Työmarkkinoilta kadonneet



Samankaltaiset tiedostot
Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvanut keitä he ovat?

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Piilotyöttömyys. Liisa Larja Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Aikuiskoulutustutkimus2006

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työvoiman tarjonta - tilastoluvut ja väestörakenteen muutos

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TILASTOKATSAUS 4:2017

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Erno Mähönen ja Liisa Larja

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

TILASTOKATSAUS 5:2018

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TILASTOKATSAUS 3:2019

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2017:17 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ Konkurssien määrä väheni 36 prosenttia vuoden takaisesta

Taantuman vaikutus työvoiman tarjontaan: 1990-luvun kokemuksia

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018

Yritykset, työpaikat, työttömyys

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Tilastokatsaus 11:2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015

Työelämä. Konsultit 2HPO HPO.FI

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Opiskelijoiden työssäkäynti 2016

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

TILASTOKATSAUS 7:2018

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Työvoiman tarjonta pitkällä aikavälillä

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Työttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

Nuorten työllisyys ja työttömyys taantumassa

Kokkolan seudun koko kuva

Suomalaisten työkuukaudet, tänään ja huomenna. Selvitys Toimi-hankkeelle Jussi Pyykkönen

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Työvoiman tarjonta ja kohortit: Suhdanteiden vaikutus työmarkkinoille kiinnittymiseen. 1 Tulosten perusteella on arvioitu,

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät

Opiskelijoiden työssäkäynti 2015

Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019

Opiskelijoiden työssäkäynti 2017

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Miesten työllisyys kääntyi kasvuun vuonna 2016

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuonna 2013, mikä oli

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Työvoiman tarjonta ja kohortit: Suhdanteiden vaikutus työmarkkinoille kiinnittymiseen

Työttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos

Transkriptio:

Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.4.2014

Sisällys 1 Johdanto 3 2 Nuorten aikuisten työvoimaosuus laskenut 4 3 Yhteenveto 9 Kuvioluettelo Kuvio 1. Työvoimatutkimuksen mukaan nuorten aikuisten työvoimaosuus on laskenut, yli 50-vuotiaiden noussut 4 Kuvio 2. Työssäkäyntitilaston antama kuva työvoimaosuuden kehityksestä 6 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Työssäkäyntitilasto 5 Taulukko 2. Nuorten ikäluokkien työssäkäynti 7 Taulukko 3. Yli 50-vuotiaiden työssäkäynti 7 Taulukko 5. Työvoimatutkimuksen ja Työssäkäyntitilaston erot 8 BoF Online Päätoimittaja Jenni Hellström ISSN 1796-9123 (online) Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 160 Puhelin 010 8311 etunimi.sukunimi@bof.fi Y-tunnus 0202248-1 00101 HELSINKI Faksi (09) 174 872 www.suomenpankki.fi Kotipaikka Helsinki

29.4.2014 BOF ONLINE JULKINEN 1 Johdanto Tilastokeskuksen tammikuussa julkaiseman työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuonna 2013 keskimäärin 27 000 vähemmän kuin vuonna 2012. Työttömien määrä puolestaan kasvoi noin 12 000 hengellä, mikä tarkoittaa, että työvoima supistui noin 15 000 hengellä ja työvoimaosuus (15 74-vuotiaat) supistui ½ prosenttiyksikköä. Vuoden 2007 jälkeen yli 50-vuotiaiden osallistumisasteet ovat nousseet ja alle 44- vuotiaiden osallistumisasteet ovat laskeneet (kuvio 1). Osallistumisasteen nousu ikäryhmässä 65 69-vuotiaat antaa viitteitä työurien hienoisesta pidentymisestä. Osallistumisesteen lasku koskettaakin selkeimmin 30 34 -vuotiaita. Tässä ikäryhmässä sekä miesten että naisten osallistumisasteet ovat laskeneet. Tämä artikkeli kerää yhteen tilastotietoja, joiden avulla voidaan arvioida ikäryhmäkohtaisissa työvoimaosuuksissa tapahtuneita muutoksia. Samalla pyritään selvittämään miksi työvoimaan ulkopuolella olevien nuorten aikuisten määrä on kasvanut. 1 1 Työvoiman ulkopuolella olevien määrän kasvua on tutkittu myös Johanna Alatalon artikkelissa Työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvanut keitä he ovat?, Työpoliittinen aikakauskirja, 3/2013. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 6 2014 3

JULKINEN BOF ONLINE 29.4.2014 Kuvio 1. Työvoimatutkimuksen mukaan nuorten aikuisten työvoimaosuus on laskenut, yli 50- vuotiaiden noussut 2 Nuorten aikuisten työvoimaosuus laskenut Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan 20 39-vuotiaita työllisiä oli viime vuonna 993 000 henkeä, mikä on 15 000 henkeä vähemmän kuin vuonna 2007. Samalla aikavälillä ikäryhmän työttömien määrä kasvoi 20 tuhannella hengellä ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä 47 tuhannella hengellä. Työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvoi erityisesti 20 24-vuotiaiden ja 30 34-vuotiaiden ikäryhmissä. Työvoimatutkimuksen lisäksi tietoja väestön työmarkkina-asemasta tarjoaa Työssäkäyntitilasto, joka kattaa tiedot väestön työssäkäynnistä ja jaottelee työvoiman ulkopuolella olon syitä (taulukko 1). Työssäkäyntitilaston uusimmat tiedot julkaistiin maaliskuussa 2014, ja ne ulottuvat vuoteen 2012 saakka. Työssäkäyntitilasto on vuositilasto, jonka henkilöperusjoukon muodostaa maassa vuoden viimeisenä päivänä vakinaisesti asuva väestö. 4 6 2014 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

29.4.2014 BOF ONLINE JULKINEN Työvoimatutkimuksen tiedot ovat otospohjaisia ja perustuvat kuukausittaisiin noin 12 000 hengen haastatteluihin, kun taas Työssäkäyntitilaston tiedot perustuvat pääasiassa hallinnollisiin rekistereihin ja tilastollisiin aineistoihin. Työssäkäyntitilaston käsite työttömästä vastaa työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen käsitettä, eli se pitää sisällään myös ns. piilotyöttömät. Piilotyöttömäksi luetaan työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana. Piilotyöttömyyden syitä ovat työnhausta luopuminen tai muut syyt kuten opiskelu, lastenhoito tai terveydelliset syyt. Taulukko 1. Työssäkäyntitilasto Koko väestö 15 64-vuotiaat 2007 2012 2007 2012 Työvoima 48,8 % 48,3 % 73,0 % 73,9 % Työlliset 44,7 % 43,1 % 66,8 % 65,9 % Työttömät 4,1 % 5,2 % 6,2 % 8,0 % Työvoiman ulkopuolella olevat 51,2 % 51,7 % 27,0 % 26,1 % 0-14 -vuotiaat 16,9 % 16,4 % 0,0 % 0,0 % Opiskelijat, koululaiset 7,8 % 7,6 % 11,7 % 11,7 % Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 0,3 % 0,3 % 0,5 % 0,5 % Eläkeläiset 22,9 % 24,2 % 10,0 % 9,1 % Muut työvoiman ulkopuolella olevat 3,3 % 3,2 % 4,8 % 4,9 % Työttömien erilaisen määritelmän myötä Työssäkäyntitilasto antaa erilaisen kuvan 20 39- vuotiaiden työvoimaosuuden kehityksestä kuin Työvoimatutkimus (kuvio 2). Työssäkäyntitilaston mukaan tässä väestöryhmässä työvoiman osuus väestöstä ei ole laskenut merkittävästi vuosien 2007 ja 2013 välillä, minkä perusteella voidaan päätellä että Työvoimatutkimuksessa näkyvä työvoimaosuuden lasku johtuu nimenomaan piilotyöttömien määrän kasvusta. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 6 2014 5

JULKINEN BOF ONLINE 29.4.2014 Kuvio 2. Työssäkäyntitilaston antama kuva työvoimaosuuden kehityksestä Työssäkäyntitilaston mukaan työllisyysaste on laskenut jokaisessa alle 40-vuotiaiden 5- vuotisikäryhmässä (taulukko 2). Työvoiman ulkopuolella olevien osuus ei ole muuttunut merkittävästi. Myös muista syistä työvoiman ulkopuolella olevien osuus on pysynyt likimain muuttumattomana. 6 6 2014 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

29.4.2014 BOF ONLINE JULKINEN Taulukko 2. Nuorten ikäluokkien työssäkäynti Ikäluokka 20 24 25 29 30 34 35 39 2007 2012 2007 2012 2007 2012 2007 2012 Työvoima 64,1 % 64,4 % 81,5 % 80,8 % 86,6 % 86,2 % 88,6 % 88,9 % Työlliset 58,8 % 56,3 % 75,6 % 72,1 % 80,9 % 78,2 % 82,4 % 81,2 % Työttömät 5,3 % 8,1 % 5,9 % 8,7 % 5,8 % 8,1 % 6,2 % 7,7 % Työvoiman ulkopuolella 35,9 % 35,6 % 18,5 % 19,2 % 13,4 % 13,8 % 11,4 % 11,1 % olevat Opiskelijat 25,2 % 24,7 % 10,0 % 10,2 % 4,2 % 4,7 % 2,7 % 2,8 % Varusmiehet 3,3 % 3,0 % 0,1 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Eläkeläiset 1,2 % 1,3 % 1,6 % 1,7 % 2,0 % 2,1 % 2,7 % 2,6 % Muut työvoiman ulkopuolella olevat 6,2 % 6,6 % 6,8 % 7,1 % 7,2 % 6,9 % 6,0 % 5,7 % Yli 50-vuotiaiden ikäryhmien työllisyysaste on noussut sekä Työvoimakyselyn että Työssäkäyntitilaston mukaan. Suurin työllisyysasteen nousu on tapahtunut 55 59-vuotiaiden ja 60 64-vuotiaiden kohdalla (taulukko 3). Samalla 50 54-vuotiaiden ja 60 64-vuotiaiden ikäryhmissä työttömien osuus on kasvanut merkittävästi, mikä voi selittyä osin piilotyöttömyyden kasvulla että tilastomääritelmien muutoksilla, jotka ovat siirtäneet ns. eläkeputkessa olevia henkilöitä eläkeläisistä työttömiksi. Ikääntyneemmän työväestön työllisyysasteen nousun voidaan arvioida johtuvan osaltaan työkyvyn parantumisesta, työkyvyttömyyseläkkeen saamisen vaikeuttamisesta tai ikääntyneen työväestön halusta pysyä työelämässä taantumaaikana. Taulukko 3. Yli 50-vuotiaiden työssäkäynti Ikäluokka 50 54 55 59 60 64 65 2007 2012 2007 2012 2007 2012 2007 2012 Työvoima 86,0 % 87,6 % 78,7 % 81,6 % 43,3 % 50,8 % 1,4 % 2,3 % Työlliset 79,1 % 79,2 % 67,5 % 71,4 % 38,4 % 41,5 % 1,4 % 2,3 % Työttömät 6,9 % 8,5 % 11,1 % 10,2 % 4,9 % 9,3 % 0,0 % 0,0 % Työvoiman ulkopuolella 14,0 % 12,4 % 21,3 % 18,4 % 56,7 % 49,2 % 98,6 % 97,7 % olevat Opiskelijat 1,0 % 1,0 % 0,5 % 0,5 % 0,2 % 0,2 % 0,1 % 0,1 % Eläkeläiset 9,2 % 7,5 % 17,1 % 14,1 % 54,1 % 46,7 % 98,2 % 97,4 % Muut työvoiman ulkopuolella olevat 3,8 % 3,9 % 3,7 % 3,8 % 2,3 % 2,3 % 0,3 % 0,2 % Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 6 2014 7

JULKINEN BOF ONLINE 29.4.2014 Eri tilastojen yhteen sopivuus Työssäkäyntitilasto antaa Suomen väestön työssäkäynnistä erilaisen kuvan kuin kuukausittainen Työvoimatutkimus (taulukko 4). Rekistereihin perustuvana tilastona Työssäkäyntitilasto määrittelee työttömät Työ- ja elinkeinoministeriön työttömien mukaisesti. Työvoimatutkimuksessa työn aktiivisesta etsimisestä luopuneet työttömät kirjataan työvoiman ulkopuolella oleviksi, kun Työssäkäyntitilastossa nämä henkilöt luetaan kuitenkin työttömiksi. Tämä määritelmäero vaikuttaa erityisesti työvoiman ulkopuolella olevia koskeviin lukuihin, minkä vuoksi Työssäkäyntitilaston perusteella ei voida tehdä tarkkoja päätelmiä Työvoimatutkimuksen mukaan työvoiman ulkopuolelle ajautuneiden henkilöiden ajankäytöstä. Taulukko 4. Työvoimatutkimuksen ja Työssäkäyntitilaston erot Työvoimatutkimus Työssäkäyntitilasto 15 64 -vuotiaat 15 64 -vuotiaat 2007 2012 2007 2012 Väestö, 1 000 henkeä 3 517 3 524 3 531 3 517 Työvoima, 1 000 henkeä 2 642 2 637 2 576 2 598 Työlliset, 1 000 henkeä 2 459 2 431 2 357 2 317 Työttömät, 1 000 henkeä 183 206 219 281 Työvoiman ulkopuolella olevat, 1 000 henkeä 875 887 955 919 Työvoimaosuus 75 % 75 % 73 % 74 % työllisiä 70 % 69 % 67 % 66 % työttömiä 5 % 6 % 6 % 8 % työvoiman ulkopuolella 25 % 25 % 27 % 26 % Lisätietoja työvoiman ulkopuolella olon syistä voidaan saada esimerkiksi KELAn tilastoista. Työvoiman laskun osasyyksi on julkisuudessa esitetty mm. lasten kotihoidon lisääntymistä. KELAn tilastojen mukaan vanhempainpäivärahoja 2 saaneiden perheiden määrä kasvoi vuodesta 2007 vuoteen 2012 noin 1600 perheellä. Vanhempainrahojen saajien määrä oli huipussaan vuonna 2010, jolloin 57 460 perhettä sai vanhempainrahaa. Muutoksia on tapahtunut myös opintotuen saajien määrässä. Vuonna 2010 opintotuen saajia oli 19 000 henkeä enemmän kuin vuonna 2007. Vuonna 2013 opintotuen saajien määrä oli enää noin 327 000 henkeä, mikä oli vain 3 400 henkeä enemmän kuin vuonna 2007. Nämä muutokset pystyvät 2 Vanhempainpäivärahoja ovat äitiysraha, erityisäitiysraha, isyysraha, pidennetty isyysraha, siirretty isyysraha, vanhempainraha ja osittainen vanhempainraha. 8 6 2014 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

29.4.2014 BOF ONLINE JULKINEN selittämään vain kymmenesosan työvoimatutkimuksen tuloksissa näkyvistä työvoimaosuuksien alenemisista nuoremmissa ikäryhmissä. 3 Yhteenveto Tässä artikkelissa on käsitelty Suomen työllisyystilanteen muutosta vuoden 2007 jälkeen pääasiassa kahteen tilastoon, Työvoimatutkimukseen ja Työssäkäyntitilastoon, pohjautuen. Tilastojen perusteella voidaan päätellä, että varttuneemman väestön työllisyysaste on kasvanut, mutta nuoremman, alle 40-vuotiaiden, väestön työllisyys on laskenut ja ns. piilotyöttömyys on kasvanut. Toisin sanoen vuoden 2007 jälkeen yhä useampi alle 40-vuotias työtön on luopunut aktiivisesta työpaikan etsinnästä. Työmarkkinoita koskevaa politiikkaa suunnitellessa tulisi ottaa huomioon lisääntynyt piilotyöttömyys ja sen jakautuminen yli ikäluokkien. Olisi myös syytä pohtia, johtuuko nuorten piilotyöttömyys muihin tukijärjestelmiin liittyvistä käytännöistä, jotka passivoivat työnhaun kuukausiksi. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 6 2014 9