Csaba Jansik
Talouden/toimialojen rakenteet Tuottavuus Ulkomaankauppa Kasvu Yritykset Sidosryhmät
Yritys- ja sidosryhmähaastattelut Suomessa ja verrokkimaissa on tehty yhteensä lähes 60 yritys- ja sidosryhmähaastattelua Yritykset Sidosryhmät 23 5 7 5 7 6 5 8 39 20 Aika touko-syyskuu touko-kesäkuu toukokuu Kesä- ja marraskuu
On helppoa ja kätevää turvautua säästämisen keinoihin Olemme vyön kiristämisen mestareita Tuottavuutta voi myös kasvattaa myymällä enemmän ja kalliimmalla, yläriviä kasvattamalla
Kasvu on kilpailukyvyn merkki kutistuminen kielii sen puutteesta Yritysten kasvu summautuu toimialan kasvuksi Kotimaan elintarvikemarkkinat ovat kypsät Markkinat konsolidoituvat jatkuvasti; pienyrityksiä menee nurin ja jonnekin se kulutus siirtyy. Nollasummapeliä. (Teollisuus)
Vienti tai etabloituminen Etabloituminen Erilaistuminen Ruoan arvostuksen nostaminen Suomen elintarvikeketjun kaikkien osien kesken
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e Miljd. EUR 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12-14 -16 Maatalous ja elintarviketuotteiden ulkomaankauppatase on vajoamassa Ruotsin tapaan Lähde: Eurostat, Comext aineisto.
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Eurostat, Comext aineisto. Miljd. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Miljd. 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Korkeasti jalostetut, brändätyt tuotteet Puolivalmisteet Venäjän tilanne verotti Suomen Maataloustuotteet vientiä eniten 6 5 4 3 2 1 0 Miljd. Miljd. 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0
0 10 20 30 40 50 60 70 80 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Miljd. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Miljd. 0 1 2 3 4 5 6 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Miljd. 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Miljd. Lähde: Eurostat, Comext aineisto. Korkeasti jalostetut, brändätyt tuotteet Puolivalmisteet Maataloustuotteet
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kauran vs kauratuotteiden (mylly) vienti Viennin volyymi tuhat t 600 Suomi tuhat t 600 Ruotsi tuhat t 600 Saksa tuhat t 600 Iso-Britannia Jalostettu kaura Jalostettu kaura Jalostettu kaura Jalostettu kaura 500 Kaura 500 Kaura 500 Kaura 500 Kaura 400 400 400 400 300 300 300 300 200 200 200 200 100 100 100 100 0 0 0 0 Lähde: Eurostat
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kauran vs kauratuotteiden (mylly) vienti Viennin arvo milj. 100 90 Suomi Jalostettu kaura Kaura milj. 100 90 Ruotsi Jalostettu kaura Kaura milj. 100 90 Saksa Jalostettu kaura Kaura milj. 100 90 Iso-Britannia Jalostettu kaura Kaura 80 80 80 80 70 70 70 70 60 60 60 60 50 50 50 50 40 40 40 40 30 30 30 30 20 20 20 20 10 10 10 10 0 0 0 0 Lähde: Eurostat
Kauran vs kauratuotteiden (mylly) vienti Yksikköhinnat Lähde: Eurostat 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Suomi Ruotsi Saksa Iso-Britannia 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Suomi Ruotsi Saksa Iso-Britannia Kaura Kauratuotteet EUR/t EUR/t
Alankomaat Saksa Ranska Espanja Belgia Italia Iso-Britannia Puola Tanska Irlanti Ruotsi Suomi 5,1 7,1 13,5 6,8 25,1 21,9 0,2 17,4 22,7 10,7 15,3 7,8 6,8 1,6 2,6 81,4 78,0 69,2 59,8 35,9 40,4 35,0 34,8 83,6 Vienti Ulkomaisten sijoitusten kanta 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 miljardi EUR Lähde: OECD FDI aineisto, Eurostat, Comext aineisto.
Etabloitumisintensiteetti (%) Lähde: omat laskelmat, OECD FDI aineisto, Eurostat, Comext aineisto. 110 105 Alankomaat 100 95 90 85 Tanska 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 Iso-Britannia Irlanti Ruotsi 30 25 Suomi Belgia 20 15 10 5 0 Ranska Italia Espanja Puola Saksa 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 Vienti-intensiteetti (%)
Suomen vientiintensiteetti on matalin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tanska Saksa Ruotsi Suomi
Elintarvikeviennin menestystekijät raaka-aineen saatavuus pirstoutuneet toimialat suuret volyymit kustannustehokkuus ketterät pk-yritykset maan hyvä maine turvallisuus kansainvälistynyt vähittäiskauppa luotettavuus joustavat työmarkkinat Euroopan kilpailluimmat vähittäiskauppamarkkinat yritysvetoinen viennin edistäminen
Elintarvikeviennin menestystekijät monipuoliset elintarvikevalmisteet vahva viljaklusteri makeiset, viljatuotteet juomat brändäys maailmanlaajuinen jakelu
Lisäksi Tanskan lippu maitolihatuotteilla sekä kananmunilla ja vihanneksilla Saksassa ei kotimaisen ruoan alkuperämerkintää
Maakunnat ja osavaltiot erottuvat hyvin toisistaan Pitkiä etäisyyksiä Lähiruoan mahdollisuudet aina kiinni vähittäiskauppaketjuista ja isojen käyttäjien hankinnasta Melko merkityksetön Tanskassa
8% 7% 6% 7,6 % 7,1 % 6,5 % 6,0 % 5% 4,4 % 4% 3% 3,4 % 3,0 % 2,5 % 2,2 % 2,2 % 1,8 % 1,8 % 1,7 % 2% 1,5 % 1% 0% Saksassa maailman suurimmat luomumarkkinat, itsenäisiä ketjuja Tanskassa tuoteryhmästä riippuen jopa 30% Ruotsin vuosittaisen myynnin kasvu 40%
Tanskassa luomun kehittäminen on poliittinen valinta Vaikutetaan tarjontaan ja kysyntään Yksityissektori on saatu mukaan
Vastuullisuus on tärkeää kotimaassa ja lähialueilla, mutta globaaleilla markkinoilla vastuullisuus ei ole myyntiargumentti, asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan siitä yhtään ylimääräistä. (Tanska teollisuus) Luomu, GM-vapaa, laktoositon, gluteeniton, kasvis, proteiini, paikallinen, PL, tuotantotavat, vastuullisuuden eri osa-alueet, eettisyys, eläinten suojelu, ympäristö, jalanjäljet, jäljitettävyys ym.
Tapaus Ruotsin lihaketju: arvon lisääminen yhteistyöllä
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Laukaisijana kriittisesti heikentynyt omavaraisuusaste % Sianliha 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Lähde: omat laskelmat Jordbruksverketin aineistosta
Siksi ruotsalaisjoulukinkku on muutama kruunu kalliimpaa Ruotsalaisen lihan arvotekijöitä: 1. Ruotsalainen eläinsuojelu on maailman kärkeä 2. Ruotsalaisessa kinkussa ei ole salmonellaa 3. Ruotsalaiset possut saavat vähiten antibiootteja koko EU:ssa 4. Ruotsalaisilla porsailla on saparot tallella 5. Ruotsalaiset porsaat ylläpitävät perinteistä maalaismaisemaa 6. Ruotsalaiset porsaat tuovat työpaikkoja Ruotsiin http://www.ica.se/icas-egna-varor/sortiment/kott/vi-gillar-svenskt-kott/
Lihasta tärkeimpiä myyntiargumentteja Ruotsin markkinoilla
Lihan arvon ja arvostuksen nostamisesta leijonaosan otti vähittäiskauppa
Maatalouden kannattavuuskerroin 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5 Saksa Tanska EU Suomi Ruotsi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yrittäjätulo tuotantosuunnittain 2012 2016 Tiloja edustettuna yhteensä, kpl 38900 34600 Viljelyala keskimäärin, ha 56,6 61,9 Eläinyksiköt keskimäärin 25,4 26,8 Viljanviljely, 11000 970 Kasvihuonetilat, 37300 47100 Lypsykarja, 47300 20900 Muu nautakarja, 22300 17100 Sikatalous, 40900 9220 Siipikarjatalous, 28800-9090 Kaikki tilat, 22000 9350 Lähde: Luke, Taloustohtori, FADN dataset
Espanja Kypros Italia Portugali Unkari Belgia Saksa Koratia Puola Ranska Bulgaria Tsekki Alankomaat Viro Slovakia Iso-Britannia Itävalta Irlanti Tanska Luxemburg Romania Latvia Liettua Slovenia Suomi Ruotsi mg/pcu* 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 Antibioottien käyttö EU maiden kotieläintoutannossa Tanskan ja Ruotsin viestinnästä on otettava opiksi Lähde: Sixth ESVAC report 2016, Table 6, p. 33. *sales in mg/pcu, population correction unit
Kuluttajien hintaherkkyys Kaupan omat merkit kasvattavat osuuttaan Discounterit jatkavat voittokulkuaan paitsi konseptin kotimaassa. Saksassa palvelujen merkitys kasvaa, hintojen merkitys vähenee. Discounterit pehmentävät konseptiaan. Ajatuksena on neuvoa kuluttajaa syömään fiksummin ja arvostamaan ruokaa.
Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus kuluttajien tulosta 0% 5% 10% 15% 20% 25% Liettua Viro Latvia Unkari Slovakia Portugali Puola Tsekki Kreikka Slovenia Italia Espanja Ranska Belgia Ruotsi Suomi EU28 Alankomaat Tanska Saksa Itävalta Irlanti Luxemburg Iso-Britannia Lähde: OECD 11,3 % 10,5 % 9,9 % 9,5 % 9,4 % 8,4 % 20,7 % 18,8 % 18,2 % 17,8 % 17,0 % 16,9 % 16,6 % 16,6 % 15,4 % 14,2 % 13,4 % 13,3 % 13,3 % 12,5 % 12,4 % 12,4 % 11,7 % 23,4 % Kaikki säästävät vaikka ei tarvitsisi. (Kauppa)
Kasvu viennistä Lisäarvotuotteet Jalostusasteen nostaminen Yhteistyö ketjun sisällä Asenne: aloitteellisuus ennakkoluulottomuus määrätietoisuus kielitaito avoimuus rohkeus Myynti ja markkinointiosaaminen ja koulutus Nuoret mukaan alaan Yhteistyö viennin edistämiseksi: Viranomaiset, yritykset, edustustot Ruoan ja elintarvikeketjun arvostuksen lisääminen