Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Nurmossa kuulemistilaisuuksien raportti Projektikoordinaattori Minna Laitila 19.2.2008
SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 4 2. NYKYTILA... 6 2.1. INDIKAATTOREIDEN VALINNASTA... 6 2.2. PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHAITTOJA SEKÄ HYVINVOINNIN VAJEITA ENNAKOIVAT TEKIJÄT.. 8 2.2.1. Päihteiden saatavuus ja alkoholijuomien myynti... 8 2.2.2. Koulutus, työttömyys ja toimeentulo... 9 2.2.3. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä kasvuympäristö... 11 3. PÄIHTEIDEN JA MIELENTERVEYSONGELMIEN VAIKUTUS HYVINVOINTIIN.. 13 3.1. KANSALLINEN JA SAIRAANHOITOPIIRIEN TASO... 13 3.2. KUNNAN TASO... 17 4. KOLMEN KUNNAN YHTEISEN STRATEGIATYÖN NYKYTILA... 23 LÄHTEITÄ... 24 2
KUVIOT Kuvio 1. Hyvinvointitiedon tuottamisen malli...5 Kuvio 2. Päihdeindikaattorihankkeen kolmiportaikko...6 Kuvio 2. Mielenterveys prosessina...7 TAULUKOT Taulukko 1. Sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyden määrittäjät...7 Taulukko 2. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina (litraa) Nurmossa, Ylistarossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja koko maassa... 8 Taulukko 3. Anniskeluluvat kolmen maakunnan alueella 31.12.2007...9 Taulukko 4. Vähittäismyyntiluvat kolmen maakunnan alueella 31.12.2007...9 Taulukko 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat/1000 vastaavanikäistä kohti Nurmossa, Ylistarossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja koko maassa... 10 Taulukko 6. Eräitä työttömien, nuorisotyöttömien, pitkäaikaistyöttömien ja toimeentulotukea saaneiden henkilöiden sekä ahtaasti asuvien asuntokuntien määrää kuvaavia %-osuuksia Nurmossa, Ylistarossa, Seinäjoella, Etelä- Pohjanmaalla ja koko maassa....11 Taulukko 7. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostaan otettujen 0-17 vuotiaiden osuutta kuvaavia lukuja sekä 8. ja 9. luokkalaisten kokemus vanhemmuuden puutteesta Nurmossa, Ylistarossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa.....12 Taulukko 8. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 2003-2005.....13 Taulukko 9. Eräitä tilastoituja kuolinsyitä vuodelta 2006 maakunnittain...14 Taulukko 10. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, rattijuopumustapaukset, päihtyneiden säilöönotot, päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt sekä päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäiltyjen lukumäärä/1000 asukasta Nurmossa, Ylistarossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa...15 Taulukko 11. Poliisin tietoon huumausainerikokset, huumausaineiden käyttörikokset, huumausainerikokset ja törkeät huumausainerikokset /1000 asukasta Nurmossa, Ylistarossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa...16 Taulukko 12. Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset kolmessa maakunnassa vuonna 2006...16 Taulukko 13. Perustietoja Nurmon kunnasta...18 Taulukko 14. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja Nurmossa...19 Taulukko 15. Mielenterveyteen liittyviä tunnuslukuja Nurmossa...19 Taulukko 16. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja...20 3
1. TAUSTAA Seinäjoen kaupunki päätti aloittaa mielenterveys- ja päihdestrategioidensa päivittämistyön vuonna 2006. Tätä varten Seinäjoen kaupunginhallitus asetti toimikunnan (Khall 27.11.2006, 478). Strategioiden nimeksi tulee Arjen hallinta -turvallinen arki. Strategiatyötä tukee ja koordinoi kolmen pohjalaismaakunnan alueella toimiva Pohjanmaa -hanke. Toimikuntaan kaupunginhallitus nimesi kolme luottamushenkilöä sekä viranhaltijajäseniä eri sektoreilta. Kaupunki allekirjoitti kumppanuussopimuksen Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholiohjelman ja Pohjanmaa-hankkeen kanssa maaliskuussa 2007. Tuossa sopimuksessa määritellään konkreettisesti kunkin osapuolen tavoitteet ja toimet strategiatyölle. Vuoden 2007 aikana Nurmon ja Ylistaron kunnat sekä Seinäjoen kaupunki päättivät kuntaliitoksesta, joka toteutuu 1.1.2009. Tämän päätöksen jälkeen kävi selväksi, ettei ole tarkoituksenmukaista päivittää ja laatia erillisiä strategioita Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron tarpeisiin. Tavoitteena nähtiin suuntaaminen kohti tulevaa ja yhteisen mielenterveys- ja päihdestrategian laatiminen uudelle Seinäjoen kaupungille. Yhteisessä tapaamisessa em. kuntien sosiaalijohdon kanssa 12.10.2007 päätettiin strategiatyön etenemisestä kolmen kunnan yhteisessä rintamassa. Nurmon perusturvalautakunta hyväksyi kumppanuussopimuksen 30.10.2007 ja kunnanhallitus 26.11.2007. Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholiohjelman, Nurmon kunnan ja Pohjanmaahankkeen välinen kumppanuussopimus allekirjoitetaan Seinäjoella 3.3.2007 (liite 1). Jotta saataisiin selville Nurmon kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluiden tämän hetkinen tilanne sekä mahdolliset kehittämistarpeet, järjestettiin asiantuntija- ja kuntalaiskuulemistilaisuudet 4.12.2007. Asiantuntijakuulemista varten Nurmon kunnan strategiayhdyshenkilö kutsui kokoon sen ammattilaisverkoston, joka työssään kohtaa päihde- tai mielenterveysasiakasta tai hänen perhettään tai joka tekee ennaltaehkäisevää ja mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävää työtä (liite 2). Kuulemistilaisuudessa käytiin läpi kunnan päihde- ja mielenterveyspalvelut, keskeiset huolenaiheet, konkreettiset kehittämisehdotukset, tyytyväisyyden aiheet ja strategian painopistealue-ehdotukset. Lisäksi kutsuttiin kuntalaisia yhteiseen kuulemis- ja keskustelutilaisuuteen, jossa heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa strategiatyöhön (liite 3). Tämä raportti on laadittu järjestettyjen kuulemistilaisuuksien muistioiden pohjalta. Raportissa on myös indikaattoritietoa, jonka voidaan arvioida osaltaan kuvaavan kuntaa ja sen hyvinvoinnin 4
tilaa. Indikaattorit ovat samoja, joita on käytetty Seinäjoen nykytilaselvityksessä. Näin ollen raportit ovat yhteismitallisia ja mahdollistavat kuntien vertailun indikaattoreiden osalta. Tämän raportin kuvauksessa on löydyttävissä samoja elementtejä kuin Lehtolan ym. (2003) kehittelemässä hyvinvointitiedon tuottamisen mallissa (ks. kuvio 1). Voidaan ajatella, että kuntalaiskuuleminen edustaa kokemuksellista, asiantuntijakuuleminen asiantuntijuuteen perustuvaa lähestymistapaa ja indikaattoritieto tilastollista näkökulmaa. Näitä tietoja yhdistämällä voidaan luoda kuvaa kunnan tai alueen hyvinvoinnin tilasta. Vastaavanlainen nykytilan kartoitus tullaan tekemään myös Ylistarossa. Yhdessä näiden kolmen kunnan nykytilaselvitysten tavoitteena on toimia käynnistyvän mielenterveys- ja päihdestrategiatyön pohjana. Tulevan Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveysjohto sekä strategiatyössä mukana olevat työryhmät määrittävät ne kehittämiskohteet, joihin strategiatyöllä pyritään vaikuttamaan. Kehittämistyö perustuu yhteiseen visioon, yhteisesti päätettyihin arvoihin ja tavoitteisiin. KOKEMUKSELLISUUS henkilökohtainen tulkinta elämänkulusta ja sen tapahtumista kokemuksellisesti rakentuvaa hyvinvoinnin alueellinen kuva TILASTOLLISUUS tilastoitavat tapahtumat, jotka voidaan perustellusti valita hyvinvointia kuvaaviksi tilastointikäytännöistä ohjautuvaa ASIANTUNTIJUUS professionaalinen havainto toimintaympäristön muutoksista ammatillisesti orientoitunut Kuvio 1. Hyvinvointitiedon tuottamisen malli. (Lehtola ym. 2003, 47) 5
2. NYKYTILA 2.1. Indikaattoreiden valinnasta Päihdeindikaattoreiden valinnassa on käytetty apuna läänihallitusten yhteisen Kunnan avainpäihdeindikaattorit hankkeen (2007) suosituksia (kuvio 2). Tässä avainpäihdeindikaattorit on jaettu kolmelle portaalle, joista kaksi ensimmäistä, päihdehaittoja ennakoivat tekijät ja päihteiden vaikutus hyvinvointiin, on mahdollista kuvata tilastotiedon avulla. Kuvio 2. Päihdeindikaattorihankkeen kolmiportaikko. (Kunnan avainpäihdeindikaattorit 2007, 5) Mielenterveyden häiriöille altistavia ja hyvinvointia uhkaavia tekijöitä on tarkasteltu Lavikaisen ym. (2004) näkemyksen mukaisesti (kuvio 2). Lisäksi on huomioitu WHO:n raportissa (2004) luetellut sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyttä määrittelevät tekijät (taulukko 1). Kumpaakin em. listausta on käytetty myös EU:n mielenterveyden Vihreässä kirjassa (2005). Saatavilla olevista tilastotiedoista on pyritty valitsemaan ne, joiden on arveltu ainakin jossain määrin kuvaavan mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Mielenterveyspalveluiden käyttöä on kuvattu myös joillain indikaattoriluvuilla. Tunnuslukujen valinnassa on hyväksi käytetty Mielenterveysatlasta (Pirkola & Sohlman 2005) ja MERTTU- 6
tutkimusta (Harjajärvi ym. 2006). Tilastotiedot on koottu Stakesin SOTKAnetindikaattoripankista, ellei toisin mainita. Kuvio 3. Mielenterveys prosessina. (Lavikainen ym. 2004, 33) Taulukko 1. Sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyden määrittäjät. (WHO 2004, 21) Riskitekijät Päihteiden ja huumeiden saatavuus Sijoitus Sosiaalisten suhteiden vähäisyys Puutteet koulutuksessa, asumisessa, liikkumismahdollisuuksissa Kehno asuinalue Syrjintä Heikko ravitsemustila Köyhyys Rodusta johtuva syrjintä ja epätasa-arvo Sosiaalinen huono-osaisuus Kaupungistuminen Väkivalta ja hyväksikäyttö Sota Työstressi Työttömyys Suojaavat tekijät Voimaantuminen (Empowerment) Integraatio Positiiviset sosiaaliset suhteet Osallistuminen/osallisuus Sosiaalinen vastuu ja suvaitsevaisuus Sosiaalipalvelut Sosiaalinen tuki ja yhteisön verkostot 7
2.2. Päihde- ja mielenterveyshaittoja sekä hyvinvoinnin vajeita ennakoivat tekijät 2.2.1. Päihteiden saatavuus ja alkoholijuomien myynti Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli Suomessa vuonna 2006 10,3 litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohti (Taskumatti 2007). Alkoholinkulutus Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla on huomattavasti alhaisempi kuin maassa yleisesti. Alkoholinjuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina oli vuonna 2006 Etelä-Pohjanmaalla 6,7 litraa, Keski- Pohjanmaalla 6,9 litraa ja Pohjanmaalla 5,9 litraa. Koko maassa vastaava luku oli 8,4 litraa. Myydyn alkoholin määrä on kuitenkin tasaisesti kasvanut. Nurmossa alkoholinmyyntiluvut ovat suuremmat kuin keskimäärin Etelä-Pohjanmaalla, johon vaikuttanee mm. se, että Hyllykallion alueen kaupoissa käydään paljon ostoksilla myös muista kunnista. Taulukko 2. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina (litraa) Nurmossa, Ylistarossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja koko maassa. 2004 2005 2006 Nurmo 12,7 13,4 12,5 Ylistaro 2,0 1,9 1,9 Seinäjoki 7,3 7,6 8,0 Etelä-Pohjanmaa 6,3 6,5 6,7 Koko maa 8,2 8,2 8,4 8
Päihteiden saatavuuteen vaikuttaa myös se, kuinka paljon alueella on anniskelu- ja vähittäismyyntiluvan haltijoita. Taulukko 3. Anniskeluluvat kolmen maakunnan alueella 31.12.2007 (STTV). A-luvat B-luvat C- luvat lkm asp lkm asp lkm asp Etelä-Pohjanmaa 117 61125 12 1170 113 14386 Keski-Pohjanmaa 57 19768 6 510 45 4058 Pohjanmaa 146 54064 10 2635 100 10943 A-luvat = kaikki alkoholijuomat B-luvat = enintään 22% alkoholijuomat C- luvat = enintään 4,7% käymisteitse valmistetut Asp = anniskelulupien mukaiset asiakaspaikat (ei ole mukana tilapäisten osastojen asiakaspaikkoja) Taulukko 4. Vähittäismyyntiluvat kolmen maakunnan alueella 31.12.2007 (STTV). Alko Luovutusp C-luvat Tilaviini lkm lkm lkm lkm Etelä-Pohjanmaa 16 9 283 2 Keski-Pohjanmaa 4 0 92 1 Pohjanmaa 8 4 231 0 2.2.2. Koulutus, työttömyys ja toimeentulo Syrjäytyminen on sekä päihde- että mielenterveysongelmille altistava tekijä. Syrjäytymisen käsite viittaa kasautuvaan huono-osaisuuteen, jolle on ominaista kehämäisyys ja vaiheittaisuus. Aikaisemmat, jo olemassa olevat ongelmat, altistavat uusille hyvinvointivajeille ja ongelmien monimutkaistumiselle ja syvenemiselle. Syrjäytymisen kehän voidaan kuvata alkavan jo lapsuudesta ja nuoruudesta, jos perheessä ja/tai koulukäynnissä on ongelmia. Alhainen koulutustaso voi johtaa huonoon työmarkkina-asemaan ja tulotasoon, jopa työttömyyteen ja köyhyyteen. Sosiaali- ja terveysministeriön Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen toimeenpanoraportissa (2005) syrjäytymisen riskitekijöinä on tarkasteltu perusasteen suorittamatta jättäneiden nuorten, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten, yksinäisten asuttomien, pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden ja huumausainerikoksista epäiltyjen lukumäärää, 9
pitkäaikaistyöttömyysastetta, huonoksi koetun terveydentilan ja henkilöiden köyhyysriskin kehitystä sekä päihdekuolemien määrää. Taulukko 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat/1000 vastaavanikäistä kohti Nurmossa, Ylistarossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja koko maassa. 2004 2005 Nurmo 93,8 82,4 Ylistaro 55,7 61,9 Seinäjoki 73,9 77,6 Etelä-Pohjanmaa 78,3 75,8 Koko maa 113,6 114 Työttömyys vaikuttaa yksilön/perheen tulotasoon, elämänhallintaan ja henkiseen hyvinvointiin. Työttömyys vaikuttaa negatiivisesti elämänhallinnan kokemukseen ja itsetuntoon. Mitä enemmän työttömyys, sairaus ja köyhyys keskittyvät samoille henkilöille, sitä selvemmin huono-osaisuus kasautuu. (Kunnan avainpäihdeindikaattorit 2007; Sohlman 2004.) 10
Taulukko 6. Eräitä työttömien, nuorisotyöttömien, pitkäaikaistyöttömien ja toimeentulotukea saaneiden henkilöiden sekä ahtaasti asuvien asuntokuntien määrää kuvaavia %-osuuksia Nurmossa, Ylistarossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa. Etelä- Pohjanmaa Nuorisotyöttömät, % 15-24 - vuotiaasta työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Työttömät, % työvoimasta Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 2005 2006 Nurmo Koko maa Nurmo Ylistaro Seinäjoki Etelä- Pohjanmaa Ylistaro Seinäjoki Koko maa 10,6 7,1 14,7 12 12,4 8,9 6,1 12 9,8 10,8 19,4 17,2 24 18,1 26,3 19,3 17,1 25 19,3 26 6,6 8 10,4 9,2 10,7 6,2 7,6 9,7 8,2 9,7 9,8 11,5 7,1 10,4 10 9,8 11,4 6,7 10 9,6 6,3 6,3 8,3 6,8 7,2 2.2.3. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä kasvuympäristö Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä tuolloin muodostunut perusturvallisuus luovat pohjaan myöhemmälle kehitykselle. Varhaislapsuuden kokemukset ja olosuhteet perheessä voivat altistaa mielenterveysongelmille ja päihteiden käytölle (esim. Sohlman 2004). Indikaattoreiksi on valittu nuorten kokemus vanhemmuuden puutteesta, joka kuvaa vanhemmilta saadun koetun tuen määrää, sekä sijoitettujen ja huostaan otettujen lasten määrä. Viimeksi mainitut ovat sekä hyvinvoinnin vajeille altistavia että päihteiden käytön, mielenterveysongelmien tai muiden joko 11
lapsesta/nuoresta tai vanhemmasta johtuvan syiden vaikutusten kuvaajia. Sitä, kuinka paljon mielenterveys- ja/tai päihdeongelmat ovat sijoituksien ja huostaanottojen taustalla, ei tilastoida. Taulukko 7. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostaan otettujen 0-17 vuotiaiden osuutta kuvaavia lukuja sekä 8. ja 9. luokkalaisten kokemus vanhemmuuden puutteesta Nurmossa, Ylistarossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa. Huostassa olleet 0-17 -vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Vanhemmuude n puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 2005 2006 Nurmo Ylistaro Seinäjoki Etelä- Pohjanmaa Koko maa Nurmo Ylistaro Seinäjoki Etelä- Pohjanmaa Koko maa 0,2 0,5 0,5 0,4 0,8 0 0,6 0,5 0,4 0,8 0,4 0,7 0,9 0,6 1,1 0,1 1,5 1 0,7 1,2 26,61 21,63 24,25 21,51 23,15 21,91 12
3. PÄIHTEIDEN JA MIELENTERVEYSONGELMIEN VAIKUTUS HYVINVOINTIIN 3.1. Kansallinen ja sairaanhoitopiirien taso Juomatapoja selvittävien tutkimusten mukaan valtaosa aikuisista käyttää alkoholia kohtuullisesti. Noin 12 % on raittiita. Alkoholin riskikuluttajia on naisista 5-6 % ja miehistä 23 24 %. Suurkuluttajia oli noin 2 % naisista ja 8 % miehistä. (Päihdepalveluiden laatusuositukset 2002.) Päihteidenkäytön aiheuttamista haitoista ja haittakustannuksista valtaosa on alkoholin aiheuttamia. Vuonna 2005 alkoholin käytön seurauksena kuoli 3 050 henkeä eli 203 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholisairauksiin ja myrkytykseen kuolleiden määrä kasvoi 9,1 prosenttia. Vuoteen 2004 verrattuna maksasairauksiin kuolleiden määrä kasvoi noin 17 prosenttia ja vuoteen 2003 verrattuna yli 50 prosenttia. Tapaturmaan tai väkivaltaan päihtyneenä kuolleiden määrä kasvoi 2,9 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen 2005. Alkoholisairauksien hoitojaksot pysyivät lähes ennallaan, sairaaloissa kirjattiin 26 677 hoitojaksoa, joissa alkoholi oli päädiagnoosina. (STTV, Stakes, Tilastokeskus 2007.) Alkoholikuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Alkoholisyihin kuolee eniten keski-ikäisiä miehiä: 45 49-vuotiaina kuolleista miehistä joka kolmannen kuolemansyynä oli alkoholi. Alkoholisyyt olivat myös miesten toiseksi yleisin kuolemansyy. Kaikista alkoholikuolemista kolmannes johtui alkoholimyrkytyksistä ja loput johtuivat alkoholin aiheuttamista sairauksista, lähinnä maksa- ja sydänsairauksista. Työikäisten naisten yleisin kuolemansyy oli vuonna 2004 rintasyöpä, mutta alkoholisyyt aiheuttivat lähes yhtä paljon kuolemantapauksia. (Tilastokeskus/kuolemansyytilastot.) Päihdehuollon nettokustannukset ovat nousseet myös vuodesta 2003 lähtien kaikissa pohjalaismaakunnissa. (Taulukko 8) Taulukko 8. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 2003-2005 2003 2004 2005 Etelä-Pohjanmaa 7,9 9,1 10,1 Keski-Pohjanmaa 12,3 14,2 14,9 Pohjanmaa 12,8 13,6 15,2 13
Taulukossa 9 on esitetty Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueella päihteidenkäyttöön liittyviä haittoja Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan. Lisäksi taulukossa 10 on esitetty joitain poliisin tilastoja, joiden voidaan kokonaan tai osittain ajatella liittyvän päihteidenkäyttöön. Taulukko 9. Eräitä tilastoituja kuolinsyitä vuodelta 2006 maakunnittain. (Tilastokeskus) Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 2006 Etelä-Pohjanmaa 54 Keski-Pohjanmaa 19 Pohjanmaa 31 Itsemurhat vuonna 2006 Etelä-Pohjanmaa 43 Keski-Pohjanmaa 3 Pohjanmaa 18 Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely vuonna 2006 Etelä-Pohjanmaa 6 Keski-Pohjanmaa 0 Pohjanmaa 2 14
Taulukko 10. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, rattijuopumustapaukset, päihtyneiden säilöönotot, päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt sekä päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäiltyjen lukumäärä/1000 asukasta Nurmossa, Ylistarossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa. 2005 2006 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta Nurmo Ylistaro Seinäjoki Etelä- Pohjanmaa Koko maa Nurmo Ylistaro Seinäjoki Etelä - Pohjanmaa 2,7 3,2 8,6 4,9 6,3 1,8 4,5 8 5 6,4 3,4 2,1 6,1 4,7 4,9 4,4 5 33,1 13,4 19,4 14,1 6,8 37,5 23,3 24 1,5 1,1 7 3,3 3,8 Koko maa Päihdetapauslaskennan (Nuorvala ym. 2004) mukaan huumausaineiden käyttö on lisääntynyt selvästi. Vuosien 1995-2003 välillä kannabista käyttäneiden osuus kaksinkertaistui ja amfetamiinia käyttäneiden osuus kolminkertaistui. Myös opioidien käyttö lisääntyi. Huumausaineiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat ovat edelleen yleisimpiä Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa. Laittomien huumeiden käyttö on yleisintä nuorilla aikuisilla. PKV-lääkkeiden käyttö päihtymistarkoituksessa on lisääntynyt nopeasti, samoin ns. monipäihteisyys. Esim. vuoden 2003 päihdetapauslaskennan (Nuorvala ym. 2004) mukaan vain 59 % asiakkaista käytti ainoastaan alkoholia. Huumausaineiden tai lääkeaineiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneiden asiakkaiden päihteiden käyttö (% - osuus asiakaskunnasta vuonna 15
2003) jakautui seuraavasti: ongelmapäihteenä hoitoon hakeutumisessa olivat ensimmäisenä opiaatit 28 % (heroiini 3%, buprenorfiini 24%), toisena stimulantit 28%, kolmantena kannabis 16%, alkoholi (+huume) 19% ja neljäntenä rauhoittavat lääkkeet 6%. (Virtanen 2005). Huumausaineiden käyttöä ja käyttäjämääriä on vaikea arvioida. Taulukossa 11 on esitetty poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrää. Todennäköisesti tämä kuvaa kuitenkin vain ns. jäävuoren huippua. Liitteessä 6 olevissa taulukoissa kuvattu HIV- ja hepatiittitartuntojen määrää kolmen sairaanhoitopiirin alueella. Voidaan olettaa, että ko. tartunnat ovat yleisempiä huumeiden käyttäjien keskuudessa ja kuvaavat siten osaltaan huumeiden käytön yleisyyttä ja siitä aiheutuvia haittoja. Taulukko 11. Poliisin tietoon huumausainerikokset, huumausaineiden käyttörikokset, huumausainerikokset ja törkeät huumausainerikokset /1000 asukasta Nurmossa, Ylistarossa, Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa. Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet huumausaineiden käyttörikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset / 1000 asukasta 2005 Nurmo Ylistaro Seinäjoki Etelä- Pohjanmaa Koko maa 1,8 0,4 6,3 1,7 2,7 1,3 0,2 4,5 1,2 1,8 0,6 0,2 1,6 0,5 0,9 0 0 0,2 0,1 0,1 Vuonna 2005 huumausaineiden käyttöön liittyviä kuolemantapauksia oli Suomessa oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa todettujen ruumiinavauksien ainelöydösten 174. Vastaava luku vuonna 2004 oli 176 (Taskumatti 2007). Taulukko 12. Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset kolmessa maakunnassa vuonna 2006. (Tilastokeskus) Etelä-Pohjanmaa 10 Keski-Pohjanmaa 3 Pohjanmaa 4 16
3.2. Kunnan taso Nurmon kunta on perustettu vuonna 1868. Kunnan kokonaispinta-ala on 361,75 km². Asukasluku 20.1.2008 oli 12 508 henkilöä. Nurmo kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka muita kuntia ovat Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Lapua, Seinäjoki ja Ylistaro. Uusi Seinäjoen kaupunki syntyy 1.1.2009 Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron yhdistyessä. Seuraavassa on tarkasteltu päihteiden käytön ja mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä ja niiden vaikutusta hyvinvointiin kuntakohtaisten tilastojen valossa. Lopussa löytyvät tiivistetyt yhteenvedot sekä ammattilaisten että kansalaisten kuulemistilaisuuksista. Ammattilaiskuulemistilaisuudessa tehty muistio on lähetetty osallistujille tarkistettavaksi ja se esitetään liitteessä 4 korjatussa ja täydennetyssä muodossa. Myös kuntalaiskuulemisen muistio löytyy liitteestä 5. Ammatilliskuulemiseen osallistui 29 eri alan ammattilaista. Huomionarvoista kuitenkin on, ettei kuulemisessa ollut lainkaan läsnä perusterveydenhuollon edustusta. Kirjallisia kommentteja ja täydennystä nykytilaselvitykseen saatiin äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan osalta. Muilta osin raportista puuttuu kuvaus perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön toiminnasta sekä heidän mielipiteensä mahdollisista ongelmista, keskeisistä huolenaiheista, kehittämiskohteista ja strategian painopistealueista. Kuntalaiskuulemisessa osanotto oli niukkaa. Syynä voi olla mm. se, että mielenterveys- ja päihdekysymykset mielletään edelleen suppeasti koskemaan vain sairaita, ongelmatapauksia ja heidän hoitoaan. Asian ei koeta välttämättä koskettavan itse tai omaa lähipiiriä. Lisäksi molempiin ilmiöihin ja mielenterveyden ja päihdeongelmiin liittyy voimakas salaamisen perinne ja edelleen - vahva leimautumisen pelko, joka ikävä kyllä on osin aiheellinenkin. Kuntalaiskuulemisessa esiin tulleet asiat kuvaavat niiden henkilöiden mielipiteitä ja huolenaiheita, jotka olivat tuolloin paikalla. Ne eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia kaupunkilaisia, mutta ovat tärkeitä ja huomionarvoisia. 17
Taulukko 13. Perustietoja Nurmon kunnasta. (Sisäministeriö) Tammi 2007 Nurmo Koko maa Ryhmä 4 Etelä- Pohjanmaa VÄESTÖÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT: (arit.) 10 001-20 000 as. Asukasluku 31.12.2005 11 968 12 569 13 846 7 454 Asukastiheys (as/maakm2) 1.1.2006 34,4 56,0 46,8 14,4 0-6 vuotiaat (% asukkaista) 10,7 % 7,3 % 8,2 % 7,3 % siitä: 6-vuotiaat (% asukkaista) 14,2 % 15,6 % 15,2 % 15,0 % 7-15 vuotiaat (% asukkaista) 13,6 % 11,5 % 12,2 % 11,5 % 16-64-vuotiaat (% asukkaista) 65,4 % 61,7 % 62,9 % 60,6 % 65-74-vuotiaat (% asukkaista) 5,9 % 10,1 % 8,9 % 10,2 % 75-84-vuotiaat (% asukkaista) 3,6 % 7,3 % 6,0 % 8,0 % yli 85-vuotiaat (% asukkaista) 0,8 % 2,1 % 1,7 % 2,4 % Huoltosuhde, v. 2004 1,11 1,53 1,42 1,53 PALVELUJA KUVAAVAT INDIKAATTORIT, V. 2005: Sosiaali- ja terveystoimen käyttökust. netto, /asukas 1 938 2 394 2 181 2 438 Lastensuojelu: Last.suoj. avohuol. tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden aik, % vast.ikäisistä 3,6 4,0 4,3 4,0 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,2 0,9 0,7 0,6 Lasten ja nuorten laitoshuollon menot hoitopäivää kohti 155 170 163 183 Perusterveydenhuolto: Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit / 1000 asukasta 1 750 1 964 2 084 2 157 Perusterveydenhuollon menot asukasta kohti 285 495 448 541 Erikoissairaanhoito: Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta 251 298 302 352 Erikoissairaanhoidon menot asukasta kohti 682 782 749 806 Päihde- ja mielenterveyspalvelut: Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17- vuotiaat /1000 vast.ikäistä 2,8 5,1 4,3 2,9 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 8,2 9,2 10,5 7,7 Toimeentulotuki: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vast.ikäisistä 5,3 6,2 5,7 6,6 Toimeentulotukimenot tapausta/perhettä kohti, 1 205 1 308 1 371 1 272 18
Taulukko 14. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja Nurmossa. 2004 2005 2006 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1,7 2,7 1,8 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 3,8 3,4 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 7,2 7,6 5,4 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 2,9 2,8 2,5 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 1,7 1,5 1,6 Taulukko 15. Mielenterveyteen liittyviä tunnuslukuja Nurmossa. 2004 2005 2006 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64 vuotiaat 21,4 26,0 24,1 / 1000 vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / 1000 58,3 78,6 48,0 asukasta Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit (muu ammattiryhmä 144,0 137,3 113,2 kuin lääkärit) / 1000 asukasta Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 89,8 92,4 85,3 Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta 5,2 4,6 3,2 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-24 -vuotiaat / 1000 26,2 39,2 46,1 vastaavanikäistä Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 -vuotiaat / 1000 71,9 80,8 86,5 vastaavanikäistä Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % 7,5 8,8 9,2 vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä / 1000 vastaavanikäistä 23,5 25,2 27,0 19
Taulukko 16. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja. 2005 2006 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 11,08 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8.- 9.-luokan oppilaista 9,49 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 3,26 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 21,67 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 12,41 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17- vuotiaat / 1000 2,8 2,1 vastaavanikäistä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15-24 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 0 3.2.1. Yhteenveto asiantuntijoiden kuulemisesta (Liite 4) Yleisesti voidaan todeta, että mielenterveys- ja päihdeasioiden osalta Nurmossa ollaan melko tyytyväisiä palveluiden nykyiseen tasoon eikä asiantuntijakuulemisen perusteella kovin suuria huolenaiheita kunnassa ole. Erityisen tyytyväisiä oltiin esim. yhteistyöhön kunnan eri toimijoiden ja sektoreiden välillä sekä seurakunnan toimintaan. Kunnassa on myös huomioitu mukana olleiden mukaan hyvin lasten ja nuorten asiat sekä päihdepalveluihin on ollut tarpeen mukaisesti rahaa käytettävissä. Palveluista ei ole tullut kanteluita, mikä osaltaan kertoo kuntalaisten tyytyväisyydestä niihin. Nurmossa päihdehuollon erityispalvelut järjestetään pääosin ostopalveluina Seinäjoelta. Laitos-, asumis- ja päivätoimintapalvelut hankitaan yksityisiltä ja kolmannen sektorin palveluntuottajilta. Seurakunta on mukana niin päivätoiminnan järjestämisessä kuin diakonityön kautta. Vertaistukiryhmät toimivat Seinäjoella. Mielenterveystyön erikoissairaanhoidon palvelut järjestää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Perusterveydenhuollossa on mm. koulupsykologi ja depressiohoitaja. Kuntoutuspalvelut ostetaan pääsääntöisesti Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatriselta yhdistykseltä, ja asumispalveluita lisäksi muiltakin yksityisiltä palveluntuottajilta. 20
Muita mielenterveys- ja päihdeasiakasta tai hänen perhettään tapaavia tai ennaltaehkäisevää ja edistävää työtä tekeviä tahoja Nurmossa ovat mm. poliisi, koulutoimi, kunnan nuorisotyö sekä liikunta- ja järjestötoiminta. Keskeisinä huolenaiheina esiin tulivat: Huoli lapsista ja nuorista sekä vanhemmuudesta alaikäisten alkoholin käyttö lasten ja nuorten pahoinvointi vanhemmuuden ja yleisemminkin auktoriteettien puuttuminen Huoli aikuisista ja ikäihmisistä aikuisten mielenterveysasiakkaiden kotiin tuotavien palveluiden riittävyys vanhusten päihteiden käyttö hieman lisääntynyt Huoli erityisryhmistä ns. kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito monipäihdekäyttö vankilasta vapautuvien jatkohoito alkoholidementikkojen hoito Palvelujärjestelmään liittyvät huolenaiheet ns. matalan kynnyksen hoitopaikkojen vähyys miten auttaa, jollei henkilö itse halua apua? työntekijöiden peruskoulutuksessa ei riittävästi paneuduta päihde- ja mielenterveysongelmiin Konkreettiset kehittämisehdotuksina ammattilaiskuulemisissa tuotiin esiin: Ennaltaehkäisy yhteisöllisyyden ja asiakaslähtöisyyden vahvistaminen resursointi nuoriso- ja liikuntatoimeen resursseja ennaltaehkäisevään työhön Palvelut riittävä resursointi perustasolle kotikuntoutustoimintaa palveluohjaus kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilla tulisi olla perustiedot mielenterveysja päihdeasioista 21
tiedonkulun edelleen kehittäminen, esim. tiedot tapahtumista ja koulutuksista, palveluopas Strategian painopisteiksi nimettiin: lapset ja nuoret sekä vanhemmuuden tukeminen 3.2.2. Yhteenveto kuntalaiskuulemisesta (Liite 5) Kuntalaiskuulemisessa keskustelu oli paneutuvaa ja mukaan tulleet ihmiset olivat aidosti kiinnostuneita mielenterveys- ja päihdekysymyksistä. Keskeisiksi huolenaiheiksi nousivat: Yleisiä huolenaiheita ongelmien laajuuden ja olemassa olon kieltäminen (koskee erityisesti huumeiden käyttöä) päihdeasiat eivät kiinnosta politiikkoja yhteisöllisyyden puute ihmisten yksinäisyys Huoli lapsista ja nuorista vanhemmuuden puute Palvelujärjestelmään kohdistuvat huolenaiheet päihdehoitopaikkoja ei ole riittävästi poliisin resurssit riittämättömät kynnys hakeutua hoitoon edelleen korkea Konkreettisia kehittämisehdotuksina tuotiin esiin seuraavaa: Ennaltaehkäisy ennaltaehkäisevä päihdetyö nuorten keskuuteen Palvelut tukihenkilötoiminta resurssien kanavoiminen varhaisempaan puuttumiseen narkomaaneille katkaisuhoitopaikka ja mahdollisuus riittävän pitkään hoito/kuntoutusjaksoon 22
Kuntalaiskuulemisessa tuli myös esiin asioita, joihin ollaan tyytyväisiä: nykyinen palveluiden taso pääosin hyvä, erityisesti mielenterveyspalveluissa psykiatriseen erikoissairaanhoitoon pääsy toiminut kolmas sektori toimii vireästi 4. KOLMEN KUNNAN YHTEISEN STRATEGIATYÖN NYKYTILA Tämä yhteenveto nykytilasta esitellään Nurmossa 19.2.2008 (liite 7). Tällöin on mahdollista miettiä ja tarkentaa kuulemisten pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä. Kunnissa tehdyt nykytilaselvitykset suuntaavat strategiatyötä. Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian laatimisesta vastaa toimikunta, johon on nimetty mm. kuntien luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita sekä edustajia myös muilta keskeisiltä toimijatahoilta. Strategiatyöskentely tapahtuu työryhmissä, joihin toimikunta kutsuu mukaan myös muita asiantuntijoita. Toimikunnan yhtenä tehtävänä on määrittää strategian visio, arvot ja keskeisimmät kehittämiskohteet, joihin strategiatyö eritoten suunnataan. Toimikunnan nimeämät työryhmät aloittavat työskentelyn huhtikuussa 2008 ja työskentely jatkuu lokakuuhun 2008 saakka. On arvioitu, että työryhmä saa oman tehtävänsä suoritettua noin 4-5 tapaamiskerralla. Tämän jälkeen strategia kootaan yhteen ja strategialuonnos on valmis lausuntoja varten. Lausuntoja pyydetään mahdollisimman laaja-alaisesti, usealta eri intressitaholta (strategiatyössä mukana olleet tahot, järjestöt, maakuntaliitto jne.). Lisäksi strategialuonnos on kuntalaisten luettavissa ja kommentoitavissa esim. kuntien www-sivuilla ja kirjastoissa. Kommentointia ja mahdollisia muutosesityksiä varten järjestetään yleinen kuulemistilaisuus asiantuntijoille, viranhaltijoille ja kuntalaisille. Tavoitteena on, että strategialuonnos on valmis lausuntoja varten joulukuussa 2008. Kuulemistilaisuus on tammikuussa 2009. Tämän jälkeen strategia viedään asianmukaiseen hallintokäsittelyyn. Strategia tulee voimaan maaliskuussa 2009. (Liite 8) Strategia suunnataan kipupisteisiin, konkreettisiin kehittämistoimiin. Strategiaa päivitetään vuosittain indikaattoreiden pohjalta. Pohjanmaa-hanke tukee strategiatyötä taustakartoituksilla, järjestämällä strategiatyössä mukana oleville henkilöille koulutusta ja keskinäisiä tapaamisia sekä tukemalla strategiaprosessia. 23
LÄHTEITÄ Harjajärvi, M., Pirkola, S., & Wahlbeck, K. 2006. Aikuisten mielenterveyspalvelut muutoksessa. Suomen Kuntaliitto ja Stakes. Acta Nro 187. Helsinki. Kunnan avainpäihdeindikaattorit. Lapin lääninhallituksen koordinoiman läänien yhteisen päihdeindikaattori-hankkeen loppuraportti. Lapin lääninhallituksen julkaisusarja 2007: 1. Sosiaalija terveysosasto. Rovaniemi. Kuntaliitto (www.kuntaliitto.fi/tilastot) Lavikainen, J., Lahtinen, E. & Lehtinen, V. 2004. Mielenterveystyö Euroopassa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:17, Helsinki. Lehtola, M., Jokiranta, H. & Kahila, P. 2003. Hyvinvoinnin tila Etelä-Pohjanmaalla. Selvitys epohjanmaa-aluekeskusohjelman hyvinvointiklusterin taustamateriaaliksi. Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Seinäjoki. Nuorvala, Y., Metso, L., Kaukonen, O. & Haavisto, K. 2004. Muuttuva päihdeasiakkuus. Päihdetapauslaskennat 1987-2003. Yhteiskuntapolitiikka 69 (2004):6, 608-618. Nurmon kunnan www-sivut (www.nurmo.fi) Pirkola, S. & Sohlman, B. (toim.) 2005. Mielenterveysatlas. Tunnuslukuja Suomesta. Stakes, Helsinki. POLSTAT poliisien tietojärjestelmä Päihdepalveluiden laatusuositukset. 2002. STM Oppaita 2002:3. Sisäministeriö (http://www.intermin.fi/) Sohlman, B. 2004. Funktionaalinen mielenterveyden malli positiivisen mielenterveyden kuvaajana. Tutkimuksia 137. Stakes, Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö. 2005. Köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen kansallinen toimintasuunnitelma toimeenpanoraportti. SOTKANet/ Stakes (www.sotkanet.fi) Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, STTV. Alkoholijuomien jakeluverkosto vuonna 2007. (http://www.sttv.fi/alkoholi_frameset.htm) STTV, Stakes & Tilastokeskus. Alkoholijuomien kulutus 2006, ennakkotiedot. Alkoholin tilastoitu kulutus lisääntyi kaksi prosenttia vuonna 2006. (http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2007/alko/alkoholinkulutus2006ennakko.pdf) Taskumatti 2007. Tilastotietoa päihteistä ja huumeista. Stakes (http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2007/paihde/taskumatti2007.pdf) Tilastokeskus/ kuolemansyytilastot (www.tilastokeskus.fi) 24
VIHREÄ KIRJA. Väestön mielenterveyden parantaminen. Tavoitteena Euroopan unionin mielenterveysstrategia. 2005. Euroopan yhteisöjen komissio, Bryssel Virtanen, Ari (toim.). 2005. Huumausainetilanne Suomessa 2004. Tilastoraportteja 1/2005. World Health Organization, Department of Mental Health and Substance Abuse Prevention of Mental Disorders. 2004. Effective interventions and policy options summary report. Muita lähteitä: A-klinikkasäätiö / www.a-klinikka.fi Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaliittojen internetsivut Eskola, N., Luoto R. Raitanen, J. 2002. Mielenterveyden häiriöt, niiden hoito ja hyvinvointia uhkaavat tekijät Pirkanmaalla. Tampereen yliopisto, Terveystieteen laitos, Tampere. Kokkolan kaupunki/perusturva. Päihdehuollon palveluopas. (http://perusturva.kokkola.fi/paihdehuollonpalveluketjut/pdf/palveluopas.pdf) Länsi-Suomen lääninhallitus. Peruspalveluiden arviointi Länsi-Suomen läänissä 2004. Länsi-Suomen lääninhallitus. Päihdepalvelujen saatavuus ja ehkäisevä päihde- ja huumetyö Länsi- Suomen läänissä 2005. Seinäjoen kaupunki. Huomaa ajoissa Seinäjoen päihdestrategia Sininauhaliitto / www.sininauhaliitto.fi Tuomela, Sirpa. 2005. Etelä-Pohjanmaan palvelujärjestelmä, päihdetyö ja toimijoiden yhteistyö.. Pro gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto. Vaasan kaupungin vuoden 2000 päihdestrategian päivitys toimenpide-ehdotusten toteutuminen ja jatkosuunnitelmat. Päihdetyöryhmä 31.12.2004 25
LIITE 1 Kumppanuussopimus Alkoholiohjelma kokoaa yhteen ja tukee alkoholihaittoja vähentävää toimintaa valtionhallinnossa, kunnissa, järjestöissä ja elinkeinoelämän piirissä. Tällä sopimuksella sopijakumppanit määrittelevät oman toimintansa tavoitteet ja puitteet Alkoholiohjelmassa siten, että sopimuksella ei määrätä eikä rajoiteta osapuolten toimintaa tai tulevaisuudessa tehtäviä päätöksiä. Nurmon kunta osallistuu Alkoholiohjelman 2002 2011 kumppanina alkoholista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen 26.11.2007 tekemänsä päätöksen mukaan, joka on tämän sopimuksen liitteenä. Nurmon kunta Päivittää kunnallisen mielenterveys- ja päihdestrategian. Päihdestrategiassa otetaan huomioon Alkoholiohjelman linjaukset terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi; toimittaa päihdestrategian Stakesiin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkoston sekä mielenterveys- ja päihdestrategiat Pohjanmaa-hankkeen resurssiksi; kehittää ennalta ehkäisevää työtä sekä paikallisia tarpeita vastaavat, monipuoliset päihde- ja mielenterveyspalvelut varhaisvaiheen toteamisesta ja akuuteista päivystyspalveluista alkaen pitkäaikaiskuntoutukseen; välittää Alkoholiohjelman tavoitteita tukevaa tietoa omalla toimialueellaan; Pohjanmaa -hanke tukee kunnallista/ seudullista strategiatyötä mm. järjestämällä yhteistyökokouksia muiden strategiaa valmistelevien kuntien kanssa, edistämällä seudullista yhteistyötä strategioiden laatimisessa, tiedottamalla ja kouluttamalla hyvien käytäntöjen ja toimintamallien käyttöönotossa, arvioimalla mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja tuloksellisuutta (mittareiden, seurantajärjestelmän kehittämistyö) ja edistämällä koulutus- tutkimusyhteistyötä sekä tukemalla ehkäisevän työn, perus- ja erityispalveluiden kehittämistä; Sosiaali- ja terveysministeriö tukee kumppaniensa alkoholiohjelmaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista tiedonvälityksellä, materiaalintuotannolla, Alkoholiohjelman logon käyttöoikeudella ohjelman tavoitteita tukevissa tuotteissa ja yhteyksissä sekä edistämällä kumppanien yhteistoimintaa; huolehtii alkoholiohjelman yhteydessä siitä, että kumppanit saavat tiedon alkoholiohjelmaan liittyvän toiminnan ulkopuolisista rahoitusmahdollisuuksista; tarjoaa etuoikeutetun aseman ohjelman tiedotuksessa ja yhteyden ohjelman kumppanien muodostamaan viestintäverkostoon. Seinäjoki 3.3.2008 Paula Risikko Kunnan edustaja Antero Lassila Peruspalveluministeri ARVO Projektijohtaja 26
LIITE 2 KUULEMISTILAISUUS Nurmon kunta ja Pohjanmaa-hanke järjestävät asiantuntijoille suunnatun kuulemistilaisuuden Nurmossa 4.12.2007. Kuulemistilaisuudessa kartoitetaan ja kootaan asiantuntijoiden ajatuksia ja kehittämisideoita päihde- ja mielenterveyspalveluista. Asiantuntijakuuleminen liittyy päihde- ja mielenterveysstrategioiden päivittämistyöhön, jota Pohjanmaa-hanke tukee. Olet lämpimästi tervetullut keskustelemaan päihde- ja mielenterveyspalveluista Nurmossa tiistaina 4.12.2007 klo: 13:30-16:00. Paikka: Nurmon kunnanviraston valtuustosali, Keskustie 7 Ennakkoilmoittautumiset 26.11.2007 mennessä osoitteeseen: elina.kangasluoma@nurmo.fi tai p. 050-3760502. Ilmoittautuessasi mainitsethan mahdollisen erityisruokavalion. Lisätietoja tilaisuudesta antaa myös Pohjanmaa-hankkeen projektikoordinaattori Minna Laitila, minna.laitila@seamk.fi tai p. 040-830 4131. Tervetuloa!
LIITE 3 28
LIITE 4 KUNTAKUULEMISTILAISUUDET/ Nurmo Aika: 4.12.2007 Paikka: Kunnantalo, Valtuustosali Läsnä: Kts. liite 1. Minna Laitila kertoi Pohjanmaa-hankkeesta ja kolmen pohjalaismaakunnan alueella meneillään olevasta strategiatyöstä. Hän esitteli kokonaisuudessaan (uuden) Seinäjoen päihde- ja mielenterveysstrategiaa ja sen aikataulusuunnitelmaa; strategia- aika 2008-. 2. Miten palvelut ovat nyt järjestetty ja kehittämiskohteet: Palveluiden järjestäminen: Päihdepalvelut: Katkaisuhoito - käytetään selviämis- ja katkaisuhoitoasemaa Seinäjoella (ei tarvita lähetettä) Avopalvelut - palvelut Seinäjoen A-klinikalta - Myös Nuorisoasema Steissi nuorille Laitospalvelut - Ostetaan yksityiseltä; maksusitoumukset tulevat kunnasta - Viime aikoina eniten käytetty Kankaanpään A- kotia Asumispalvelut - Lyhytaikaisia asumispalveluja/ Mendis / Simunan palvelukoti - Kunnassa ei tuettuja asumispalveluja III-sektori - E-P sos.psyk.yhd. Päiväkeskus Joonatan; tällä hetkellä pari nurmolaista. Paikat eivät ole "kiintiöitä", tarpeen mukaan osallistuminen mahdollista - Seurakunnan, kunnan ja Sininauhan yhteistyönä Sissalan päivätoiminta. Arjen tukemista, joka arkipäivä. Toimintaan osallistumisen edellytyksenä, että on selvin päin. - Seurakunnan diakonia- vastaanotoilla käy paljon päihde- ja mielenterveysasiakkaita melko suuressakin määrin - E-P sos.psyk.yhdistyksen Tähtiportissa työhönvalmennukseen osallistuu mielenterveyskuntoutujia, joilla samanaikaisesti myös hallinnassa oleva päihdeongelma. AA-ryhmä - Mietitty oman toiminnan järjestämisestä, mutta epäily ettei kuntalaiset osallistu omassa kunnassa toimintaan leimautumisen pelossa - nurmolaiset käynevät Sjoen ryhmissä Al-Anon - Kokoontuminen viikoittain Seinäjoella - Sjoella myös yhteinen AA- ja Al-Anon ryhmä A- kilta - Nurmolaisia ei aktiivisesti mukana. Perustuu vertaistukeen. Viime aikoina ollut kokonaisuudessaankin hiljaiseloa; nurmolaiset voivat osallistua Seinäjoella toteutettavaan toimintaan.
Mielenterveyspalvelut: Erikoissairaanhoito - Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri - Osastohoito - Seinäjoen seudun mielenterveyskeskus sekä lasten ja nuortenpsykiatrian poliklinikat - Kotikuntoutustyöryhmä ja akuutti psykiatrian poliklinikka Perusterveydenhuolto/peruspalvelut - Terveysasema Nurmossa sekä Seinäjoen pääterveysaseman palvelut - Koulupsykologi kunnassa - Depressiohoitaja perusterveydenhuollossa - Perheneuvola palvelut / Seinäjoen kaupunki Avopalvelut - Kotihoito (kotipalvelu) - Perhetyö kunnassa - Vanhusten huolto - Kotisairaanhoito ja kotipalvelu tullaan yhdistämään kuten Seinäjoen kaupungissa. Kuntoutuspalvelut - Ostetaan Etelä - Pohjanmaan sosiaalipsykiatriselta yhdistykseltä - Tähtiportissa tällä hetkellä 10 nurmolaista kuntoutujaa työhönvalmennuksessa tai kuntouttavassa työtoiminnassa - Kuntoutusohjaus / 1 päivä viikossa. Asiakkaat ovat usein yksinäisiä/perheettömiä. Tällä hetkellä nurmolaisia asiakkaita on kuusi kuntoutusohjauksen piirissä. - Päivätoimintakeskus; tällä hetkellä noin kymmenen nurmolaista - Eskoossa osallistuu muutama mielenterveyskuntoutuja heidän päivätoimintaansa Asumispalvelut - Ostetaan sos.psyk.yhdistykseltä (Fyrrylässä Hyllykalliolla asuu 3 nurmolaista) sekä Mendikseltä - Aiemmin ostettu Ylistaron palvelukodilta; tällä hetkellä ei yhtään nurmolaista siellä. Omaisjärjestöt - Toiminta Seinäjoen kanssa yhteistä III-sektorin toiminta - Seurakunta : Mielenterveyskuntoutujille Lankarin virkistyspäivä sekä joulujuhla - Ilmajoen rovastikunnan järjestää mielenterveyskuntoutujien leirin vuosittain (vetäjäsrk vaihtelee rov.kunnan alueella olevien seurakuntien kesken ja jokaisella seurakunnalla kiintiö, monta ihmistä voi lähettää leirille) Muut palvelut, joissa tehdään edistävää ja ennaltaehkäisevää työtä tai kohdataan päihde- ja mt-asiakasta ja/tai hänen perhettään: esimerkiksi: Poliisi - Kaikki sosiaali- ja terveyspuolten toiminta tuntuu sivuavan heidän työtään - Kaksoisdiagnoosi näkyy - Poliisilaitoksen oma sosiaalityöntekijä - Pyritty matalaan puuttumiskynnykseen 30
- "Hyllykallion lähipoliisi" Petri Itämäki - Huumeita on liikkeellä alueella Päivähoito Srk:n lapsi- ja nuorisotyö Perusterveydenhuolto/ Neuvola Äitiysneuvola - tiivis yhteistyö perheen kanssa, päihteiden nolla-toleranssi odotusaikana. - kyselyt perheiden elintavoista ja varhainen puuttuminen - päihdeäitien hoitopolku (2004) - moniammatillinen yhteistyö mm. eri sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden kesken Lastenneuvola - tiivis yhteistyö perheen kanssa, perhehoitotyö, varhainen puuttuminen - kyselyt perheen elintavoista (tupakointi, päihteet, perheen riitelyn keinot) tavoitteena turvallinen kasvuympäristö lapselle - moniammatillinen yhteistyö mm. eri sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden kesken Kouluth - erilaiset seulat käytössä - hoitoonohjaus kouluterveydenhuollon kautta Kotish Vastaanottotoiminta Työterveyshuolto Koulu - Päihdekokeiluja tulee esiin vuosittain - Mielenterveysongelmia; lasten pahoinvointi näkyy - Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti - Yhteydenotot sosiaalitoimeen ja vanhempiin tarvittaessa - Lastensuojelun tukiryhmä - koulukuraattori Kunnan nuorisotyö - Kokonaisuudessaan jo ennaltaehkäisevää - Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta - Nuorisotiloja kolme (päihteettömiä ja savuttomia) - Nuorison retket, leirit, matkat ym. tapahtumat - Katupäivystyksiä tarvittaessa Nurmon ja Seinäjoen alueella - Seudullisen nuorisotyön päihdestrategia suunnitteilla - Mannerheimin lastensuojeluliiton ennalta ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2008 - Nurmo huumeettomaksi - opas - Päihdekasvatuksen ikäluokkaohjeistus laadittu Sosiaalityö Järjestötoiminta - Liikunta tärkeä osa mielenterveys- ja päihdetyötä 31
- Erityisliikuntaa kuntiin - projektissa mukana. Erityisliikunnan tarpeet kartoitettu. - Lapset urheiluseurassa mukana aktiivisesti, huoli vanhemmista Keskeiset huolenaiheet: Mielenterveystyö - Aikuiset mielenterveysasiakkaat, jotka eivät kuulu vanhus- eivätkä perhetyön piiriin (40-50 vuotiaat, väliinputoajia?) - Matalan kynnyksen tarve; palvelujen saamiseksi tarvitaan jo kovin paljon ongelmia - Eläkepäätöksen saaminen pois sulkee mahdollisuuksia saada kuntouttavaa tukea tms. Päihdetyö - monipäihdekäyttö - alkoholidementikkojen hoito - vanhusten päihteiden käyttö (lisääntynyt hieman) - Yhä nuoremmat käyttävät alkoholia ja näkyvästi, lisäksi viikolla tapahtuva käyttö lisääntynyt. (Nuorten "kotibileiden" määrä lisääntynyt) Nettiriippuvuuden kasvu Auktoriteettien katoaminen, arvostuksen väheneminen esim. opettajia ja poliisia kohtaan Miten auttaa heitä, jotka eivät halua apua? Lasten suojeluilmoitukset lisääntyneet, huoli ja huomio lapsista lisääntynyt (myös positiivinen asia) Vanhemmuuden tukeminen Kaksoisdiagnoosipotilaat ja suuri huoli heistä; mihin ohjata, miten ym. Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutukseen muutokset; alan koulutuksissa ei paneuduta/ opeteta riittävästi päihde- ja mielenterveysongelmiin Vankilasta vapautuvien jatkohoito Konkreettiset kehittämistoimet: - asiakkaan asema: parempi huomiointi, kuuntelu, osallistuminen - yhteisöllisyys - nuorisotoimeen ja yleensäkin ennaltaehkäiseviin toimiin panostaminen - rahaa ennaltaehkäisevään päihdetyöhön, siihen hyvin tärkeää panostaa - työntekijöitä nuorisotyöhön - Euroja liikuntatyöhön; nyt paljon vielä vapaaehtoistoimijoita. - Saada liikunta "rennoksi", suurempia satsuksia liikunnan kehittämiselle - liikuntatoimeen ryhmiä, joissa ei ole kilpailutoimintaa - liikuntaryhmät erityisryhmille - neuropsykologisten tukikäytäntöjen kehittäminen - riittävä resursointi - kaikille sosiaali- ja terveyspuolen toimijoille perustiedot mielenterveys- ja päihdeasioista - perustasolle moniammatillisia kotikuntoutustoimia, kohdentaa apu siihen ja sinne, mihin ja missä on tarve - palveluohjaus - tukihenkilöitä elämän muutosvaiheisiin 32
- yhteistyötä ja tiedonkulkua esim. tapahtumista ja koulutuksista voisi kehittää. Näin tieto esim. järjestettävistä tapahtumista tulisi kaikille tahoille, jotka tekemisissä päihde- ja mielenterveysongelmaisten kanssa. - tietoa enemmän muista työaloista, jonkinlainen opasvihkonen, jota pitäisi päivittää jos muutoksia Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä: - lasten ja nuorten asiat huomioidaan hyvin - päihdepalveluihin rahaa ollut aina käytettävissä hyvin - yhteistyö kunnan eri sektoreiden ja esim. apteekin ja pth:n kanssa toimii hyvin - Seurakunnan järjestämät tapahtumat olleet kunnassa mittavat - palveluista ei ole tullut kanteluita yms. joka kertoo toisaalta kuntalaisten tyytyväisyydestä. Strategian painopistealueet: - lapset ja nuoret, vanhemmuuden tukeminen? 33
LIITE 5 MUISTIO Mielenterveys- ja päihdestrategia/ Kuntalaiskuuleminen Aika: 4.12.2007 Paikka: Nurmon kunnantalo, valtuustosali 1. Minna Laitila kertoi strategiatyön taustoista. Vuoden 2009 alusta olisi tavoitteena olla "uudelle Seinäjoelle" yhteinen mielenterveys- ja päihdestrategia. Keskeiset huolenaiheet: - Päihteiden käyttö todellinen "aikapommi" ja "päät ovat edelleen pensaissa" - Hoitopaikkoja ei ole lisätty päihdetyön osalta - Poliisin resurssit selkeästi riittämättömät - Hoitoon ei edelleenkään hakeuduta, erityisesti huumeiden käyttäjät - Poliittiset päättäjät eivät ole päihdeasioista kiinnostuneita - Nurmossakin kuvitellaan edelleen, ettei kunnassa ole huumeongelmaa. Vuoden kaksi käyttäneet ovat käytökseltään edelleen ns. normaalia eikä merkkejä mm. kotona huomata. - Perheet eivät hyväksy kenenkään puuttumista "meidän asioihin", vanhemmat eivät ota vanhemmuutta - Yhteisöllisyyden puute - Työstä ei kyetä / osata nauttia - Ihmisten yksinäisyys, yhden perheen taloudet lisääntyneet - Kansalaisilla kynnys hakeutua mielenterveyden hoitoon on edelleen korkea Konkreettiset kehittämistoimet: - Tukihenkilötoimintaa eri sairausryhmille - Resurssit (realiteetti: jotka eivät lisäänny) pitäisi saada käyttöön enemmin kuin ollaan kovin pitkällä ongelmien tai sairauksien kanssa; resurssien aikaisempi kanavoiminen - Narkomaaneille tarkoitettu katkopaikka ja riittävän pitkä hoito/ kuntoutus - Tukihenkilöverkostot tarpeen - Tärkein työ päihteiden osalta on tehdä työtä kouluilla ja lähestyä nuoria. Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä: - Nykyinen palvelujen taso pääosin hyvä, erityisesti mielenterveyspalveluissa - Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon hoitoon pääsy toiminut - Kolmannen sektorin toiminta toimii vireästi 34