KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2006 vp Apurahansaajien sosiaaliturvan kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistunut esitys apurahansaajien sosiaaliturvan kehittämisessä noudatettavista periaatteista (29.12.2005) poikkeaa täysin siitä, mitä asiaa käsitellyt STM:n työryhmä esitti loppuraportissaan (STM:n työryhmämuistio 2004/9). STM:ssä joulukuussa valmistunut linjanveto uhkaa toteutuessaan huonontaa olennaisesti taiteilijoiden sosiaaliturvaa ja heidän sosio-ekonomista asemaansa. Esityksen suurin ongelma taiteilijoiden kannalta on se, että kaikki apurahaa saavat taiteilijat rinnastettaisiin yrittäjiin, millä ei ole vastinetta tosielämässä. Valtaosa taiteilijoista hankkii elantonsa apurahakauden ulkopuolella tekemällä työsuhteista työtä. Linjauksissa ei myöskään oteta kantaa valtion apurahojen kokonaissumman korottamiseen, mikä olisi ehdoton edellytys uudistukselle, jotta se ei toteutuessaan vähentäisi apurahansaajalle käteen jäävän osuuden määrää tai vaihtoehtoisesti jaettavien apurahojen lukumäärää. Myös apurahojen verokohtelua koskeva esitys on keskeneräinen. Aiemmassa valmistelutyössä uudistuksen lähtökohtana on ollut verovapaan apurahan määrän korottaminen vuositasolla. Nyt esityksessä on vain maininta siitä, että asiaa pitäisi selvittää. Taiteilijoita koskevat linjaukset Muistiossa (29.12.2005) todetaan apurahaa saavien taiteilijoiden ja kirjailijoiden osalta, että Yrittäjien eläkelakia (YEL) selkeytettäisiin siten, että lakiin lisättäisiin nimenomaan maininta siitä, että "heitä pidettäisiin YEL:ssa yrittäjinä". Apurahansaajien sosiaaliturvaa koskevat lakipykälät on luonnosteltu ainoastaan taiteilijoita varten. Tutkijoiden osalta on kirjattu, että "apurahatutkijoita ei pidettäisi kuitenkaan YEL-yrittäjinä". Ja toisaalta "yrittäjää, joka tekisi YEL-yrittäjätoiminnan ohella apurahalla tutkimusta, pidettäisiin yrittäjänä myös apurahalla työskentelyn osalta". Mihin tällainen apurahaa saavien henkilöiden kahtiajako perustuu? Esityksessä taiteilijoita kohdellaan lähtökohtaisesti yrittäjinä, kun taas tutkijoiden kohdalla tarkastellaan tosiasiallista työmarkkina-asemaa. Se, että henkilö toimii jossain taiteilija-ammatissa, ei tarkoita samalla yrittäjänä toimimista. Kaija Rensujeffin tutkimus "Taiteilijan asema" (julk. Taiteen keskustoimikunta, 2003) osoittaa, että vuonna 2000 taiteilijoista 29 % toimi ammatissaan työsuhteessa, 29 % freelancerina ja 28 % vapaana taiteilijana. Kaikista taiteilijoista vain 18 % oli yrittäjiä. Freelancerit ja vapaat taiteilijat voivat olla joko työsuhteisia tai yrittäjiä. Taiteilijoille on tyypillistä myös usean työn tekeminen samanaikaisesti. Apurahaa saavia taiteilijoita tulee kohdella kuten apurahaa saavia tutkijoitakin siten, että apurahakausi on neutraali suhteessa taiteilijan työmarkkina-asemaan. Apurahakauden tulee olla vaikutukseltaan neutraali myös suhteessa apurahansaajan oikeuteen saada työttömyysturvaa. Tästä tulee saada lakiesitykseen selkeä maininta. STM:n ehdottama "pakkoyrittäjyys" apurahataiteilijoille aiheuttaisi monenlaisia ongelmia Versio 2.0
mm. ansioperusteisen sosiaaliturvan määräytymisessä ja perusteluissa. Työntekijänä ennen apurahaa sosiaaliturvansa hankkinut joutuisi uuden yrittäjästatuksensa vuoksi lopettamaan tai keskeyttämään taiteellisen toimintansa. Keskeytykseltä vaaditaan neljän kuukauden kestoa, jolta ajalta turvaa ei makseta. Kuinka tämä onnistuu kuvataiteilijalta tai muusikolta, kun työvoimaviranomaiset vaativat näytöksi "yrittäjyyden" lopettamisesta mm. työhuoneesta luopumista tai instrumenttien myymistä? STM:n esitykseen sisältyy riski, että "työttömäksi yrittäjäksi" joutuminen saattaa johtaa siihen, ettei myönnettyä apurahaa uskalleta ottaa vastaan. Eläketurva Taiteilijoiden eläketurvaan nyt esitettyjen periaatteiden mukainen esitys ei toisi käytännössä mitään parannuksia, sillä mikä estää taiteilijaa vakuuttamasta saamaansa apurahaa YEL:ssa tälläkin hetkellä niin halutessaan? Mikäli eläkevakuutusmaksu muuttuisi pakolliseksi ilman, että apurahoja korotetaan, merkitsee se oleellista huononnusta niiden taiteilijoiden taloudelliseen tilanteeseen, jotka pyrkivät tulemaan toimeen ja työskentelemään vuosiapurahalla. Suomen Taiteilijaseura on kannattanut jo työryhmävalmisteluvaiheesta lähtien apurahansaajien sosiaaliturvan ratkaisemista erillislailla. Mikäli erillislain valmistelu on mahdotonta, tulee tarkastella tarkemmin MYEL:n (Maatalousyrittäjien eläkelaki) tarjoamia vakuutusmahdollisuuksia ja kuulla valmistelussa taiteilijajärjestöjä. Muu sosiaaliturva Muistiossa todetaan, että sairasvakuutuslain mukaiset päivärahaetuudet ja Kansaneläkelaitoksen myöntämä kuntoutusraha määräytyisivät vahvistetun YEL-tulon perusteella ja että SVL-vakuutusmaksut määräytyisivät YEL-työtulon pohjalta. Apurahaa saavan henkilön sosiaaliturvan paranemista tältä osin voidaan pitää taiteilijoiden osalta ainoana positiivisena seikkana esitetyssä uudistuksessa. Tosiasiallisen parannuksen aikaansaamiseksi tulisi kuitenkin sosiaaliturvaakin ajatellen nostaa myönnettäviä apurahoja ja verovapaan apurahan ylärajaa vuositasolla, jotta vakuutetun ansiotaso olisi korkeampi ja apurahansaajan käteen jäävä osuus pysyisi maksujen jälkeen ennallaan. Linjauksissa todetaan, että muu sosiaaliturva, kuten työttömyysturva ja tapaturmavakuutusturva sekä asumiseen perustuva sosiaaliturva ulkomailla olon ajalta, säilyisi apurahaa saavilla tutkijoilla ja taiteilijoilla entisellään. Tällä hetkellä tutkijat ja taiteilijat ovat eri asemassa, sillä taiteilijoilla ei säily oikeus Suomen sosiaaliturvaan heidän työskennellessään yli vuoden ajan apurahan turvin ulkomailla. STM:n linjaus tuntuu käsittämättömältä, koska erityisesti taiteilijoiden työskentely maamme rajojen ulkopuolella on monesti ehdoton edellytys luovalle työlle. Tehty ehdotus merkitsisi myös sitä, että yli vuoden kestäneen ulkomailla oleskelun jälkeen taiteilija ei saa äitiys- tai sairauspäivärahaa Suomessa. Yhteenveto Ottaen huomioon kaikki mainitut seikat nyt valmistunut esitys ei kelpaa lainsäädännön pohjaksi taiteilijoiden osalta vaan asia tulee valmistella uudelleen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, että lainsäädäntöön ehdotetut muutokset toteutuessaan johtavat apurahalla työskentelevien taiteilijoiden sosiaaliturvan ja työmarkkina-aseman heikentymiseen ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä perusteluissa mainittujen ongelmien poistamiseksi? 2
Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2006 Kaarina Dromberg /kok 3
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kaarina Drombergin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 62/2006 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, että lainsäädäntöön ehdotetut muutokset toteutuessaan johtavat apurahalla työskentelevien taiteilijoiden sosiaaliturvan ja työmarkkina-aseman heikentymiseen ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä perusteluissa mainittujen ongelmien poistamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama apurahansaajien sosiaaliturvaa selvittänyt työryhmä ehdotti yksimielisesti loppuraportissaan (Sosiaali- ja terveysministeriön Työryhmämuistioita 2004:9), että apurahansaajien sosiaaliturvaa kehitettäisiin vanhuuden sekä lyhyt- ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Tähän liittyen työryhmä jätti kuitenkin jatkoselvittelyn varaan useita kysymyksiä, muun muassa sen, toteutetaanko apurahansaajien eläketurva yrittäjien eläkelain yhteydessä vai erillisellä lailla. Apurahansaajien sosiaaliturvaa selvittäneen työryhmän työn ja sen loppuraportista annettujen lausuntojen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä on jatkettu virkatyönä apurahansaajien sosiaaliturvan kehittämistä koskevien kysymysten selvittämistä. Tämän selvitystyön perusteella hallituksen vuoden 2006 talousarvioesitystä koskevissa neuvotteluissa päätettiin, että apurahansaajien sosiaaliturvaa kehitetään siten, että apurahalla päätoimisesti työskentelevät saatetaan pakollisen yrittäjien eläkelain mukaisen turvan ja ansioperusteisen sairausvakuutuksen piiriin vuoden 2007 alusta lukien. Samalla päätettiin, että uudistus rahoitetaan YEL-järjestelmän tavoin. Edellä mainitun hallituksen päätöksen perusteella sosiaali- ja terveysministeriössä on aloitettu apurahansaajien sosiaaliturvan kehittämistä koskevan lainsäädännön valmistelutyö. Tässä yhteydessä on tarkoitus selvittää ja ratkaista myös apurahansaajien sosiaaliturvan kehittämisestä aiheutuvat muutostarpeet verottoman apurahan ylärajan muuttamiseksi. Tämä työ on vielä kesken. Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2006 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen 4
Ministerns svar KK 62/2006 vp Kaarina Dromberg /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 62/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Kaarina Dromberg /saml: Är regeringen medveten om att den sociala tryggheten och ställningen på arbetsmarknaden försvagas för konstnärer som försörjer sig med stipendier om de föreslagna ändringarna i lagstiftningen genomförs och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att avhjälpa de problem som nämns i motiveringen till spörsmålet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta arbetsgruppen för utredning av den sociala tryggheten för stipendiater har i sin slutrapport (Social- och hälsovårdsministeriets arbetsgruppspromemoria 2004:9) enhälligt föreslagit att stipendiaternas sociala trygghet bör stärkas så att dessa är bättre förberedda inför ålderdom, såväl kortvarig som långvarig arbetsoförmåga och familjeförsörjarens bortgång. Arbetsgruppen hänvisade emellertid flera frågor till fortsatt utredning, bland annat frågan om huruvida stipendiaternas pensionsskydd skall ordnas enligt lagen om pension för företagare eller på något annat sätt. Utifrån det arbete som har utförts i arbetsgruppen för utredning av den sociala tryggheten för stipendiater och utlåtandena om arbetsgruppens slutrapport har man vid social- och hälsovårdsministeriet fortsatt att som tjänsteuppdrag klarlägga frågor som gäller utvecklingen av den sociala tryggheten för stipendiater. På basis av dessa klarlägganden fattade man i samband med förhandlingarna om regeringens budgetproposition för 2006 beslut om att utveckla stipendiaternas sociala trygghet så att de, som huvudsakligen försörjer sig med stipendium skall omfattas av företagarnas lagstadgade pensionsskydd samt från början av 2007 av den inkomstrelaterade sjukförsäkringen. Samtidigt beslutades det att det nya systemet finansieras på samma sätt som FöPL-systemet. Regeringens ovannämnda beslut har resulterat i att beredningen av en lagstiftning som gäller utvecklingen av den sociala tryggheten för stipendiater har inletts vid social- och hälsovårdsministeriet. Avsikten är även att klarlägga och fastställa vilka behov av ändringar förbättringen av stipendiaternas sociala trygghet ger upphov när det gäller den övre gränsen för skattefria stipendier. Detta arbete pågår fortfarande. Helsingfors den 8 mars 2006 Social- och hälsovårdsminister Tuula Haatainen 5