KIRJALLINEN KYSYMYS 370/2011 vp Maahanmuuttajataustaisten naisten kotoutuminen Eduskunnan puhemiehelle Maahanmuuttajataustaisten naisten kiinnittymisestä suomalaiseen yhteiskuntaan on tullut yksi maamme kotouttamispolitiikan polttavimmista kysymyksistä. Etnisten suhteiden foorumin samapalkkatoimikunnassa päädyttiin vuonna 2010 johtopäätökseen, että maahanmuuttajanaiset osaavat usein huonosti suomen kieltä ja kärsivät korkeammasta työttömyysasteesta kantaväestöön nähden. Myös monikulttuuristen naisten parissa työskentelevän Monika-Naiset liitto -yhdistyksen mukaan maahanmuuttajanaiset elävät yleisesti yhteiskunnan marginaalissa ja syrjäytyvät omaan etniseen yhteisöönsä. Vuonna 2005 Suomessa solmittiin tilastokeskuksen mukaan noin 3 000 avioliittoa, joissa Suomen kansalainen meni naimisiin ulkomaalaisen kanssa. Tilastojen nojalla suomalaisten miesten on naisia useammin havaittu valitsevan ulkomaalainen puolison. Yleisimmin suomalaiset miehet menevät naimisiin thaimaalaisten, virolaisten tai venäläisten naisten kanssa. Lähi-idän tai Afrikan alueelta muuttaneiden naisten avioituminen suomalaisten miesten kanssa taas on huomattavasti harvinaisempaa. Ns. seka-avioliittojen määrästä eri kansallisuuksien välillä voidaan johtaa kotoutumisen onnistumisen aste, sillä suurempi alttius valita puoliso oman kulttuurisen viiteryhmän ulkopuolelta osoittaa kotoutumisen suomalaiseen yhteiskuntaan sujuneen hyvin. Usein varsinkin kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen oleskeluluvan saaneilla naisilla on oman kulttuuriyhteisönsä taholta painetta olla valitsematta kantasuomalaista puolisoa, mikä voidaan katsoa kotoutumisen kannalta ongelmalliseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta maahanmuuttajataustaisten naisten kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan varmistetaan riittävän kielikoulutuksen ja työhön valmistamisen kautta ja miten hallitus aikoo käytännössä toteuttaa kaikkien maahanmuuttajanaisten oikeuden solmia avioliitto muidenkin kuin omaan kulttuuriseen viiteryhmäänsä kuuluvien henkilöiden kanssa? Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2011 Vesa-Matti Saarakkala /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 370/2011 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta maahanmuuttajataustaisten naisten kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan varmistetaan riittävän kielikoulutuksen ja työhön valmistamisen kautta ja miten hallitus aikoo käytännössä toteuttaa kaikkien maahanmuuttajanaisten oikeuden solmia avioliitto muidenkin kuin omaan kulttuuriseen viiteryhmäänsä kuuluvien henkilöiden kanssa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallituksen toimenpiteitä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi ohjaa 1.9.2011 voimaan astunut laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010; kotoutumislaki). Lain 1 määrittää lain tarkoitukseksi tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Hallitus on ohjelmassaan nostanut tavoitteeksi kotoutumislain tehokkaan toimeenpanon, erityisesti maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamisen ja maahanmuuttajien työttömyyden puolittamisen tällä hallituskaudella. Maahanmuuttajataustaisten naisten riski jäädä työelämän ja opintojen ulkopuolelle on huomattavasti suurempi kuin miesten. Vuonna 2009 15 29-vuotiaiden naisten ulkopuolisuuden riski oli 37,7 %, kun se miehillä oli 30,1 % (Tilastokeskus/Pekka Myrskylä). Siksi niihin esteisiin, joita maahanmuuttajanaisilla on työmarkkinoille pääsyssä, tulee kiinnittää myös kotoutumislain toimeenpanossa erityistä huomiota. Tasa-arvon toteutuminen maahanmuuttajanaisten kohdalla edellyttää, että myös heillä on miesten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet kielen ja yhteiskuntatietouden omaksumiseen, sekä ammattiin johtaviin opintopolkuihin tai jo saavutetun ammatillisen osaamisen tunnistamiseen. Kotoutumislakiin sisältyy 9 luvun kokeilu kotoutumiskoulutuksen kehittämiseksi, Osallisena Suomessa -hanke. Osallisena Suomessa -hankkeessa pyritään muun muassa koulutuskokeiluilla hakemaan tapoja, joilla nykyään kieli- ja yhteiskuntatietouden opetuksen ulkopuolelle jääviä ryhmiä saadaan koulutuksen piiriin. Useassa kokeiluhankkeessa pilotoidaan malleja, joissa myös kotonaan lapsiaan hoitavat maahanmuuttajanaiset voivat ainakin osa-aikaisesti päästä koulutuksen piiriin. Hankkeet päättyvät vuonna 2013, ja tuolloin arvioidaan tarpeita uudistaa kotoutumiskoulutuksen rakenteita, rahoitusta ja toteuttamistapoja muun muassa myös maahanmuuttajanaisten koulutukseen pääsyn varmistamiseksi. Maahanmuuttajien kotoutuminen on vuorovaikutteinen prosessi, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Kotoutumisen edellytyksenä on myös kaikkien perusoikeuksien toteutuminen maahanmuuttajien kohdalla, mukaan lukien oikeus vapauteen, henkilökohtaiseen koske- 2
Ministerin vastaus KK 370/2011 vp Vesa-Matti Saarakkala /ps mattomuuteen ja yksityiselämään. Yksityiselämän suojan piiriin kuuluu yksilön oikeus vapaasta tahdostaan viettää perhe-elämää, ja valita kumppaninsa. Kotoutumislain 2 lukuun on koottu säännökset toimenpiteistä, joilla rakennetaan maahanmuuton alkuvaiheeseen suuntautuva, yksilöllinen, maahanmuuttajan tarpeista lähtevä kotoutumisen polku. Kotoutumislain 7 ja 8 :n nojalla Suomen viranomaisilla on velvollisuus antaa perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta sekä antaa maahanmuuttajille ohjausta ja neuvontaa. 9 :n mukaisessa alkukartoituksessa selvitetään maahanmuuttajan elämäntilannetta, osaamista ja palvelujen tarvetta, joiden pohjalta laaditaan lain 11 :n mukainen kotoutumissuunnitelma. Aikuisen maahanmuuttajan kohdalla kotoutumissuunnitelmaan sisältyy yleensä kotoutumiskoulutusta (20 ). Kotoutumiskoulutuksen yhteiskuntatietouden opetukseen sisältyy myös tietoa muun muassa perusoikeuksista ja perhe-elämää koskevasta lainsäädännöstä. Näiden toimenpiteiden tehokkaalla toimeenpanolla maahanmuuton alkuvaiheessa voidaan turvata, että maahanmuuttajilla myös on tietoisuus omista oikeuksistaan Suomen lainsäädännön valossa muun muassa perheelämään liittyvissä kysymyksissä. Maahanmuuttajanaiset saattavat kuitenkin olla korostuneessa riskissä joutua kulttuuristen tapojen johdosta haitallisten käytäntöjen tai avioliittoon liittyvän painostuksen tai väkivallan uhreiksi. Nämä riskit voivat olla huomattavia sekä maahanmuuttaja- että suomalaistaustaisten puolisojen taholta, ja liittyvät usein naisten ulkopuolisuuteen työelämästä tai koulutuksesta sekä kielitaidon puutteesta. Siksi muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen toimintaohjelmassa on erillinen suunnitelma koulutuskokonaisuudeksi maahanmuuttajataustaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi. Hallitus pitää myös tärkeänä, että kansalaisyhteiskunnan toimijoiden edellytyksiä antaa neuvontaa ja tukea maahanmuuttajanaisille väkivaltatilanteissa vahvistetaan. Hallitus on käynnistänyt kotoutumislain 34 :n mukaisen valtion kotouttamisohjelman valmistelun. Siinä sovitaan hallitusohjelman ja kotoutumislain pohjalta tarkemmista toimenpiteistä, joilla vahvistetaan maahanmuuttajien kotoutumista. Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja maahanmuuttajaperheiden kokonaistilanteen huomioiminen kotouttamistoimenpiteissä ovat niitä lähtökohtia, joilla myös maahanmuuttajanaisten kotoutumista voidaan edistää ja vahvistaa. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 Työministeri Lauri Ihalainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 370/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Vesa-Matti Saarakkala /saf: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att integrationen av kvinnor med invandrarbakgrund i det finländska samhället kan säkerställas genom tillräcklig språkutbildning och förberedande inför arbete och hur tänker regeringen i praktiken förverkliga rätten för alla kvinnor med invandrarbakgrund att gifta sig också med andra än personer från sin egen kulturella referensgrupp? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringens åtgärder för att främja integrationen av invandrare styrs av lagen om främjande av integration (1386/2010; integrationslagen), som trädde i kraft den 1 september 2011. I 1 i lagen anges att syftet med lagen är att stödja och främja integration och invandrares möjligheter att aktivt delta i samhällsverksamheten i Finland. Lagens syfte är dessutom att främja jämlikhet och likabehandling och en positiv växelverkan mellan olika befolkningsgrupper. Regeringen har i sitt program uppställt som mål att integrationslagen verkställs effektivt, i synnerhet att sysselsättningsgraden för invandrare höjs och att arbetslösheten bland invandrare halveras under denna regeringsperiod. Kvinnor med invandrarbakgrund löper klart större risk för att hamna utanför arbetslivet och studier än män med invandrarbakgrund. År 2009 var risken för utanförskap 37,7 % hos kvinnor i åldern 15 29 år, medan risken var 30,1 % för män (Statistikcentralen/Pekka Myrskylä). Därför bör man även i verkställigheten av integrationslagen fästa särskild uppmärksamhet vid hindren för invandrarkvinnors tillträde till arbetsmarknaden. För att jämställdhet ska förverkligas för invandrarkvinnor, krävs att också de har lika möjligheter som män att tillägna sig språket och samhällskännedom såväl som lika möjligheter till studievägar som leder till ett yrke eller till erkännande av befintlig yrkeskompetens. I 9 kap. i integrationslagen ingår ett försök för att utveckla integrationsutbildningen, projektet Delaktig i Finland. Avsikten med projektet Delaktig i Finland är att bland annat genom utbildningsförsök söka metoder för att få sådana grupper som för närvarande inte får undervisning i språk och samhällskunskap att få ta del av sådan utbildning. I flera projekt görs pilotförsök med modeller där även invandrarkvinnor som tar hand om barnen hemma åtminstone på deltid får delta i utbildning. Projekten avslutas år 2013, och då bedöms också om det finns behov av att förnya integrationsutbildningens strukturer, finansiering och genomförandesätt, bland annat för att säkerställa att även invandrarkvinnor får delta i utbildning. Integrationen av invandrare är en interaktiv process, vars mål är att ge invandrare sådana kunskaper och färdigheter som de behöver i samhället och i arbetslivet, samtidigt som man stöder invandrarens möjligheter att upprätthålla sitt eget språk och sin egen kultur. Integrationen förutsätter också att alla de grundläggande fri- och rätttigheterna tillgodoses för invandrarna, inklusive rätt till frihet, personlig integritet och privatliv. 4
Ministerns svar KK 370/2011 vp Vesa-Matti Saarakkala /ps I skyddet för privatlivet ingår individens rätt att av fri vilja leva familjeliv och välja partner. I 2 kap. i integrationslagen finns bestämmelser om åtgärder genom vilka man bygger upp en individuell integrationsväg som inriktar sig på den första tiden som invandrare och som utgår ifrån invandrarens behov. Enligt 7 och 8 i integrationslagen har finländska myndigheter skyldighet att ge basinformation om det finländska samhället såväl som vägledning och rådgivning för invandrare. Vid en inledande kartläggning enligt 9 utreds invandrarens livssituation, kompetens och servicebehov och utifrån dessa utarbetas en integrationsplan enligt 11 i lagen. I fråga om vuxna invandrare ingår i integrationsplanen vanligtvis integrationsutbildning (20 ). I samhällskunskapen i integrationsutbildningen ingår även information om bland annat de grundläggande fri- och rättigheterna samt lagstiftningen om familjeliv. Genom en effektiv verkställighet av dessa åtgärder under den första tiden som invandrare kan man tillförsäkra att invandrare också blir medvetna om sina egna rättigheter enligt den finländska lagstiftningen, bland annat i frågor som gäller familjeliv. Invandrarkvinnor kan dock löpa förhöjd risk för att på grund av kulturseder falla offer för skadlig praxis eller påtryckningar i samband med äktenskap eller att bli utsatta för våld. Dessa risker kan vara avsevärda både i fråga om makar med invandrarbakgrund och makar med finsk bakgrund. Riskerna är ofta förknippade med att kvinnorna står utanför arbetslivet eller utbildning samt brist på språkkunskaper. Därför finns bland annat i handlingsprogrammet för att minska våld mot kvinnor en separat plan för en utbildningshelhet för att minska våldet mot kvinnor med invandrarbakgrund. Regeringen anser det också vara viktigt att man stärker förutsättningarna för aktörer i det civila samhället att ge rådgivning och stöd för invandrarkvinnor i situationer med våld. Regeringen har börjat bereda statens program för integrationsfrämjande i enlighet med 34 i integrationslagen. I programmet överenskoms utifrån regeringsprogrammet och integrationslagen närmare åtgärder för att stärka integrationen av invandrare. Stärkande av den sociala gemenskapen och beaktande av invandrarfamiljers helhetssituation i integreringsåtgärderna är sådana utgångspunkter som även kan främja och stärka invandrarkvinnornas integration. Helsingfors den 21 december 2011 Arbetsminister Lauri Ihalainen 5