Sisällys Tiivistelmä... 2 1. Käsitteiden määrittely... 3 3. Pudasjärven työllisyystilanteen kuvaus... 6 4. Työllisyyden tavoitteet... 7 5. Toimenpiteet tavoitteille... 7 6. Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi (henkilöstö, tilat, rahat)... 12 1
Tiivistelmä Tämän työllistämissuunnitelman keskeisin tavoite on Pudasjärven alueen työllisyyden toimijoiden verkottuminen, yhteisten päämäärien ja tavoitehakuisen toiminnan kehittäminen ja tuottaminen. Pudasjärven kaupungin työllistämissuunnitelmaa on työstetty vastaamaan vuoden 2014 työelämän haasteisiin. Vuoden 2013 laajat muutokset valtakunnallisesti työllistämisessä vaikeuttivat alkuvuonna eri toimijoiden välistä tuloksellista yhteistyötä ja tavoitteellisuutta. Julkinen työvoimapalvelulaki muuttui siten, että aiemmin käytössä olleet työharjoittelu ja työelämävalmennus jäivät pois ja tilalle tuli työkokeilu. Työkokeilun käyttöä on rajattu ja se on selkeästi tavoitteellista, lähinnä vailla ammatillista tutkintoa oleville henkilöille tarkoitettu toimenpide. Palkkatuen käyttöä on ohjeistettu ja siinä näkyy selkeämmin tarkoituksenmukaisuusharkinta. Työllisyyden edistämisen toimintaa tuottavat eri toimijat. Kaupungin työllistämispalveluiden tehtävänä on tällä hetkellä ensisijaisesti tukea nuorten ja yli 500 pv työttömänä olleiden työllistymistä tai kuntoutumista kohti työelämää tarjoamalla asiakaslähtöisiä työllisyyspalveluita ja henkilökohtaista tukea ja ohjausta. Työllistämispalveluiden toimintaan kuuluvat kaupungin ja Oulunkaaren ky:n palkkatukityöllistäminen ja työkokeilupaikkoihin ohjaaminen, työllistymistä edistävien toimenpiteiden mahdollistaminen nuorten työpaja (Karhupaja), työllistämishankkeet, koululaisten kesätyöllistäminen sekä yhdistysten työllistämisen tukeminen. Nuorisolain mukaiseen (Nuorisolaki 72/2006, pykälä 7 sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut.) Karhupajan toimintaan on vuonna 2013 osallistunut 65 henkilöä, joista nuoria 44, aikuisia 21 joista 5 palkkatuella palkattua. Nuorten työpajatoiminta on nuorisopolitiikkaa, joka tuottaa elämänhallintaan liittyviä taitoja ( Sana valmennuslaitos kuvaa toimintaa parhaiten Kirsi-Marja Stewart, AVI, 13.3.2014). Työllisyystoiminnassa toimintakauden kehitys tulee suuntaamaan yritysyhteistyöhön; työnetsijän ja työhön valmentajan työn kehittämiseen ja tehokkaaseen käyttöön. Karhupajan lisäksi kehitetään uusi työfoorumitoiminta, joka toimii tarvelähtöisesti ja seinättömästi. Tavoitteena on palveluiden tuottaminen tuloksellisesti kaikille ikäryhmille työllisyyden ja osallisuuden lisäämiseksi. Työllisyyskoordinaattori on osallistunut työllistämistä edistävien toimenpiteiden tarjontaan v 2013 työllistämällä (työllistämisyksikön budjetista) yht. 32 työtöntä työnhakijaa (10 alle 29 v ja 22 yli 29 v). Oppisopimuskoulutettavia näistä on 3 henkilöä, jotka ovat valmistumassa ammatteihinsa toukokuussa 2014. Lisäksi kaupungin muihin yksiköihin on työllistetty 16 henkilöä ja Oulunkaaren kuntayhtymän Pudasjärven yksikköön 17 vaikeasti työllistettävää (yli 500 pv) työnhakijaa. Työllistämisjaksoihin on pyritty liittämään henkilön koulutussuunnitelmat ja jatkopolkujen rakentaminen yhdessä asiakkaan ja työnantajan kanssa. Työllisyyskoordinaattori hoitaa työllistämisen kaupunkilisän maksatuksen työllistäville yhdistyksille ja viime vuoden aikana ko. kaupunkilisää sai 2
15 paikallista yhdistystä, jotka työllistivät yhteensä 56 työtöntä, joista 7 henkilöä alle 29 v. Yrityksiin työllistämistä ei ole aktiivisesti edistetty. Kuntouttava työtoiminta on toteutettu Oulunkaaren kuntayhtymän ohjaajan toimesta. Toimintaan on osallistunut 67 henkilöä v. -13 (20 henkilöä alle 25-vuotiasta). Asiakkaista 40 on kuntaosuusmaksun listoilta. Kuntouttava työtoiminta on mahdollista ryhtyä tuottamaan kaupungin omana palveluna, jolloin siitä tulisi luonteva osa työllistämisen kokonaisuutta (vrt. TEM raportti 7/2012, jossa käsite aktiivinen sosiaalinen työvoimapolitiikka). Kerttu ja Kauko hankkeessa on kyetty tarjoamaan vuosina 2011 13 palkkatuki- ja työkokeilupaikkoja yhteensä 140 työttömälle henkilölle sivukylillä kolmannelle sektorille (yksi oppisopimus). Hanke on päättymässä keväällä 2014, joten jatkumoksi on kehitteillä nuorille ja pitkäaikaistyöttömille kohdistettua työllistämishanketta. Kerttu ja Kauko -hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja hyödynnetään kaupungin tulevissa työllistämiseen liittyvissä toiminnoissa. Yhdistykset ovat ensisijaisesti työllistäneet palkkatuella vaikeasti työllistettäviä henkilöitä (yli 500 pv.) Lyhyt (1-2 kk) työkokeilujakso on tarvittaessa edeltänyt palkkatukityötä. Työllistävä yhdistys voi ottaa myös kuntouttavan työtoimintaan osallistuvia ja näin on luotu uusia tarpeellisia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja kylille. Tärkeimmät kehitettävät asiat Tavoitteellinen yhteistyö toimijoiden kesken; verkostoyhteistyö, toiminnan kehittäminen ja laadukas tuottaminen, ohjaus ja seuranta välityömarkkinoiden positiivinen esillä olo (verkkosivut/facebook/tapahtumat/esitteet) 1. Käsitteiden määrittely 2013 voimaan tulleessa julkisessa työvoima - ja yrityspalvelusta annetussa laissa ei ole erikseen määritelty ikärajoja tai työkykyisyyttä. Henkilö on työtön työnhakija, jos hän ei ole työ- tai virkasuhteessa, työllisty yrittäjänä tai omassa työssään tai ei ole päätoiminen opiskelija. Välityömarkkinat Tiivistetysti välityömarkkinoita voi kuvata seuraavasti: Työttömille tarjottavat määräaikaiset työmahdollisuudet, palkkatuella tai ilman työsuhdetta, työllistymistä edistävänä toimenpiteenä. Työntekijälle tai toimenpiteeseen osallistuvalle tarjotaan avotyömarkkinoita enemmän työnohjausta ja tukea. Tavoitteena työnhakijalla on parantaa osaamistaan ja työelämävalmiuksiaan, jotka edistävät mahdollisuuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille. Välityömarkkinoiden toiminnot muodostuvat kahdesta erilaisesta kokonaisuudesta 3
1. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevasta aktiivisesta sosiaalipolitiikasta 2. Aktiivinen työvoimapolitiikka (osaamista ja työmarkkina-asemaa parantavat toimenpiteet) Heikossa työmarkkinatilanteessa oleva: Pitkäaikaistyötön on työnhakija joka on ollut yhdenjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä työnhakijana, tai joka on ollut useammassa työttömyysjaksossa yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana ja joka työttömyyden toistuvuuden ja keston perusteella on rinnastettavissa yhtäjaksoisesi 12 kuukautta työttömänä olleeseen. Vaikeasti työllistyvä on työtön työnhakija, joka on saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 500 päivää ja jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt työttömyysturvalain 6. luvun 7 tai 9 tarkoitetun enimmäisajan johdosta. Osatyökykyinen; laissa käytetään ilmaisua vamma tai sairaus, silloin kun on syytä erikseen huomioida terveydentila. Kuntouttava työtoiminta on lakisääteistä (189/2001) sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, jonka tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia sekä syrjäytymistä ja vahvistaa asiakkaan elämän ja arjenhallintaa. Lain keskeinen ajatus on tiivis yhteistyö kuntien ja TE- toimistojen välillä. Pajatoiminta voi olla hyvin monimuotoista. Tässä työllistämissuunnitelmassa kuvataan Karhupajaa; nuorten työpajatoimintaa, joka on nuorisolain mukaista. Karhupajan toiminta on 16-28 vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea koulutus- ja työelämäuran löytämiseksi, elämänhallintataitojen ja oman motivaation vahvistamiseen tai mielekästä tekemistä (Karhupajan kehittämissuunnitelma 2014). Lisäksi kuvataan uutta kehitettävää Työfoorumitoimintaa, joka on suunnattu yli 29- vuotiaille sekä ammattikoulutetuille nuorille sekä kaikille työfoorumista hyötyville henkilöille. Uusi työfoorumimalli toteutetaan asiakas-/ tarvelähtöisesti sekä seinättömänä työtoimintana. Seinätön työpaja tarjoaa työpaikalla työvaltaisen oppimisympäristön. Työelämäläheisyyttä tukee uudistettu laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä nuorisotakuun toteuttaminen. Seinättömyys mahdollistaa uusia kuntoutumisen, valmentautumisen ja oppimisen mahdollisuuksia erityö- ja ammattialoille, melko pienillä investoinneilla. (Seinätön valmennus työpajalla, toim. Outi Hedemäki, TPY, 20113.) 4
Karhupajan toiminnan määrittely Karhupajan toiminta on osa kunnan nuorisopolitiikkaa. Karhupajan kohderyhmänä ovat ensisijaisesti enintään 28-vuotiaat nuoret, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Näitä nuoria ovat esimerkiksi työttömät työnhakijat, toimeentulotukea tai kuntoutustukea saavat, henkilökohtaista tukea tarvitsevat oppilaat tai opiskelijat tai koulutuksen keskeyttäneet tai ilman jatkoopiskelupaikkaa olevat nuoret. Työpajatoiminta sijoittuu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palvelujen ja avoimien koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon ja on monialaista toimintaa. OKM tukee nuorten työpajatoimintaa (harkinnanvarainen tuki). Opetus ja kulttuuriministeriön määrärahoista tuetaan työpajatoimintaa, joissa painotetaan nuorten elämäntaitojen ja sosiaalisen vahvistumisen tukemista sekä niihin liittyvää ohjausta, valmennusta sekä matalan kynnyksen pajatoiminnan eli nk. starttipajan kehittämistä tai työpajalla tehdyn toiminnan vaikuttavuuden seurantaa, itsearviointia ja niiden kehittämistä tai työpajatoiminnan monialaista toimintaa ja sen kehittämistä, jotta työpajatoiminta vakinaistuu osaksi alueensa julkisen sektorin palveluja nuorille tai yhteisöllisten nuorisotyön menetelmien lisäämistä ja mallintamista työpajatoiminnassa tai monikulttuurisuuden osaamisen lisäämistä työpajoilla tai etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan yhteistyömuotojen kehittämistä tai ehkäisevää päihde- ja huumetyötä työpajalla erilaisten työpajapalvelujen tuotteistamista pajojen ja koulutuksenjärjestäjien yhteistyön kehittämistä tai tuetun oppisopimustoiminnan kehittämistä tai yhteistyötä nuorta tukevien tieto- ja neuvontapalvelujen kanssa Karhupaja jatkaa nuorisolain mukaista toimintaa ja sen toiminta on kuvattu Karhupajan kehittämissuunnitelmassa (liite 1). 5
3. Pudasjärven työllisyystilanteen kuvaus Työnhakijat Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 19,2 % (marraskuu/16.4 %, lokakuu /15,0 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla 15 % (marraskuu /13.5 %, lokakuu/ 13,2 %.) Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 637 (marraskuu/ 543) joista miehiä 445 (marraskuu/368). Alle 25 vuotiaita oli 84 (marraskuu/ 62) ja alle 20-vuotiaita 22 henkilöä (marraskuu/ 17). Työttömistä työnhakijoista on määritelty 125 vammaiset/pitkäaikaissairaat henkilöt (marraskuu/123). Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 103 henkilöä (marraskuu/ 99 henkilöä). Joka viides työnhakija kuuluu ammattiryhmään teollisuusala ja toinen suuri työttömien ammattiryhmä on rakennus- ja kaivosalan osaajat. Avoimia työpaikkoja oli 26; terveydenhuollon, kaupan - ja palvelualan töitä. Toimenpiteet v. 2013; palkkatuki, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta (liite) kaupungilla 48 henkilöä Oulunkaarella 17 henkilöä pajalla 65 henkilöä yhdistyksissä 56 henkilöä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajalla 20 henkilöä Pudasjärven työllistämisen kehittämisalueet 1. yritysyhteistyön lisääminen ja eri organisaatioiden 2. tuloksellisuuden/vaikuttavuuden ja laadun seuranta 3. työnetsijä 4. työhön valmentaja 5. välityömarkkinoiden positiivinen esillä olo (verkkosivut/facebook/tapahtumat/esitteet) kehitettävä välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille siirtymää Työllisyyden edistäminen edellyttää laaja-alaista, tavoitteellista yhteistyötä eikä siihen kuulu ns. asiakasomistajuus. Erityisen haasteellista on riittävän varhainen kontaktin luominen työttömäksi tai ilman koulutuspaikkaa jääneeseen henkilöön, mikäli joku tai jotkut tahot omivat asiakkaan oman palvelun ja tuen piiriin. 6
4. Työllisyyden tavoitteet Työllisyyssuunnitelma nivoutuu laajasti koko kuntalaisten hyvinvoinnin suunnitelmaan ja sitä kuvaava hyvinvointikertomusta. Osallisuus, yhteisöllisyys ja voimaantuminen lisäävät asukkaiden elinvoimaa. Yhteisöllisyyden myötä työn tekemisen kulttuuri vahvistuu ja terveyserot kaventuvat. Pudasjärven kaupungilla on laajat hyvinvoinnin ja työllistämisen edistämisen tavoitteet, jotka nivoutuvat toisiinsa. Toimintamallin tulee olla vaikuttavaa ja tulokselliseen toimintaan suuntaava ja vaikuttavuutta tullaan kehittämään vahvistamalla ylisektorista moniammatillista yhteistyötä. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan (lopullinen tieto vuodelta 2011) Pudasjärvellä oli työvoimaan kuuluvia henkilöitä 3312. Vuoden 2014 loppuun mennessä tavoitteeksi asetetaan, että työttömyys laskee 12 %:iin. Nuorten alle 25 vuotiaiden työttömyys laskee 0 %:iin. Passiiviaikaista työmarkkinatukea yli 500 pv saaneiden määrä vähenee 20:een henkilöön. 5. Toimenpiteet työllistämistavoitteille Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimijoiden ja toimintojen yhdistämistä työllisyyden edistämiseksi. Eri toimijoiden tehtäviä tarkistetaan vastaamaan vaikuttavuutta ja edistämään kitkatonta yhteistyötä. Kehitettävä työfoorumitoiminta Aikuiset yli 29 v sekä ammattikoulutetut alle 29-vuotiaat ovat olleet ilman säännöllistä ja tavoitteellista toimintaa, vaikka heidän osuutensa työttömistä työnhakijoista on liki 90 %. Aikuisten tarve yksilöllisen ohjaukseen, ryhmäohjaukseen, työnhakutaitojen kartuttamiseen, työn saamiseen ja työhön valmentajan palveluihin ovat kiistattomat. o Luodaan perinteisen työpajatoiminnan (Karhupajan) (nuorisolain mukaisen) lisäksi uusi työtoiminta-malli; tarvelähtöiset matalan kynnyksen työfoorumit sekä seinätön työtoiminta. Asiakkuuksien kehittymisen ja toiminnan laajenemisen mahdollistamiseksi vuokrataan sopivat tilat keskustan alueelta (esim. Pudasjärven entinen matkailutila sekä taitokeskuksen tilat; Harjuksen kiinteistö). Matalan kynnyksen työfoorumin ja seinättömän työtoiminnan tilojen käyttöönotto on mahdollista keväällä 2014, siirtymäkausi vuoden 2014 loppuun saakka. 7
Työllisyyskoordinaattorin tehtävä Koordinaattorin tehtäviin kuuluvat mm. palkkatukityöpaikkojen etsintä Oulunkaaren ja kaupungin sisäisistä paikoista, työnhakijoiden haastattelut, palkkatuen hakeminen, sopimusten laatiminen, työllistämisyksikön budjettiin työllistettyjen henkilöstöhallintaan kuuluvat työt, työllistämisen kaupunkilisien maksatus yhdistyksille. Työhön sisältyy nykyisellään runsaasti rutiininomaista paperityötä, jota voi helpottaa esim. palkkatukityöllistetyillä. Kehitettävänä on koordinaattorin osaamisen hyödyntäminen asiakashankintaan, välityömarkkinoiden koordinointiin sekä kehittämistehtäviin. Vapaa-aikaohjaaja Tällä hetkellä henkilö on oppisopimuksella Työllistämispalveluilla ja on valmistunut keväällä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Aloittamassa keväällä KYLÄKAVERI - toiminnan, joka on työllistämistä edistävien toimenpiteiden ohjausta sivukylillä. Toimenkuvaan liitetään työnetsijä / työhönvalmentajan tehtävät. Karhupaja /Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön ja Karhupajan yhteistyöllä voidaan turvata edelleen palvelujen saatavuus niille nuorille, joilla ei ole riittävää omaa aloitekykyä hakeutua palvelujen piiriin. Etsivän työn avulla tukea tarvitsevat nuoret saatetaan niiden palvelujen piiriin, jotka parantavat nuorten arjenhallintataitoja ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Samalla ohjataan oppivelvollisuusikäisiä jatkamaan peruskoulu loppuun. Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Yhtenä tehtävänä on kehittää ja tehostaa nuorisotyön, nuortentyöpajatoiminnan (Karhupajan) ja etsivän nuorisotyön toimintaa. (Nuorisolaki 3 luku, 7. tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Kunnat päättävät itse millä tavoin ne toteuttavat nämä palvelut. Nuorisolaissa todetaan, että niitä toteutetaan alueellisena ja monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyössä nuorten ja järjestöjen kanssa. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on toteutettu Oulunkaaren kuntayhtymän ohjaajan toimesta. Toiminnan on koettu olevan irrallista muusta työllistämistä edistävästä toiminnasta, joten on syytä ryhtyä toteuttamaan kuntouttava työtoiminta kaupungin omana toimintana. Muutos työstetään yhdessä kuntayhtymän kanssa / kuntaneuvottelut. 8
VÄLTTÄMÄTTÖMÄT TEHTÄVÄT 1. yhteinen toimitila työllisyyden parissa työskenteleville (edellä luetellut) 2. muuttuneet toimintamallit; haetaan sisällöt ja määritellään toimijat yhdessä 3. nimetään työllisyystyöryhmä (ohjausryhmä) joka seuraa työttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden, työllisyysrakenteen, nuorten työllisyyden tilannetta ja työmarkkinatukimenoja (kvartaalikatsaus) 4. luodaan ja ylläpidetään Netti-sivuja, joissa ajantasainen tieto (TYÖLAARI; työkokeilupaikat, facebook) 5. työllisyyden hoidon keskitetty johtaminen ja kehittäminen 1. Nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen vahvistuminen Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Haetaan valtion avustusta nuorten työpajatoimintaan (Karhupaja) ja etsivään nuorisotyöhön (Nuorisopolitiikkaa) Nuorten koulupudokkaiden määrä 0 50 % nuorten työpaja valmennettavista löytää jatkopolun (Nuorten alle 20-v. työttömyys 0 % 12/2014) Koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevat 25 29 v. nuoret mukana työpajatoiminnassa 100 % 12/2014) Työfoorumintoiminnan kehittäminen Luodaan matalan kynnyksen seinätön työfoorumi - malli sekä tarvelähtöinen matalan kynnyksen työtoiminta (Työllisyystoiminta) Ammattikoulutetuilla/nuorten työpajatoiminnan ulkopuolella olevilla nuorilla on foorumi-, työkokeilu- tai työpaikka tai kuntouttavan työtoiminnan paikka Kesätyöllistäminen 4H Nuorten kesätyöllistäminen Toimintasuunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutuvat Työllistetään kaikki 96 99 syntyneet kesällä 2014 Vuoden 2014 aikana on tavoitteena kehittää seinättömän työfoorumin toimintamallia, jossa pajalle tehdään sopimus, jos nuoren elämäntilanne sitä edellyttää; tavoitteena avoimet työmarkkinat tai koulutuspaikka. Nuorten työpaja (Karhupaja) kehittää perinteisen työpajatoiminnan rinnalle seinättömän valmennuksen. 9
2. Aikuisten työfoorumitoiminnan sisällön kehittäminen Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Osallisuuden tukeminen verkostoitunut toiminta yksilön tavoitteita tukevaa matalan kynnyksen tarvelähtöinen työfoorumitoiminta ja seinätön työtoiminta Työfoorumitoiminnan laadun arviointi kiitettävä Yli 500 päivää passiiviaikaista työmarkkinatukea saaneiden työttömyys minimoidaan 12/2014 mennessä 3. Kuntouttavan työtoiminnan vahvistaminen/kehittäminen Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Kuntouttavan työtoiminnan oikea-aikainen ja riittävä toteuttaminen kaupungilla oma kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja ja riittävästi työtoimintaan paikkoja Toiminta tuloksellista; yksilöllistä ja asiakasta voimaannuttavaa 4. Palkkatukityöllistäminen Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Palkkatukityöllistämisen kehittäminen/lisääminen Uusia työpaikkoja yrityksiin entisten työllistäjien lisäksi (työn etsijä /työhönvalmentaja) Yli 500 päivää työttömänä olleiden määrä minimoidaan 12/2014 Työmarkkinatuen kuntaosuusmaksu alle70 000 /vuosi Työllistämisen lisäämiseksi on syytä ottaa käyttöön ja kehittää tuella palkatun siirtämistä muun työn järjestäjän tehtäviin. Siirtäminen on kustannuksiltaan sama kuin jos henkilö sijoitetaan kunnan yksiköihin työskentelemään. Yrityksiin (käyttäjäyritys) sijoittamalla kunta (varsinainen työnantaja) edistää työllistetyn sijoittumista jatkossa avoimille työmarkkinoille. Yrityksiin siirrettäessä kunta maksaa palkkatuetun työntekijän palkkauksen kuluineen 2kk ja työnantaja sitoutuu jatkopalkkaamaan ko. henkilön vähintään 4 kk. 10
Pudasjärven kaupunki tukee pudasjärveläisiä, pitkäaikaistyöttömiä työllistäviä, yhdistyksiä; yhdistys on pudasjärveläinen, rekisteröity yhdistys tai valtakunnallinen, jonka toimipaikka on Pudasjärvellä (myös paliskunta, kalastuskunta ja jakokunta). Kaupunkilisän suuruus työllistettävää henkilöä kohden on työllistetyn työntekijän kustannusten (maksettu palkka + maksettu loma- /lomaltapaluurahat + maksettu työnantajamaksut) ja palkkatuen erotus, kuitenkin enintään 8,20 euroa/henkilö/työpäivä/max 6 kk 5. Työttömien terveystarkastukset Sosiaali- ja terveysministeriö on kirjeellään 19.8 2013 ohjeistanut kuntia työttömien ehkäisevien terveyspalvelujen (terveystarkastukset, terveysneuvonta) toteuttamisessa terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesti Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on tuettava työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Uuden mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaan työttömien terveystarkastuksiin tulee sisältyä myös systemaattinen mielenterveys- ja päihdearvio, ja terveystarkastusten toteutumista on tehostettava (STM 2012). Pudasjärvellä työttömien terveydenhuollon tarkastukset suorittaa terveydenhoitaja edellä mainitun ohjeistuksen mukaisesti. Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Työttömät pääsevät terveysneuvontapalvelujen piiriin Terveystarkastusten toteuttamisesta tehdään suunnitelma Terveystarkastukset toteutuvat 6. Työkokeilut Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Työkokeilupaikka löytyy viikon sisällä asiakkuuden alkamisesta Suunnitelma toiminnasta, sisällöstä ja periaatteista (sisältää laadun) Työllistymistä tukevia työkokeilupaikkoja on riittävästi 11
7. Oppisopimuskoulutus Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Oppisopimuskoulutuksen tarpeen ja mahdollisuuksien kartoitus Tehdään selvitys oppisopimuskoulutustarpeista ja toteutusmahdollisuuksista sekä kustannuksista Toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja tavoitteellisesti 6. Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi (henkilöstö, tilat, rahat) Mahdollistamalla työttömälle osallisuuden toimintoihin, työelämävalmiuksien parantamisen ja työ- ja /tai koulutuspaikan, ovat vaikutukset monenkertaiset; eivät vain yksilön, vaan koko yhteiskunnan kannalta. Vaikutukset parhaimmillaan ovat ylisukupolvisia. Tulosta voidaan tarkastella mm. yhteiskuntaan osallisuutena, palvelujen käytön lisääntymisenä sekä terveydentilan kohentumisena. Henkilöstöresurssit, asianmukainen koulutus: Karhupaja 1 työpajatoiminnan ohjaaja 1 yksilövalmentaja 3 työvalmentajaa 2 työnohjaajaa (palkkatuki) 2 etsivät nuorisotyöntekijät (etsivillä omatoiminta ja budjetti) Talous (TA 2014): Tulot 220 975 Menot -394 248 Netto -173 273 NYKYTILA 2014 Työllisyystoiminta 1 työllisyyskoordinaattori 1 hanketyöntekijä (Kauko ja Kerttu- hanke) 1 vapaa-aikaohjaaja (oppisopimus) Talous (TA 2014): Tulot 148 225 Menot - 502 080 Netto - 353 855 1 vapaa-aikaohjaaja 1 nuorisotyöntekijä Nuorisopolitiikka Talous (TA 2014): Tulot 9 550 Menot - 159 376 Netto - 149 826 12
Nuorisopolitiikka, Sivistystoimi Ohjausryhmä: kehittäminen, ohjaus ja seuranta, Sivistysjohtaja TULEVA TOIMINTA 2015 Työllisyystoiminta, Kehittämistoimi työllisyystoiminnan ohjausryhmä, Kehittämisjohtaja 1 nuorisotyöntekijä 1 vapaa-aikaohjaaja 1 työpajatoiminnan ohjaaja 0,7 yksilövalmentaja 2,5 työvalmentajaa (1 työnohjaaja) 2 etsivät nuorisotyöntekijät Talous (TA 2015 arvio): Tulot 230 525 Menot - 490 124 Netto - 259 599 1 työllisyyskoordinaattori 1 työnetsijä / työhön valmentaja 1 työhön valmentaja (palkkatuki) 0,3 yksilövalmentaja 0,5 työvalmentajaa 1 kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Talous (TA 2015 arvio): Tulot 161 125 Menot - 600 880 Netto - 439 577 Yksilövalmentajan ja työvalmentajan palkkamenot jaetaan nuortentyöpajatoiminnan ja työllistämisyksikön kesken. (Työvalmentaja voi tarvittaessa liikkua nuorten ja aikuisten valmennustarpeen mukaan.) Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan palkka siirtyy Oulunkaaren maksuosuudesta kaupungille. Työvalmentajien työpanoksesta ja työtehtävistä työllistämispalveluille sovitaan erikseen sovitun työajan sisällä. Palvelujen tuottamiseen käytetään vuoden 2014 työllistämiseen budjetoidut varat. Kuntaosuusmaksuissa tavoitellaan 210 000 :n säästöä verrattuna vuoteen 2013 (280 000 ). Aktiivinen työllisyydenhoito kerryttää sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia (yksilön etu) sekä säästetään kunnan ja veronmaksajien varoja (yhteisön etu). 13
Työllistäminen Kehittämistoimi Kehittämisjohtaja Työllisyyskoordinaattori Nuorisopolitiikka Sivistystoimi Opetus- ja sivistysjohtaja Vapaa-aikaohjaaja UUSI TOIMINTA MALLI *matalan kynnyksen työtoiminta - tarvelähtöinen *seinätön foorumi valmennus toteutetaan yhteistyössä työnantajan ja yritysten kanssa mediafoorumi tuunifoorumi hoivafoorumi bändifoorumi yritysfoorumi luontofoorumi NYKYINEN TOIMINTA MALLI Työllistämiskoordinaattori Karhupaja ja etsivä nuorisotyö Oulun kaaren kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Vapaaaikaohjaaja / Neli- Iikkala Nuorisoohjaja / Nuorisotilat Tässä kuvassa on kuvattu nykyinen toimintamalli ja uusi toimintamalli, jossa nuorten työpaja ja etsivä nuorisotyö siirtyvät työllistämisen keskiöstä nuorisopolitiikan ja työllistämisen välimaastoon. Fyysisesti työllistämistoiminta keskitetään Harjuksen kiinteistöön Kauppatie 3, yrityksiin ja kolmannelle sektorille. Työllisyyden edistäminen on moniammatillista, ylisektorista ja verkostoitunutta toimintaa. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämistä ollaan siirtämässä kuntien vastuulle 2015 alkaen. (TEM raportti 7/2013 Säädetään laki valtakunnallisesta palvelukeskusverkostosta ja kunnallistetaan palvelukeskukset. Siirretään palvelukeskuksille ja kunnille kokonaisvastuu sosiaalipoliittisen työvoimapolitiikan järjestämisestä.) Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotakuun hoidon keskittäminen ja kehittäminen on tarkoituksenmukaista aloittaa ennen lakisääteistä pakkoa. 14
Liitteet Karhupajan kehittämissuunnitelma liite 1 Katsaus työttömyyteen ja työllistämiseen Pudasjärvellä tammikuussa 2014 15
16
17
18