Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Samankaltaiset tiedostot
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen


PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukyvyn

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin. Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää. Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Motti-ohjelmisto: metsikön kehityksen simulointi

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

PuMe II -metsäopetusohjelmisto. Käyttöohje

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Viime vuosina rungon sisäisen laadun tutkimusedellytykset

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei

Männyn oksaisuuslaadun vaihtelu ja sen ennustaminen katkonnan yhteydessä. Jarkko Isotalo Tampereen yliopisto

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Suunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Puusolut ja solukot. Puu Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Kangasmaiden lannoitus

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Trestima Oy Puuston mittauksia

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Havaintoja ja tuloksia kuusikokeiden korovaurioista

Pystypuusta lattialankuksi

Kuvioluettelo. tilavuus m3/ha. m3/kuvio. Rauduskoivu ,8. Hakkuutapa ja lisätiedot Kiireellisyys Korjuuaika kantorahatulo

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu Puun rakenne ja kemia

Trestima Oy Puuston mittauksia

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Kuusi on metsänistutuksessa yleisimmin käytetty

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus


Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

KUUSEN KÄPYRUOSTEET. Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Eri-ikäisrakenteisen kuusikon uudistumisesta riittääkö siemensato? Taimitarhapäivät Jyväskylä Markku Nygren

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

Energiapuun kasvatus

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Puiden oksikkuus ja huono laatu oli yksi tärkeimmistä

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

40VUOTISJUHLARETKEILY

Energiapuun mittaus ja kosteus

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Transkriptio:

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston keruu ja analysointi Risto Ojansuun johtamassa hankkeessa: Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset Väitöskirjan ohjaajana Annikki Mäkelä 1.Kokeellinen osa 2.PipeQual-mallin parametrisointi ja testaus Tutkimuskaavio 25 v PipeQual -kasvumallin testaus: 67 v 86 v koepuut vs. mallinnetut 3.Sovellukset Harvennuskoe Harvennuskoe Mallinnetut puut Koepuut Sahatavaran laatujakauma Kuusen rakenteen analysointi: kasvun ohjautuminen latvassa oksatasolla puuaineeseen ja neulasiin regressiomallit: yksittäisen oksan neulasmassa, oksamassa ja -pituus 1) Teorian testaus puun rakennesuhteista: biomassan jakautuminen runkoon, oksiin ja neulasiin ennustettavissa puun pituuden ja latvan pituuden avulla 2) PipeQual -kasvumallin testaus: koepuut vs. mallinnetut Oksat Runkomuoto Sydänpuuosuus Nykytila

PipeQual -kasvumallin testaus Mitattu vertailuaineisto Aineisto Metsikkö Ikä Käsittely Pohjapinta-ala (m 2 ha -1 ) 1 Heinola 86 Harventamaton 44 Normaali 44 Voimakas 4 Punkaharju 67 Harventamaton 48 Normaali 32 Voimakas 31 2 Heinola 73 Harventamaton 29 Parkano 79 Harventamaton 35 Heinola (86 v) PipeQual -kasvumallin testaus Mallinnettu vertailuaineisto (Heinola, ei harvennusta) Puuluokka Puun Puun Latvusraja D1.3 Runkoluku / ikä pituus (m) (cm) puuluokka (m) 1 86 32 19 29 99 2 86 32 19 3 14 3 86 31 19 29 13 4 86 31 19 28 17 5 86 31 19 27 17 6 86 3 19 27 18 7 86 29 19 25 11 8 86 28 19 24 82 9 86 27 19 21 35 1 86 4 1 5 Heinola (86 v) Koepuu 15

Runkomuoto 35 3 25 2 Mitattu runko Mallinnettu runko 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 Puun pituus (m) Heinola (86 v), harventamaton: koepuu 15 Oksaläpimitta kiehkurassa Kiehkuran ikä 1 2 3 Mitattu oksa 4 5 Mallinnettu oksa 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 Oksan keskiläpimitta kiehkurassa (cm) Heinola (86 v), harventamaton: koepuu 15

Oksa-ala Rungon pohjapinta-ala (m 2 ).1.2.3 Mitattu oksa Mallinnettu oksa Rungon pohjapinta-ala (m 2 ).5.1.4.15.5.6.7.2.25.8 5 1 15 2 Oksien yhteenlaskettu pohjapinta-ala (cm 2 ).3 1 2 3 4 5 6 Elävien oksien yhteenlaskettu pohjapinta-ala (cm 2 ) Heinola (86 v), harventamaton: koepuu 15 PipeQual -kasvumallin testaus Mitattu vertailuaineisto Aineisto Metsikkö Ikä Käsittely Pohjapinta-ala (m 2 ha -1 ) 1 Heinola 86 Harventamaton 44 Normaali 44 Voimakas 4 Punkaharju 67 Harventamaton 48 Normaali 32 Voimakas 31 2 Heinola 73 Harventamaton 29 Parkano 79 Harventamaton 35 Heinola (86 v) Punkaharju (67 v)

PipeQual -kasvumallin testaus Mallinnettu vertailuaineisto (Punkaharju, ei harvennusta) Puuluokka Puun Puun Latvusraja D1.3 Runkoluku / ikä pituus (m) (cm) puuluokka (m) 1 67 28 16 28 116 2 67 29 16 29 12 3 67 28 16 28 123 4 67 27 16 27 13 5 67 27 16 26 136 6 67 27 16 26 142 7 67 22 17 15 35 8 67 22 17 15 39 9 67 22 17 15 64 1 67 22 17 15 82 Punkaharju (67 v) Koepuu 2 Runkomuoto 35 3 25 2 15 Mitattu runko Mallinnettu runko 1 5 5 1 15 2 25 3 Puun pituus (m) Punkaharju (67 v), harventamaton: koepuu 2

Oksaläpimitta kiehkurassa Kiehkuran ikä 1 2 Mitattu oksa 3 4 Mallinnettu oksa 5 6 7 8 1 2 3 4 5 Oksan keskiläpimitta kiehkurassa (cm) Punkaharju (67 v), harventamaton: koepuu 2 Oksa-ala Rungon pohjapinta-ala (m 2 ).1.2.3.4 Mitattu oksa Mallinnettu oksa Rungon pohjapinta-ala (m 2 ).5.1.15.5.2.6.25.7.3.8 5 1 15 2 Oksien yhteenlaskettu pohjapinta-ala (cm 2 ).35 2 4 6 8 Elävien oksien yhteenlaskettu pohjapinta-ala (cm 2 ) Punkaharju (67 v), harventamaton: koepuu 2

Runkomuoto harvennuksittain Mitattu runko (Punkaharju 67 v) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Voimakas harvennus Normaali harvennus Harventamaton 5 1 15 2 25 3 Rungon pituus (m) Harvennettaessa puu kasvavaa leveyttä rungon alaosasta. Mallinnettu runko Runkomuoto harvennuksittain 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Voimakas harvennus Normaali harvennus Harventamaton 5 1 15 2 25 3 Rungon pituus (m) Harvennettaessa mallinnettu puu kasvaa leveyttä kauttaaltaan.

5 4 3 2 Voimakas harvennus 1 Normaali harvennus Harventamaton 5 1 15 2 25 3 Rungon pituus (m) Mallinnettu runko 5 4 3 2 1 Runkomuoto harvennuksittain Mitattu runko Punkaharju (67 v) 5 1 15 2 25 3 Rungon pituus (m) Harvennettaessa puu kasvavaa leveyttä rungon alaosasta. Mallinnettu puu kasvavaa leveyttä kauttaaltaan; myös latvasta. Jatkossa PipeQual -mallin sovellus Sahatavaran laatujakauma eri voimakkuuksin harvennetuissa mitatuissa ja mallinnetuissa metsiköissä.

1.Kokeellinen osa 25 v 2.PipeQual-mallin parametrisointi ja testaus Julkaisusuunnitelma 3.Sovellukset 67 v 86 v Harvennuskoe Harvennuskoe I Artikkeli: Kantola A. Mäkelä A. 24. Crown development in Norway Spruce (Picea abies [L.] Karst.). Trees 18:48-421 Mallinnetut puut Koepuut II Artikkeli (teoriatestaus): Kantola A. Mäkelä A. 25. Development of biomass proportions in Norway spruce (Picea abies [L.] Karst.). Käsikirjoitus lähetetty Trees - lehteen. III Artikkeli (mallin testaus): "Stem form and branchiness of Norway spruce as a saw timber" Artikkeli IV: Perustamistiheyden ja harvennusten vaikutus sahatavaran laatujakaumaan mitatuissa ja mallinnetuissa metsiköissä Nykytila