7 VAIKUTUSTEN SEURANTA

201 7 VAIKUTUSTEN SEURANTA 7.1 Seurannan periaatteet Seurannalla tarkoitetaan säännöllistä tietojen kokoamista ja raportointia hyötyvoimalaitoksen vaikutuksista sekä luonnonolosuhteiden muutoksista hankkeen vaikutusalueella. Seurannan avulla saadaan tietoja toteutettujen ympäristönsuojelurakenteiden tehokkuudesta. Mikäli haittoja ilmenee, suojarakenteiden ja käsittelymenetelmien toimintaa voidaan tällöin tarvittaessa tehostaa. Ympäristöluvan myöntämiseen liittyy lupaehtoja, joiden täyttymistä valvotaan seurannan avulla. Perusperiaate on, etteivät vaikutukset saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa luonnon ekosysteemeille tai ihmisen terveydelle. Seurannan avulla pyritään tuottamaan sellaista tietoa, jonka pohjalta kyseisiä haittoja voidaan mahdollisimman luotettavasti arvioida. Hyötyvoimalaitoksen toiminnan tarkkailu voidaan jakaa käyttötarkkailuun, päästötarkkailuun ja vaikutusten tarkkailuun. Käyttötarkkailu on laitoksella tehtävää prosessien tarkkailua, jolla pyri-tään eliminoimaan häiriötilanteita. Päästötarkkailu teetetään pääosin ulkopuolisilla asiantuntijoilla, ja se pitää sisällään näytteenoton, analysoinnin, tulosten laskemisen ja raportoinnin. Vaikutustarkkailu on ympäristön tilan velvoitetarkkailua. Tässä arviointiselostuksessa esitettävää ehdotusta hankkeen ympäristövaikutuksien tarkkailemiseksi tarkennetaan lupahakemusvaiheessa ja lopuksi se täsmennetään lupaehtojen mukaiseksi. Todettakoon tässä yhteydessä, että yhteysviranomainen totesi lausunnossaan mm. seuraavaa Seurannan suunnittelussa tulee ottaa huomioon tummaverkkoperhosen esiintymät alueella. Koska tehdyn biologisen arvion perusteella tummaverkkoperhosen elinympäristöön ei Tarastenjärven hankevaihtoehdosta aiheudu haitallisia vaikutuksia (ks. luku 6.10), ei nähdä tarpeelliseksi liittää hankkeen seurantaan ko. lajin tarkkailua. 7.2 Ilmaan kohdistuvat päästöt Jätteenpolttoasetus edellyttää seuraavien ilmaan johdettavien epäpuhtauksien jatkuvaa mittausta: typen oksidit (NOx), häkä (CO), hiukkasten kokonaismäärä, orgaaniset hiiliyhdisteet (TOC), suolahappo (HCl), vetyfluoridi (HF) ja rikkidioksidi (SO 2 ). Määräajoin on mitattava myös raskasmetallien sekä polykloorattujen dioksiinien ja furaanien päästöt. Määräaikaiset mittaukset on tehtävä ensimmäisen toimintavuoden aikana kolmen kuukauden välein ja sen jälkeen vähintään kaksi kertaa vuodessa. Myös palamistapahtumaa kuvaavia muuttujia on laitoksen käytön aikana mitattava jatkuvatoimisesti. Näitä ovat mm. savukaasujen happipitoisuus ja paine, savukaasujen lämpötila, lämpötila uunin seinämä vieressä sekä vesihöyryn määrä. Laitoksen käytönvalvontajärjestelmän tiedot kootaan tietokantaa, jonka avulla niitä voidaan jatkuvasti seurata. Käyttö- ja päästötiedot raportoidaan säännöllisesti viranomaisille jätteenpolttoasetuksen ja ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. 7.3 Pintavedet Hankkeen vaikutuksia lähiympäristön pinta- ja pohjavesiin esitetään seurattavaksi maastossa tarkemmin valittavien uusien näytepisteiden vesinäytetulosten avulla. Näytepisteiden valinnassa tulee huomioida mahdolliset pintavalunnan suunnanmuutokset. Tarkkailussa huomioidaan rakennusaikainen tarkkailu ja toiminnan aikainen tarkkailu. Tarkkailussa selvitetään, esiintyykö maastoon tai vesistöön johdettavissa vesissä ympäristölle haitallisia aineita. Tämä edellyttää veden laatu- ja virtaamatietojen säännöllistä keräämistä. Näytteenoton aikana vallinneet olosuhteet kirjataan ylös (virtaamamittauksen menetelmä, ve-siensuojelurakenteiden ja laitteiden kunto ym.). Pintavesitarkkailupisteiksi valitaan soveltuvia seurantapisteitä, jotka voivat olla alueelta pois johtavissa ojissa sekä lähimmässä vesistössä. Tässä voidaan käyttää hyväksi olemassa olevia tarkkailupisteitä, jos ne ovat soveltuvia uusien hankkeiden tarkkailuun. Näytteenottopisteiden sijainti ja lukumäärä valitaan siten, että luonnon taustakuormitus saadaan erotettua laitosten aiheuttamasta kuormituksesta. 7.4 Pohjavedet Hyötyvoimalaitoksen vaikutuksia pohjaveteen seurataan maaperän pohjavedestä ja/tai kalliopohjavedestä, jos kallion pinta on lähellä maanpintaa. Seuranta tehdään sekä laitoksen alueelta, että sen ympäristöstä ja pohjaveden seurantaan tehdään erillinen tarkkailuohjelma. Näytteistä analysoidaan yleistä vedenlaatua kuvaavat parametrit kuten ph, väri ja sähkönjohtavuus sekä jätteen vaikutusta kuvaavia parametreja kuten kemiallinen hapenkulutus, ammoniumtyppi ja kloridi. Pohjavedestä määritettävät aineet tarkentuvat ympäristölupavaiheessa.

202 7.5 Viemäröitävä vesi Viemäriin johdettavia vesiä tarkkaillaan Tampereen Veden kanssa tehtävän liittymissopimuksen mukaisesti. 7.6 Melu ja tärinä Laitosten meluvaikutuksia voidaan seurata hankkeen valmistumisen jälkeen tehtävillä melumittauksilla. Rakentamisaikana tärinää seurataan louhintatöiden yhteydessä tehtävillä tärinämittauksilla (hankealueilla, joilla tarvitaan louhintaa). 7.7 Raportointi Tarkkailun tuloksista raportoidaan määräajoin. Tarkkailuraportit laaditaan yleensä vuosittain ja ne ovat julkisia asiakirjoja. Raportissa esitetään kaikki tarpeelliset johtopäätöksiin vaikuttavat taustatiedot, kuten poltetun ja käsitellyn jätteen määrä ja laatu. Tulosten avulla pyritään selvit-tämään jätteenpoltosta aiheutuneiden päästöjen vaikutukset ympäristön tilaan ja tämän perusteella arvioimaan vaikutusalueen laajuutta. Lisäksi voidaan esittää arvio mahdollisista ihmiseen kohdistuneista terveysvaikutuksista. Raportissa voidaan esittää perusteltu muutosehdotus tarkkailuohjelman sisältöön.

203 8 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU

205 8 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 8.1 Hankkeen vaihtoehdot ja vertailun periaatteet Seuraavassa esitetään hankevaihtoehtojen ympäristövaikutusten vertailu. Ympäristövaikutuksia on tässä arvioinnissa tarkasteltu muutoksena nykytilanteeseen. Vertailussa tarkasteltiin muutoksen suuruutta eri vaihtoehtojen välillä kunkin tarkastellun vaikutuksen suhteen erikseen. Kaikkien vaikutusten suhteen samanaikainen vertailu edellyttäisi vaikutustiedon yhdistämistä ja eri vaikutusten painotusten määrittämistä. Kaikkien vaikutusten samanaikainen vertailu on YVA-menettelyn jälkeinen vaihe, jossa lopullisia päätöksiä sijoituspaikan valinnasta tehdään. Koska YVA-menettelyn aikana ei tehdä päätöksiä, niin tässäkin lopullinen vaikutusten painottaminen jätetään niille, jotka päätöksiä hankkeen sijoittamisesta tekevät. Vertailuarviot on koottu jäljempänä esitettävään vertailutaulukkoon. Siinä kuvataan kunkin vaikutuksen merkittävyyttä ja vaikutusten suuruutta eri vaihtoehdoilla. Suuruutta kuvataan joko laadullisesti tai määrällisesti. Vertailtavat vaihtoehdot ovat hankkeen toteuttaminen 1) Lielahden alueelle VE 1, 2) Ruskon alueelle VE 2, 3) Sarankulman alueelle VE 3, 4) Tarastenjärven alueelle VE 4a ja 5) Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0. Hankevaihtoehtojen vertailu sisältää jätteen hyötyvoimalaitoksen toteuttamisen arina- tai kaasutustekniikalla. Vaikutusten merkittävyyttä arvotetaan muutoksen suuruudella sekä vertaamalla suunnitellun toiminnan vaikutuksia kuormitusta koskeviin ohje- ja raja-arvoihin, ympäristön laatunormeihin ja alueen nykyiseen ympäristökuormitukseen. Tässä on myös otettu huomioon asukaskyselyn aikana saatu palaute niistä vaikutuksista, joita asukkaat pitävät hyötyvoimalaitoksen toiminnassa merkittävinä. Kunkin vaikutuksen merkittävyys riippuu myös siitä, painotetaanko paikallista, alueellista vai globaalia näkökulmaa. Jokin vaikutus voi olla paikallisesti hyvin merkittävä mutta alueellisesti merkit- tävyydeltään vähäisempi. Tarkastelunäkökulman ohella vaikutusten merkittävyyteen vaikuttavat mm: Vaikutusalueen laajuus Vaikutuksen kohde ja herkkyys muutoksille Kohteen merkittävyys Vaikutusten palautuvuus ja/tai pysyvyys Vaikutusten intensiteetti ja muutoksen suuruus Vaikutukseen liittyvät ihmisten kokemukset (pelot ja epävarmuudet) Huomioitava on, että vertailussa ei ole voitu huomioida yhteysviranomaisen lausunnossaan 12.11.2010 esittämiä luonto- (liito-oravat) ja arkeologisia selvityksiä vuodenajasta johtuen. Nämä täydennetään viimeistään ympäristölupavaiheessa. 8.2 Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtojen vertailun tulokset on koottu taulukkoon 8-2, ja vaikutuksen merkittävyydessä käytetty asteikko on esitetty taulukossa 8-1. Taulukon 8-2 vertailu alkaa liikenteen sujuvuudella. Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta on kyseessä paikallinen vaikutus. Jätteiden keräily ja kuljetus on Pirkanmaan Jätehuollon alueella järjestetty ammattimaisten urakoitsijoiden toimesta. Jäteajoneuvojen liikenne on jo nykyisellään osa liikennevirtaa ja suunnitellusta hankkeesta aiheutuva muutos on siinä, minne polttoon tarkoitettu jäte kuljetetaan. Muutokset liikennemäärissä ovat kaikissa sijoitusvaihtoehdoissa varsin pienet. Muutokset nykytilanteeseen ovat luonnollisesti vähäisimmät silloin, kun hanketta ei toteuteta Tampereen seudulla lainkaan. Toteutusvaihtoehdoista vähäisimmät vaikutukset ovat Tarastenjärven vaihtoehdolla ja suurimmat Lielahden vaihtoehdossa, jossa ne suurimmillaankin jäävät kohtalaisiksi. Ilmanlaatu on mm. ihmisen terveyden kannalta tärkeä asia. Hyötyvoimalaitos toteutetaan kaikissa vaihtoehdoissa siten, että terveysperustein annetut raja- ja ohjearvot alitetaan. Suoritettujen leviämis-

206 mallitarkastelujen perusteella ilmanlaadun suhteen vaihtoehtojen välille ei synny eroja ja vaikutukset ilmanlaatuun jäävät hyvin vähäisiksi. Hyötyvoimalaitoksen suhteen on tarkastelu myös hajuvaikutuksia. Tätä tarkasteltiin leviämismallin avulla. Tulosten perusteella hyötyvoimalaitoksen hajupitoisuus jää alle hajukynnysarvon. Tämä myös tilanteissa, joissa voimalaitos joudutaan jostain syystä pysäyttämään. Tätä vahvistaa myös jätevoimalaitosten sijoittuminen muissa pohjoismaissa ja Euroopassa hyvinkin keskelle asutusta ja kaupunkirakennetta. Tarastenjärvellä hanke tulee vaikuttamaan muutoinkin hajun kannalta positiivisesti, kun muun jätteiden käsittelytoiminnan hajuhaitat tulevat vähenemään. Ilmaston kannalta tarkastelunäkökulma on globaali. Biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto johtaa siihen, että jätteiden energiasisällön hyödyntäminen tulee saamaan merkittävän roolin myös Suomen jätehuollossa. Jos jätteet sijoitettaisiin kaatopaikoille, olisi silloin tilanne vielä heikompi. Jätteiden energiasisällön hyödyntämättä jättäminen johtaisi lähes kaksinkertaisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Tämän vuoksi jätteen energiasisällön hyödyntäminen on ilmastovaikutusten suhteen positiivinen asia. Sijoituspaikkavaihtoehdoilla ei tähän asiaan ole vaikutusta. Rakentamiseen liittyvät maanmuokkaustyöt ovat pysyviä, mutta muutos jää hyvin paikalliseksi. Myös pohjavesien osalta vaikutus on paikallinen. Lähtökohtaisesti hyötyvoimalaitoksen rakenteilla tulee estää vaikutusten muodostuminen pohjaveteen, mutta pohjaveden virtausolosuhteiden takia hankevaihtoehdoista Lielahdessa pohjaveteen kohdistuvat riskit ovat suurimmat. Pintavesien tarkastelua voidaan pitää myös paikallisena. Käytön aikana hyötyvoimalaitoksen liikennöinti- ja piha-alueilta muodostuu hulevesiä, jotka johdetaan maastoon kaikissa hankevaihtoehdoissa. Rakennusaikana voi kiintoainesta kulkeutua lähiojiin, mitä voidaan pitää paikallisena vaikutuksena, mutta vaikutuksen arvioidaan jäävän merkityksettömäksi. Yhdyskuntarakenteen kannalta joudutaan tarkastelemaan myös sijoituspaikoille jo suunniteltuja maankäyttömuotoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, minkälaisia vaikutuksia maankäytöllisesti on jo suunnittelussa otettu huomioon ja hyväksytty. Lielahden alue on yhdyskuntateknisen huollon alue. Ruskossa yleiskaavassa sijoituspaikka on varattu teollisuusalueeksi ja Sarankulmassa sijoituspaikka on osoitettu teollisuusja varastoalueeksi. Ruskossa on myös ollut jo ylijäämämaiden loppusijoitusta. Tarastenjärvellä on jo nykyisellään jätteiden käsittelykeskus. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen on pienin Tarastenjärvellä. Muissa vaihtoehdoissa vaikutus jää kohtalaiseksi. Hyötyvoimalaitoksen rakentaminen muuttaa maisemakuvaa. Lielahdessa ja Ruskossa voimalaitos sijoittuisi jo teolliseen ympäristöön, mikä lieventää maisemavaikutusta. Suurimmillaan vaikutus olisi Sarankulmassa. Tarastenjärvellä hyötyvoimalaitos sijoittuisi muun jätteenkäsittelytoimintojen läheisyyteen. Vaikutusta on Nurmi Sorilan alueelle kaukomaisemassa, mutta vaikutus jää vähäiseksi. Vaikutukset luontoon ovat suurimmat sijoitusvaihtoehdoissa, joissa joudutaan rakentamaan täysin neitseelliseen ympäristöön. Lielahden ja Tarastenjärven vaihtoehdoissa vaikutuksia ei synny. Tarastenjärven hankealueen lähistöllä olevaan suojeltuun perhosesiintymään ei myöskään kohdistu vaikutuksia. Sarankulmassa ja Ruskossa hyötyvoimalaitoksen rakentaminen kaventaa liito-oravalle soveliaan metsikön pinta-alaa. Ruskossa aluetta kaventaa jo nykyinen maa-ainesten läjitys. Sarankulmassa on vielä huomioitava, että alue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle. Sarankulmassa myös hulevesien mukana Myllyojaan valuva kiintoaines voi vaikuttaa purossa esiintyvien uhanalaisten sammalten elinolosuhteisiin ja mahdollisia vaikutuksia voi syntyä myös Pärrinkosken ja puron luontaiseen purotaimenkantaan. Vaikutuksella on näin alueellinen luonne. Hyötyvoimalaitoksen toiminta tuo jonkin verran lisää melua erityisesti liikenteen kautta ja sillä on hyvin paikallinen vaikutus. Vaikutukset ovat erityyppisiä eri sijoitusvaihtoehdoissa. Lielahdessa vaikutus on suurin Ratamiehenkadun varressa. Ruskossa melutaso jää alle ohjearvon, mutta muutos nykytilanteeseen on vaihtoehdoista suurin, koska esimerkiksi Sarankulmassa raideliikenteen melu on jo nykyisellään. Sarankulmassa luonnonsuojelualueen melu taso voi ylittää ohjearvon. Tarastenjärvellä meluvaikutus on vähäisin. Sosiaalisiin vaikutuksiin kuuluvat ihmisten kokemat epäluulot ja epävarmuudet ovat tässä hankkeessa merkittävimmät vaikutukset. Ne ovat luonteeltaan hyvin paikallisia ja kohdistuvat ennen kaikkea suunniteltujen sijoituspaikkojen lähialueille. Lielahteen sijoittuva vaihtoehto sijoittuu keskelle kaupunkirakennetta, minkä vuoksi ympäröivän asutuksen ja koulujen yms. palvelujen määrät ovat suuremmat kuin muissa vaihtoehdoissa. Asukkaat kokevat, että hankkeen vaikutukset heidän asuinympäristöönsä olisivat erittäin kielteisiä. Sarankulman vaihtoehdossa asutuksen määrä lähiympäristössä on pienempi kuin Lielahdessa, mutta alle kilometrin etäisyydellä sijaitsee kouluja ja päiväkoti. Virkistysalueisiin kohdistuvat vaikutukset ovat asukkaiden näkemyksen mukaan erittäin merkittäviä. Asukkaat kokevat, että hankkeen vaikutukset heidän asuinympäristöönsä olisivat erittäin kielteisiä. Myös Ruskossa hyötyvoimalaitossuunnitelmaan

207 suhtaudutaan hyvinkin kielteisesti, vaikka nykytilanteessa asutus painottuu kauemmaksi. Tilanne muuttuu Hirvikallion asuinalueen valmistuttua. Erityisesti Hirvikallion asukkaat kokevat, että hankkeen vaikutukset heidän asuinympäristöönsä olisivat erittäin kielteisiä. Ruskon läheisyydessä hankkeella on myös vaikutusta virkistysreitteihin, mutta alueella on korvaavia reittejä. Tarastenjärvellä ympäröivä lähiasutus on harvempaa ja sijaitsee kauempana kuin muissa hankevaihtoehdoissa. Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta alueen virkistysreitteihin. Asukkaat kokevat, että vaikutukset elinympäristössä olisivat kielteisiä. Hajuhaittojen mahdollista vähentymistä pidetään hyvänä asiana, mikä parantaisi nykytilannetta alueella. Taulukko 8-1 Vaikutusten määrällinen ja laadullinen arvottamisasteikko. Vaikutuksen Vaikutuksen merkittävyys suunta (-/+) 4 Erittäin merkittävä 3 Merkittävä 2 Kohtalainen 1 Vähäinen 0 Merkityksetön, Ei vaikutusta -1 Vähäinen -2 Kohtalainen -3 Merkittävä -4 Erittäin merkittävä Taulukko 8-2 Hankevaihtoehtojen keskinäinen vertailu. Liikenteen sujuvuus Liikennetur-vallisuus Ilmanlaatu Haju Lielahti (VE 1) Rusko (VE 2) Sarankulma (VE 3) Sujuvuus heikkenee hieman Nokian moottoritien pään valo-ohjatuissa liittymissä. Merkittävä liikennemäärän kasvu Rahtimiehen kadulla Liikenneturvallisuus heikkenee hieman Pispalan valtatiellä Leviämismallien perusteella ilmanlaatuvaikutukset ovat selvästi alle ohje- ja raja-arvojen Leviämismallien perusteella hyötyvoimalaitoksesta hajupitoisuus jää alle hajukynnysarvon myös toiminnan seisokkitilanteessa Sujuvuus heikkenee hieman Hervannan valtaväylän pohjoispäässä Vaikutukset liikenneturvallisuuden heikkenemiseen vähäisiä Vaikutukset sujuvuuden heikkenemiseen vähäisiä Vaikutukset liikenneturvallisuuden heikkenemiseen vähäisiä Tarastenjärvi (VE 4a) Ei merkittävää vaikutusta nykytilaan Vaikutukset liikenneturvallisuuden heikkenemiseen vähäisiä VE 0, hankkeen toteuttamatta jättäminen Ei muutosta nykytilaan Ei muutosta nykytilaan Kuten VE 1 Kuten VE 1 Kuten VE 1 Ei muutosta nykytilaan Kuten VE 1 Kuten VE 1 Hyötyvoimalaitoksen toiminta vähentää hajupäästöjä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella Ei muutosta nykytilaan

208 Ilmasto Maa- ja kallioperä Pohjavesi Pintavesi Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Kaavoitus Lielahti (VE 1) Rusko (VE 2) Sarankulma (VE 3) Hyötyvoimalaitoksen hiilidioksidipäästöt ovat 100 000 150 000 t/vuosi, josta kasvihuonekaasupäästöjä on 35 000 50 000 t/vuosi. Hankkeen myötä kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät, kun vastaavaa energiaa ei tarvitse tuottaa fossiilisilla polttoaineilla. Myös kaatopaikalla muodostuvan metaanin määrä ja sen kasvihuonepäästövaikutus vähenee hankkeen myötä. Toiminnan ja rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat vähäisiä Vuototilanteessa aiheuttaa riskin pohjavesialueelle. Suojarakenteilla ja seurannalla minimoidaan riskit pohjaveden osalta. Toiminnasta ei synny jätevesiä, jotka rasittaisivat viemäriverkkoa tai siitä aiheutuisi päästöjä pintavesiin. Hulevesien määrä hieman lisääntyy. Voimalatoimintaa on jo nyt asutuksen lähellä. Toiminnan ja liikenteen lisääntymisestä haittaa läheiselle asutukselle Asemakaavan tarkistaminen Tarastenjärvi (VE 4a) VE 0, hankkeen toteuttamatta jättäminen Kuten VE 1 Kuten VE 1 Kuten VE 1 Todennäköisesti jätteet tullaan hyödyntämään energia käytössä jossain muualla, joten ilmastovaikutus on sama kuin vaihtoehdoissa VE 1-VE 4a. Jätteen toimittaminen muualle poltettavaksi nostaa jätteenkuljetuksesta aiheutuvia päästöjä noin 10-20 % Rakennusaikaisesti alueella joudutaan tekemään kohtalaisia maansiirtotöitä, mutta alueella on jo osin maankaatopaikkatoimintaa Ei aiheuta riskiä pohjavesialueille vuototilanteessa Osassa aluetta joudutaan muutta- Kuten VE 1 maan alueen nykyistä käyttötarkoitusta ja alueella joudutaan tekemää kohtalaisia maansiirtotöitä Ei aiheuta riskiä pohjavesialueille vuototilanteessa Ei aiheuta riskiä pohjavesialueille vuototilanteessa Ei muutosta nykytilaan vaihtoehdoissa VE 1, VE 2 ja VE 4a. Ruskon osalta maankaatopaikka laajenee hankealueelle Ei muutosta nykytilaan Kuten VE 1 Kuten VE 1 Kuten VE 1 Alueiden maankäytön kehittyminen voi vaikuttaa erityisesti vaihtoehtojen VE 2 ja VE 3 pintavesien tilaan. Vaihtoehdoissa VE 1 ja VE 4a tilanne pysynee ennallaan Sijoitus muuttaisi merkittävästi nykytilannetta asutuksen kannalta. Ympärille on kuitenkin tulossa työpaikka-aluetta Ei ristiriitaa yleiskaavan kanssa, edellyttää asemakaavaa Vaikeasti ennakoitavia vaikutuksia virkistys- ja luonnonsuojelualueiden arvoihin Ei ristiriitaa yleiskaavan kanssa, edellyttää asemakaavaa Ei merkittävää muutosta nykytilaan Yleiskaavaehdotus tulossa hyväksymiskäsittelyyn, edellyttää asemakaavaa Ei muutosta nykytilaan vaihtoehdossa VE 1. Vaihtoehtojen VE 2-VE 4a alueiden maankäyttö muotoutuu todennäköisesti yleiskaavoituksen mukaisesti teollisuusalueiksi. Nollavaihtoehdossa alueille toteutettaisiin jollain aikataululla nykyisten maankäyttösuunnitelmien mukaisia toimenpiteitä

209 Maisema Luonto Melu Sosiaaliset vaikutukset Terveysvaikutukset Jätehuolto ja luonnon varat Lielahti (VE 1) Rusko (VE 2) Sarankulma (VE 3) Aiheuttaa vaikutuksia lähi- ja kaukomaisemassa, mutta alueen nykyinen teollinen luonne lieventää vaikutusta. Ei vaikutusta nykytilaan Melutaso laitoksen toiminnasta ei merkittävästi kohoa nykytilasta lähialueilla. Kuljetusliikenteen melu voi kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti etenkin Rahtimiehenkadun varressa. Hankevaihtoehto sijoittuu keskelle kaupunkirakennetta, minkä vuoksi ympäröivän asutuksen ja koulujen yms. palvelujen määrät ovat suuremmat kuin muissa vaihtoehdoissa. Virkistysreitteihin kohdistuvat vaikutukset ovat merkittäviä. Asukkaat kokevat, että hankkeen vaikutukset heidän asuinympäristöönsä olisivat erittäin kielteisiä. Melun ohjearvojen ylitystä Ratamiehenkadulla Hankkeella vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä Kuten VE 1 Kaventaa liito-oravalle soveliaan metsikön pinta-alaa, ei vaikutusta muihin eliölajeihin Melutaso lähialueilla kasvaa nykytilasta, koska ollaan suhteellisen hiljaisella alueella. Lähellä uutta asutusta jolla melutaso jää alle ohjearvon. Nykytilanteessa asutus painottuu kauemmaksi, mutta tilanne muuttuu Hirvikallion asuinalueen valmistuttua. Hankkeella on vaikutusta virkistysreitteihin, mutta alueella on korvaavia reittejä. Erityisesti Hirvikallion asukkaat kokevat, että hankkeen vaikutukset heidän asuinympäristöönsä olisivat erittäin kielteisiä Hankkeesta ei aiheudu terveys-haittoja. Aiheuttaa vaikutuksia lähi- ja osin kaukomaisemassa, mutta vaikutukset lähiasutukseen eivät ole merkittäviä. Kaventaa liito-oravalle soveliaan metsikön pinta-alaa, sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle, hulevesien mukana Myllyojaan valuva kiintoaines voi vaikuttaa purossa esiintyvien uhanalaisten sammalten elinolosuhteisiin. Myös mahdollisia vaikutuksia Pärrinkosken ja puron luontaiseen purotaimenkantaan. Melutaso lähialueella kohoaa hieman, junaliikenne kuitenkin merkittävin tekijä. Luonnonsuojelualueella melu voi ylittää ohjearvon. Asutuksen määrä ympäristössä pienempi kuin Lielahdessa ja alle kilometrin etäisyydellä sijaitsee kouluja ja päiväkoti. Virkistysalueisiin kohdistuvat vaikutukset ovat erittäin merkittäviä ja lähellä ei sijaitse vaihtoehtoisia virkistysalueita. Asukkaat kokevat, että hankkeen vaikutukset heidän asuinympäristöönsä olisivat erittäin kielteisiä. Hankkeesta ei aiheudu terveys-haittoja. Tarastenjärvi (VE 4a) Hanke muuttaa Nurmi Sorilan kulttuuriympäristöjen kaukomaisemaa. Alueen nykyinen jätteenkäsittelykeskustoiminta ja voimajohdot lieventävät maisemavaikutusta Ei vaikutusta nykytilaan, sijoittuu kuivalle mäelle, jossa puusto hakkuin käsiteltyä talousmetsää Laitoksella vähäinen vaikutus nykyiseen melutasoon. Häiriintyvät kohteet kaukana. Ympäröivä lähiasutus on harvempaa ja sijaitsee kauempana kuin muissa hankevaihtoehdoissa. Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta alueen virkistysreitteihin. Asukkaat kokevat, että vaikutukset elinympäristössä olisivat kielteisiä. Hajuhaittojen mahdollista vähentymistä pidetään hyvänä asiana, mikä parantaisi nykytilannetta alueella. Hankkeesta ei aiheudu terveys-haittoja. VE 0, hankkeen toteuttamatta jättäminen Ei muutoksia nykytilaan, mikäli ympäristössä ei tapahdu suuria muutoksia, kuten avohakkuita. Ei muutosta nykytilaan Ei muutosta nykytilaan. Lielahden ja Tarastenjärven osalta ei muutosta nykytilaan. Ruskon ja Sarankulman osalta tuleva maankäyttö muuttaa alueiden virkistyskäyttöä. Hankkeesta ei aiheudu terveyshaittoja. Kuten VE 1 Kuten VE 1 Kuten VE 1 Energiahyödyn-täminen tapahtuisi jossain muualla

210 8.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Kun tarkastellaan eri vaihtoehdoissa syntyvää muutoksen suuruutta nykytilanteeseen nähden, niin merkittävin muutos syntyy sosiaalisten vaikutusten kautta. Ne ovat suurimmillaan Lielahden ja Sarankulman hankevaihtoehdoissa. Muita huomioitavia kohtia ovat vaikutukset luontoon, pohjavesiin ja yhdyskuntarakenteeseen. Voidaan katsoa, että tämän vertailun perusteella vähäisimmät vaikutukset syntyvät, jos hyötyvoimalaitos sijoitetaan Tarastenjärvelle. Eniten haitallisia vaikutuksia näyttää syntyvän Sarankulman ja Lielahden vaihtoehdoissa. Tässä vertailussa on otettava huomioon, että mm. taloudelliset vaikutukset eivät ole vertailussa mukana. Tässä vertailussa ei myöskään ole otettu huomioon eri vaikutusten erilaisia painotuksia. 8.4 Hankkeen toteuttamiskelpoisuus Hankkeen toteuttamiskelpoisuutta on arvioitu seuraavista näkökulmista: Tekninen toteuttamiskelpoisuus Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus. 8.4.1 Tekninen toteuttamiskelpoisuus Paras käytettävissä oleva tekniikka määritellään EU:ssa eri teollisuudenaloille laadittavien nk. BATreferenssidokumenttien (BAT-tekniikka, Best Available Techniques) avulla. BREF-dokumentissa käsitellään mm. seuraavia asioita: parasta käyttökelpoista jätteenpolttotekniikkaa energian talteenottoa jätteen esikäsittelyä ja varastointia savukaasujen puhdistustekniikkaa jätevesien käsittelytekniikkaa poltossa syntyvien jätteiden käsittelyä ja varastointia päästöjen mittausta ja seurantaa prosessin valvontaa ja seurantaa Tässä arvioinnissa tarkasteltava hankelaitos ja siihen liittyvät muut toiminnot suunnitellaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Vaihtoehtoiset polttotekniikat ovat molemmat BAT:n mukaisia tekniikoita ja ne on esitetty jätteenpolton parhaan käytettävissä olevan tekniikan vertailuasiakirjoissa (BREF). Vastaavan tyyppisiä laitoksia on suunnitteilla, rakenteilla ja käytössä Suomessa ja laitoksista on runsaasti kokemusta Euroopassa pitkältä aikaväliltä. Suunniteltuihin teknisiin ratkaisuihin ei liity riskejä niiden soveltuvuuden tai käytettävyyden kannalta. Kaikissa vaihtoehdoissa hyötyvoimalaitos on teknisesti toteutuskelpoinen. Tarastenjärven vaihtoehdon teknistä ja taloudellista toteuttamiskelpoisuutta heikentää hieman rakennettava muita hankevaihtoehtoja pidempi kaukolämpölinja. 8.4.2 Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus Yhteiskunnallisesti hanke voidaan pääosin arvioida toteuttamiskelpoiseksi. Maankäytön suunnitelmien mukaan hanke on voimassa olevien tai suunnitteilla olevien maankäyttösuunnitelmien mukainen. Kaavoituksen osalta joudutaan jokaisessa kohteessa tekemään asemakaavoitus tai muutoin tarkentamaan olemassa kaavoitusta. yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus arvioidaan näin lopullisesti kaavoitusvaiheessa. Arvioinnin aikana todettiin kaikkien sijoituspaikkojen olevan sellaisia, että tarvittavat kaavamuutokset olisi mahdollista toteuttaa. Hanke edistää jätelain ja valtakunnalliseen ja alueellisen jätesuunnitelman mukaisia yhteiskunnallisia tavoitteita, joiden mukaan käytöstä poistettu esine tai aine tulisi kaatopaikalle loppusijoittamisen sijaan hyödyntää ensisijaisesti esineenä tai materiaalina ja toissijaisesti energiana. 8.4.3 Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus Ympäristövaikutusten kannalta kaikki vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia. Ympäristöllisessä toteuttamiskelpoisuudessa on kuitenkin eroja kohteiden välillä. Erot muodostuvat lähinnä liikenne, maaperä, pohjavesi ja luontovaikutusten osalta. Liikenteen osalta vaikutukset ovat suurimmat Lielahden osalta. Toisaalta liikenteen lisääntyminen ei vaikuta juuri liikenteen toimivuuteen. Pohjavesivaikutusten osalta Lielahden sijoituspaikkaan liittyy

211 pohjaveden pilaantumisriski lähinnä arinatekniikan osalta, missä jätebunkkeri joudutaan sijoittamaan osin maaperään. Luontovaikutusten osalta Sarankulman sijoitusvaihtoehdon lähellä on suojelukohteita, joihin hankkeella voi olla vaikutusta. Maaperävaikutusten osalta Sarankulmanvaihtoehdossa joudutaan tekemään louhinta- ja maansiirtotöitä kuten myös Ruskon sijoitusvaihtoehdossa, mutta Ruskon osalta maaperävaikutukset toteutuvat myös maankaatopaikan osalta. Ympäristöllisen toteuttamiskelpoisuuden arvioinnin osalta muiden vaikutusten merkitys jää pieneksi ja mm. hyötyvoimalaitoksen ilmaan kohdistuvat päästöt ovat pienet ja kaikissa vaihtoehdoissa päästöjen leviämisellä ei ole ympäristövaikutusta. Ympäristövaikutusten eroista huolimatta hanke on ympäristöllisesti toteutuskelpoinen kaikissa vaihtoehdoissa, kun rakentamisessa huomioidaan mahdolliset riskitekijät ja vaikutusten muodostuminen. 8.4.4 Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus Hanke herättää kaikissa hankevaihtoehdoissa sekä positiivisia että negatiivisia näkemyksiä. Sosiaalisten vaikutusten osalta syntyy eroja hankevaihtoehtojen välillä. Sekä lähiasukkaat ja asukaskyselyyn vastaajat suhtautuvat kielteisimmin Lielahden, Sarankulman ja Ruskon hankevaihtoehtoihin. Tarastenjärven hankevaihtoehtoon suhtaudutaan muita hankevaihtoehtoja myönteisemmin. Tarastenjärven alueen asukkaat suhtautuvat vaihtoehdon toteutumiseen vähemmän kielteisesti kuin lähiasukkaat muissa vaihtoehdoissa. Lielahden hankevaihtoehdon ympärillä herkkien kohteiden (asutus, koulut jne.) määrä on suurempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Sarankulman osalta lähellä sijaitsevan asutuksen määrä on Lielahtea pienempi ja Ruskossa vielä pienempi kuin Sarankulmassa. Sarankulman osalta vaikutukset virkistysreitteihin olisi merkittävä, kun taas Ruskon osalta on myös tarjolla vaihtoehtoisia reittejä. Tarastenjärven hankevaihtoehto sijaitsee kauimpana asutuksesta ja hankkeen toteutumisella ei ole suoria vaikutusta virkistysreitteihin. Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus vaihtelee hankevaihtoehdoittain. Tarastenjärven hankevaihtoehto on sosiaalisesti toteuttamiskelpoisin.

9 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT 213

215 9 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT 9.1 Ympäristövaikutusten arviointi Hankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain ja asetuksen mukaisessa laajuudessa, koska hankekokonaisuus luetaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohtaan 11 b). 9.2 Kaavoitus Hyötyvoimalaitoksen toteuttaminen edellyttää asemakaavan laatimista Ruskon, Sarankulman ja Tarastenjärven hankevaihtoehdoissa sekä asemakaavan tarkistamista Lielahden hankevaihtoehdossa. Kaavoitustilannetta on käsitelty kohdassa 6.8. 9.3 Rakennuslupa Hankkeisiin liittyvät rakennukset tarvitsevat maankäyttö ja rakennuslain (119/2001) mukaisen rakennusluvan, joka haetaan rakennusvalvontaviranomaiselta. Maankäyttö- ja rakennuslain 132 :n mukaisesti on hankkeen toteuttamisen edellyttämään rakennuslupahakemukseen ja asemakaavaan liitettävä ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä an-tama lausunto. Lisäksi ilmailulain (1242/2005) ja -asetuksen nojalla kaikkien maanpinnasta yli 30 metriä korkeiden rakennelmien tekeminen edellyttää ilmailulaitoksen lausuntoa, joka liitetään rakennuslupahakemukseen. 9.4 Ympäristölupa Toiminnolla, johon sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (362/2003), on oltava ympäristölupa. Lupa tarvitaan myös voimalaitokselle, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia (MW) tai jossa käytettävän polttoaineen energiamäärä on vuodessa vähintään 54 terajoulea (TJ). Arvioidulle hankkeelle voidaan myöntää hakemuksesta ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupa, kun ympäristövaikutus- ten arviointimenettely on päättynyt. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on liitettävä ympäristölupahakemukseen. Edellytyksenä luvan myöntämiselle on muun muassa, ettei hankkeesta aiheudu yksinään eikä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Ympäristölupaa haetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta. 9.5 Kemikaalilain mukainen ilmoitus tai lupa Käytettävien kemikaalien määrän perusteella uudelle laitokselle tulee hakea kemikaaliasetuksen (59/1999) mukaista lupaa Turvatekniikan keskukselta (jos kemikaalien käsittely ja varastointi on laajamittaista) tai tulee tehdä ilmoitus palopäällikölle tai kunnan kemikaaliviranomaiselle (kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi). 9.6 Muut luvat ja selvitykset Kaukolämpöjohtojen ja sähköjohtojen edellyttämät luvat Kaukolämpöjohtojen rakentaminen vaatii maanomistajan sijoitusluvan. Sähköjohtojen rakentamisessa noudatetaan sähkömarkkinalain (386/1995) jakeluverkon rakentamista koskevia periaatteita. Myös sähköjohtojen sijoittaminen vaatii maanomistajan sijoitusluvan. Tarvittavat luvat kaukolämpö- ja sähköjohdoille hakee Tampereen sähkölaitos -yhtiöt. Painelaitteiden vaaran arviointi Paineastialainsäädännön (869/1999) mukaisesti kattilalaitoksessa on tehtävä vaaran arviointi, jos siellä on rekisteröitävä höyrykattila, jonka teho on yli 6 megawattia tai rekisteröitävä kuumavesikattila, jonka teho on yli 15 megawattia. Vaaran arvioinnista on käytävä ilmi käyttöön ja tekniikkaan liittyvät vaaratilanteet ja olosuhteet, joissa onnettomuus on mahdollinen. Selvitys tehdään Turvatekniikan keskukselle (TU- KES).

217 OSA 2, BIOKAASULAITOS 10 HANKKEEN KUVAUS JA VAIHTOEHDOT

219 OSA 2, BIOKAASULAITOS 10 HANKKEEN KUVAUS JA VAIHTOEHDOT 10.1 Hanke ja rajaukset Biokaasulaitoksen tarkoituksena on jätteen energiasisällön hyödyntäminen ja biojätteen käsitteleminen rakentamalla uusi biokaasulaitos Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen. Biokaasulaitos tuottaa biokaasua, jota voidaan hyödyntää sähköntuotannossa, kaukolämpönä (jos hyötyvoimalaitos toteutetaan Tarastenjärvelle) tai liikennepolttoaineena. Ympäristövaikutusten arvioinnissa biokaasulaitos on vaihtoehtona 4b Tarastenjärvi. Biokaasulaitoksessa raaka-aineena suunnitellaan käytettäväksi biojätettä ja lietteitä enintään 90 000 tonnia vuodessa. Biokaasulaitokseen tuottava jäte kootaan ensisijaisesti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueelta. Lisäksi biojätteitä voidaan tuoda biokaasulaitokseen muualta Länsi- ja Keski-Suomen alueelta ja mahdollisesti myös kauempaa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastelu rajataan seuraavien toimintojen aiheuttamiin vaikutuksiin: biojätteen vastaanotto ja varastointi laitosalueella biojätteen kuljetus laitokselle keräysalueelta bioprosessista poistettavan lietteen käsittely jätevesien käsittelyä hajupäästöjen käsittelyä 10.2 Vaihtoehtojen muodostaminen Pirkanmaan Jätehuollon toiminta-alueen jätehuoltojärjestelmällistä tarkastelua on tehty Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa. Se on Hämeen, Kaakkois-Suomen, Lounais-Suo men, Länsi-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan ympäristökeskusten toimialueiden yhteinen jätehuollon kehittämissuunnitelma. Jätesuun nitelman mukaan vuonna 2007 Eteläja Länsi-Suomen alueella hyödynnettiin biohajoavia jätteitä 0,98 miljoonaa tonnia. Biohajoavan jätteen laitoskapasiteetti on pieni kun huomioidaan, että nykyisissä laitoksissa käsitellään myös maatalouden biohajoavia jätteitä. Jätesuunnitelman mukaan tavoitteena on ehkäistä biohajoavista jätteistä aiheutuvia haittoja ja tämän saavuttamiseksi tavoitteena on kasvattaa biohajoavaa jätettä käsittelevää laitoskapasiteettia. Suunnitellun biokaasulaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin kahta vaihtoehtoa. Toinen vaihtoehdoista on ns. nollavaihtoehto eli hankkeen toteuttamatta jättäminen. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin biokaasulaitoksen rakentamista Tarastenjärven alueelle. Maa-alueen omistaa Tampereen kaupunki ja se on vuokrattu Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle. Hankevaihtoehto (VE 4b) on biokaasulaitoksen toteuttaminen Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen, johon myös uusi hyötyvoimalaitos tässä tapauksessa sijoittuisi. jo olemassa olevan kompostointilaitoksen yhteyteen. Laitoksen vara-alueena on jätteenkäsittelyalueen pohjoispuolella oleva alue. Varsinaisen hankevaihtoehdon lisäksi ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin YVA-lain mukaista nollavaihtoehtoa, jossa arvioitiin Pirkanmaan jätehuollon vaihtoehtoisia kehityssuuntia olettaen, että suunniteltua biokaasulaitosta ei toteuteta. Ympäristövaikutusten arvioinnin tässä osiossa tarkasteltavat vaihtoehdot ovat seuraavat: VE 0: Biokaasulaitosta ei toteuteta, vaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella syntyvien biohajoavien jätteiden käsittelyä jatketaan nykyisessä muodossaan kompostointilaitoksella. VE 4b: Kapasiteetiltaan 90 000 tonnin suuruinen biokaasulaitos sijoitetaan Tarastenjärven suunnitellulle sijoituspaikalle. Vaihtoehto sisältää myös hyötyvoimalaitoksen Tarastenjärvelle (ks. kuva 10-1).

220 10.3 Suunnitellun alueen nykyinen toiminta Biokaasulaitoksen sijaintipaikalla on tällä hetkellä toiminnassa oleva kompostointilaitos, joka tulisi myös jatkossa olemaan osa biojätteiden käsittelyprosessia. Hankealueen läheisyydessä on myös muuta jätteenkäsittely- ja varastointitoimintaa. 10.4 Biokaasulaitos Tarastenjärven vaihtoehdossa VE 4b on siis mukana myös biojätettä hyödyntävän biokaasulaitoksen rakentaminen. Laitoksen avulla tuotettaisiin biokaasua hyötyvoimalaitokseen tai muuhun energiahyötykäyttöön. Biokaasulaitoksen tuottaman kaasun polttoaineteho on noin 7 MW. Noin 90 000 tonnin vuosittaisella biojätteen määrällä tuotetaan noin 66 GWh energiaa. 0 500 m Vaaka-asema Arvioitu aluerajaus (~4 ha) Piippu Biokaasulaitoksen vara-alue Varaus polttoaineen valmistukselle (SRF) + 110.00 Uusi voimalaitos Biokaasu-/ kuivamädätyslaitos Nykyinen kompostointilaitos Kuva 10-1 Biokaasulaitoksen sijainti (kuvassa alhaalla oikealla). Kuvassa on esitetty myös mahdollisen hyötyvoimalaitoksen sijainti alueella.

221 10.4.1 Käsiteltävät jätteet ja niiden esikäsittely Biokaasulaitoksella käsiteltävät jätteet kuljetetaan laitokselle ensisijaisesti kuorma-autoilla, jotka tuovat ne autovaa an kautta esikäsittelyhalliin. Käsiteltävän jätteen kokonaismääräksi on arvioitu alkuvaiheessa 90 000 tonnia vuodessa. Biokaasulaitoksessa käsiteltävät jätteet muodostuvat kaikkiaan viidestä erilaisesta biojätelajista, joiden keskinäiset määrät voivat vaihdella eri vuosina. Jätelajit ovat: 1) Lietteet 2) Biojäte 3) Teurasjäte 4) Lanta 5) Muu kasvatettu tai luonnon biomassa Kotitalouden ja teollisuuden biojätteet Kotitalouden ja teollisuuden biojätteet vastaanotetaan halliin, jossa ne esikäsitellään mädätysreaktoriin sopivaan muotoon. Lietteet Laitokselle voidaan ottaa vastaan seuraavia lietteitä: jätevesiliete maatalouden kuiva- ja märkäliete jätevedenpuhdistamoiden lietteet teollisuuslietteet Lietteet sijoitetaan vastaanottoaltaaseen, jonka mitoitus vastaa noin vuorokauden viipymäkapasiteettia. Teurasjäte Teollisuuden biojätteisiin voi sisältyä esimerkiksi teurastamoista, turkiseläinten nahottamoista sekä lihanjalostusteollisuudesta peräisin olevaa eläinjätettä, minkä käsittelylle on annettu erityisvaatimuksia. Biokaasulaitos täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 (sivutuoteasetus) vaatimukset, jos laitoksessa käsitellään sivutuoteasetuksessa tarkoitettuja 3. luokan ja mahdollisesti myös 2. luokan eläinperäisiä jätteitä. Lanta Eläinten lannat muodostuvat kuivalannasta sekä lietelannasta. Lanta muodostuu pääosin sika- ja karjataloudesta ja hevostiloilta. Mahdollisesti lantaa muodostuu laitoksen käsiteltäväksi turkis- ja siipikarjatiloilta. Muu kasvatettu tai luonnon biomassa Muu kasvatettu tai luonnon biomassa voi olla mm. ruokohelpeä, järviruokoa tai muuta vastaavaa. Tällaisella raaka-aineella ei ole jätestatusta. Taulukko 10-1 Biokaasulaitoksen keskeiset tekniset tiedot. Selite Käsiteltävä biojätemäärä Biokaasun tuotto Biokaasun lämpöarvo Vuotuinen energiamäärä Vuosittainen käyttöaika keskimäärin Yksikkö ja lukuarvo 90 000 t vuodessa 9 milj. m3 vuodessa 6,5 kwh/m3 60 70 GWh 8 000 8 500 tuntia 10.4.2 Prosessit ja rakennukset Biokaasulaitos sijoitetaan suunnittelualueelle rakennettaviin tiloihin. Biokaasulaitos koostuu seuraavista: Vastaanotto ja esikäsittelyrakennus Bioreaktorit Kaasukello Lopputuotteen varasto Vesien esikäsittely Biokaasutuksessa biojäte mädätetään hallitusti tätä varten rakennetuissa kaasutiiviissä bioreaktoreissa. Laitos muodostuu lämmöntuotto- ja höyrynkehitysyksiköstä, biokaasuvarastosta, biokaasureaktoreista, prosessivesisäiliöstä ja välivarastosäiliöistä sekä lopputuotteen käsittelyyn liittyvästä rakenteesta. Mädätyksessä anaerobiset metaanibakteerit hajottavat orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa biokaasuksi ja humusmassaksi, joista jälkimmäinen kuivataan prosessin yhteydessä mekaanisesti tai kompostoimalla mullanomaiseksi materiaaliksi. Prosessissa muodostuu jätevettä, jonka hyödyntäminen ainakin osin voi myös tulla mahdolliseksi. Biokaasu voidaan tässä yhteydessä muuttaa edelleen sähkö- ja lämpöenergiaksi. Biokaasu koostuu pääosin metaanista (CH 4, 55 75 %) ja hiilidioksidista (CO 2, 45 25 %) sekä pienistä pitoisuuksista rikkivetyä (H 2 S) ja ammoniakkia (NH 3 ). Kemiallisilta ominaisuuksiltaan metaani soveltuu hyvin käytettäväksi polttoaineena, sillä sen lämpöarvo on korkea ja metaanin palamisen lopputuotteina muodostuu pääosin vettä ja hiilidioksidia. Huoltotöiden tai mahdollisten käyntihäiriöiden yhteydessä ylijäävä biokaasu poltetaan ylijäämäpolttimella, joka on laitokseen rakennettava varolaite metaanin polttamiseksi ennen sen pääsyä ilmakehään. Ylijäämäpoltin mitoitetaan suunnitellun laitoksen koko kaasumäärän polttoa varten. Mädätyslaitos toteutetaan käyttäen vaihtoehtoisesti joko märkä- tai kuivamädätystekniikkaa tai näiden yhdistelmää, jotka eroavat toisistaan ensisijaisesti reaktorissa käytettävän jätemateriaalin vesipitoisuuden tai biokaasureaktoriin lisättävän nesteen määrän perusteella.

222 Märkämädätyksessä biokaasun tuotantoon käytettävän raaka-aineen kiintoainepitoisuus saa menetelmän teknisistä rajoituksista johtuen olla enintään 15 painoprosenttia, minkä takia menetelmä soveltuu käytettäväksi erityisesti lietemäisille raakaaineille, kuten lietelannalle ja elintarviketeollisuuden jätevesille, jotka sisältävät vain vähän kuivaainetta. Reaktoriin voidaan kuitenkin lisätä esimerkiksi peltobiomassoja, mikä lisää osaltaan reaktorin kaasuntuottoa vaikuttamatta kuitenkaan sen kokoon. Kuivamädätyksessä mädätettävät ainekset ovat vastaavasti kiinteitä (kiintoainepitoisuus 20 50 painoprosenttia), joten reaktorikin sisältää vähemmän vettä kuin märkämädätyksessä ja on siten kooltaan pienempi. Jäännöskiintoaineen koostumus riippuu anaerobisen hajoamisen tehokkuudesta. Biokaasulaitoksessa käytettävän prosessitekniikan valinta tehdään hankesuunnittelun edetessä ja hankesuunnitelmien tarkentuessa. Riippumatta valittavasta mädätysprosessista, prosessista poistettava jäännöskiintoaine käsitellään vielä erikseen, jotta se voidaan hyödyntää multatuotteena. Tähän voidaan käyttää nykyistä kompostointilaitosta. 10.4.3 Jäännöskiintoaineen käsittely Jäännöskiintoaineesta poistetaan ylimääräinen vesi mekaanisesti 30 % kuiva-ainepitoisuuteen. Mekaanisesti kuivattu humusmassa siirretään varastosiiloihin. Mikäli materiaali käytetään kaatopaikan sulkemisrakenteissa, hygienisointia ei tarvita. Lannoitekäyttöön on haettava lupa Kasvintuotannon tarkastuskeskukselta (Maa- ja metsätalousministeriön asetus 195/2004). 10.4.4 Poistokaasut ja jätevedet Laitoksen poistokaasujen käsittely ja ilmastointi hoidetaan prosessikaasujärjestelmän ja yleisilmanvaihdon avulla. Prosessissa tyhjentyvien ja täyttyvien säiliöiden sekä eräiden laitteiden yhteydestä vapautuu poistokaasuja, jotka johdetaan suljettuun prosessikaasunkäsittelyyn ja siitä edelleen poistokaasukanavaa pitkin ulkoilmaan. (tarvittaessa autoklavointi) - BIOJÄTE ESIKÄSITTELY BIOKAASU- REAKTORI BIOKAASUN VARASTOINTI VOIMALAITOS - LIETTEET - TEURASJÄTE - LANTA VASTAANOTTO LIETTEEN HYGIENISOINTI KUIVAUS LIETTEEN HYÖDYNTÄMINEN TAI POLTTO VESIEN- KÄSITTELY JÄTEVESI Kuva 10-2 Kaavio biokaasulaitoksen toiminnasta. biokaasu lämmitys suodostankki biomassa ilmatiivis portti lattia- ja kattolämmitetty betonikammio (kattila) viemäröintijärjestelmä Kuva 10-3 Kuivamädätyksen toimintaperiaate.

223 Prosessikaasujen mukana ei vapaudu ympäristöön hajuja, koska kaikki poistoilma johdetaan esimerkiksi pesurin ja otsonikäsittelyn läpi ennen ilmakehään päästöä. Kaasut voidaan johtaa myös hyötyvoimalaitokselle polttoilmaksi. Mekaanisesta kuivauksesta kertyvä jäännösvesi kerätään prosessivesisäiliöön, josta sitä tarvittaessa pumpataan takaisin prosessiin. Muodostunut jätevesi sisältää paljon typpeä ja jos sitä ei voida hyödyntää lannoitteena, niin jätevesi johdetaan esikäsittelyn jälkeen puhdistamolle. Vettä poistuu humustuotteen (vettä noin 70 %) ja biokaasun (kylläistä) mukana. Kuivamädätyksessä tuotteen vesipitoisuus on jo prosessissa pieni, ja siten prosessista muodostuu vähemmän jätevettä. 10.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka EU:n direktiivi 96/61/EC (Neuvoston direktiivi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi) edellyttää, että määrättyjen teollisuudenalojen ympäristövaikutusten hallinnan on perustuttava parhaimpiin käytettävissä oleviin tekniikoihin (BAT-tekniikka, Best Available Techniques). Tiettyä tekniikkaa ei edellytetä, vaan tavoitteena on eri tekniikoita tai niiden yhdistelmiä käyttäen saavutettavissa oleva paras ympäristönsuojelun taso. Useat eri tekijät vaikuttavat siihen, miten paras saavutettavissa oleva ympäristönsuojelun taso määritellään kullekin yksittäiselle laitokselle. Paras käytettävissä oleva tekniikka määritellään EU:ssa eri teollisuudenaloille laadittavien nk. BAT-referenssidokumenttien avulla. Biokaasulaitoksen parasta käyttökelpoista tekniikkaa on suunnitella laitos vastaanotettaville jätteille siten, että biokaasu ja käsittelyjäännökset voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja laitosta voidaan käyttää keskeytymättä ja ongelmitta. Biokaasun käsittelyssä huomioidaan mahdollinen räjähdysvaara. Vastaanotettavalle jätteelle laaditaan laatukriteerit ja tämä huomioidaan myös käyttösuunnitelmaa laadittaessa. Käyttösuunnitelmassa esitetään laitoksen käyttö ja seuranta sekä käsittelyyn kuulumattomien jätteiden tai jäte-erien tunnistaminen. Toiminnassa tunnistetaan käsittelymenetelmät hajupäästöjen hallitsemiseksi sekä varastoinnissa muodostuvien hajupäästöjen johtaminen polttoprosessiin tai käsittelyprosessiin. Laitosta käytetään käyttösuunnitelman mukaisesti ja toiminnan varmistamiseksi henkilökuntaa koulutetaan riittävästi. Biokaasulaitoksen vikatilanteissa varaudutaan kaasun polttamiseen soihdulla tai muulla varajärjestelmällä. Laitoksen suunnittelussa huomioidaan energiatehokkuus ja kaasu tarvittaessa käsitellään jatkokäytön edellyttämällä tavalla. Käsittelyjäännökset pyritään tuotteistamaan jatkohyötykäytön mahdollistamiseksi ja tuotteille järjestetään riittävä varastointi. Laitoksen jätevedet pyritään kierrättämään prosessissa tehokkaasti ja poisjohdettavat jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Tarvittaessa jätevedet voidaan esikäsitellä ennen poisjohtamista. Laitoksen toimintaa seurataan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. 10.6 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Hankkeen keskeiset liittymät muihin hankkeisiin ovat Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alueen infrastruktuurin ja biokaasun hyödyntäminen. Biokaasulaitos voi hyödyntää Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen infrastruktuuria seuraavilta osin: Vastaanotto Punnitus Mahdollinen välivarastointi Liikennöintialueet Vesien käsittely Lisäksi biokaasulaitoksen toteuttaminen liittyy seuraaviin Tampereen seudulla käynnissä oleviin hankkeisiin: Keskuspuhdistamo (lieteyhteistyö) Valtatien 9 parannus välillä Tampere Orivesi (parantaa liikenteen sujuvuutta erityi-sesti Tarastenjärven vaihtoehdossa)

224 10.7 Hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskeviin säädöksiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Kohdassa 5.8 on tarkasteltu hyötyvoimalaitoshankkeen suhdetta lainsäädäntöön ja ohjelmiin. Biokaasulaitoshankeen suhde lainsäädäntöön ja ohjelmiin on hyvin vastaavanlainen lukuun ottamatta jätteenpolttoasetusta, mikä ei koske biokaasulaitostoimintaa. Biokaasulaitoshankkeeseen liittyy kaasun käsittelyyn ja laitoksen lopputuotteeseen kohdistuvia säädöksiä. Lannoitevalmistelain (539/2006) tavoitteena on edistää hyvälaatuisten, turvallisten ja kasvintuotantoon sopivien lannoitevalmisteiden tarjontaa, sellaisiksi soveltuvien sivutuotteiden hyötykäyttöä sekä riittävien tietojen antamista lannoitevalmisteista niiden ostajille ja käyttäjille. Lisäksi biokaasulaitoksen lopputuotteiden jatkokäyttöä ohjaavat asetus lannoitevalmisteista (MMM 12/07) ja asetus lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta ja valvonnasta (MMM 13/07). Biokaasulaitoksen toiminnassa huomioidaan edellä mainitun lainsäädännön velvoitteet. Biokaasulaitoksen toimintaan sovelletaan myös maakaasuasetusta (1058/1993) muodostuvan metaanin käyttöön, talteenottoon, siirtoon ja jakeluun sekä liittyviin putkistoihin ja laitteistoihin. Tässä yhteydessä tulee mainita myös Euroopan parlamentin ja neuvoston sivutuoteasetus (1774/2002), jos biokaasulaitoksessa käsitellään ruoka- tai teurasjätteitä lannoitekäyttöön. Hankkeessa esitetyn biokaasulaitoksen lopputuotteen jatkokäyttöä ei ole vielä suunniteltu, mutta lannoitekäyttöä ajatellen, tulee huomioida sitä koskevat säädökset.

11 YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKU- TUKSET 225

227 11 YMPÄRIS- TÖN NYKYTILA JA ARVIOIDUT YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSET 11.1 Liikenne 11.1.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Arvioinnin lähtötietoina on käytetty olemassa olevia liikennetilastoja (tierekisteri ja Tampereen kaupungin liikennelaskennat). Vuoden 2030 liikenneennusteessa on hyödynnetty Tampereen seudun liikennemallia (TALLI 2005). 11.1.2 Nykytilanne Jyväskyläntien (vt 9) liikennemäärä on Tarastenjärven eritasoliittymän kohdalla noin 14 500 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on noin 9 % (1 380 ajoneuvoa/vrk). Ruutanantien liikennemäärä on noin 2 900 ajoneuvoa/vrk. Tarastenjärven eritasoliittymään ei ole yhteyttä kevyen liikenteen väylää pitkin. Joukkoliikenteen linja 95 palvelee Ruutanan ja Suinulan alueita. 11.1.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Hankkeen rakentamisen aikainen liikenne muodostuu rakentajien henkilöautoliikenteestä, työmaaliikenteestä ja tavarantoimituksista. Pääosin rakentamisen aikainen liikenne on vähäisempää kuin käytön aikainen liikenne, joten vaikutukset jäävät käytön aikaisia vaikutuksia pienemmäksi. 11.1.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset Biokaasulaitoksen rakentamisen on arvioitu lisäävän jäteautoilla toteutettavaa kuljetusta noin 10 ajoneuvolla vuorokaudessa. Lisäksi täysperävaunullisten kuormien määrä voi kasvaa biokaasulaitoksen toteutuessa, jos biojätettä toimitetaan lai- 3 Vaasa 12 900 25 500 18 600 24 400 pääreitit saapuminen hyötyvoimalaitokseen nykyisiä väyliä pitkin saapuminen hyötyvoimalaitokseen uusia väyliä pitkin hyötyvoimalaitosvaihtoehto KVL 2009 KVL 2030 TARASTENJÄRVI 65 19 700 43 500 Jyväskylä 3 Pori 11 LIELAHTI 42 700 71 600 12 23 600 34 400 9 12 Rauma 31 000 46 900 20 100 31 700 12 27 700 56 500 14 100 38 100 3 Lahti 22 300 46 300 SARANKULMA 34 700 61 500 36 300 56 000 RUSKO 3 Helsinki Kuva 11-1 Liikennemäärät nykytilanteessa (ajoneuvoa vuorokaudessa) ja ennuste vuodelle 2030. (Ennusteliikennemäärissä ei ole huomioitu biokaasulaitoksen aiheuttamaa liikennettä vaan ne kuvaavat kaupunkiseudun ns. perusennustetta.)

228 tokseen kauempaa. Valtaosa liikenteestä saapuu biokaasulaitokseen Jyväskyläntien (vt 9) kautta. Tarastenjärven vuonna 2006 valmistuneen eritasoliittymän suunnittelussa on huomioitu jätteenkäsittelykeskukselle suuntautuva raskas liikenne. Liikenne tulee keskittymään pääosin arkipäiville klo 7.00 20.00. Viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä liikennemäärät ovat yleisesti pienempiä. Biokaasulaitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, mistä johtuen ihmisiin kohdistuvat haitalliset paikallisvaikutukset eivät ole merkittäviä. Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen ovat erittäin vähäisiä. Biokaasulaitoksen aiheuttama liikenteen kasvu valtatiellä 9 on erittäin alhainen nykyisiin liikennemääriin ja liikenteen yleiseen kasvuun suhteutettuna. 11.1.5 Haitallisten vaikutusten vähentäminen Käytön aikaiset vaikutukset liikenteeseen ovat niin vähäiset, että haitallisten vaikutusten vähentämiseen ei ole tarvetta. Rakentamisen aikana liikennejärjestelyissä tulee huomioida kaikkien kulkumuotojen turvalliset yhteydet ja huomioiden jätteenkäsittelykeskuksen nykyinen liikenne. 11.1.6 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Tampereen kaupunkiseudun liikenne-ennusteeseen liittyy merkittäviä olettamuksia liikenteen ja maankäytön kehittymisestä vuoteen 2030 mennessä. Toisaalta biokaasulaitoksen aiheuttama liikenteen lisäys on niin pieni, ettei epävarmuustekijöillä ole merkitystä. 11.1.7 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Mikäli biokaasulaitosta ei toteuteta, säilyvät liikennevaikutukset ennallaan. Hankkeen toteuttamatta jättämisen seurauksena kuntien jätevedenpuhdistamoiden lietteiden kuljetus ja käsittely ohjautuu muualle Pirkanmaalla tai sen ulkopuolella. 11.2 Päästöt ja vaikutukset ilmanlaatuun 11.2.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Biokaasulaitoksen ilmaan kohdistuvien hajupäästöjen leviämismallinnus tehtiin samoilla mene-telmillä kuin hyötyvoimalaitoksen mallinnus, ks. kohta 6.2.1. 11.2.2 Nykytilanne Tampereen kaupungin ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu aiemmin luvussa 6.2.2. Tarastenjärvi Suunnitellun biokaasulaitoksen kanssa samalla alueella sijaitsee Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus, jossa on mm. jätteiden loppusijoitusta, jätteiden lajittelua sekä biojätteiden kompostointia. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimpien hajulähteiden aiheuttamia hajuvaikutuksia on selvitetty vuonna 2004 keskuksen lähiympäristössä leviämismallinnuksen avulla (Ilmatieteen laitos). Tulosten mukaan lyhytaikaista (30 s) juuri aistittavissa olevaa hajua (hajupitoisuus yli 1 OU/m 3 ) esiintyy yli 9 % kokonaisajasta noin 1 2 km:n etäisyydelle päästölähteistä ja yli 3 % kokonaisajasta lähes koko tutkimusalueella. Selkeää tunnistettavissa olevaa lyhytaikaista hajua (hajupitoisuus yli 3 OU/m 3 ) esiintyy yli 9 % kokonaisajasta noin 1 km etäisyydelle jätteenkäsittelykeskuksesta ja yli 3 % kokonaisajasta noin 1.5 4 km:n etäisyydelle. Melko voimakkaan hajun (hajupitoisuus yli 5 OU/m 3 ) esiintymisalueet ovat huomattavasti pienempiä kuin juuri aistittavissa olevan hajun. Leviämismallilaskelmissa määritettiin myös pitkäaikaisten (1 h) hajutilanteiden esiintyminen tutkimusalueella. Juuri aistittavissa olevaa pitkäaikaista hajua (1 h) esiintyy yli 9 % kokonaisajasta noin 1,5 km:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Selkeää ja voimakasta pitkäkestoista hajua esiintyy mallilaskelmien mukaan yli 9 % kokonaisajasta jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. 11.2.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Biokaasulaitoksen rakentaminen ei eroa tavanomaisesta laitosrakentamisesta, joten rakentamisen aikaiset vaikutukset ilmaan jäävät pieniksi. Rakentamisen aikana päästöjä ilmaan aiheuttavat työmaaliikenne ja mahdolliset louhintatyöt. Rakennustöiden pölyn leviäminen on paikallista eikä vaikuta asukkaiden viihtyvyyteen tai arvokkaisiin luontokohteisiin. 11.2.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset Tarastenjärven biokaasulaitoksen hajukaasujen leviäminen mallinnettiin korkeimpina hajun tuntipitoisuuksina kolmen vuoden sääaineistolla (OU/m 3 ). Lisäksi määritettiin hajufrekvenssit eli hajun esiintyvyys prosentteina vuoden tunneista. Hajufrekvenssit laskettiin kolmella erilaisella hajun tuntipitoisuudella: 1 OU/m 3 =hajukynnys, haju aistittavissa, 3 OU/m 3 =selvästi tunnistettava haju ja 5 OU/ m 3 =melko voimakas haju. Hajufrekvenssit kertovat hajun yleisyydestä päästölähteen ympäristössä ja viihtyvyyshaitan suuruudesta.

229 Taulukko 11-1 Biokaasulaitoksen hajupäästöjen aiheuttamat korkeimmat hajun tuntipitoisuudet (OU/m 3 ) etäisyys biokaasulaitoksesta. Haju (OU/m 3 ) korkein tuntipitoisuus Tuntipitoisuus 0,5 OU/m 3 (Hollannissa tavoitearvo / uusi kompostointilaitos) Etäisyys biokaasulaitoksesta (m) 750 1 500 m (muut suunnat) n. 2 300 m (länsi) Tuntipitoisuus 1 OU/m 3 = haju aistittavissa (Hajukynnus, 50 % ihmisistä aistii hajua) 600 1 200 m (muut suunnat) n. 1 800 m (länsi) Tuntipitoisuus 1,5 OU/m 3 (Hollannissa raja-arvo, uusi kompostointilaitos) Hollannissa tavoitearvo, vanha toiminta) 550 950 m (muut suunnat) n. 1 500 m (länsi) Tuntipitoisuus 3 OU/m 3 = haju selvästi tunnistettavissa (Hollannissa raja-arvo, vanha toiminta) 300 700 m etäisyydellä laitoksesta jätteidenkäsittelyalueella Tuntipitoisuus 5 OU/m 3 =melko voimakas haju 150 300 m etäisyydellä laitoksesta jätteidenkäsittelyalueella Tarastenjärvellä on huomioitava, että alueella on nykyisen kaatopaikka- ja kompostointitoiminnan takia myös muita hajulähteitä. Näistä nykytilanteen hajuista on tehty päästöselvitys ja hajujen leviämismallinnus vuonna 2004. Mallinnuksessa on laskettu hajutunnit prosentteina vuoden tunneista erilaisille hajupitoisuuksien ylityksille (1 OU/ m 3, 3 OU/ m 3, 5 OU/m 3 ) lyhytaikaiselle (30 s) ja pitkäaikaiselle (1 h) hajulle. Verrattaessa biokaasulaitoksen toiminnan aiheuttamien hajutuntien määriä Tarastenjärven ympäristössä nykytilanteen hajumalliin vuodelta 2004 eivät biokaasulaitoksen hajut lisäisi sanottavasti alueen nykyistä hajukuormaa. Kuvassa 11-3 on vasemmalla hajutuntifrekvenssi (= hajutunnit prosentteina vuoden tunneista), kun hajutunnin kynnysarvoksi on määritetty 1 OU/ m 3 (= hajukynnys) ja oikealla hajutuntifrekvenssi, jossa hajutunnin kynnysarvo on 3 OU/m 3 eli haju on selvästi tunnistettavaa hajua. 1 OU/m 3 hajulla 2 % hajutuntialue rajoittuisi laitosalueelle biokaasulaitoksen välittömään läheisyyteen. Yli 3 OU/m 3 hajutunteja esiintyy kokonaisuudessaan vähän ja pääasiassa jätteidenkäsittelyalueella.

230 Kuva 11-2 Biokaasulaitoksen toiminnasta aiheutuvat hajutuntifrekvenssit Tarastenjärven ympäristössä (% vuoden tunneista). Vasemmalla hajutunniksi laskettu kaikki tunnit, jotka ylittävät 1 OU/m3 hajupitoisuuden (=hajukynnys) ja oikealla tunnit, jotka ylittävät hajupitoisuuden 3 OU/m3 (=selvä tunnistettava haju). Biokaasulaitoksen normaalitoiminnan hajut eivät merkittävästi lisää alueen nykyistä hajukuormaa Tarastenjärvellä ja sen lähiympäristössä. Hajualue, jolla hajuja voidaan arvioida esiintyvän 2 % vuoden tunneista, sijoittuu mallinnuksen perusteella biokaasulaitoksen välittömään läheisyyteen laitosalueelle, kun hajutuntien kynnysarvona pidettiin pitoisuutta 1 OU/m 3. Vastaavasti lähimmillä asuinalueilla biokaasulaitoksen normaalitoiminnan voidaan arvioida aiheuttavan 1 1,5 OU/m 3 suuruisia hajupitoisuuksia noin 8 9 tuntia vuodessa (0,1 % vuoden tunneista). Biokaasulaitoksen häiriötilanne voi syntyä, jos laitoksen poistoilma johdetaan ilman käsittelyä ympäristöön ja varajärjestelmää ei ole käytössä. Biokaasulaitoksen häiriöpäästötilanteessa sel-västi tunnistettavaa hajua voi tällöin esiintyä 1 000 2 600 m etäisyydellä biokaasulaitoksesta ja melko voimakasta hajua 750 2 300 m etäisyydellä laitoksesta. Häiriöpäästöjen aikana hajuhaittaa voi kuitenkin esiintyä maksimissaan 2,3 3,4 km:n etäisyydellä laitoksesta riippuen sääolosuhteista. Tarkemmat hajumallinnuksen tulokset ja leviämismallikuvat on esitetty liiteraportissa. 11.2.5 Haitallisten vaikutusten vähentäminen Hajupäästöriskin vähentämiseksi häiriötilanteisiin tulee varautua etukäteen esimerkiksi soihtu-polttimella, jolloin hajukaasut voidaan johtaa kaatopaikkakaasun palamisilmaan. Tilanteessa, jossa hyötyvoimalaitos toteutetaan Tarastenjärven alueelle, voidaan biokaasulaitoksen ilmanvaihto johtaa hallitusti voimalaitoksen palamisilmaan. Seisokkitilanteessa tulee huomioida biokaasulaitoksen hajunmuodostus ja poistoilman käsittely. Tilojen tulee olla suljettuja ja tarvittaessa alipaineistettuja. 11.2.6 Mallinnusmenetelmän epävarmuustekijät Leviämismallinnuksen epävarmuuksista on esitetty edellä kohdassa 6.2.6 sekä liiteraportissa. Hajun leviämismallinnuksen lähtötietojen epävarmuus on suurempi kuin muiden epäpuhtaus-komponenttien. Hajun määrä ja intensiteetti riippuu aina voimakkaasti jätteen sen hetkisestä laadusta, iästä ja lämpötilasta.

231 11.2.7 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Nollavaihtoehdossa biokaasulaitosta ei toteuteta alueelle ja nykytilanne pysyy ennallaan. 11.3 Vaikutukset ilmastoon 11.3.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Biokaasulaitoksen vaikutukset Suomen kasvihuonekaasupäästöihin on arvioitu ottamalla huomioon, kuljetuksiin, kaatopaikkakäsittelyyn, korvaavan energian tuottamiseen sekä jätteen energiahyödyntämiseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt. Biokaasulaitoksen vertailevat hiilidioksidipäästöt on laskettu biokaasulaitoksen tuottaman energian perusteella. Biokaasulaitoksen tuottaman metaanin energiamäärä olisi noin 60 70 GWh ja biokaasulaitoksen tuottama metaani katsotaan biopolttoaineeksi, jolloin sillä ei ole CO 2 -kertointa. Vertailtavien polttoaineiden osalta hiilidioksidikertoimina on käytetty seuraavia (Tilastokeskuksen Polttoaineluokitus ja päästökertoimet): Maakaasu 56,1 t/tj (CO ) 2 Kevyt polttoöljy 74,1 t/tj (CO ) 2 Turve 105,9 t/tj (CO ) 2 11.3.2 Nykytilanne Tampereen kaukolämmön- ja sähköntuotantolaitoksista on kerrottu aiemmin luvussa 6.3.2. Tarastenjärven vanhan kaatopaikan biokaasun keräysjärjestelmä rakennettiin 1997. Kaatopaikkakaasujen keräysputkisto kattaa pääosan kaatopaikka-alueesta. Järjestelmää täydennettiin 2003 kahdella biokaasun soihtupolttimella. Osa muodostuvasta biokaasusta johdetaan kaasu-moottorigeneraattorille, joka tuottaa kaasusta sähköä ja lämpöä jätteenkäsittelylaitoksen tarpeisiin. Yli oman tarpeen tuotettu sähkö myydään vihreänä sähkönä yleiseen sähköverkkoon. Osa biokaasusta johdetaan Tampereen kaupungin asfalttiasemalle, jossa kaasua hyödynnetään energiana ja kiinteistön lämmityksessä. Kaasuja pumpattiin vuoden 2009 aikana 5,0 miljoonaa m 3, josta saatiin hyötykäyttöön kaikkiaan 3,7 miljoonaa m 3. Sähköä biokaasusta tuotettiin vuonna 2009 5,6 GWh, joka vastaa noin 330 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta. 11.3.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikaiset päästöt muodostuvat pääasiassa työmaakoneiden ja rekkaliikenteen aiheuttamista päästöistä. Tässä on huomioitava, että vastaavat päästöt muodostuvat myös rakennettaessa biokaasulaitos muualle. Rakentamisen aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan pitää pieninä. 11.3.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset Kasvihuonekaasujen vaikutukset muodostuvat yläilmakehässä. Suoria vaikutuksia ihmisten terveyteen ei kasvihuonekaasuilla sen sijaan ole. Jos biokaasulaitoksen tuottama energia (60 70 GWh) korvattaisiin maakaasulla, niin tuotetun energian kasvihuonepäästö on 10 000 15 000 tonnia vuodessa ja kevyttä polttoöljyä käytettäessä 15 000 20 000 tonnia vuodessa. Biokaasulla tuotetun sähkön ilmastovaikutus riippuu siitä, millä tavalla tuotettua sähköä sillä korvataan. Verrattaessa esimerkiksi ydinvoimalla tuotettuun sähköön, ilmastovaikutus on merkityksetön, koska molempien päästökerroin on nolla. Sen sijaan korvattaessa esimerkiksi maakaasulla tuotettua sähköä, hankkeen ilmastovaikutus on positiivinen. 11.3.5 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Ilmastovaikutusten arviointi tehtiin yleisten päästökertoimien perusteella ja biokaasulaitoksen osalta tuloksiin liittyy vain vähän epävarmuustekijöitä, koska prosessi on hyvin tunnettua tek-niikkaa päästötietoineen. 11.3.6 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Jos hanketta ei toteuteta, niin ilmastovaikutukset muodostuvat vastaaviksi, jos biojätteet käsitellään vastaavalla tavalla muualla. Kompostoinnin jatkaminen nykymuodossaan ei tuottaisi vastaavan suuruisia positiivisia ilmastovaikutuksia.

232 11.4 Maa- ja kallioperä 11.4.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankkeesta maaperään ja kallioperään kohdistuvien vaikutusten arviointi on laadittu asiantuntijaarvioina perustuen alueilta käytössä oleviin tutkimusaineistoihin. Selostuksen laadinnassa on ollut käytettävissä peruskartta-aineiston lisäksi maaperäkartta-aineisto. 11.4.2 Nykytilanne Biokaasulaitos sijaitsee jo rakennetulla alueella, jossa on jätteen käsittelytoimintaa. Alueen luontainen maaperä on hiekkamoreenia, mutta alueella on myös rakennekerroksia ja täyttöjä. Tällä hetkellä kompostointilaitoksen kohdalla maanpinta on tasolla +122. Kallioperältään Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus kuuluu suonigneissialueeseen ja kallio sijaitsee alueella lähellä maanpintaa. Nykyinen kompostointilaitos on perustettu kallion päälle. 11.4.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Biokaasulaitoksen kohdalla ei arvioida tarvittavan suuria louhinta tai maansiirtotöitä. Alueen maaperä on nykyiselläänkin ihmistoiminnan muokkaama, joten rakentamisella ei arvioida olevan vaikutusta alueen maaperään. 11.4.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset Biokaasulaitoksella ei ole merkittävää vaikutusta maaperään, koska lähtökohtaisesti Biokaasulaitoksen rakenteet tehdään sellaisiksi, ettei haitta-aineita pääse maaperään. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely suunnitellaan ja rakennetaan siten, mahdolliset vuodot ja valumat havaitaan ja jäävät laitosrakennuksen sisään, josta ne siivotaan. 11.4.5 Haitallisten vaikutusten vähentäminen Laitoksen haitallisia vaikutuksia maaperään vähennetään kestopäällystämällä piha-alueet ja viemäröimällä sadevedet. Toiminnat, joista voi muodostua vuotoja maaperään, varustetaan suojarakentein 11.4.6 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Biokaasulaitos sijoittuu jätteenkäsittelykeskuksen alueelle, joten rakennettavalla alueella voi olla täyttöjä tai epämääräisiä maalajeja. Näiden osalta epävarmuudet voidaan poistaa massanvaihto ja paalurakenteilla. 11.4.7 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Hankkeen toteuttamatta jättämisen myötä maaperävaikutukset pysyvät ennallaan. 11.5 Pohjavesi 11.5.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankkeesta pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten arviointi on laadittu asiantuntija-arvioina perustuen alueilta käytössä oleviin aineistoihin. Aineistona on käytetty peruskarttoja, maaperäkarttoja ja Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen vesientarkkailutietoja. 11.5.2 Nykytilanne Vaihtoehdon alue ei ole pohjavesialuetta ja tiiviin luonnonmaan osalta pohjaveden muodostuminen on vähäistä eikä sillä ole virtausyhteyttä lähimpiin pohjavesialueisiin. Lähin pohjavesialue (Kirkkoharju, 0421101 C) sijaitsee noin 6 km sijoituspaikasta etelään. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen pohjaveden tilaa on tarkkailtu jätteenkäsittelykeskuksen perustamisesta (1977) lähtien. Tarkkailua hoitaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry nykyisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailuohjelman mukaan pohjavesien laatua tarkkaillaan lähialueelta 4:ltä eri havaintopaikalta (näytepisteet PO1, PO2, PO3 ja PO6T). Pohjavesitarkkailupisteissä PO2 ja PO3 on havaittavissa jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia pohjavedessä. Lisäksi tarkkaillaan lähiympäristön kaivovesien laatua useasta pisteestä. Jätteenkäsittelykeskuksesta 0,9 1,9 km etäisyydellä sijaitsevissa kaivoissa ei ole havaittu jätteenkäsittelykeskuksen vaikutusta pohjaveden laatuun. Hankealuetta lähimmät pohjaveden tarkkailupisteet sijaitsevat aivan hankealueen eteläpuolella (TA1 ja TA2). Nämä tarkkailupisteet ovat porakaivoja ja niissä ei juuri ole havaittavissa jätteen-käsittelykeskuksen vaikutusta. Pohjaveden kloridipitoisuus on hieman koholla, mutta siihen voi vaikuttaa myös lähellä olevan tien (vt9) suolaus.

233 11.5.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikaisia suoria vaikutuksia pohjaveteen on mahdollista aiheutua ainoastaan niiltä osin, kun rakennustoimenpiteitä tehdään pohjavedenpinnan alapuolella. Biokaasulaitos todennäköisesti joudutaan perustamaan kallion päälle kuten kompostointilaitos ja alueella on jo piharakenteet, joten rakentamisella ei arvioida olevan vaikutusta pohjavesiolosuhteisiin. 11.5.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset Lähtökohtaisesti laitoksen toiminnat suunnitellaan siten, ettei toiminnasta pääse haitallisia aineita pohjaveteen, jolloin vaihtoehtojen osalta laitoksen toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia pohjaveteen. 11.5.5 Haitallisten vaikutusten vähentäminen Mahdollisia haittavaikutuksia estetään käyttämällä pohjavettä suojaavia tiiviitä rakenteita laitok-sessa ja piha-alueella. Kemikaalit säilytetään säiliöissä, jotka ovat varustettuina suoja-altailla. Rakenteiden kuntoa seurataan säännöllisin tarkastuksin ja pohjavesinäytteenotolla. Vauriotilanteessa vaikutukset havaitaan pohjavesitarkkailussa, jolloin voidaan ryhtyä korjaustoimenpiteisiin. 11.5.6 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Epävarmuustekijöitä tarkastelussa ovat vaurioituneen rakenteen kautta tapahtuvat vuodot. Rakenteiden osalta vaatimukset ovat kuitenkin erittäin suuret, jolloin niiden vaurioitumisriski on pieni. 11.5.7 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Jos hanketta ei toteuteta, niin hankealueiden pohjavesien tilan arvioidaan pysyvän ennallaan. Biokaasulaitos Kuva 11-3 Tarastenjärven alueen nykyisiä pohjavedentarkkailupisteitä (vihreät pisteet). Punaiset pisteet ovat alueen pintaveden tarkkailupisteitä

VALUMAALUE VALUMA-ALUE 234 11.6 Pintavedet 11.6.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Kiintoainepitoisia vesiä muodostuu louhinnan ja rakentamisen aikana laitosten rakennusalueilta. Biokaasulaitoksen osalta louhinnan ja maansiirtojen tarve arvioidaan pieneksi. Näiltä alueilta muodostuvan kiintoainekuorman määrää arvioidaan Vakkilaisen ym. (2005) esittämien rakentamisen aikaisten hulevesien kiintoaineen keskimääräisillä ominaiskuormitusarvoilla. Tarastenjärven kaatopaikan vesistövaikutuksia tarkkaillaan vuosittain velvoitetarkkailulla ja siten alueen pienvesien nykytilasta saadaan tietoa. Edellä esitetyn perusteella hankkeen vaikutuksia alapuolisiin pintavesiin arvioitiin kuormitustiedon ja ojien/purojen nykytilasta tehtyjen selvitysten perusteella. 11.6.2 Nykytilanne Laitosalue sijaitsee olemassa olevan Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteydessä rakennetulla alueella. Biokaasulaitos sijaitsee Näsijärven lähialueen valuma-alueella (35.311). Tarastenjärven sijoitusalueen lähin järvi, Tarastenjärvi sijaitsee nykyisen kaatopaikka-alueen kaakkoispuolella, noin 200 metrin etäisyydellä. Se sijaitsee valuma-alueella kaatopaikan yläpuolella. Tarastenjärven vedet purkautuvat kaatopaikan pohjoispuolella olevaan Tiikonojaan, josta edelleen Sorilanjokeen ja siitä Näsijärveen. Nykyisen kaatopaikan länsipuolella on Näätäsuo ja metsäojia, joista vedet purkautuvat ojia myöten Näsijärven Merjanlahteen. Alueella olevan Tarastenjärven kaatopaikkavedet johdetaan valtaosin kaupungin viemäriverkkoon. Näin vesistöön päätyy lähinnä keräysjärjestelmän ohi mahdollisesti kulkeutuvat vedet ja alueen puhtaat hulevedet. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen vesistökuormitusta ja vaikutuksia tarkkaillaan velvoitetarkkailuna. Tarkkailua hoitaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Tarkkailuohjelman mukaan pintavesien laatua tarkkaillaan 5:ltä eri havaintopaikalta (näytepisteet PI3T, PI5T, PI2T, PI1 ja PI6)(kuva 11-3). Viemäriin johdettavat vedet olivat vuonna 2009 aikaisempien vuosien tapaan laadultaan väkeviä. Vuonna 2009 jätevesiä johdettiin puhdistamolle 135 317 m 3 /vuosi, kun taas sateisena vuonna 2008 määrä oli huomattavasti suurempi 239 694 m 3 /vuosi. Kaatopaikkavesi oli erittäin sameaa. Sähkönjohtokyky, kloridipitoisuus ja ravinnepitoisuudet olivat erittäin korkeita vuonna 2009. Typpeä puhdistamolle johdettiin 22,4 tonnia/vuosi, fosforia 1,98 tonnia/vuosi ja BOD7 129,6 tonnia/vuosi. Raskasmetallipitoisuudet olivat alhaisia. Elohopeaa vedessä ei havaittu lainkaan. Raskasmetallitasossa ei ole tapahtunut muutoksia. Tiikonojassa, kaatopaikan alapuolella vedenlaa- VALUMA-ALUE Uusi voimalaitos Biokaasulaitoksen vara-alue Biokaasu-/ kuivamädätyslaitos 0 2000 m Kuva 11-4 Tarastenjärven lähivaluma-alue ja seurantapisteet

235 dun tarkkailupisteessä PI1, on nykytilassa havaittavissa kaatopaikalta suotautuvien vesien vaikutukset näkyvät erityisesti veden sähkönjohtavuuden sekä kloridi- ja typpiyhdisteiden pitoisuuksien nousuna jätteenkäsittelykeskuksen yläpuoliseen näytepisteeseen verrattuna. Vuonna 2009 tarkkailupisteen PI1 typpipitoisuus oli 5 10 -kertainen, kun taas fosforipitoisuuden nousu jäi lieväksi. Vuonna 2009 jätteenkäsittelykeskus kuormitti Tiikonojaa typen osalta 15,3 tonnia/vuosi ja fosforia 0,045 tonnia/ vuosi. Virtaama mittauspaikalla on keskimäärin 23,5 l/s. Vuosien 2000 2009 keskimääräinen virtaama ylivalunnan aikana on noin 106 l/s. Tiikonojan vedenlaadun näytteenottopiste on esitetty kuvassa 11-4 (Pi1) Näsijärven Merjanlahteen laskevassa ojaston (näytepiste Pi6) vedenlaadussa oli vuonna 2009 kaatopaikalta suotautuvien vesien vaikutukset Tiikonojan luokkaa. Vuonna 2009 jätteenkäsittelykeskus kuormitti Merjanlahtea typen osalta 2,0 tonnia/vuosi ja fosforia 0,003 tonnia/vuosi. Merjanlahteen ei kohdistunut merkittävää kuormitusta. Tiikonojaan ja Merjanlahteen laskevan ojan vedenlaatu on heikentynyt pitkällä aikavälillä. Muutos on nähtävissä veden sähkönjohtavuuden ja typpiyhdisteiden lisääntymisenä. 11.6.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikana alueelta muodostuvat puhtaat vedet johdetaan maastoon. Rakennusalueelta tulevat vedet voivat aiheuttaa väliaikaista samentumista lähiojissa erityisesti rankkasateen aikana. Kiintoaineksen kulkeutumista valumaveden mukana voidaan tarvittaessa vähentää tasausaltailla. Rakentamisen aikaista huuhtoumaa Suomessa on arvioitu mittaamalla ainoastaan tutkimuksessa, jossa Espoon Saunalahdenrannan alueella mitattiin alueen rakentamisen aiheuttamaa huuhtoumaa. Alueen ominaiskuormitusarvo johdettiin 13 kuukauden mittausjaksolta, joka ajoittui viemäreiden ja teiden rakentamisvaiheeseen. Tutkimuksessa vuosihuuhtoumaksi mitattiin kiintoaineelle 60 500 kg/km 2 /vuosi (Vakkilainen ym. 2005). Tätä ominaiskuormitusarvoa käytetään rakentamisen aikaisen kiintoainekuorman arvioinnissa. Rakentamisen aikana alueelta muodostuvat puhtaat hulevedet johdetaan maastoon. Rakentamistöiden aikana maastoon johdettava arvioitu kiintoainekuorma on noin 2 kg/vrk. Rakentamisen aikaiset vaikutukset voivat hetkellisesti olla suuret, mikäli rakentaminen tapahtuu hyvin sateiseen aikaan. Muulloin vaikutukset ovat erittäin vähäiset. Laskenta olettaa, että koko alue rakennetaan kerralla, jota ei todellisuudessa tapahdu. Käytännössä rakentamisen aikainen kiintoainekuorma muodostuu pienissä erissä ja siten päiväkohtainen kuormitus jää hyvin pieneksi. Kiintoaines laskeutuu pääasiallisesti maastoon ja mutta sitä voi pintavalunnan mukana johtua pieniä määriä alueen ojiin. Biokaasulaitoksen vara-alue on jätteenkäsittelykeskuksen luoteispuolella. Mikäli rakentamisen aikaiset vedet ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen pohjoispuolisiin ojiin, kulkeutuu kiintoaines Tiikonojaan ja osa siitä edelleen Sorilanjokeen. Suurin osa kiintoaineksesta tulee laskeutumaan hankealueen välittömään läheisyyteen, mutta hienompaa ainesta saattaa päätyä Sorilanjokeen saakka. Rakentamisen aikainen kiintoainekuormitus on kuitenkin tilapäistä ja lyhytkestoista, mikä vähentää sen vaikutuksia. 11.6.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset Biokaasulaitoksen laitosalueelta muodostuvien hulevesien määrää on laskennallisesti arvioitu käyttäen vaihtoehdon mukaista pinta-alavarausta laitosalueelle (sisältäen itse laitoksen sekä siihen liittyvät mahdolliset muut alueet), vuosittaista keskimääräistä sademäärää 600 mm/vuosi sekä valuntakerrointa 0,4, olettaen, että 60 % sateesta muodostuu valunnaksi ja 40 % imeytyy maahan sekä haihtuu (Taulukko 11-2). Nämä hulevedet ovat ns. puhtaita vesiä ja ne johdetaan maastoon. Nykytilan hulevesivirtaamia on arvioitu kunkin sijoituspaikkavaihtoehdon maan pinnan laadun mukaisen valuntakertoimen avulla. Valuntakertoimena käytettiin 0,05 0,3 sijoitusvaihtoehdon nykyisestä maaperästä riippuen. Valuntakertoimet ovat peräisin Suomen Rakennusinsinöörien liiton julkaisusta RIL 124-2-2004. Hankealueelta muodostuvat puhtaat hulevedet eivät vaikuta lähialueen pintavesien vedenlaatuun eivätkä vesieliöstöön. Hanke lisää puhtaiden hulevesien määrää, jota voidaan pitää erittäin vähäisenä. Biokaasulaitoksen vesien johtamisella ei vaaranneta tummaverkkoperhosta suojeluperusteita. Tummaverkkoperhosen ravintonaan käyttämään virmajuuren elinympäristöön hankkeella ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia. Hanke saattaa hieman lisätä keskimääräistä virtaamaa alueella sijaitsevassa ojassa, joka puolestaan on eduksi kosteaa elinympäristöä vaativalle kasville. Biokaasulaitoksesta muodostuu jätevettä riippuen muodostuvan jäännöskiintoaineen jatkokäsittelystä. Jos se toimitetaan sellaisenaan lannoitekäyttöön, niin muodostuvan jäteveden määrä on pieni. Muussa tapauksessa jätevettä arvioidaan muodostuvan maksimissaan noin 200 000 m 3 /vuosi. Biokaasulaitoksesta muodostuvassa jätevedessä on erityisesti korkea kemiallinen hapenkulutus, biologinen hapenkulutus ja kokonaistyppipitoisuus. Jätevesien arvioidut pitoisuudet ja kuormat on esitetty taulukossa 11-3.

236 Tampereen Veden Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolta saatujen tietojen mukaan puhdistamon nykyinen kapasiteetti pystyisi käsittelemään biokaasulaitoksesta muodostuvat jätevedet. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksesta puhdistamolle johdettava jätevesivirtaama nykytilassa on noin puolet pienempi kuin mitä tuleva tilanne maksimitilanteessa olisi. Biokaasulaitos lisäisi kemiallista hapenkulutusta ja typen kuormaa puhdistamolle merkittävästi verrattuna jätteenkäsittelykeskuksen nykyiseen kuormaan. 11.6.5 Haitallisten vaikutusten vähentäminen Alueen niskaojituksella pyritään ohittamaan suunnitellun biokaasulaitoksen siten, etteivät alueen ulkopuoliset puhtaat vedet pääse alueelle ja sitä kautta kuormittamaan viemäriverkostoa. Mikäli laitoksen rakentamisen aikaiset työt ajoittuvat runsassateiseen aikaan, voidaan tarvittaessa alueelta johtuvien kiintoainepitoisten hulevesien kulkeutumista hidastaa väliaikaisilla ojilla tai tasausaltailla. 11.6.6 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Hulevesien määrään vaikuttavat paikalliset sääolosuhteet ja maapohja. Näiden tekijöiden ei kuitenkaan katsota vaikuttavan arviointiin merkittävästi. 11.6.7 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Hankkeen toteuttamatta jättämisen seurauksena Tarastenjärven vesistö ja sen eliöstön tila kehittyy luontaisen muutoksen myötä (esim. ilmastonmuutos) sekä muiden mahdollisten valuma-alueella tapahtuvien toimien vaikutuksesta. Taulukko 11-2 Laitosalueilta muodostuvat keskimääräiset hulevesivirtaamat eri hankevaihtoehdoissa. Laitospaikkavaihtoehto Pinta-ala (m 2 ) Virtaama tuleva (m 3 /vuosi) Virtaama tuleva (l/s) Virtaama nykytila (l/s) Biokaasulaitos 12 300 2 952 0,09 0,01 Taulukko 11-3 Biokaasulaitoksesta syntyvien jätevesien arvioidut pitoisuudet sekä nykytilassa Tarastenjärven jätteen käs ittelykeskuksesta puhdistamolle tuleva kuorma. Parametri Pitoisuus (mg/l) Kuorma, tuleva (biokaasulaitos) (t/vuosi) Biologinen hapenkulutus BOD7 Kemiallinen hapenkulutus CODcr 50 10 130 1 000 200 - Kokonaistyppi 250 50 22 Kokonaisfosfori 1 0,2 2 Kuorma, nykytila (t/vuosi)

237 11.7 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 11.7.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvien vaikutuksien arvioinnin lähtötietoina on käytetty mm. ilmakuvia ja karttoja sekä alueista aiemmin tehtyjä selvityksiä, kuten Tarastenjärven osayleiskaavaehdotukseen liittyviä selvityksiä. Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona. Arvioinnissa hankesuunnitelmaa on verrattu alueen nykyiseen maankäyttöön. Hankkeen vaikutuksia ja vaikutusten merkittävyyttä tarkasteltaessa näkökulmana on ollut arvioida kuinka paljon hanke muuttaisi alueiden nykyistä luonnetta. Erityistä huomiota kiinnitettiin suunnittelualueen läheisyydessä sijaitseviin häiriintymiselle alttiisiin kohteisiin (asutus, virkistysalueet). 11.7.2 Nykytilanne Tarastenjärven sijoituspaikka on noin 14 kilometrin päässä Tampereen keskustasta koilliseen. Biokaasulaitos sijoittuisi Tarastenjärven nykyisen jätteenkäsittelyalueen eteläreunalle. Lähimmät asuinkiinteistöt sijoittuvat Palon ja Sorilan kylien alueelle yli kilometrin etäisyydelle kohteesta. Suunnitellun sijoitusalueen omistaa Tampereen kaupunki. Alueen maisemaa hallitsevat Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus ja voimajohto sekä sijoituspaikan lähiympäristöä olemassa olevat rakennukset ja rakenteet, lähimpänä kompostointilaitos. Hankealue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa, Tarastenjärven eteläpuolella kulkee Jyväskyläntie (Vt 9). Tarastenjärven kohdalle on rakennettu muutamia vuosia sitten eritasoliittymä, jota jätteenkäsittelyalueelle suuntautuva liikenne käyttää. Eritasoliittymän länsipuolella toimii nykyisin mm. asfalttiasema. Jätteenkäsittelyalueen länsipuolella kulkevat 110 400 kv voimajohdot. Tarastenjärven länsipuolelle, Nurmin ja Sorilan kylien alueille on suunniteltu mittavaa uutta kaupunginosaa, jonka asukasmäärä tulee olemaan noin 12 000 asukasta. Tampereen kaupungin suunnitelmien mukaisesti alueen rakentaminen alkaa vuonna 2016. Nykyisin asutus on pääosin hajaasutusluonteista ja kylämäistä. Kangasalan puolella Ruutanan taajamaa ollaan pitemmällä aikavälillä kehittämässä laajemmaksi. Keskeinen ajoyhteys ja kevyen liikenteen pääväylä Nurmi Sorilan alueen ja Tarastenjärven eritasoliittymän välille on suunniteltu Näätäsuontie, jonka kautta myös liikenne Kangasalan ja Nurmi Sorilan välillä kulkisi. 11.7.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Biokaasulaitos sijoittuisi tiiviisti osaksi jätteenkäsittelykeskuksen rakennettua ympäristöä, nykyisen kompostointilaitoksen vierelle ja tiestön yhteyteen. Rakentamisen aikaiset vaikutukset muuhun maankäyttöön ja laajempaan ympäristöön jäisivät vähäisiksi. 11.7.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset Alueen lähiympäristön näkymiä hallitsee voimakkaasti hankealueen vieressä kulkeva voimajohto sekä jätteenkäsittelykeskus. Alueen nykyisen teollisuustoiminnan takia hanke ei toisi suuria muutosvaikutuksia alueella oleva suurimittakaavainen toiminta leimaa aluetta vahvasti. Alueelle eritasoliittymän kautta suuntautuva liikenteen lisääntyminen ei tuota häiriötä asutukselle ja virkistystoiminnalle. Näätäsuontien ajoneuvo- ja erityisesti kevyen liikenteen järjestelyt edellyttävät huomioon ottamista. 11.7.5 Haitallisten vaikutusten vähentäminen Biokaasulaitos sijoittuu jätteenkäsittelykeskuksen jo rakennetulle alueelle, sijoituspaikka edellyttää kompostointilaitoksen ja muun jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan ja liikenteen huomioon ottamista. Näätäsuontien ajoneuvo- ja erityisesti kevyen liikenteen järjestelyt edellyttävät huomioon ottamista. 11.7.6 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Tarastenjärvellä alueen luontoarvojen tummaverkkoperhosniittyjen vesitasapainon säilyttäminen on ollut haastava asia alueen maankäytön suunnittelulle. Riittävien toimenpiteiden konkreettiset ratkaisut suunnitellaan asemakaavoituksen ja toteutetaan rakentamisen yhteydessä. Biokaasulaitoksen sijainti ei sijoitu lähelle kriittisimpiä kohteita. Näihin laitoksella ei ole vaikutusta. 11.7.7 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Nollavaihtoehdossa VE 0 nykyisen kaltainen toiminta jatkuu hankealueella.

238 11.8 Kaavoitus 11.8.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankkeen vaikutuksia nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön sekä rakennettuun ympäristöön on arvioitu alueiden maankäyttösuunnitelmien ja maankäytön kehittämisen kannalta. Arvioinnissa on käytetty apuna kaavasuunnitelmia ja -karttoja. 11.8.2 Nykytilanne Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Maakuntahallitus päätti 18.12.2007, että Pirkanmaan 1. maakuntakaavan täydentämiseksi käynnistetään vaihekaavoitus ja jatketaan sen pohjaksi mm. seuraavia asiakokonaisuuksia koskevaa selvitystyötä: ampumaradat, moottorikelkkareitit, keskusjätevedenpuhdistamo, vesi- ja jätevesihuollon sekä jätehuollon pitkän aikavälin tarpeisiin liittyvät tekijät, kiviaineshuollon ja energiahuollon aluevaraukset, tulvariskialueet sekä liikenteeseen ja logistiikkaan liittyvät erityiskysymykset. Parhaillaan laaditaan vaihemaakuntakaavoja, jotka koskevat turvetuotantoa (vaihemaakuntakaava 1) sekä liikennettä ja logistiikkaa (vaihemaakuntakaava 2). Biokaasulaitoksen hankealue on maakuntakaavassa osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ), joka on teknisen huollon kehittämisen kohdealuetta (tk3). tk3-merkinnällä osoitetaan jätteiden käsittelyyn (sisältäen kaatopaikan), kierrätykseen ja energian tuotannon tarpeisiin tutkittavat alueet. Lisäksi sijoitusalueen itäosa on jätehuoltoalueen (EJ) suojavyöhykettä (sv). Sijoitusalueen itäreunassa kulkee voimajohto (z), jonka varrelle on osoitettu suunniteltu sähköasema (EN1-15). Sijoitusalueen ja sen länsipuolelle osoitetun taajamatoimintojen alueen (A) välissä on maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). MU-alueelle on osoitettu viheryhteystarve (vihreä katkoviiva) sekä seudullinen ulkoilureitti. Yleiskaava Tarastenjärven sijoitusalueella on voimassa Nurmi-Sorilan oikeusvaikutukseton osayleiskaava, joka laadittiin poikkeuslupaharkinnan pohjaksi, ja jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 9.12.1981. Lisääntyneen rakentamisen myötä osayleiskaavan ohjausvaikutus todettiin riittämättömäksi. Tarastenjärven alueelle laaditaan parhaillaan osayleiskaavaa, jota on valmisteltu yhdessä Nurmi-Sorilan osayleiskaavan kanssa. Molempien kaavojen kaavaehdotukset ovat olleet nähtävillä 17.12.2009 5.2.2010. Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksessa suunnittelualuetta koskevat merkinnät: Biokaasulaitos on jätteenkäsittelyaluetta (ej). Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alue on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi, jonka rajaus noudattaa voimassa olevan ympäristöluvan lupa-aluetta Alueen pohjoisosaan on osoitettu ympäristöluvan mukainen noin 23 hehtaarin laajuinen läjitysalue (uusi kaatopaikka) ja alueen keskelle on osoitettu noin 30 hehtaarin laajuinen kunnostettava maa-alue (vanha kaatopaikka) Hankealueen eteläpuolella on teollisuusja varastoalue (T-7). Alue varataan teollisuusja varastotiloille. Alueelle saadaan sijoittaa toimistotiloja. Aluetta asemakaavoitettaessa on ilman pilaantumista, melua tai muuta siihen verrattavaa häiriötä ympäristölle aiheuttavat toiminnat sijoitettava alueen itäosaan. Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista eikä likaantumista. Hankealueen länsipuolella on teollisuusja varastoaluetta (T-7). Alue varataan teollisuusja varastotiloille. Alueen eteläosa on hulevesien hallinta-aluetta (pystyviivoitus). Alueella syntyvät hulevedet tulee hoitaa kiinteistökohtaisesti tai ohjata hallitusti alueelliseen sadevesijärjestelmään. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota, ettei luontoarvoja merkittävästi heikennetä. Merkintä koskee myös alueeseen rajautuvia liikennealueita. Biokaasulaitos tulisi kokonaisuudessaan sijoittumaan jätteenkäsittelyalueelle. Jätteenkäsittelyalueen länsi ja pohjoispuolella on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M-3). Alueella on sallittua vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 :ssä on säädetty. Alueilla, jotka ovat merkittäviä ekologisten yhteyksien kannalta, ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että alueen luontoarvot heikkenevät. Lisäksi lähiympäristössä on useita alueen osia, joilla on luonnonsuojelullista arvoa (s-1, s-4), joita koskevat tai saattavat koskea luonnonsuojelulain erityismääräykset. s-4-alueita koskevassa määräyksessä todetaan lisäksi, että alueiden ympäristössä tulee säilyä puustoinen suojavyöhyke ja että aluetta koskevalla valuma-alueella tulee kiinnittää huomiota luonnonsuojelullista arvoa ylläpitävän lajin tarvitseman kosteuden säilymiseen. Alueen pohjoispuolelle sijoittuu tärkeä lepakkoalueena säilytettävä alueen osa (slep-1) sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (vihreä kaariviiva).

239 Asemakaava Tarastenjärven alueella ei ole asemakaavaa. Toiminta edellyttäisi käyttötarkoitukseen soveltuvan asemakaavan laatimista sekä tieyhteyden rakentamista. Asemakaavoituksen yhteydessä tulisi pystyä varmistamaan lähiympäristön luontoarvojen säilymisen turvaavat toimenpiteet. Kuva 11-5 Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta Tarastenjärven alueelta Kuva 11-6 Ote Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksesta

240 11.9 Maisema ja kulttuuriympäristö 11.9.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Maiseman rakenteeseen, luonteeseen ja laatuun kohdistuvien vaikutuksien arvioinnin lähtötietoina on käytetty mm. ilmakuvia, karttoja ja alueista aiemmin tehtyjä selvityksiä kuten Tarastenjärven kaavaehdotukseen liittyvää maisemaselvitystä (Tampereen kaupunki) sekä Museoviraston tekemiä selvityksiä ja inventointeja. Maisemassa tapahtuvien visuaalisten muutosten arvioinnissa on käytetty etäisyysvyöhykkeitä, joilla maisemavaikutukset ovat erilaiset. Vaikutusten arvioinnissa tarkastelu kohdistuu mm. alueen tärkeisiin reunavyöhykkeisiin, maiseman erityispiirteisiin, avoimiin ja suljettuihin maisematiloihin sekä solmukohtiin ja häiriötekijöihin. Vaikutukset maisemaan ja maisemakuvaan on arvioitu asiantuntija-arviona. Numeeristen arvioiden tekeminen esteettisistä ja maisemallisista ominaisuuksista on vaikeaa. Uuden biokaasulaitoksen hankkeen maisemavaikutuksia ja merkittävyyttä on tarkasteltu näkökulmista miten ja kuinka paljon se muuttaa alueiden nykyistä luonnetta ja missä se sijoittuu maiseman, kulttuuriympäristön ja virkistyskäytön kannalta erityisen herkille alueille. Rakennetussa ja metsäisessä ympäristössä hankkeen vaikutukset voivat olla hyvin paikallisia. Hankkeen aiheuttamia maisemavaikutuksia voivat vähentää esimerkiksi hankealuetta ympäröivä kasvillisuus ja rakenteet, jotka joko peittävät näkymiä alueelle tai luovat uusille rakenteille taustaa. Tarastenjärvellä maisemasta erottuu jo ennestään teollisuuden merkit. Visuaalisten vaikutusten voimakkuuteen vaikuttavat myös mm. säätila, vuodenaika, katselupisteen korkeus ja vuorokauden aika. 11.9.2 Nykytilanne Tarastenjärven sijoituspaikka on noin 14 kilometrin päässä Tampereen keskustasta koilliseen. Hankealueen ja sen ympäristön maiseman hallitsevia tekijöitä ovat itä länsisuuntaisesti kulkevat metsäiset kallio- ja moreeniselänteet sekä alavat maat, jotka ovat peltoja, viljelysmaita ja niittyjä. Hankealue rajautuu pohjoisesta ja etelästä metsäalueisiin. Biokaasulaitoksen länsipuolella kulkee pohjois eteläsuuntaisesti voimajohto sekä Tarastenjärventie. Lännessä avautuvat näkymät Nurmi Sorilan alueen maisemapelto-, niitty- ja metsäalueisiin, jotka on määritelty merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi. Pohjoispuolelle sijoittuvat myös Palon ja Partolan kulttuuriympäristökokonaisuudet. Hankealueen itäpuolelle sijoittuvat suojellut niittyalueet, mutta niiden ja suunnitellun biokaasulaitoksen väliin sijoittuvat jätteenkäsittelykeskuksen alueet. Nykyisen jätteenkäsittelykeskuksen teollisuuteen viittaavat rakenteet ja loppusijoitusalue näkyvät ympäristöön selkeästi. Biokaasulaitos sijoittuu edellä mainitun jätteenkäsittelyalueen eteläreunalle. Kauempana etelässä kulkee itä länsisuuntaisesti Jyväskyläntie. Tarastenjärven maiseman nykytilanne on esitetty kuvassa 11-7. Arvokkaat alueet Tarastenjärven hankealueen läheisyyteen sijoittuu maisemakuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Tarastenjärven asemakaavaehdotuksen yhteydessä tehdyssä maisemaselvityksessä alueet on jaettu arvokkaisiin maisemallisiin kokonaisuuksiin. Tällaisia kokonaisuuksia on hankealueen lähistöllä neljä, joista Nurmen ja Sorilan alueet sijoittuvat hankealueen länsi- ja luoteispuolelle noin 2,5 km etäisyydelle hankealueesta. Hankealueen pohjoispuolella ovat noin 1,8 km etäisyydellä sijaitsevat Partolan ja Palon alueet. Alueet sisältävät useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja pihapiirejä. Hankealuetta lähinnä on alueen pohjoispuolelle sijoittuva Partolan pihapiiri, joka on sijainnut nykyisellä paikallaan 1700-luvulta lähtien. Pihapiiri ei jää hankkeen vaikutusalueelle. Jyväskyläntien pohjoispuoleisella viheralueella on kaksi muinaismuistojäännösesiintymää. Hankealuetta lähemmäs sijoittuva muinaismuistojäännös on tervanpolttoon käytetty historiallinen rännihauta. Toinen jäännös on kaksi kiviröykkiötä, joiden epäillään olevan elinkeinohistoriallisia.

241 PALO SORILA PARTOLA Hyötyvoimalaitos Biokaasulaitoksen vara-alue NURMI Biokaasulaitos 2 1 TARASTENJÄRVI Hankealue (hyötyvoimalaitos) Arvioitu aluevaraus Selkeästi maisemasta erottuva metsänreuna Näkymä hankealueelle Voimalinja Arvokkaat kulttuuriympäristöt Muinaismuistojäännökset: 1. Rännihauta 2. Elinkeinohistoriallinen kiviröykkiö Avoin/puoliavoin maiseman osa Häiritsevä maiseman osa Kuva 11-7 Tarastenjärven maiseman nykytilanne

242 11.9.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikana syntyvät vaikutukset ovat pääosin paikallisia ja pienalaisia. Maisemaan kohdistuvia rakentamisen aikaisia vaikutuksia aiheutuu myös tiloista, laitteistoista ja alueella kulkevista reiteistä. Hankealueella ei ole puustoa. 11.9.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset Suunniteltu hanke tulee muuttamaan maisemakuvaa lähinnä lähimaiseman osalta. Lähimaiseman kokemiseen tulevat vaikuttamaan laitosten eri osat, joista merkittävimmät ovat biokaasulaitoksen reaktorit. Kaukomaisemassa biokaasulaitoksen rakenteet ovat osa muuta jätteenkäsittelykeskuksen rakennetta. Suunniteltu biokaasulaitos sijoittuu nykyisen Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen ja loppusijoitusalueen eteläpuolelle. Alue rajautuu pohjoispuolelta metsään ja osittain myös Jyväskyläntien liittymäalueeseen, josta hankealueelle voi syntyä näkymiä. Muista ilmansuunnista biokaasulaitos rajautuu jo olemassa olevaan teollisuuteen. Alueen länsipuolella oleville Tarastenjärven suojelluille niittyalueille ja niiden takana oleville Nurmi Sorilan arvokkaille kulttuuriympäristöille kohdistuvat maisemavaikutukset eivät ole merkittäviä. Lisäksi hankealueen eteläpuolella on kaksi muinaismuistojäännöstä, joihin vaikutukset eivät kohdistu. Alueen lähiympäristön maisemakuvaa hallitsee voimakkaasti nykyinen pohjois eteläsuuntaisesti hankealueen vieressä kulkeva voimajohto sekä nykyinen jätteenkäsittelykeskus loppusijoitusalueineen. Alueella oleva teollisuustoiminta lieventää suunnitellun hankkeen vaikutuksia. Hankkeen mahdollisen toteuttamisen yhteydessä on kuitenkin huomioitava, että hankealueen läheisyyteen sijoittuu arvokkaita kulttuuriym-päristökokonaisuuksia, muinaismuistojäännöksiä sekä myös suojeltuja niittyalueita ja nämä on otettava suunnittelussa huomioon. Kuva 11-8 Havainnekuva biokaasulaitoksesta.

243 11.9.5 Haitallisten vaikutusten vähentäminen Hankkeen haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää säilyttämällä mahdollisimman paljon hankealueen eteläpuolella olevaa kasvillisuutta ja puustoa, jolloin ne antavat näkösuojan hankealueelle. 11.9.6 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Kaikki hankealueilla suoritettavat toimenpiteet (mm. rakentaminen, metsätaloustoimet) vaikuttavat osaltaan alueiden yleiseen maisemakuvaan ja ihmisten kokemuksiin alueen yleiskuvasta. Lisäksi alueiden yleinen maisemakuva voi erityisesti metsävaltaisilla alueilla olla hyvinkin erilainen eri vuodenaikoina. Maisemakuvan jatkuva muuttuminen vaikeuttavat osaltaan myös maisemaan kohdistuvien vaikutusten arviointia, koska alueen maisemakuva voi muuttua hyvin nopeasti vuodenaikojen välillä sekä toisaalta alueiden pienimuotoisen maankäytön kautta. 11.9.7 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Nollavaihtoehdossa VE 0 maiseman nykytila säilyy entisellään. Alueiden ympäristöihin ei tule kohdistumaan maisemavaikutuksia, mikäli hankealueen ympäristössä ei tapahdu merkittäviä muutoksia, esim. avohakkuita. 11.10 Kasvillisuus ja eläimistö 11.10.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu sekä olemassa olevaan aineistoon että maastokäynteihin kesällä ja syksyllä 2010. Arviointi hankkeen vaikutuksista Tarastenjärven lepakoihin on tehty Nurmi Sorilan osayleiskaavatyön yhteydessä kerättyyn aineistoon sekä maastohavaintoihin perustuen. Tiedot uhanalaisten eliölajien esiintymisestä on saatu Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tietojärjestelmistä. Tiedot tummaverkkoperhosen esiintymisestä Tarastenjärvellä on saatu alueella tehdyistä lukuisista inventoinneista. 11.10.2 Nykytilanne Biokaasulaitoksen alueella ei ole jäljellä luonnontilaista ympäristöä. 11.10.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Biokaasulaitoksen toteuttamisella ei ole vaikutusta lepakoihin, sillä laitokselle varattu alue sijoittuu nykyisen jätteenkäsittelykeskuksen alueelle, jossa ei ole jäljellä luonnontilaista ympäristöä. Rakentamisen aikana puhtaat vedet johdetaan maastoon hankealueen välittömässä läheisyydessä sijaitseviin ojiin. Rakentamisen aikaisen kiintoainekuorman on arvioitu olevan 2 kg vuorokaudessa. Mikäli rakentamisen aikaiset vedet ohjataan biokaasulaitoksen pohjoispuolisiin ojiin (vara-alue), kulkeutuu kiintoaines Tiikonojaan ja edelleen kahdelle tummaverkkoperhosen elinalueelle. Biokaasulaitoksen aiheuttama kiintoaineskuormitus on vähäinen, minkä vuoksi myös vaikutukset tummaverkkoperhosen elinympäristöihin jäävät vähäisiksi. Rakentamisen aikainen kiintoainekuormitus on myös tilapäistä ja lyhytkestoista, mikä vähentää sen vaikutuksia. Tarastenjärven alue lähiympäristöineen on melko tasaista, minkä vuoksi louhinnan ja murskauksen on arvioitu jäävän vähäiseksi. Biokaasulaitokselle varatun alueen tasaamisen yhteydessä syntyvä kiviainesperäinen mineraalipöly on suurta (pääosin halkaisijaltaan yli 30 μm) ja kasvillisuusvaikutuksia aiheuttavan, läpimitaltaan noin 8 10 µm, pölyn osuus on erittäin vähäinen. Mitä suurempia pölypartikkelit ovat, sitä lähemmäs ne laskeutuvat ja valtaosa alueen tasauksessa syntyvästä pölystä laskeutuu noin 10 30 metrin etäisyydelle. Vaikutukset eivät siis ulotu tummaverkkoperhosen asuttamille alueille. 11.10.4 Toiminnanaikaiset vaikutukset Laitosalueella muodostuvat puhtaat hulevedet eivät vaikuta lähialueen pintavesien vedenlaatuun. Koska hulevedet johdetaan ympäröiviin ojiin, säilyvät laitosalueen läheisyydessä sijaitsevien tummaverkkoperhosen elinympäristöjen vesiolosuhteet nykyisenkaltaisina. Toiminnanaikainen melu ei ylitä 45 db:n rajaa Tiikonojan varressa sijaitsevalla tummaverkkoperhosen suojelualueella. Biokaasulaitoksella muodostuva jätevesi johdetaan jätevedenpuhdistamolle, joten sillä ei ole vaikutusta alueen lähiympäristön vesistöihin. Biokaasulaitoksen aiheuttama liikenteen lisäys on noin 10 ajoneuvoa vuorokaudessa; tämän ei arvioida lisäävän pölyvaikutuksia tummaverkkoperhosen siirtymäreitin alueella. 11.10.5 Haitallisten vaikutusten vähentäminen Haitallisia vesistövaikutuksia ja etenkin vesistöön kulkeutuvia kiintoainesmääriä voidaan vähen-tää oikein mitoitetuilla laskeutusaltailla sekä suunnittelemalla vesien johtaminen siten, että nykyiset valuma-alueet muuttuvat mahdollisimman vähän. Tarastenjärvellä biokaasulaitoksella muodostuvien jätevesien viemäröinti ja puhdistaminen vähentää Tiikonojaan kohdistuvaa biologista kuormitusta ja siten myös tummaverkkoperhosniittyihin kohdistuvia vaikutuksia.

244 11.10.6 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Arviointiin ei sisälly merkittäviä epävarmuustekijöitä, sillä biokaasulaitoksen alueella ei ole jäljellä luonnontilaista ympäristöä. Myös läheisyydessä sijaitsevien tummaverkkoperhosniittyjen luonnonolosuhteet tunnetaan hyvin. 11.10.7 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Hankkeen toteuttamatta jättämisen seurauksena alueen luonnonolosuhteet pysyvät ennallaan. 11.11 Melu ja tärinä 11.11.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Voimassa olevista melutason yleisistä ohjearvoista ja arvioinnissa käytetystä melunlaskentamallista on kerrottu aiemmin luvussa 6.11.1. Melulaskennassa käytetyt lähtöarvot on esitetty taulukossa 11-5. Biokaasulaitoksen lähtöarvot vastaavat sitä tasoa, joita vastaavan kokoiset laitokset yleensä tuottavat. Biokaasulaitoksen melumallinnus on tehty yhdessä hyötyvoimalaitoksen kanssa. Melumallissa biokaasulaitoksen äänitehotaso on mallinnettu rakennuksen julkisivuista koostuville aluelähteille niiden pinta-alojen suhteessa. Hyötyvoimalaitoksen ja biokaasulaitoksen yhteinen liikenne on arvioitu 110 edestakaista ajosuoritetta. Taulukko 11-5 Toiminnan aikaisen melulaskennan lähtöarvot. Melulähde Äänitehotaso LWA, db Toiminta-aika, klo Biokaasulaitos 102 0-24 Liikenne ajoneuvoa/vrk Nopeus Raskas liikenne (huomioitu yhteisvaikutus hyötyvoimalaitoksen kanssa) 110 (josta 11 klo 22 7) Nopeusrajoituksen mukainen, voimala-alueella 50 km/h Kuva 11-9 Tarastenjärven päiväajan melu v. 2009 tilanteessa (Tarastenjärven varastoalueen YVA-selostus, 2009), keltaisella nuolella osoitettu suunnitellun voimalan sijoituspaikka.

245 11.11.2 Nykytilanne Hankealue sijoittuu Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen eteläpuolelle rakennetulle alueelle. Hankealuetta lähimmät asuinrakennukset ovat luoteessa noin 1,5 km etäisyydellä. Nykytilassa hankealueen lähellä melua aiheuttavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n jätteenkäsittelykeskus sekä Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotannon ylläpitämä Tarastenjärven varastoalue. Lisäksi liikennemelua aiheuttaa etelässä sijaitseva valtatie (Vt 9). Jätteenkäsittelykeskuksessa melulähteitä ovat lähinnä jätekuljetukset sekä jätetäytön tiivistämiseen käytettävä kaatopaikkajyrä. Jätejalajien lajittelukeskusten toiminnoista ei merkittävää melua synny. Tarastenjärven varastoalueella olevia melua aiheuttavia toimintoja ovat mm. asfaltin, uusioasfaltin sekä pehmeän asfalttibetonin ja öljysoran valmistus kiinteällä asfalttiasemalla, asfalttijätteen murskaus, sadevesikaivojen pohjahiekan käsittely, kallion louhinta sekä louheen ja soran murskaus, kiviaineksen vastaanotto ja hyödyntäminen. Tampereen kaupungin katu- ja vihertuotanto suunnittelee toimintojensa lisäämistä Tarastenjärven varastoalueella. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (Tampereen kaupunki 2010) meluselvityksessä (15.3.2010 FCG Oy, Raportti 155- D2277) on mallinnettu alueen nykytilan melu. Lähimmät asuinrakennukset ovat nykytilassa n. 45 desibelin päiväajan melualueella. 11.11.3 Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset Biokaasulaitoksen rakentamisen aikainen louhinnan määrä on todennäköisesti pieni. Melua aiheutuu tavanomaisista tasaisen tontin maan- ja pohjarakennustöistä (kaivinkoneet ym.), rakentamistöistä sekä siihen kuuluvasta liikenteestä. Melu vertautuu normaaliin teollisuusrakennuksen rakentamismeluun. 11.11.4 Toiminnan aikaiset meluvaikutukset Polttolaitoksen toiminnan ja biokaasulaitoksen sekä niiden tuottaman liikenteen aiheuttamat laskennalliset meluvyöhykkeet on esitetty päiväajalla kuvassa 11-10 ja yöajalla kuvassa 11-12. Biokaasulaitoksen lisävaikutus mahdollisen hyötyvoimalaitoksen meluun on vähäinen ja käytännössä merkityksetön myös nykytilanteen meluun verrattuna. Kuva 11-10 Hankkeen meluvyöhykkeet Tarastenjärvellä päivällä, LAeq7-22 (yhteisvaikutus hyötyvoimalaitoksen kanssa).

246 Kuva 11-11 Hankkeen meluvyöhykkeet Tarastenjärvellä yöllä, LAeq22-7 (yhteisvaikutus hyötyvoimalaitoksen kanssa). 11.11.5 Haitallisten vaikutusten vähentäminen Biokaasulaitoksen aiheuttama meluvaikutus on niin pieni, että haitallisten vaikutusten vähentämiseen ei ole tarvetta. Melumittaukset kohteessa ovat kuitenkin suositeltavia. 11.11.6 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Pohjoismaisen teollisuusmelun laskentamallin käsikirjan (Kragh 1982) mukaan epävarmuus on 1 3 db joukolle laajakaistaista melua aiheuttavia äänilähteitä, kun kohteen etäisyys on alle 500 metriä. Arvioiden epävarmuus on sitä suurempi mitä lähempänä maanpintaa kohteet sijaitsevat. Epävarmuus on alle 1 db joukolle suhteellisen korkealla maan pinnasta sijaitseville laajakaistaista melua aiheuttaville äänilähteille, kun kohteet sijaitsevat lähellä melun aiheuttajia tai kohteet ovat yli 5 metrin korkeudella maanpinnasta. Tällä perusteella tehdyn melulaskennan epävarmuusvälin arvioidaan olevan noin 2 db. Biokaasulaitoksen melun päästöarvojen epävarmuutta on vaikea määrittää. Lähtöarvot on valittu vastaavan kokoisille laitoksille tyypillisinä arvoina, ja ne huomioidaan laitoksen suunnitteluvaiheessa. Tieliikennemelun (kuljetusliikenne) laskentamallin epävarmuus on 300 metrin etäisyydelle asti noin 2 db. Epävarmuustekijöiden ei arvioida merkittävästi vaikuttavan tehtyihin johtopäätöksiin. 11.11.7 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Nollavaihtoehdon VE 0 vaikutus on se, että melutilanne säilyy nykyisellä tasolla. 11.12 Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen 11.12.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Tältä osin katso aiemmin esitetty, luku 6.12.1.

247 11.12.2 Nykytilanne Hankkeen eri ympäristön asukkaiden asuinympäristönsä nykytilaa koskevia ajatuksia ja mielipiteitä selvitettiin YVA-menettelyn aikana työpajassa ja asukaskyselyn avulla kerättyjen tietojen perusteella. Lisäksi nykytilakuvausten laadinnassa on hyödynnetty tietoja ympäristön kaupunkirakenteesta ja ympäristöstä. Taulukossa 11-6 on esitetty talousmäärät alueen ympäristössä. Seuraavissa luvuissa on kuvattu biokaasulaitoksen hankealueen ympäristön nykytilaa sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta. Biokaasulaitoksen hankealue sijoittuu Tarastenjärven nykyisen jätteenkäsittelyalueen yhteyteen (kuva 11-12). Nykyisin lähin asutus on Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueen pohjoispuolella sijaitseva Palonkylä sekä Nurmin ja Sorilan alueet ja Ruutanan alue Kangasalan puolella. Lähimmät asuintalot sijaitsevat hankealueesta noin 700 m etäisyydellä. Tiiviimpi asutus on keskittynyt kauemmas hankealueesta ja noin 1 3 km etäisyydellä vakituisia talouksia on noin 1 110. Nurmi-Sorilan yleiskaavaehdotuksessa osoitetut lähimmät asuntoalueet sijoittuvat noin kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Taulukko 11-6 Talousmäärät eri hankevaihtoehtojen ympäristössä. Lähteet: Väestötietojärjestelmä (tiedoissa huomioitu vain taloudet, joilla ei ole markkinointikieltoa) ja Tampereen kaupungin kaavoitus Hankevaihtoehto Etäisyys hankealueesta 0 1 km Vakituisia talouksia Vapaa-ajan talouksia Etäisyys hankealueesta 1 3 km Vakituisia talouksia Vapaa-ajan talouksia Uusi asuinalue Tarastenjärvi alle 10 0 1110 alle 10 Uusien asuinaluei-den kaavoitus Nurmi Sorilaan käynnissä KOULU PÄIVÄKOTI TERVEYSASEMA VIRKISTYSREITTI ASUINRAKENNUS LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUS Biokaasulaitos 500 m 1000 m Kuva 11-12 Vakituisen asutuksen, loma-asuntojen, julkisten rakennusten ja muussa käytössä olevien rakennusten sijainti Tarastenjärven hankealueen ympäristössä. Herkistä kohteista koulut, päiväkodit ja vanhainkodit on merkitty korostetusti. Lisäksi kartalla näkyvät virkistysreitit.