KOTOUTTAMISLAKI
KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen
KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus oman kielen käyttöön mahdollisuus oman kulttuurin harjoittamiseen koulussa opetetaan lapsen omaa kieltäja kulttuuria
KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET omankielisyys ja kulttuurisuus vahvistaa ihmisen omaa identiteettiä antaa mahdollisuuden kasvaa kaksikulttuuriseksi
KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET monikulttuurisuus vahvistaa kaikkien kulttuurista oikeutta olla olemassa ja vuorovaikutus lisää yhteiskunnan vakautta. viranomaisten vastuulla on edistää aluueillaan myönteistä vuorovaikutusta eri ryhmien välillä
KOTOUTUMISEN KAKSISUUNTAISUUS sekä suomalaisten että maahanmuuttajien tulee edistää molemminpuolista vuorovaikutusta ja vuoropuhelua. kotoutuminen on pitkäkestoista ja jatkuvaa
KOTOUTUMISEN KAKSISUUNTAISUUS suomalaisten tehtävänä on olla suvaitsevaisia maahanmuuttajan tehtävänä on hankkia yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja oma sitoutuneisuus ja motivaatio, aktiivisuus ovat tärkeitä
YHDENVERTAISUUS JA SYRJIMÄTTÖMYYS. Hyvät etniset suhteet edistävät maahanmuuttajien kotoutumista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Pohja yhdenvertaisen kohtelun vaatimukselle löytyy Suomen perustuslaista. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja.
YHDENVERTAISUUS JA SYRJIMÄTTÖMYYS Yhdenvertaisuuteen liittyy oleellisesti syrjimättömyys. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (6 ).
YHDENVERTAISUUS JA SYRJIMÄTTÖMYYS Kotoutumislain tarkoituksena on edistää myös tasa-arvoa. Tasa-arvon edistämiseksi kotoutumislaissa kiinnitetäänkin erityistä huomiota naisten, lasten ja nuorten asemaan ja heidän kotoutumisensa tukemiseen.
POSITIIVINEN ERITYISKOHTELU Positiivinen erityiskohtelu voi käytännössä sisältää erityisten palvelujen tai etujen tarjoamista henkilöille, joiden asiointia heidän henkilöön tai taustaansa liittyvät syyt saattavat vaikeuttaa. Taustalla on ajatus siitä, että vaikka vähemmistön jäseniä kohdeltaisiin muodollisesti samalla tavoin kuin muitakin, se ei välttämättä johda todellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen, vaan voi sulkea osan väestöstä joidenkin mahdollisuuksien ulkopuolelle.
POSITIIVINEN ERITYISKOHTELU Käytännössä positiivinen erityiskohtelu voi olla esimerkiksi pidemmän ajan varaamista asiointikieltä puutteellisesti taitavan maahanmuuttaja-asiakkaan asiakaspalvelutilanteeseen, tietyille ryhmille suunnattujen koulutuspalvelujen tarjoamista tai tiettyjen etuoikeuksien tarjoamista rekrytointitilanteessa.
POSITIIVINEN ERITYISKOHTELU Positiivinen erityiskohtelu ei ole suosimisjärjestelmä, jonka tarkoituksena olisi asettaa joku henkilö tai jokin ryhmä muita parempaan asemaan. Positiivinen erityiskohtelu täytyy kuitenkin kohdistua kaikkiin haavoittuviin ryhmiin yhtä lailla, jotta yhden haavoittuvan ryhmän erityiskohtelu ei entisestään heikennä toisen haavoittuvan ryhmän asemaa. Yhdenvertaisuuslaki antaa kuitenkin luvan muuten heikompaan asemaan jäävän henkilön mahdollisuuksia tukeviin toimenpiteisiin.
HYVÄT ETNISET SUHTEET Kaksisuuntaisen kotoutumisen onnistuminen ja toimivan monimuotoisen yhteiskunnan rakentaminen edellyttää hyvien suhteiden ylläpitämistä ja kehittämistä eri väestöryhmien välillä. Nollatoleranssi rasismiin ja syrjintään antaa hyvät lähtökohdat kaikkien viihtymiselle asuinympäristössään.
HYVÄT ETNISET SUHTEET Myönteinen asenneilmapiiri edesauttaa hyvien etnisten suhteiden syntymistä ja ylläpitoa. Myönteinen vuorovaikutus eri väestöryhmien välillä voi syntyä vain, jos kaikkien ryhmien edustajilla on osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet yhteiskunnassa. Maahanmuuttajien ja kantaväestön yhteistoiminta asuinalueilla ja erilaisissa yhdistyksissä sekä harrastuksissa on tärkeää myönteisen vuorovaikutuksen kehittymiselle.
HYVÄT ETNISET SUHTEET Viranomaisten ohella kansalaisjärjestöillä on oleellinen rooli maahanmuuttajien osallistumisen ja kotoutumisen edistämisessä. Maahanmuuttajien omat järjestöt ja yhdistykset voivat tarjota paitsi tarvittavaa vertaistukea ja verkostoja, myös kotoutumista edistäviä palveluja.
HYVÄT ETNISET SUHTEET Viranomaiset voivat hankkia tietoa maahanmuuttajien tarpeista ja näkemyksistä esimerkiksi kuulemistilaisuuksien, asiakasraatien ja erilaisten asiakaspalautejärjestelmien kautta.
HYVÄT ETNISET SUHTEET Maahanmuuttajayhteisöjen ja viranomaisten välinen vuoropuhelu on tärkeää. Maahanmuuttajat tarvitsevat toimivat kanavat tullakseen kuulluiksi ja osallistuakseen heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Hallinnon eri tasoilla tarvitaan tietoa niistä tarpeista, joita kulttuurisesti monimuotoistuvassa yhteiskunnassa ilmenee.
ETNISTEN SUHTEIDEN NEUVOTTELUKUNTA (ETNO) Tätä valtioneuvoston asettamaa neuvottelukuntaa koordinoi oikeusministeriö. Valtakunnallisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan lisäksi Suomessa toimii seitsemän alueellista etnisten suhteiden neuvottelukuntaa.
HYVÄT ETNISET SUHTEET ETNOjen tehtävänä on kehittää vuorovaikutusta sekä avustaa ministeriöitä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä. Tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuuden tunnetta.
HYVÄT ETNISET SUHTEET Neuvottelukunnat järjestävät muun muassa keskustelulle avoimia foorumeita, laativat kannanottoja sekä kampanjoivat yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden puolesta.
AMMATILLINEN YHTEISTYÖ Kotoutumislaki edellyttää viranomaisten kehittävän kotouttamiseen liittyvää monialaista yhteistyötä. Paikallistasolla tähän yhteistyöhön osallistuvat kunta (erityisesti hallinnon ja peruspalvelujen edustajat), TE-toimisto ja poliisi sekä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestävät järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt sekä oppilaitokset.
AMMATILLINEN YHTEISTYÖ Kunta tai useampi kunta yhdessä voi asettaa paikallistason neuvottelukunnan yhteistyössä paikallisten työmarkkina-, yrittäjä- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tällaisen neuvottelukunnan tehtävänä on kotouttamisen suunnittelun ja toimeenpanon kehittäminen sekä etnisten suhteiden edistäminen.
AMMATILLINEN YHTEISTYÖ Kunta ja TE-toimisto vastaavat yhdessä kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisestä, niihin ohjaamisesta sekä niiden seurannasta. Ne voivat lisäksi laatia paikallisia tai seudullisia yhteistyösopimuksia toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisestä alueellaan.
KOTOUTTAMISOHJELMA Kunnan (tai kuntien yhdessä) laatima, kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kunnanvaltuustossa hyväksyttävä ohjelma. Ohjelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja se tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa
KOTOUTTAMISOHJELMA Ohjelma otetaan huomioon kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Sen laadintaan, toteutukseen ja seurantaan osallistuvat alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä muut keskeiset toimijat. Pohjautuu kotoutumislakiin (32 33 ).