tavoittaa syrjäytyneimmät ja piilossa olevat asiakasryhmät, tuottaa palvelut heidän luokseen matalalla kynnyksellä ja ohjata heitä olemassa olevien palvelujen piiriin katuklinikalla työskentelee lääkäri, hoitaja ja vertaistyöntekijä Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 24

25 Vertaistoiminnan monet muodot (2/2) Osaamiskeskushanke Osis yhdistää pääkaupunkiseudun huumetyön vertaistoiminnan resursseja (esim.) Stop Huumeille ry kouluttaa vertaisia toimimaan tulkkeina ja neuvonantajina ihmisille, jotka tarvitsevat apua palveluissa ja niihin hakeutumisessa (Fattaluuta) Omaiset huumetyön tukena ry:n vertaistoiminnallinen nais- ja perhetyön hanke Napero Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 25

26 Hoitoon rangaistuksen sijaan? Toistuvasti nostettu keskusteluun Suomessa (sopimushoito) Kaatunut rahaan ja asenteisiin Hoito ei ole riittävä rangaistus Poliisi tekee hoitoonohjausta ja tekee tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa Käyttörikostapauksissa voidaan tehdä syyttämättäjättämispäätös hoitoon hakeutumisen perusteella noin syyttämättäjättämispäätöstä vuosittain Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 26

27 Jos ei hyvällä hoitoon niin pakolla Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tahdonvastainen hoito Ihminen tulee täysimääräisesti perusoikeuksien haltijaksi syntymänsä hetkellä ja on niiden piirissä kuolemaansa asti Kv-ihmisoikeussopimukset eivät tunne sikiöiden oikeuksia tarjolla kuitenkin suojaa ennen syntymää: aborttirajat, tieteellisten kokeilujen kielto Raskaana olevan naisen itsemääräämisoikeus vai lapsen oikeus syntyä terveenä? Sikiö ei ole tällä hetkellä perusoikeuksien haltija, voidaanko sikiötä suojata äidin tahdosta riippumatta? aborttioikeus Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 27

28 On pakko keskustella Monta raskaana olevaa naista on oikeus sulkea laitokseen yhden sikiön suojelemiseksi 5 6 kk naisen elämässä on hyvin lyhyt aika, lapsen kannalta se on koko elämä Lakivalmistelu osana sosiaali- ja terveydenhuollon pakotteita miettivän työryhmän työtä vuonna 2011 subjektiivinen oikeus hoitoon vapaaehtoinen pakko pakko pakko Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 28

29 Johtopäätöksiä maailmalta Suuri maailma suuret haasteet Valtava pelikenttä, paljon toimijoita Maailmanluokan ongelma, mutta paikalliset ratkaisut Tasapainoinen lähestymistapa (kysynnän ja tarjonnan vähentäminen) ei ole itsestäänselvyys kaikkialla Kuka kärsii eniten -kilpailu tuottajien vastuu kuluttajien vastuu kauttakulkumaat Länsimaat, EU etujoukoissa, laajentavat keskustelun näkökulmaa Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 29

30 Johtopäätöksiä Suomesta Hyvä viranomaisyhteistyö mahdollistaa käytännönläheisen toimintatavan ja (ainakin välillä) myös nopeat muutokset Kriminalisointi (muuntohuumeet) ja dekriminalisointi (kannabiksen kotikasvatus?) haittojen vähentämisen välineinä? Suomella hyvä, syrjäinen asema, mutta kuinka kauan Kansainvälisen huumevalvontajärjestelmän haasteita 30