KIRJALLINEN KYSYMYS 690/2001 vp Kuntien rakentamien yritystilojen investointituet Eduskunnan puhemiehelle Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja yrittäjyyden edistäminen on keskeinen osa alue- ja elinkeinopolitiikkaa. Kilpailukykyisen elinkeinorakenteen luominen eri alueille vaatii yrityksille suunnattujen investointitukien täysimääräistä käyttöä. Eräs keskeinen tapa hoitaa kuntien elinkeinopolitiikkaa, on ollut rakennuttaa kuntien yritysja toimitiloja, kuten teollisuushalleja. Uudistetun yritystukilain (1068/2000) ja sitä koskevan asetuksen (1200/2000) mukaan kunnilla ei ole enää mahdollisuutta ottaa huomioon saamaansa investointitukea vuokraa alentavana tekijänä määritellessään vuokraa yritysten toimitiloille. Toimitilojen lunastuksen osalta myönnetty investointituki voidaan huomioida lunastushinnassa, mikäli yritys lunastaa tilat viiden ensimmäisen vuoden aikana tuen maksatuksesta. Kuntien mahdollisuus tarjota kohtuuhintaisia toimitiloja yritysten käyttöön on heikentynyt, mikä on vaikeuttanut elinkeino- ja aluepolitiikkaa etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Neuvotteliko hallitus Euroopan unionin komission kanssa investointitukien siirrosta yrityksen eduksi toimitilan vuokraa määriteltäessä I-tukialueelle ja millä muulla tavalla hallitus aikoo edistää yritysten toimitilojen rahoitusmahdollisuuksia erityisesti I-tukialueella? Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2001 Jari Leppä /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Lepän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 690/2001 vp: Neuvotteliko hallitus Euroopan unionin komission kanssa investointitukien siirrosta yrityksen eduksi toimitilan vuokraa määriteltäessä I-tukialueelle ja millä muulla tavalla hallitus aikoo edistää yritysten toimitilojen rahoitusmahdollisuuksia erityisesti I-tukialueella? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen seuraavaa: Kysymys liittyy yritystoiminnan tukemisesta annettuun lakiin (1068/2000) ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen (1200/2000) yritystoiminnan tukemisesta. Kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoitti komissiolle investointituen myöntämisestä kiinteistöyhteisölle tai kunnalle hallituksen esityksen (HE 150/1999 vp) mukaisesti 18.1.2000. Tuolloin tehdyssä ilmoituksessa komissiolle todettiin, että hallituksen esityksen 8 :n mukaan investointitukea voidaan myöntää sellaiselle kiinteistöyhteisölle tai kunnalle, joka tarjoaa toimitiloja tässä laissa tarkoitettua yritystoimintaa varten. Lisäksi ilmoituksessa todettiin, että hallituksen esityksen 8 :n mukaisesti kiinteistöyhteisön tai kunnan on siirrettävä tuki vuokran tai muun vastikkeen perimisen yhteydessä kiinteistössä toimivalle tai kiinteistön tai sen osan lunastaneelle yritykselle. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja komission välisissä neuvotteluissa komissio katsoi, että kiinteistöyhteisölle tai kunnalle myönnetyn tuen siirtäminen kiinteistössä toimivalle yritykselle vuokran tai muun vastikkeen perimisen yhteydessä on toimintatukea, mikä 1.1.2000 voimaan tulleen komission alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (98/C 74/06) mukaan on periaatteessa kiellettyä aluetukea. Komissio perusteli kantaansa sillä, että vuokratiloissa toimivan yrityksen osalta ei toteudu valtiontukisäännösten mukainen tuen myöntämisen edellytyksenä oleva ns. alkuinvestointi. Säännösten mukaan alkuinvestoinnilla tarkoitetaan investointia kiinteään käyttöomaisuuteen, joka liittyy uuden laitoksen perustamiseen, olemassa olevan laitoksen laajentamiseen tai toimivan yrityksen tuotteen tai tuotantomenetelmän perusteelliseen muuttamiseen. Toimintatuki on mahdollista ainoastaan poikkeustapauksissa 92 artiklan 3 kohdan a-alakohdan mukaisilla kansallisilla tukialueilla eli Suomen osalta kehitysalueen I-tukialueella. Komission lähtökohtana käydyissä neuvotteluissa oli kuitenkin se, että investointituen siirto toimitiloissa toimivalle yritykselle on mahdollista vain siinä tapauksessa, että yritys ostaa toimitilat ennen kuin viisi vuotta on kulunut tuen maksamisesta kiinteistöyhteisölle tai kunnalle. Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää komission kantaa tältä osin perusteltuna ja katsoo, että tuen piirissä olevilla yrityksillä tulee olla samanlaiset mahdollisuudet toimitilojensa hankkimiseen. Mikäli yritys haluaa suunnata investointinsa toimitilainvestointiin verrattuna kilpailukykyään paremmin vastaaviin investointeihin, yritys voi käyttää edelleen mahdollisuutta sijoittua kunnan tai kiinteistöyrityksen toimitiloihin, joihin kauppa- ja 2
Ministerin vastaus KK 690/2001 vp Jari Leppä /kesk teollisuusministeriö voi myöntää investointitukea. Näin ollen käytössä on uusi tukimalli, jossa investointitukea ei siirretä yritykselle, vaan tuki jää kunnalle tai kiinteistöyhtiölle korvauksena toimitilan rakentamisesta ja omistuksesta aiheutuvasta riskistä, ellei yritys osta tiloja ennen kuin viisi vuotta on kulunut tuen maksamisesta, jolloin tuki on siirrettävä yritykselle. Yrityksen rakentaessa itse toimitilansa on yrityksellä myös uuden yritystukilain mukaan mahdollisuus saada investointitukea hankkeen toteuttamiseen. Investointituen lisäksi yritysten ja kuntien toimitilahankkeisiin on käytettävissä Finnvera Oyj:n investointilaina ja -takaus. Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2001 Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Jari Leppä /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 690/2001 rd: Förhandlade regeringen med Europeiska unionens kommission om överföring av investeringsstöd till företag i samband med att hyran för en verksamhetslokal fastställs på stödområde I och på vilka andra sätt har regeringen för avsikt att främja företagens möjligheter att finansiera verksamhetslokaler i synnerhet på stödområde I? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Spörsmålet anknyter till lagen om stödjande av företagsverksamhet (1068/2000) och den statsrådsförordning som getts med stöd av den (1200/2000). Handels- och industriministeriet anmälde den 18 januari 2000 till kommissionen beviljandet av investeringsstöd till en fastighetssammanslutning eller kommun i enlighet med regeringens proposition (RP 150/1999 rd). I den anmälan som gjordes då konstaterades att enligt 8 regeringens proposition kan investeringsstöd beviljas en sådan fastighetssammanslutning eller kommun som tillhandahåller lokaler för sådan företagsverksamhet som avses i denna lag. Dessutom konstaterades det i anmälan att i enlighet med 8 regeringens proposition skall en fastighetssammanslutning eller kommun, i samband med att hyran eller ett annat vederlag tas ut, överföra stödet på det företag som är verksamt i fastigheten eller har löst in fastigheten eller en del av den. Vid förhandlingar mellan handels- och industriministeriet och kommissionen ansåg kommissionen att överföringen av ett stöd som har beviljats en fastighetssammanslutning eller kommun på det företag som är verksamt i fastigheten, i samband med att hyran eller ett annat vederlag tas ut, gör stödet till ett verksamhetsstöd, vilket enligt kommissionens riktlinjer för statligt stöd för regionala ändamål (98/C 74/06), som trädde i kraft den 1 januari 2000, i princip utgör förbjudet regionalstöd. Kommissionen motiverade sin ståndpunkt med att den s.k. nyinvestering som är en förutsättning för att stöd skall kunna beviljas enligt reglerna om statligt stöd inte realiseras i fråga om ett företag som är verksamt i hyrda lokaler. Enligt reglerna avses med nyinvestering en investering i fasta anläggningstillgångar som hänger samman med etablering av en ny anläggning, utökning av kapaciteten vid en befintlig anläggning eller genomgripande förändring av en befintlig verksamhets produkt eller produktionsprocesser. Verksamhetsstöd är möjligt endast i undantagsfall på sådana nationella stödområden som stämmer överens med artikel 92.3a, vilket i Finland betyder stödområde I på utvecklingsområdet. Kommissionens princip vid förhandlingarna var dock att det är möjligt att överföra investeringsstöd på det företag som är verksamt i lokalerna endast i det fall att företaget köper dem innan fem år har förflutit från det stödet betalades till fastighetssammanslutningen eller kommunen. Handels- och industriministeriet anser att kommissionens ståndpunkt till denna del är motiverad och att de företag som omfattas av stödet bör ha samma slags möjligheter att förvärva sina 4
Ministerns svar KK 690/2001 vp Jari Leppä /kesk verksamhetslokaler. Ifall ett företag vill inrikta sina investeringar på sådant som bättre förstärker företagets konkurrenskraft än investeringarna i verksamhetslokaler, kan företaget använda sig av möjligheten att kvarstå i kommunens eller fastighetssammanslutningens verksamhetslokaler för vilka handels- och industriministeriet kan bevilja investeringsstöd. Således är en ny stödmodell i användning, där investeringsstödet inte överförs på företaget, utan stödet kvarstår hos kommunen eller fastighetsbolaget som ersättning för den risk som byggandet och ägandet av verksamhetslokalen innebär, om inte företaget köper lokalen innan fem år har förflutit från utbetalningen av stödet, i så fall skall stödet överföras på företaget. När ett företag själv bygger sina verksamhetslokaler har det också enligt den nya lagen om företagsstöd en möjlighet att få investeringsstöd för att genomföra projektet. Utöver investeringsstödet kan Finnvera Abp:s investeringslån och -borgen användas för projekt som gäller verksamhetslokaler. Helsingfors den 13 juni 2001 Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre 5