Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 Kokousaika 15:00-15:29 Kokouspaikka Keskuspelastusaseman neuvotteluhuone 338 Läsnä Jäsenet Raatikainen, Mika Aivio, Sanna Eklund, Merja Huru, Nina Jensen, Jörgen Kelo, Jarmo Värtö, Mikko puheenjohtaja varajäsen Muut Hakola, Juha Lilja, Jorma Nordenswan, Henri Virtanen, Kari Wecksten, Simo Rantala, Elina kaupunginhallituksen edustaja poistui 15:28 pelastusjohtaja asiantuntija hallintopäällikkö asiantuntija tekninen päällikkö asiantuntija pelastuskomentaja esittelijä johdon sihteeri pöytäkirjanpitäjä Puheenjohtaja Mika Raatikainen 54-67 Esittelijä Simo Wecksten pelastuskomentaja 54-67 Pöytäkirjanpitäjä Elina Rantala johdon sihteeri 54-67
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 Asia 54 PEK/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 55 PEK/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 56 PEK/3 Ilmoitusasiat 57 PEK/4 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 58 PEK/5 Pelastuslaitoksen lausunto Lohiapajanlahden alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11040 59 PEK/6 Pelastuslautakunnan lausunto Pasilan, Keski-Pasilan (17.ko) asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta nro 12360, Ratapihakorttelit 60 PEK/7 Pelastuslautakunnan lausunto Koskelan (26.ko) asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta nro 12389 61 PEK/8 Pelastuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle koskien Raide- Jokerin hankesuunnitelmaa 62 PEK/9 Pelastuslautakunnan lausunto kaupunginkanslialle koskien talousarvioaloitetta osoitteiston oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta Helsingissä (Aloite Kvsto 17.2.2016, asia nro 20) 63 PEK/10 Pelastuslautakunnan lausunto tarkastuslautakunnalle vuoden 2015 arviointikertomuksesta 64 PEK/11 Pelastuslaitos, henkilörekisterien hallinto 65 PEK/12 Pelastuslaitos, talousarvion toteutumisennuste 1/2016 66 PEK/13 Pelastuslaitos talousarvioehdotus 2017 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2018 2019 67 PEK/14 Muut asiat
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (80) PEK/1 54 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla pelastuslautakunta päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Huru ja Jensen sekä varatarkastajaksi jäsenen Eklund. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 2 (80) PEK/2 55 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 3 (80) PEK/3 56 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi 1. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan viranhaltijapäätös18.4.2016 31; Kaupunginvaltuustonpäätös 17.2.2016 asemakaava-asiassa(piirustusnro 12335,Käpylä Osmonkulma) 2. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajanviranhaltijapäätös 18.4.2016 30; Kaupunginvaltuustonpäätös 2.3.2016 asemakaava asiassa (piirustusnro12215, Mellunkylä, Mellunmäen vanha ostoskeskus) 3. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajanviranhaltijapäätös 15.4.2016 29; Kaupunginvaltuustonpäätös 17.2.2016 asemakaava-asiassa (piirustusnro12338, Lauttasaari, Myllykallion päiväkoti) 4. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajanviranhaltijapäätös 15.4.2016 28; Kaupunginvaltuustonpäätös 17.2.2016 asemakaava-asiassa (piirustusnro12276, Lauttasaari, Nahkahousuntie 13 15) Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 4 (80) PEK/4 57 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten 12.-28.4.2016 tekemiä päätöksiä: Pelastuskomentaja 25-37 :t Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 5 (80) PEK/5 58 Pelastuslaitoksen lausunto Lohiapajanlahden alueen asemakaavaja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11040 HEL 2012-010052 T 10 03 03 Lausunto antoi seuraavan lausunnon Lohiapajanlahden alueen asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11040: päätti todeta, ettei sillä ole huomautettavaa 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Kotkavuori, Vattuniemi) asemakaavaan ja asemakaavan muutosehdotukseen nro 11040. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Pulmu Waitinen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31237 pulmu.waitinen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt pelastuslautakunnan lausuntoa 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Kotkavuori, Vattuniemi) asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11040). Asemakaavan muutos koskee puisto-, satama-, venesatama-, pysäköinti-, vesi- ja katualueita. Alue sijaitsee Lauttasaaren itärannalla. Rajaavia katuja ovat Pajalahdentie, Meripuistotie, Vattuniemenkatu, Vattuniemenranta sekä Vattuniemenkuja. Alue on nykyisin suurimmaksi osaksi venesatama- ja satama-aluetta. Asemakaavan muutos mahdollistaa uuteen muodostettavaan kortteliin nro 31154 kuuden 5-6.kerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen. Uutta asuinkerrosalaa on 21 750 k-m2 (480 asukasta) ja pysäköintilaitoksen kerrosalaa noin 4870 k-m2. Lisäksi venekerhojen kerhorakennuksille on varattu yhteensä 900 k-m2.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 6 (80) PEK/5 Suunnitellulla asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta pelastustoimintaan alueella. Uusien asuinrakennusten paloturvallisuusratkaisut tarkentuvat rakennuslupavaiheessa. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Pulmu Waitinen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31237 pulmu.waitinen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.03.2016 105 HEL 2012-010052 T 10 03 03 Ksv 0929_1, karttaruutu 671493-94 Esitys Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle 4.12.2001 päivätyn ja 22.3.2016 muutetun 31. kaupunginosan (Lauttasaari, Kotkavuori, Vattuniemi) venesatama-alueen asemakaavaehdotuksen ja puisto-, satama-, venesatama-, pysäköinti-, vesi- ja katualueen asemakaavan muutosehdotuksen nro 11040 hyväksymistä. Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset ilmenevät yksityiskohtaisesti kaavaselostuksesta. Lisäksi lautakunta päätti että tehdyt muutokset ovat olennaisia, joten ehdotus tulee asettaa uudelleen nähtäville. antaa esityksestään perusteluineen ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 :n mukaisen kunnan perustellun kannanoton tehtyyn muistutukseen.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 7 (80) PEK/5 antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet niihin mielipiteisiin, jotka on esitetty kirjallisesti nähtävilläoloajan ulkopuolella. valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä. Käsittely 22.03.2016 Ehdotuksen mukaan Palautusehdotus: Elina Moisio: Asia palautetaan valmisteltavaksi siten, että tutkitaan rakentamisen painopisteen siirtäminen ns. Meritaidon tontille. Moision tekemää palautusehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi. 15.03.2016 Pöydälle 08.03.2016 Pöydälle Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Jukka Kähkönen, arkkitehti, puhelin: 310 37260 jukka.e.kahkonen(a)hel.fi Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258 anu.lamminpaa(a)hel.fi Janne Prokkola, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37233 janne.prokkola(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248 peik.salonen(a)hel.fi Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37280 taina.toivanen(a)hel.fi Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 29.9.2015 HEL 2012-010052 T 10 03 03 Alue on osin kitkamaa-aluetta ja pääosin täyte- ja vesialuetta, jonka alla on myös savea. Vesialueen tutkimuspisteet ovat pääosin vuonna 1955 tehtyjä pistokairauksia määräsyvyyteen, eikä niistä voida päätellä luotettavasti edes savikerroksen paksuutta. Vesialueen rakennettavuuden selvittäminen edellyttää uusia pohjatutkimuksia.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 8 (80) PEK/5 Ohessa pikatuloste alueen pohjatutkimustiedoista (liite). Turvallisen rakentamiskorkeuden osalta voidaan tässä vaiheessa arvioida olevan vähintään tasolla +3,5 (N2000). Luotettava arvo saadaan vuoden 2016 alkupuolella, kun meneillään oleva aaltoiluselvitys valmistuu. Ilkka Vähäaho, osastopäällikkö, puhelin: 310 37811 ilkka.vahaaho(a)hel.fi Rakennusvirasto 11.9.2015 HEL 2012-010052 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 205-01/15 Lohiapajanlahden alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11040, 11.9.2015 mennessä. Rakennusvirasto osallistuu kaava-alueen rantareitin ja yleisten katu- ja puistoalueiden suunnitteluun. Suunnittelussa on huomioitava rakennusviraston tavoitteet viihtyisä, toimiva ja turvallinen ympäristö. Suunnittelussa on arvioita kustannusvaikutuksia koko prosessin ajan. Kaavaprosessissa rakennusvirasto yhteyshenkilöinä toimivat aluesuunnittelija Anu Kiiskinen ja suunnitteluinsinööri Olli Haanperä. Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419 anu.kiiskinen(a)hel.fi Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237 olli.haanpera(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 7.9.2015 HEL 2012-010052 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluvirasto on lähettänyt tiedon Lauttasaaren Pajalahdessa Lohiapajanlahden aluetta koskevan asemakaavan ja asemakaavamuutoksen jatkumisestä ja uuden osallistumis- ja arviointisuunnitelman esillä olosta. Tällä ja mukana olevalla tarkennetulla ja kaavamää-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 9 (80) PEK/5 räyksiltään ajanmukaistetulla kaavaluonnoksella korvataan 3.10.2001 päivätty suunnitelma. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa. Suunnittelualue sijaitsee Lauttasaaren itäosassa käsittäen Lohiapajanlahden ja sen ranta-alueen. Suunnittelualuetta rajaavat Pajalahdentie, Meripuistotie, Vattuniemenkatu, Vattuniemenranta ja Vattuniemenkuja. Lohiapajanlahden alueella on voimassa vuosina 1972 ja 1974 vahvistetut asemakaavat, joissa alueen pääasiallisena käyttötarkoituksena on venesatama-alue, jolle saa rakentaa veneiden säilytyskatoksia, vartijan asunnon, kerhorakennuksia sekä muita alueen toiminnalle tarpeellisia rakennuksia ja laitteita. Lisäksi kaava-alueen pohjoisosassa on pieni puistoalue ja lännessä kaistale istutettavaksi määriteltyä alueen osaa. Kokonaisuuteen kuuluu myös pysäköimispaikaksi ja satama-alueeksi määriteltyjä alueita. Suunnittelualueen nykyinen rakennuskanta liittyy siten satamatoimintoihin ja on pienimuotoista. Suunnittelualuetta reunustavat pohjoispuolella 1940-, 1950- ja 1960-luvulla rakennetut asuinkerrostalot. Länsi- ja eteläpuolella suunnittelualueen reuna-alueella sijaitsee Pajalahden puisto ja eri-ikäisiä toimitilarakennuksia ja 2000-luvun asuinrakennuksia. Vattuniemenranta 4:ssä sijaitsee entinen Helkama Oy:n rakennuttama toimitalo. Asemakaavassa vuodelta 2013 rakennus on suojeltu merkinnällä sr-2 ja sen käyttötarkoitus on muutettu asuinkerrostaloksi. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteeksi on asetettu kuuden uuden kuusi-seitsemänkerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen mahdollistaminen Lohiapajanlahden etelärantaan. Venekerhojen toimintaedellytysten säilyminen on myös tavoitteena, mikä edellyttää satama-alueen toimintojen uudelleen järjestelemistä. Lohiapajanpuisto säilyisi puistona, samoin Meripuistotien ja Vattuniementien itäreunan kapeat viherkaistaleet. Lisäksi Lohiapajanlahden rantaan on tarkoitus muodostaa yleinen jalankulkumahdollisuus, Algot Niskan kaari. Uusiksi laiturialueiksi rakennuksineen on suunniteltu Kartanonlaituria Tallbergin puistotien päätteeksi ja Algot Niskan laituria Vattuniemenkujan päähän. Kaava-alueelle suunnitellut asuinkerrostalot on esitetty sijoitettavaksi säteittäisesti Vattuniemenrannasta kohti Lohiapajanlahtea niin, että korttelin pisin lamellitalo sijoittuisi aivan Vattuniemenkadun suuntaisesti ja lyhyin lamelli Vattuniemenkujan suuntaisesti. Kaupunginmuseo pitää Lohiapajanlahden satamajärjestelyjen muuttamista mahdollisena. Uudisrakennusten sijoittelussa ja korkeusasemissa tulee ottaa huomioon Vattuniemenranta 4:n suojeltu rakennus. Vattuniemen alueen teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten inventoinnissa (2010) Arkkitehti Heikki Sirénin / Arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Sirén suunnittelema ja vuonna 1956 valmistunut entinen Helkama Oy:n
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 10 (80) PEK/5 pienteollisuustalo on arvotettu arkkitehtuuriltaan laadukkaaksi ja hallituksi. Lisäksi sen on todettu edustavan alueen vanhinta rakennuskantaa ja olevan positiivinen ja näkyvä elementti ympäristössään. Helkama Oy:n rakennuksella onkin ollut ja on nykyiselläänkin merkittävä rooli Lohiapajalahden kaupunkikuvassa. Myös kaavamuutoksen jälkeen sille tulee jäädä riittävän näkyvä asema kaupunkitilassa. Kaupunginmuseo pitää tärkeänä, että uusien rakennusten vesikaton ylintä sallittua korkeusasemaa ei ainakaan koroteta suunnitelmasta esitetystä, joka on nyt 0.7 metriä enemmän kuin Vattuniemenranta 4:ssä. Lähtökohtana tulee olla, ettei ympäristön uusi rakennuskanta muodosta muurimaisia, korkeita massoja sulkien näkymät Lohiapajanlahdelle ja sieltä rannalle päin ja että uudet rakennukset sijoitetaan Vattuniemenranta 4:n kaupunkikuvallista asemaa tukevaksi. Kaupunginmuseo katsoo, että Lohiapajanlahden alueen lisärakentamista ohjaava asemakaavamuutosta on mahdollista viedä eteenpäin, kunhan edellä mainitut lähiympäristön mittakaavaa ja näkymien säilymistä kunnioittavat tavoitteet otetaan huomioon. Anne Salminen, tutkija, puhelin: +358931036501 anne.salminen(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 11 (80) PEK/6 59 Pelastuslautakunnan lausunto Pasilan, Keski-Pasilan (17.ko) asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta nro 12360, Ratapihakorttelit HEL 2012-006709 T 10 03 03 Lausunto antoi Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila, Länsi-Pasila), osia kortteleista 17105 17113 katu- ja puistoalueita koskevasta asemakaavasta sekä asemakaavamuutoksesta nro. 12360 seuraavan lausunnon: Viherhuoneiden paloturvallisuutta, rakennusten julkisivumateriaaleja, muuntamotiloja, sekä sammutusveden saantia koskevat kaavamääräystarkennukset ovat kirjattuina kaavavalmistelijan ja pelastuslaitoksen erillisneuvottelumuistiossa (Kaupunkisuunnitteluvirasto 28.4.2016, Pekka Ronkainen, Joonatan Suosalo, Dan Mollgren, Sakari Pulkkinen). Rakenteellisen paloturvallisuuden ratkaisut tulee käydä jatkosuunnittelussa yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Pelastuslautakunnalla ei ole asemakaavasta muuta huomautettavaa. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Pekka Ronkainen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31031238 pekka.ronkainen(a)hel.fi Liitteet 1 Pelastus_RPK_muistio_28.4.16.pdf Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Puretun ratapihan tilalle keskustakorttelin pohjoispuolelle on suunnitteilla tiivis ja kaupunkimainen asuinalue noin 3200 asukkaalle ja toimitiloja noin 1000 työntekijälle. Lisäksi alueelle sijoitetaan koulu ja päiväkoti.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 12 (80) PEK/6 Mitoitukseltaan alue on vajaat 180 000 k-m2 Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Pekka Ronkainen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31031238 pekka.ronkainen(a)hel.fi Liitteet 1 Pelastus_RPK_muistio_28.4.16.pdf Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunta Päätöshistoria Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 28.5.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.03.2016 65 HEL 2012-006709 T 10 03 03 Ksv 0870_5, karttaruutu G4 Esitys Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle 1.3.2016 päivätyn 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila, Länsi- Pasila) osien kortteleista 17105 17113 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaava- ja osan korttelista 17053 sekä puisto-, katu- ja rautatiealueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 12360 hyväksymistä. Samalla lautakunta päätti asettaa ehdotuksen nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 13 (80) PEK/6 antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä. 09.12.2014 Ehdotuksen mukaan 02.12.2014 Pöydälle 19.11.2013 Esittelijän ehdotuksesta poiketen 12.11.2013 Pöydälle Esittelijä vs. asemakaavapäällikkö Annukka Lindroos Elina Suonranta, arkkitehti, puhelin: 310 37446 elina.suonranta(a)hel.fi Dan Mollgren, projektipäällikkö, puhelin: 310 37326 dan.mollgren(a)hel.fi Helena Färkkilä-Korjus, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37325 helena.farkkila-korjus(a)hel.fi Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37482 raila.hoivanen(a)hel.fi Suvi Hokkanen, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37255 suvi.hokkanen(a)hel.fi Mikko Juvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37252 mikko.juvonen(a)hel.fi Maija Lounamaa, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258 maija.lounamaa(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37311 matti.neuvonen(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37248 peik.salonen(a)hel.fi Harri Verkamo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37127 harri.verkamo(a)hel.fi Nimistötoimikunta 16.09.2015 20 HEL 2012-006709 T 10 03 03
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 14 (80) PEK/6 Nimistötoimikunta keskusteli Keski-Pasilan nk. ratapihakortteleiden nimistöstä elokuun kokouksessa kuullun esittelyn ja silloin käydyn keskustelun pohjalta. Uusia nimiä tarvitaan kymmenkunta. Nimistötoimikunta päätti alueen nimistön aihepiiriksi Suomen rautatieliikenteen alkuvuosikymmenet ja höyryveturitekniikan. Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä: Halkopiipunkallio Vedskorstensberget (viheralue) Perustelu: Ryhmänimi (höyryveturit); halkosavutorven, arkikielessä halkopiipun mukaan, joka on halkopolttoisille höyryvetureille kehitetty leveämallinen savutorvi, jonka sisällä on siivekkeet lentotuhkan keräämiseksi. Rakenteella pyrittiin vähentämään radan varteen päätyviä kipinöitä ja kuumaa tuhkaa ja näin ehkäisemään maastopaloja; Höyrykatu Ånggatan (katu) Perustelu: Ryhmänimi (höyryveturit); Höyrypolku Ångstigen (pyöräily- ja jalankulkuyhteys) Perustelu: Ryhmänimi (höyryveturit), liitynnäinen (Höyrykadun mukaan); Höyrypuisto Ångparken (viheralue) Perustelu: Ryhmänimi (höyryveturit), liitynnäinen (Höyrykadun mukaan); Laskumäki Växlingsvallen (katu) Perustelu: Lajitteluratapihan osan mukaan. Laskumäki on ratapihalle rakennettu kohouma, jonka yli raide on johdettu. Veturi työntää vaunujonon laskumäen harjalle, ja vaunumies irrottaa vaunujen väliset kytkennät ennen kytkentäkohdan nousua mäen laelle. Tämän jälkeen vaunu tai vaunuryhmä vierii omalla painollaan sille tarkoitetulle raiteelle. Katu sijaitsee lähellä Pasilan entistä laskumäkeä. Radioportti Radioporten (katu) Perustelu: Ryhmänimi (radio- ja tv-toiminta), liitynnäinen (Radiokadun mukaan); Rautatieläisenkatu Järnvägsmannagatan (katu) Perustelu: Itä-Pasilan osa-alueella käytössä oleva nimi, jota tarvittaessa jatketaan radan ali uudelle kaava-alueelle; Tenderinlenkki Tenderlänken (katu) Perustelu: Ryhmänimi (höyryveturit), höyryveturin polttoaine- ja vesivaunun eli tenderin mukaan. Pitkään linja-ajoon tarkoitettujen höyryve-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 15 (80) PEK/6 tureiden perään oli kiinteästi kytketty vaunu, jossa kuljetettiin veturin tarvitsema vesi ja yleisimmin halot tai hiili; Tulistimenkatu Överhettargatan (katu) Perustelu: Ryhmänimi (höyryveturit), höyrykattilakomponentin tulistimen mukaan. Tulistin on laitos, jolla märkä, noin 190 C höyry keitetään kuivaksi ja kuumennetaan edelleen noin 350 asteeseen, jolloin sen paisunta sylinterissä on taloudellisempaa kuin märän höyryn; ja Tulistimenkuja Överhettargränden (katu) Perustelu: Ryhmänimi (höyryveturit), liitynnäinen (Tulistimenkadun mukaan). 19.08.2015 Pöydälle Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386 johanna.lehtonen(a)hel.fi Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) HKL-Infrapalvelut 2.12.2014 HEL 2012-006709 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt HKL:ltä lausuntoa Keski-Pasilan ratapihakorttelin asemakaavaluonnoksesta. Suunnittelualue sijaitsee Pasilan sillan ja suunnitteilla olevan keskustakorttelin pohjoispuolella. Aluetta rajaa lännessä Pasilankatu, idässä ratapenger ja pohjoisessa rantaradan ylittävä Veturitien silta ja monitoimihallin tontti. Ratapihakortteleista suunnitellaan julkisten liikenneyhteyksien vierellä oleva asuin- ja työpaikka-alue, joka sijaitsee keskustakorttelin palveluiden äärellä. HSL:n raitioliikenteen linjastosuunnitelman mukaisesti kaava-alueen reunalla, Pasilankadulla, kulkee tulevaisuudessa raitiolinja 9. Pasilankadulle on suunniteltu raitiotiepysäkit Pasilansillan pohjoispuolelle sekä Kyllikinportin ja Radiokadun välille. Koska alueelle ollaan kaavoittamassa asuinkiinteistöjä sekä muuta melulle ja tärinälle häiriöherkkää toimintaa, HKL pitää tärkeänä, että rakennusmääräyksissä ja kiinteistöjen sijoittelussa huomioidaan raitioliikenteen melu- ja tärinähaitat. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset tulee huomioida hankkeen rakentamisvaiheessa työnaikaisissa järjestelyissä. Raitioliikenteen sujuvuuden kannalta on raitioteiden sijoittaminen Pasilankadulla omille kaistoilleen kannatettavaa. Raitiovaunura-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 16 (80) PEK/6 dan, ajojohtimien ja pylväiden sekä ripustusten vaatima tila ja kiinnitysratkaisut tulee huomioida raitiotielinjauksen ympäristössä. Lisäksi ratapihakortteleista on oltava riittävät kevyenliikenteen väylät Pasilan keskustakortteliin ja sinne rakennettavalle metroasemalle. HKL haluaa olla mukana kaavan valmisteluvaiheessa etenkin raitiotieratoja koskevan suunnittelun yhteydessä. 9.8.2012 Lausunto annettu Jaakko Laurila, projekti-insinööri, puhelin: 310 22691 jaakko.laurila(a)hel.fi Rakennusvirasto 31.10.2014 HEL 2012-006709 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston lausuntoa Keski- Pasilan ratapihakortteleiden kaavaluonnoksesta 3.11.2014 mennessä. Suunnittelualue sijaitsee 17. kaupunginosassa (Pasila) Pasilan sillan ja suunnitteilla olevan keskustakorttelin pohjoispuolella. Aluetta rajaa lännessä Pasilankatu, idässä ratapenger ja pohjoisessa rantaradan ylittävä Veturitien silta ja monitoimihallin tontti. Kaavamuutoksessa puretun alaratapihan tilalle Pasilan sillan pohjoispuolelle on suunnitteilla tiivis ja kantakaupunkimainen asuinalue noin 3 000 asukkaalle ja toimitiloja noin 1 000 työntekijälle. Lisäksi alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi koulu ja päiväkoti. Alueen pinta-ala on noin 14 hehtaaria (139 818 m2). Mitoitukseltaan alue on noin 160 000 k-m2. Rakennusviraston mielestä YL-1- ja YL-2-korttelialueiden välinen, kapea VP-alue, jossa on le-merkinnät, tulee liittää osaksi YL-korttelialueita. Yleinen kulku alueen läpi ja käyttö muuna kuin koulu- ja päiväkotitoiminnan aikana voidaan osoittaa korttelien sisäisenä järjestelynä paremmin kuin kolmen eri hallintokunnan vastuilla olevina ja toisiinsa rajautuvina, erillisinä alueina. Puistoalueen vaihtelevat pinnanmuodot tuovat haasteita esteettömyyden kannalta. Tämän vuoksi jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota esteettömien reittien suunniteluun.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 17 (80) PEK/6 Alueen pelastusreittejä ja nostopaikkoja ei ole esitetty luonnoksessa tai liikennesuunnitelmaluonnoksessa. Koulun ja päiväkodin saattoliikenne tulee huomioida tilavarauksina jatkosuunnittelussa. Riittävien lumitilojen syntyminen tule varmistaa jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaavamerkintä istutettavista puuriveistä on oltava ohjeellinen. Radiokadun jatkeen alikulun/eritasoliittymän tarpeellisuutta tulee harkita. Jos alikulku on edelleen jatkotarkasteluiden jälkeen tärkeä yhteys, hallinnollisia rajoja ja vastuukysymyksiä tulee tarkentaa jatkosuunnittelussa. Tällöin alikulku tulee osoittaa rasitteena C- ja C1-korttelialueille. Firdonkadun kiertoliittymästä on esitetty kaksi ajoyhteyttä, joista toinen kulkee puistoalueen läpi. Rakennusviraston mielestä tässä vaiheessa tulee harkita, ovatko molemmat ajoyhteydet tarpeellisia. Puistossa kulkeva reitti kaventaa puiston pinta-alaa ja samalla ohjaa ajoneuvoliikennettä puistoalueelle. Alueen hulevesien käsittelyä ja hulevesitulvatilanteita tulee tutkia jatkosuunnittelussa tarkemmin ja etsiä myös uusia mahdollisuuksia toteuttaa kaupungin hulevesistrategiaa Keski-Pasilan alueella. Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440 petri.arponen(a)hel.fi Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335 anni.tirri(a)hel.fi Opetusvirasto 28.10.2014 HEL 2012-006709 T 10 03 03 Ratapihakortteleiden alueelle valmistellaan asemakaavaa kaupunkisuunnitteluvirastossa. Keski-Pasilan Ratapihakortteleihin suunnitellaan asuntoja 3 000 asukkaalle ja toimitiloja 1 000 työntekijälle. Ratapihakorttelit sijoittuvat Pasilan sillan kupeeseen nousevan keskustakorttelin liikekeskuksen pohjoispuolelle. Suunnitelmasta toivotaan mielipiteitä. Alueelle sijoitetaan useita erityyppisiä kortteleita. Rakennusten korkeus vaihtelee pääosin 6-15 kerroksen välillä. Alueen identiteettiä vahvistetaan viidennen julkisivun suunnittelulla: kattoarkkitehtuuri on monimuotoista, ja kattoja otetaan aktiiviseen käyttöön. Veturitien varteen rakennetaan vaihtelevasti toimistotilan, asuintilojen ja liiketilan yhdistelmiä. Painotetaan paikallisia kaupan kivijalkatiloja alueen eteläosaan ja Pasilankadun varteen. Avokallio yhdistetään osaksi alueen puistoakselia.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 18 (80) PEK/6 Uutta rakentamista alueelle on suunniteltu vajaat 160 000 kerrosneliömetriä. Suunnitelma on esillä ja suunnitelmasta voi keskustella verkossa osoitteessa ksv.hel.fi/keskustelut 28.10 saakka. Asemakaavan valmisteluaineistosta oli keskustelutilaisuus 14.10. Opetusviraston edustaja oli kutsuttu paikalla. Opetusviraston aiemmassa lausunnossa 29.6.2012 todettiin, että opetustoimi tarkastelee hanketta tasapuolisen ja kattavan koulupalveluverkon näkökulmasta. Tuolloisen arvion mukaan Keski-Pasilassa olisi tarvittu yhtenäinen peruskoulu n. 700 800 oppilasta varten. Pohjois-Pasilaan arvioitiin tarvittavan lisäksi n. 200 oppilaan alkuopetuskoulu päiväkodin kanssa samaan korttelitaloon. Uusimpien kerrosala-arvioiden pohjalta on varauduttava n. 1000 oppilaan yhtenäiseen peruskouluun. Uutena asiana on tullut esille koulun liikuntatilojen sijoittaminen ensi vaiheessa Triplaan. Tämä edellyttää sujuvia kulkuyhteyksiä koulun ja Triplan välillä. Myös koulukäyttöön tarkoitettujen pysyvien liikuntatilojen rakentamiseen alueelle tulee kuitenkin varautua kaavassa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää koulun ja Käpylän liikuntapuiston väliseen kulkuyhteyteen ja sen turvallisuuteen. Turvalliset ja sujuvat kulkuyhteydet kouluun sen vaikutusalueen eri osista (Itä-Pasila, Opastinsilta, Konepajakorttelit) ovat äärimmäisen tärkeät. 29.6.2012 Lausunto annettu Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291 kaisa.nuikkinen(a)hel.fi Nuorisoasiainkeskus 23.10.2014 HEL 2012-006709 T 10 03 03 Nuorisoasiainkeskus kehittää tilaverkkoaan Helsingin uudelleen muotoutuville alueille hyvien liikenneyhteyksien varteen. Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävälle Ratapihakortteleiden alueelle nuorisoasiainkeskus voisi sijoittaa keskikokoisen nuorten toimintakeskuksen. Se palvelisi Pasiloiden lisäksi kaikkia helsinkiläisiä nuoria keskitetysti. Periaatteena on, että toimintakeskuksen tilat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan kaupungin muiden palvelutilojen yhteyteen. Nuorisoasiainkeskuksella ei ole muuta lausuttavaa asiasta.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 19 (80) PEK/6 Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 89036 harri.taponen(a)hel.fi Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 6.6.2012 HEL 2012-006709 T 10 03 03 Kiinteistöviraston geoteknisen osaston mielipide suunnittelun lähtökohdista Alueen pohjavesien turvaamiseksi tulee kaavoituksessa ottaa huomioon seuraavat lähtökohdat: Kaavoituksen yhteydessä tulee osoittaa riittävän laajat alueet katoilla ja kansirakenteilla muodostuvien hulevesien imeyttämistä varten. Imeytysrakenteiden paikkoja voidaan osoittaa katu-, puisto- ja kansirakenteiden alle. Rakennusten alapohjien kuivatus tulee kuitenkin tarkastella yhdessä imeytysratkaisujen kanssa. Koko alueella tulee kattovesien ja kansirakenteiden hulevesien imeyttämisen olla suunnittelun ja toteutuksen lähtökohta. Niinimäki Risto, projektipäällikkö, puhelin: 310 37827 risto.niinimaki(a)hel.fi Kulttuurikeskus 4.6.2012 HEL 2012-006709 T 10 03 03 Kulttuurikeskuksella ei ole huomautettavaa asiassa. Kunnas Veikko, vs. kulttuurijohtaja, puhelin: 310 37000 veikko.kunnas(a)hel.fi Terveyskeskus 1.6.2012 HEL 2012-006709 T 10 03 03 Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavaa ja asemakaavan muutosta Keski-Pasilan Ratapihakortteleiden alueelle. Keski- Pasilan asuinaluetta suunnitellaan Pasilan sillan ja suunnitteilla olevan keskustakorttelin pohjoispuolelle. Suunnittelualue rajautuu idässä ase-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 20 (80) PEK/6 malaitureihin ja rantarataan, lännessä Pasilankatuun ja pohjoisessa rantaradan ylittävään Veturitien siltaan ja monitoimihallin tonttiin. Keski- Pasilan uudelle asuinalueelle on suunnitteilla asuntoja ja toimitiloja. Tavoitteena on omaleimainen ja monipuolinen, erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien ja palveluiden vierellä oleva asuinalue. Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on pyydetty toimittamaan viimeistään 4.6.2012. Keski-Pasilan uudelle asuinalueelle on suunnitteilla asuntoja noin 3000 asukkaalle ja toimitiloja noin 1000 työntekijälle. Keski-Pasilan eri osaalueita yhdistävä kävelyraitti suunnitellaan kulkevan asuinalueelta keskustakorttelin lävitse tornialueelle ja edelleen Veturitalleille. Liikkumisympäristö tulee tehdä miellyttäväksi ja esteettömäksi. Alueen lähimmät terveyspalvelut sijaitsevat Laakson sairaala-alueella, jonne tarvitaan Pasilan alueelta hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet. Lyhin reitti terveyspalveluihin kulkee keskuspuiston kautta. Reitin havaittavuutta, saavutettavuutta ja turvallisuutta tulee parantaa. Vuoden 2014 alusta alkaen väestö voi vapaasti hakeutua haluamalleen terveysasemalle. Uusia kunnallisia terveyspalveluja terveyskeskus ei ole esittänyt alueelle. Kokonaisuudessaan Pasilan aluerakentamiskohteisiin rakennetaan vuosien 2010-2040 aikana asunnot 12 000 asukkaalle ja 40 000 työpaikkaa (Taske 22.9.2011, Kaupungin aluerakentamiskohteet). Tämän kokoisen väestömäärän terveyspalvelujen järjestäminen edellyttää laajennuksia muissa toimipisteissä. Sipiläinen Pirjo, arkkitehti, puhelin: 310 42256 pirjo.sipilainen(a)hel.fi Hallintokeskus 25.5.2012 HEL 2012-006709 T 10 03 03 Hallintokeskuksella ei ole asiasta lausuttavaa. Tammisto Mari, hallintosihteeri, puhelin: 310 76004 mari.tammisto(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 21 (80) PEK/7 60 Pelastuslautakunnan lausunto Koskelan (26.ko) asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta nro 12389 HEL 2013-005264 T 10 03 03 Lausunto antoi seuraavan lausunnon Koskelan (26.ko) asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta nro 12389: Kaava-alueella tulee huomioida, että mikäli muuntamotiloja sijoitetaan maan tai kannen alle, tulee niistä järjestää käynti suoraan ulos. Tällä parannetaan pelastuslaitoksen toimintaedellytyksiä mahdollisessa tulipalotilanteessa. Mikäli parvekkeita korvataan lämpimillä, asuinkäyttöön soveltuvilla viherhuoneilla, tulee näiden tilojen kantavat rakenteet ja palo-osastointi toteuttaa muun asunnon kaltaisena. Kaavaselostuksessa mainitaan, että alueella oleva maanalainen tunneliverkosto säilyy osittain alueella tehtävien purkujen jälkeen. Kaavan tulee mahdollistaa tunneliverkoston jatkosuunnittelussa mahdollisesti tarvittavat maanpäälliset rakennelmat. Tällaisia maanpäällisiä rakennelmia voivat vaatia esimerkiksi poistumisjärjestelyt, palokunnan hyökkäysreitit sekä savunpoistojärjestelyt. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Joonatan Suosalo, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31030222 joonatan.suosalo(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Koskelan sairaalan ja pesuloiden aluetta, joka sijaitsee Koskelan kaupunginosan lounaiskulmassa Käpylän ja Toukolan rajalla. Kaavaratkaisu mahdollistaa raken-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 22 (80) PEK/7 nusten muuttamisen asuinkäyttöön sekä alueen täydennysrakentamisen. Kaava mahdollistaa vanhusten monipuolisen palvelukeskuksen uudisrakennuksen, pysyvien päiväkotipalveluiden sekä päivittäistavarakaupan sijoittumisen alueelle. Kaava luo lisäksi mahdollisuuksia uusien palveluiden ja kivijalkaliiketilan syntymiselle sekä virkistysmahdollisuuksien säilyttämiselle. Kaava-alueelle on suunniteltu asuntoja noin 3000 uudelle asukkaalle, joista noin 250 asukasta sijoittuisi monipuoliseen palvelukeskukseen muistisairaiden ryhmäkoteihin. Yhteensä kerrosalaa kaava-alueella on 143 772 k-m2. Esittelijä pelastuskomentaja Simo Wecksten Joonatan Suosalo, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31030222 joonatan.suosalo(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 08.03.2016 77 HEL 2013-005264 T 10 03 03 Ksv 2482_1 Esitys Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle 8.3.2016 päivätyn 26. kaupunginosan (Koskela) kortteleiden 26961 26972, osan korttelia 26979 ja katualueen asemakaavaehdotuksen ja korttelin 26979 tonttien 8 ja 9 sekä katualueen (muodostuu uusi kortteli 26969) ja 25. kaupunginosan (Käpylä) korttelin 25881 tontin 3 asemakaavan muutosehdotuksen nro 12389 hyväksymistä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 23 (80) PEK/7 Samalla lautakunta päätti asettaa ehdotuksen nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä. Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Paula Kinnunen, arkkitehti, puhelin: 310 37141 paula.a.kinnunen(a)hel.fi Antti Varkemaa, projektipäällikkö, puhelin: 310 37053 antti.varkemaa(a)hel.fi Jaakko Heinonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37118 jaakko.heinonen(a)hel.fi Suvi Hokkanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37255 suvi.hokkanen(a)hel.fi Maija Lounamaa, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258 maija.lounamaa(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37218 riitta.salastie(a)hel.fi Nimistötoimikunta 17.02.2016 16 HEL 2013-005264 T 10 03 03 Nimistötoimikunta päätti esittää Koskelan sairaalan alueella sijaitsevalle, Koskelan kappelille johtavalle kadulle nimeä Kappelinpiha Kapellgården (katu) perustelu: Vuonna 1914 valmistuneen, arkkitehti Knut Wasastjernan (1867 1935) suunnitteleman Koskelan kappelin mukaan. Nimistötoimikunta on käsitellyt alueen nimistöä aiemmin 19.8., 16.9. ja 14.10.2015.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 24 (80) PEK/7 14.10.2015 Käsitelty 16.09.2015 Pöydälle 19.08.2015 Pöydälle Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386 johanna.lehtonen(a)hel.fi Kiinteistövirasto 25.11.2014 HEL 2013-005264 T 10 03 03 Yleistä Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää kiinteistöviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä neljästä suunnitteluvaihtoehdosta. Suunnittelualue sijaitsee 26. kaupunginosassa (Koskela) eteläreunalla ja siihen kuuluu asemakaavoittamaton sairaala-alue osoitteessa Käpyläntie 11, sekä yksityisen että kaupungin pesuloiden tontit 979/ 4 ja 9 osoitteissa Kunnalliskodintie 2 ja 4. Helsingin kaupunki omistaa suunnittelualueen. Lisäksi kaupunki omistaa alueella 13 kpl rakennuksia. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on sairaala-alueen kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttäminen ja muuttaminen asuinkäyttöön. Lisäksi tavoitteena on muuttaa alue pääosin asuinkäyttöön siten, että alueelle sijoitetaan uusia asuinkerrostaloja ja näiden mahdollisesti vaatimia palveluja. Sosiaali- ja terveystoimen tarvitsemia tiloja on mahdollista sijoittaa myös alueelle. Niiden sijainti ja määrä päätetään myöhemmin. Suunnittelualueella olemassa olevat yhtenäisemmät puistomaiset alueet on tavoitteena säilyttää. Alueelle on laadittu neljä toisistaan poikkeavaa suunnitteluratkaisua. Kaikki olemassa olevat sairaalarakennukset N-rakennusta lukuun ottamatta on kaikissa suunnitteluvaihtoehdoissa säilytetty ja muutettu pääosin asuinkäyttöön. Suunnitelmavaihtoehdot pyrkivät säilyttämään ja turvaamaan vanhan ympäristön säilymistä ja ottamaan huomioon alueen viherympäristön. Olemassa olevat rakennukset on mahdollista muuttaa asumiseen ja B- sekä E-rakennuksiin saa sijoittaa myös päiväkotitoimintaa. Jatkosuunnittelussa osa korttelialueista voidaan tarvittaessa osoittaa erityisasumista ja sosiaalitoimen palveluja varten (AKS). Kappeli on suunniteltu asuinalueen yhteiseksi asukastilaksi.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 25 (80) PEK/7 Asunto- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden huomioiminen kaavoituksessa Helsingin yksi keskeisin asuntopoliittinen ongelma on nykyisellään asuntojen kysyntään nähden alhaiset tuotantomäärät. Tämä on osaltaan nostanut asuntojen hintatasoa, joka on monilla alueilla muodostunut hyvin korkeaksi. Lisäksi kohtuuhintaiselle rakentamiselle on muun muassa maaperäolosuhteiden sekä korkeiden laatu- ja tehokkuustavoitteiden vuoksi Helsingissä nykyisellään vain vähän edellytyksiä. Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelmassa asuntotuotannon määrällisenä tavoitteena on 5 500 asunnon vuotuinen tuotanto, joista 3 600 toteutetaan kaupungin omistamille tonteille. Tämä tarkoittaa muun ohella, että yleis- ja asemakaavoituksella tulee turvata riittävä lyhyen ja pitkän aikavälin tonttivaranto. Myös nykyinen maankäyttö ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoituksella turvataan riittävän asuntotuotannon edellytykset erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tasapainoinen kaupunkikehitys edellyttää monipuolista asuntotuotantoa erilaisine rahoitus- ja hallintamuotoineen. Koskelan alueen maankäytöstä laaditut neljä vaihtoehtoa tunnistavat ja täyttävät osin asuntotuotannosta asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Laadittujen suunnitelmavaihtoehtojen eroavaisuudet toisistaan esimerkiksi toteutettavuuden, pysäköinnin ja asuntovolyymin kautta luovat erittäin hyvän lähtökohdan kaavatyöskentelyn jatkamiselle. Lisäksi vaihtoehtojen esitystapa mahdollistaa analyyttisen tarkastelun eri vaihtoehtojen välille ja mahdollistaa teknistaloudelliset tarkastelut kattavammin. Jotta Koskelan tuleva asemakaava vastaa kaupunginvaltuuston asettamiin asuntotuotannon määrällisiin ja laadullisiin asuntopoliittisiin tavoitteisiin tasapainoisesta kaupunkikehityksestä, sekä mahdollistaa ekologisen ja ilmastopoliittisen tavoitteenmukaisuuden, edellytetään kaavoitukselta tiivistä ja eheää joukkoliikenteeseen perustuvaa kaupunkirakennetta Esitetyistä suunnitelmavaihtoehdoista on mahdollista kehittää tavoitteet mahdollisimman hyvin saavuttava yksi yhtenäinen suunnitelmavaihtoehto, jossa yhdistyvät niin kulttuuriympäristölliset - ja virkistykselliset arvot, kuten myös asuntotuotannon määrälliset ja laadulliset tavoitteet kestävämmin. Suunnittelualueella sijaitsevat kaupungin rakennukset Koskelan alueella kiinteistöviraston tilakeskuksen toimitilakannassa on 13 kpl rakennuksia. Vuokrattavaa alaa näissä on yhteensä 32 000 htm² ja vuokrausaste on 66 %. Rakennuksia on niiden elinkaaren aikana korjattu ja laajennettu useasti. Rakennusten käyttötarkoituksia on myös muutettu elinkaaren aikana. Vuosina 2008 2014 valmistuneita investointikorjauksia on kaikissa rakennuksissa tehty yhteensä noin 10 mil-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 26 (80) PEK/7 Tontinluovutus ja kaupungin talous Lopuksi joonalla eurolla. Rakennuksen N purku on lähtökohtaisesti perusteltua, mutta rakennuksessa toimivan ravintokeskuksen (suurkeittiö) korvaavien toimintojen järjestäminen on selvitettävä. Tällä hetkellä ravintokeskus on yhä toiminnassa ja siihen on tehty vuoden 2014 aikana ylläpitäviä korjauksia noin 700 000 eurolla. Suurimmalla vuokralaisella sosiaalitoimella on noin 19 000htm², josta noin 15 000htm² vanhuksille suunnatulle toiminnalle. Jos osa näistä rakennuksista tai kaikki rakennukset muutetaan asunnoiksi, tulee varmistaa korvaavat tilat kaupungin omassa käytössä oleville tiloille. Luopumismenettelyn aikataulu tulee näiden tilojen osalta suunnitella ja vaiheistaa sekä lisäksi tutkia tilankäytön tehostamisen mahdollisuuksia. Lisäksi tulee arvioida uuden asutuksen vaikutukset lähipalveluverkkoon. Kaupungin omistamista rakennuksista luopuminen on kaupungin tilakeskuksen tavoitteiden mukaista. Alueelta tapahtuva tontinluovutus ajoittuu asemakaavaehdotuksen jälkeen. Jatkosuunnittelussa tulee pyrkiä saamaan selkeitä ja luontevia aluekokonaisuuksia pysäköinnin järjestämisen sekä olemassa olevan rakennuskannan osalta. Tontinluovutuksessa tullaan mahdollisesti ottamaan huomioon vanhan olemassa olevan rakennuskannan sekä alueelta uuden muodostuvan rakennusoikeuden yhdistäminen, jotta parannetaan hankkeiden toteuttamiskelpoisuutta sekä varmistetaan olemassa olevan rakennuskannan säilyminen ja kehittäminen siltä osin kuin se on mahdollista. Sääntelemättömään asuntotuotantoon luovutettavan rakennusoikeuden arvo alueella on karkeasti tässä vaiheessa arvioiden 700-800e/kem². Täydennysrakentamisella on huomattava merkitys kaupungin talouteen. Kiinteistövirasto katsoo, että jatkosuunnittelussa tulee tutkia tarkemmin vaihtoehtoon C pohjautuvaa uutta yhtenäistä vaihtoehtoa, jossa suunnittelualue noudattelisi esitettyä massoittelua osin tehokkaampana ja tiiviimpänä. Laadittava suunnitelmavaihtoehto vastaisi parhaiten asetettuihin määrällisiin ja laadullisiin asuntopoliittisiin tavoitteisiin sekä mahdollistaisi parhaiten vastuullisen ilmastoystävällisen ja ekologisen maankäytön. Lisäksi tiivis vaihtoehto turvaisi vanhan kulttuuriympäristön rakennuskannan säilymisen sekä mahdollistaisi myös riittävimmät viheryhteydet - ja pihat luoden viihtyisän ja urbaanin olemassa olevaa rakennettua omaisuutta kunnioittavan kaupunkiympäristön. Kaupunginmuseon esittämä kanta, jossa alueelle ei esitetä juuri lisärakentamista, on taloudellisesti ja asuntopoliittisesti kestämätöntä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 27 (80) PEK/7 Suunnitelmavaihtoehdon C pohjalta toteutettava jatkosuunnitelma tukee parhaiten myös kaupungin taloutta sekä varmistaa palveluverkon ylläpidon ja kehittämisen alueella. Pekka Saarinen, tonttiasiamies, puhelin: 310 64182 pekka.t.saarinen(a)hel.fi Rakennusvirasto 12.11.2014 HEL 2013-005264 T 10 03 03 Yleistä Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä neljästä suunnitteluvaihtoehdosta 10.11.2014 mennessä Suunnittelualue sijaitsee 26. kaupunginosassa (Koskela) eteläreunalla ja siihen kuuluu asemakaavoittamaton sairaala-alue osoitteessa Käpyläntie 11, sekä yksityisen että kaupungin pesuloiden tontit 979/ 4 ja 9 osoitteissa Kunnalliskodintie 2 ja 4. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on sairaala-alueen kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttäminen ja muuttaminen asuinkäyttöön. Tavoitteena on muuttaa alue pääosin asuinkäyttöön siten, että alueelle sijoitetaan uusia asuinkerrostaloja ja näiden mahdollisesti vaatimia palveluja. Sosiaali- ja terveystoimen tarvitsemia tiloja on mahdollista sijoittaa alueelle. Niiden sijainti ja määrä päätetään myöhemmin. Suunnittelualueella olemassa olevat yhtenäisemmät puistomaiset alueet on tavoitteena säilyttää. Alueelle on laadittu neljä keskenään poikkeavaa suunnitteluratkaisua. Kaikki olemassa olevat sairaalarakennukset N-rakennusta lukuun ottamatta on kaikissa suunnitteluvaihtoehdoissa säilytetty ja muutettu pääosin asuinkäyttöön. Puistoilla on huomattavaa kaupunkikuvallista ja paikallista merkitystä, joka on pyritty ottamaan huomioon kaikissa suunnitelmavaihtoehdoissa. Olemassa olevat rakennukset muutetaan asumiseen ja B- sekä E-rakennuksiin saa sijoittaa myös päiväkotitoimintaa. Päiväkodin piha-alue sijoittuu rakennusten eteläpuolelle ja sijaitsee puistossa. Jatkosuunnittelussa osa korttelialueista voidaan tar-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 28 (80) PEK/7 Lausunto vittaessa osoittaa erityisasumista ja sosiaalitoimen palveluja varten (AKS). Kappeli on suunniteltu asuinalueen yhteiseksi asukastilaksi. Suunnitteluratkaisuissa on haettu eroavuuksia muun muassa toteutettavuudessa, pysäköintiratkaisuissa, vanhan ympäristön säilymisessä, alueen identiteetissä, liittymisessä ympäröivään kaupunkirakenteeseen, yhteyksissä, viherympäristöissä, rakennetun ja puiston välisessä määrässä, urbaaniuden asteessa ja asuntojen määrässä. Pysäköintitilat sijoittuvat eri vaihtoehdoissa joko pääosin maanpäällisille pysäköintialueille, pysäköintitaloihin tai maanalaisiin pysäköintilaitoksiin tonttikohtaisesti tai keskitetysti. Muutosalueen pinta-ala on 127 100 m2. Suunnitellun neljän toisistaan poikkeavan vaihtoehdon mukaisesti uuden asuinrakentamisen kerrosalan (AK) määrä suunnittelualueella vaihtelee noin 67 000 k-m2-123 000 k-m2 välillä, joka tarkoittaa noin 1600-3000 hengen asukasmäärää. Kaikissa vaihtoehdoissa saa yhteensä 2 890 k-m2 sijoittaa B- ja E- rakennuksiin päiväkotia varten. Alueelle sijoitetaan mahdollisesti myös sosiaali- ja terveystoimen tarvitsemia tiloja. Sosiaali- ja terveystoimen tarpeisiin mahdollisesti osoitettava erityisasumisen ja monipuolisen palvelukeskuksen kerrosala sisältyy edellä mainittuihin asumiselle osoitettuun kerrosalamäärään. Alueen ympäristöllä ja rakennuksilla on arvoja, jotka tulee säilyttää. Alueesta on tekeillä ympäristöhistoriallinen selvitys. Ilman ympäristöhistoriallista selvitystä on mahdotonta arvioida esitettyjä vaihtoehtoja tältä osin. Ympäristön säilyttämistavoitteet ja mahdolliset palautettavat osaalueet on määriteltävä ennen suunnitteluntyön jatkamista. Suunnittelualue rajautuu olemassa olevaan ja toimivaan katuverkostoon. Alueelle ei tarvita uusia yleisiä katu- tai torialueita. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota ajoneuvoliittymien määrään ja sijaintiin, jotta erityisesti jalankulku- ja pyöräliikenneyhteydet säilyisivät mahdollisimman yhtenäisinä ja turvallisina. Jatkosuunnittelun lähtökohtana tulee olla mahdollisimman laaja yhtenäinen puistoalue. Yksittäiset, pienialaiset puistoalueet eivät tuota hyvää ja toimivaa viherpalveluverkostoa. Alueen yleisille palveluille, jotka mahdollisesti tarvitsevat piha-alueita käyttöönsä, kuten päivähoidolle tai sosiaali- ja terveystoimen palveluille, tulee osoittaa jatkosuunnittelussa riittävät omat piha-alueet. Näiden palveluiden vaatimat ulkoalueet eivät voi olla yleistä puistoaluetta, sillä alueet ovat tavallisesti päivisin poissa julkisesta puistokäytöstä ja niitä koskevat eri määräykset kuin julkisia viheralueita. Suunnittelualueen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 29 (80) PEK/7 esteettömyystaso riippuu alueelle tulevista palveluista. Palvelutalojen ja -asuntojen ympäristö on aina esteettömyyden erikoistason aluetta. Eri suunnitteluvaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa on vertailtu kiitettävästi luontoon ja ekologiseen kestävyyteen liittyviä arvoja. Rakennusvirastossa laaditaan tällä hetkellä Vanhankaupungin aluesuunnitelma, jossa tarkastellaan yleisiä alueita ja -palveluita myös Koskelan alueella. Aluesuunnitelmassa tarkastellaan ensimmäisen kerran myös koko alueen ekosysteemipalveluita. Ekosysteemipalvelunäkökulmasta Koskelan sairaala alue on merkittävä viheralue Vanhankaupungin aluesuunnitelman tarkastelualueella ja sen tulisi säilyä mahdollisimman yhtenäisenä viheralueena myös jatkossa tarjoten laajasti ekosysteemipalveluita. Myös asukkaat arvostavat laajoja viheraluekokonaisuuksia, jotka voivat luoda alueelle positiivista, alueellista identiteettiä Rakennusvirastolla ei ole muuta lausuttavaa tällä hetkellä osallistumisja arviointisuunnitelmaan 1104-01/14 ja neljään eri suunnitteluvaihtoehtoon. Lisätietojen antajat osallistuvat asemakaavoitukseen rakennusviraston edustajina. 11.6.2013 Lausunto annettu Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440 petri.arponen(a)hel.fi Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335 anni.tirri(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 7.11.2014 HEL 2013-005264 T 10 03 03 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Koskelan sairaalan ja pesuloiden alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuurihistorian ja kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa. Helsingin kaupunginmuseo on 17.6.2013 antanut lausuntonsa Koskelan sairaalan ja pesuloiden alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Nyt esillä oleva