VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot 29.5.2017 Juha Honkatukia Senior principal scientist
Taustaa EU:n ja Suomen kiertotaloustiekartat VTT, SYKE, MOTIVA: arvioitakin tehty Monet suurista volyymeistä mukana esim. KEIJUssa (biokaasu, puu- ja jätepohjaiset biopolttoaineet) Ilmasto- ja energiapolitiikkaa sivuavat ohjauskeinot kartoitettu kattavasti top down dominoi Uudet mahdollisuudet perustuvat uusien tuotteiden ja markkinoiden luomiseen (SYKE KIVIKI, VTT Kiertotaloudesta kasvua) ohjauskeinojen kirjo kasvaa Tarvitaan yksityiskohtaista tietoa materiaalivirroista, teknologiasta, säätelystä Tässä hankkeessa arvioidaan taloudellisen ohjauksen käyttöä tunnitettujen kiertotalouden potentiaalien tukemiseen Hanke pyrkii tunnistamaan taloudellisesti merkittävät potentiaalit, niiden käyttöönottoa tukevat ja vaikeuttavat tekijät, ja mahdollisuudet niiden kustannustehokkaaseen edistämiseen taloudellisin ohjauskeinoin 27/08/2017 2
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot-hanke Työpaketti 1: Keskeiset kiertotaloustoimet ja niiden ohjauksen tarpeet eri arvoketjuissa. Teolliset symbioosit Arvoketjut Yritysvaikutukset, case-studyt Työpaketti 2: Katsaus taloudellisiin ohjauskeinoihin ja ohjauskeinojen valinta jatkotarkasteluun. Kansainvälinen ohjauskeinokatsaus (vierailut mm. Ruotsi) Ohjauskeinojen vaikutusten tunnistaminen Jäteverot Työpaketti 3: Keskeisten ohjauskeinojen jatkotarkastelu ja vaikutusten arviointi. Vaikutusten arviointi, mallintaminen, linkit muihin ohjauskeinoihin Talous-, työllisyys-, valtiontalousvaikutukset Työpaketti 4: Synteesi ja politiikkasuositukset. synteesi ohjauskeinojen muutostarpeista Politiikkasuositukset, seuranta Viestintä 27/08/2017 3
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot-hanke 4-6 2018 1-3 2018 10-12 2017 7-9 2017 4-6 2017 2-3 2017 Ohjausryhmän kokoukset (alustavasti) x x x x Viestintään liittyvät toimenpiteet Työpajat (alustava yhteistyö VN TEAS 4.1 a ja c:n kanssa) Loppuraportin julkaiseminen Työpaketti 1: Kiertotaloustoimet ja niiden ohjauksen mahdollisuudet eri arvoketjuissa Työpaketti 2: Katsaus taloudellisiin ohjauskeinoihin ja valinta jatkotarkasteluun Työpaketti 3: Keskeisten ohjauskeinoja jatkotarkastelu ja vaikutusten arviointi Työpaketti 4: Synteesi ja politiikkasuositukset 27/08/2017 4
Ohjauskeinojen mallintamisesta Tarjonta: kansantalouden tuotantopotentiaali määräytyy sekä teknologian kehittymisestä seuraavasta tuottavuuskasvusta, investointikyvystä, että käytettävissä olevasta työpanoksesta tuottavuuserot muuttavat toimialarakennetta teollisuuden työvoimaosuus vähenee tuottavuuden kasvun vaikutus näkyy kasvavasti myös monissa palveluissa väestörakenne merkittävä rajoite Kysyntä: tuottavuuserot muuttavat suhteellisia hintoja ja vaikuttavat kysyntärakenteeseen palvelujen osuus kasvaa myös vaurastuminen kasvattaa palvelujen suhteellista osuutta teknologian muutos kasvattaa palvelujen roolia myös viennin osalta 27/08/2017 5
Ohjauskeinojen mallintamisesta Tasapainomalleja käytetään yleisesti pitkän aikavälin kehityksen ennakointiin ja taloudellisten ohjauskeinojen vaikutusten arviointiin Viime vuosina tasapainomallein tehtävällä ennakoinnilla on ollut Suomessa suuri rooli työvoiman tarpeen, koulutustarpeiden, aluekehityksen ja ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa Mallien etuna teoreettinen perusta, jonka avulla syyseuraussuhteet ymmärrettäviä Toistavat historian yksityiskohtaisesti Konsistentteja kasvuteorian suurten linjojen kanssa ennen kaikkea jatkuvan rakennemuutoksen Teorian valossa voidaan puhua sekä tarjonta että kysyntärakenteen muutostrendeistä 27/08/2017 6
KIVIKI-Kiertotalousskenaariot Laskenta inkrementaalisesti Ruoan hävikki +Ravinnekierto +Kalarehu +Härkäpapu +Muovin kierrätys +Liikenne +Ligniini Kaikki skenaariot muuttavat joko tuotanto- tai kulutusrakennetta, tai molempia Muutokset kuvattiin tuote- ja arvoketjutasolla Potentiaalin toteutumisen vaatimia tukia EI arvioitu, mutta tulokset viittaavat siihen, että niitä paikoin tarvittaisiin Implisiittisesti myös sääntelyn rooli muuttuu eräissä skenaarioissa 27/08/2017 7
Kiertotalousskenaariot: ruoan hävikki Vaikutukset on impact: Ruokahävikin arvo Vähentä minen Meur % Kotitaloudet 400 30 Ravintolat 60 50 Kauppa 110 30 Ruoan menekin pieneneminen heijastuu koko arvoketjuun ja vähentää sekä kotimaisten että tuontipanosten käyttöä 27/08/2017 8
Kiertotalousskenaariot: +muovien, tekstiilien ja elektroniikkajätteiden kierrätys Vaikutukset on impact: Investoinnit muovin käsittelyyn 170 MEUROA Syrjäyttää tuontimuovia 30 MEUROlla vuodessa Kierrätystekstiili syrjäyttää valmistuksessa uutta materiaalia Elektroniikan kierrätys palauttaa jalometalleja käyttöön 27/08/2017 9
0,5 Investoinnit (tasoero perusuraan, prosenttia) Ruokahävikki 0,4 Ruokahävikki, kierrätyslannoitevalmisteet ja biokaasu liikenteessä 0,3 liikenteessä ja kalarehu 0,2 liikenteessä, kalarehu ja härkäpapu 0,1 0-0,1 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 27/08/2017 10 2029 2030 uudelleenkäyttö, kierrätysmuovit ja elektroniikan kierrätys kierrätys ja liikenne kierrätys, liikenne ja metsäteollisuus
Työllisyys (tasoero perusuraan, prosenttia) 0,25 Ruokahävikki 0,2 Ruokahävikki, kierrätyslannoitevalmisteet ja biokaasu liikenteessä 0,15 liikenteessä ja kalarehu liikenteessä, kalarehu ja härkäpapu 0,1 0,05 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 27/08/2017 11 2029 2030 uudelleenkäyttö, kierrätysmuovit ja elektroniikan kierrätys kierrätys ja liikenne kierrätys, liikenne ja metsäteollisuus
0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0-0,1 Ruokahävikki Ruokahävikki, kierrätyslannoitevalmisteet ja biokaasu liikenteessä Politiikkatoimien vaikutukset kasvukontribuutioihin, (ero perusurasta, prosenttiyksikköä) Ruokahävikki, kierrätyslannoitevalmisteet, biokaasu liikenteessä ja kalarehu Ruokahävikki, kierrätyslannoitevalmisteet, biokaasu liikenteessä, kalarehu ja härkäpapu Ruokahävikki, kierrätyslannoitevalmisteet, biokaasu liikenteessä, kalarehu, härkäpapu, tekstiilien uudelleenkäyttö, kierrätysmuovit ja elektroniikan kierrätys Ruokahävikki, kierrätyslannoitevalmisteet, biokaasu liikenteessä, kalarehu, härkäpapu, tekstiilien uudelleenkäyttö, kierrätysmuovit, elektroniikan kierrätys ja liikenne Ruokahävikki, kierrätyslannoitevalmisteet, biokaasu liikenteessä, kalarehu, härkäpapu, tekstiilien uudelleenkäyttö, kierrätysmuovit, elektroniikan kierrätys, liikenne ja metsäteollisuus 27/08/2017 12 Teknologia Pääoma Työpanos Hyödykeverot
0,7 Kansantuote (tasoero perusuraan, prosenttia) Ruokahävikki 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 2015 kierrätys, liikenne ja metsäteollisuus 27/08/2017 13 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Ruokahävikki, kierrätyslannoitevalmisteet ja biokaasu liikenteessä liikenteessä ja kalarehu liikenteessä, kalarehu ja härkäpapu uudelleenkäyttö, kierrätysmuovit ja elektroniikan kierrätys kierrätys ja liikenne
0,5 0,4 Politiikan vaikutus hyödykkeiden kasvukontribuutioihin (ero perusuraan, prosenttiyksikköä) Ruokahävikki 0,3 0,2 0,1 0-0,1-0,2-0,3-0,4 Maa- ja metsätalous Kemianteollisuus Rakentaminen Elektroniikkateollisuus Öljynjalostus Perusmetallit Kaivosteollisuus Muut teollisuus Muut palvelut Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Selluloosa- ja paperiteollisuus Vähittäiskauppa 27/08/2017 14 Kuljetus ja liikenne Sähköntuotanto ja lämmitys Ruokahävikki, kierrätyslannoitevalmisteet ja biokaasu liikenteessä liikenteessä ja kalarehu liikenteessä, kalarehu ja härkäpapu uudelleenkäyttö, kierrätysmuovit ja elektroniikan kierrätys kierrätys ja liikenne kierrätys, liikenne ja metsäteollisuus
Politiikan vaikutus toimialojen toimialojen kasvukontribuutioihin (ero perusurasta, prosenttiyksikköä) 0,3 0,25 Ruokahävikki 0,2 Ruokahävikki, kierrätyslannoitevalmisteet ja biokaasu liikenteessä 0,15 0,1 liikenteessä ja kalarehu 0,05 liikenteessä, kalarehu ja härkäpapu 0-0,05 Maa- ja metsätalous Kemianteollisuus Rakentaminen Elektroniikkateollisuus Öljynjalostus Perusmetallit Kaivosteollisuus Muut teollisuus Muut palvelut Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Selluloosa- ja paperiteollisuus Vähittäiskauppa kierrätys, liikenne ja metsäteollisuus 27/08/2017 15 Kuljetus ja liikenne Sähköntuotanto ja lämmitys uudelleenkäyttö, kierrätysmuovit ja elektroniikan kierrätys kierrätys ja liikenne
Johtopäätöksiä KIVIKI: Kaikki skenaariot parantavat kansantuotetta Yhteisvaikutus verraten suuri (0,6% vuonna 2030) kompensoisi suuren osan päästöjen vähennyskustannuksista Lisätyöpaikkojen syntyminen mahdollista (+5000 vuonna 2030), mutta 2030 mennessä työn tarjonta on jo rajoite kiertotalous ei suoraan vaikuta siihen KIMAT: Aiemmat esimerkit korostuneesti alkutuotannosta ja elintarviketeollisuudesta, teollisuudesta rajallisempia MOTIVAn aineistoista viitteitä volyymista, täydennetään ENVIMAT-aineiston ja case-studyjen avulla arvoketjujen muutokset kuvataan malleissa taloudellisina päätöksinä, joihin ohjauskeinoilla voidaan vaikuttaa 27/08/2017 16
KIMAT-caset ja niiden mallintaminen 1) Prosessiteollisuus: Metsäteollisuuden tuhkat, lietteet sakat - uusia ratkaisuja kehitetään jo Metalliteollisuuden sakat regulaatio kuinka jäte markkinahyödykkeeksi? 2) Elintarvikepakkaukset arvoketjuna muovin keräys, elintarvikehukka (SITRA, VTT) regulaationäkökulma on osin uusi 3) Konepajateollisuus Työkoneiden uudelleenvalmistus (SITRA, VTT, useita casejä) Kuinka arvoketju rakentuu? 4) Rakennusteollisuus Isot volyymit metallit kiertävät jo, betonijäte infran rakentamiseen, onko tilaa parantamiseen? 27/08/2017 17
TECHNOLOGY FOR BUSINESS