Tukimateriaalia ammattilaisille ja potilaille Pohjois Pohjanmaan Sydänpiiri ry Savuton kunta 2012 2015 27.04.12 1 PÄÄMÄÄRÄKSI SAVUTON SUOMI 2040 MIKSI? Tupakointi on suomalaisten terveyden suurin yksittäinen uhka. Savuttoman elinympäristön kehittäminen on tärkeä osa lasten ja nuorten terveyden edistämistä. Työvoiman työssä jaksamiseen kannattaa panostaa. Tupakoitsijat päätyvät tupakoimattomia useammin ennenaikaiselle eläkkeelle. 2
SAVUTTOMUUS SÄÄSTÄÄ Tupakka ja talous Valtion verotulot: Tupakkatuotteiden hintaa korottamalla voidaan samanaikaisesti sekä vähentää tupakointia ja terveyshaittoja että lisätä valtion verotuloja (Chaloupka F & Warner K 2000) Terveydenhuollon menot: Tupakoinnin lopettamisella voidaan säästää hoitokustannuksia lyhyellä aikavälillä (Vitikainen K, Pekurinen M & Kiiskinen U 2006) Yksilön hyöty tupakoinnin lopettamisesta: Riski sairastua tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin vähenee merkittävästi. Elinajanodote, elämänlaatu ja työkyky lisääntyy. 3 SAVUTTOMUUS SÄÄSTÄÄ Tupakoinnin kustannukset yhteiskunnalle Yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset 753 Meur/vuosi Terveydenhuollon menot 227 Meur/vuosi Elinikäiset hoitokustannukset (keuhkoahtaumatauti, keuhkosyöpä, sydäninfarkti) 246 Meur /vuosi (2004) Sairaalan vuodeosasto + avohoito + lääkkeet Kustannuksista säästyisi 85% (205Meur/vuosi) jos kaikki tupakoivat lopettaisivat 4
Savuton Suomi 2040 Savuton Suomi 2040 ohjelman tavoite: Tupakoinnin väheneminen n. 10 % vuodessa Tupakkalainsäädännön kehittäminen Tupakkatuotteiden hintojen korottaminen Tupakansavulle tahattoman altistumisen ehkäiseminen Kehitetään toimenpiteitä väestön tupakoinnin lopettamiseen, lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen ehkäisemiseen Savuton Suomi 2040 verkosto: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Sosiaali ja terveysministeriö, Kuntaliitto, Hengitysliitto, Suomen ASH, Filha, Suomen Syöpäyhdistys ry, Lääkärit tupakkaa vastaan 5 SAVUTON KUNTA PROJEKTI Pohjois Savon Sydänpiiri Johtoryhmä Hallinnoija, Filha, Kuntaliitto ja projektinjohtaja Kansallinen ohjausryhmä 09.04.12 ERVA alueiden koordinaattorit Ehyt ry (HYKS) Kanta Hämeen hengitys ry (TAYS) Satakunnan Syöpäyhdistys ry (TYKS) Pohjois Pohjanmaan Sydänpiiri ry (OYS) Pohjois Savon Sydänpiiri ja Pohjois Karjalan Kansanterveyden keskus (KYS) ERVA alueiden savuttomuusverkostot
PÄÄTAVOITE: Savuton toimintakulttuuri on yleisesti käytössä oleva toimintamalli koko Suomessa Suomen kuntaorganisaatio ja muut julkisella rahoituksella toimivat organisaatiot ovat savuttomia vuoteen 2015 mennessä noudattaen savutonta toimintakulttuuria * kunnat, valtionhallinto, verohallinto * poliisi ja puolustusvoimat, oikeuslaitos * sosiaalirahastot * Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Työterveyslaitos * valtion yhtiöt ja liikelaitokset (VR, Finnair, Itella, Metsähallitus, Tieliikennelaitos, jne.) 7 SAVUTON KUNTA PROJEKTIN TOIMINTALINJAT * edistävät kansallisen Savuton Suomi 2040 ohjelman saavuttamista 1. Kunnat ja kaupungit, sekä muut julkisella rahoituksella toimivat tahot ovat savuttomia työnantajia vuoteen 2015 mennessä 2. Kunnat kirjaavat ja noudattavat kaikilla toimintasektoreillaan Savuton Kunta kriteereitä (Pääkaupunkiseudulla pilotoitava toimenpideohjelma) 3. Savuttomasta kulttuurista tulee yksi julkisen rahoituksensaamisen ehto ja rahoitusta saavat järjestöt, säätiöt ja yhdistykset toimivat savuttomasti 4. Tupakkariippuvaisen potilaan hoitoketjua, siihen liittyvää tupakasta vieroitustoimintaa ja koulutusta vahvistetaan ja verkostoyhteistyötä lisätään. Sairaanhoitopiireihin luodaan savuttomuusverkosto ja nimetään savuttomuusyhdyshenkilö. 5. Savuttoman toimintakulttuurin vaikutuksia kuntatasolla arvioidaan yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. 8
KUNTIEN VÄLINEN VERTAILU SAIRAANHOITOPIIREITTÄIN 1.1.2012 SHP KUNTA SAVUTTOMIA EI SAVUTTOMIA SAVUTTOMIEN OSUUS % Etelä Karjalan shp 9 5 4 55,6 Etelä Pohjanmaan shp 20 6 14 30,0 Etelä Savon shp 11 9 2 81,8 Helsingin ja Uudenmaan shp 26 15 11 57,7 Itä Savon shp 6 2 4 33,3 Kainuun maakunnan shp 8 2 6 25,0 Kanta Hämeen shp 11 5 6 45,5 Keski Pohjanmaan shp 9 4 5 44,4 Keski Suomen shp 23 11 12 47,8 Kymenlaakson shp 6 3 3 50,0 Lapin shp 15 12 3 80,0 Länsi Pohjan shp 6 4 2 66,7 Pirkanmaan shp 22 5 17 22,7 Pohjois Karjalan shp 15 4 11 26,7 Pohjois Pohjanmaan shp 35 13 22 37,1 Pohjois Savon shp 21 21 0 100,0 Päijät Hämeen shp 14 8 6 57,1 Satakunnan shp 20 8 12 40,0 Vaasan shp 14 6 8 42,9 Varsinais Suomen shp 29 21 8 72,4 Ahvenanmaa 16 2 10 51,3 09.04.12 Lähde Kuntaliitto / Sirpa Moilanen 9 POHJOIS-POHJANMAA Kuntia yhteensä 35 Savuton(13): Haapavesi, Haukipudas, Ii, Kärsämäki, Kiiminki, Lumijoki, Muhos, Nivala, Oulu, Pudasjärvi, Reisjärvi, Utajärvi, Yli-Ii Ei vielä savuton (22): Alavieska, Hailuoto, Kempele, Liminka, Merijärvi, Oulainen, Oulunsalo, Pyhäjoki, Raahe, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Vaala, Ylivieska Valmisteilla (5): Kalajoki (4/2012), Kuusamo (2012), Pyhäjärvi (ajankohta avoin), Pyhäntä (3/2012), Vihanti (8/2012 ) Savuttomien %-osuus 37,1 10
Lähteet Sandström P, 2012 Chaloupka F & Warner K (2000). The economics of smoking. Teoksessa Culyer A & Newhouse J (toim.) handbook of Health Economics, Vol. 1B. Elsevier: Amsterdam; 1539 1627. ( Dia 3) Pekurinen M. Economic consequences of Smoking in Finland. Kirjassa: Jeanreud C, Soguel N (toim.). Valuing the Cost of Smoking Assessment Methods, Risk perception and Policy Options. Boston: Kluwer Academic Publishers 1999:iii 26( Dia 4) Vitikainen K, Pekurinen M & Kiiskinen U (2006). Onko tupakoinnin lopettaminen taloudellisesti kannattavaa? Suomen lääkärilehti 2006 ; 61: 27 31. (Dia 3) Vitikainen K, Pekurinen M, Kiiskinen U (2006). Onko tupakoinnin lopettaminen taloudellisesti kannattavaa? Suomen lääkärilehti 2006b ; 61: 2985 2989. (Dia 4) www.savutonkunta.fi Kiitos!