TIELAITOS MIKKELIN TIEPIIRI. vislo 95 HENKILÖSTÖ JA RESURSSIT

TIELAITOS MIKKELIN TIEPIIRI vislo 95 HENKILÖSTÖ JA RESURSSIT SYYSKUU 1990

TieIajtos flehaljituksen kirjasto Doknro: Nidenro: '2/1/

TIELAITOS MIKKELIN TIEPIIRI Johtoryhmän sihteeristö H. Teittinen L. Heiskanen Korhonen P. Lindström U. Mikkeli 11.9.1990 JILc 195 EI] rrc.j. i SI SALLYSLUETTELO Sivu 1. HENKILÖSTÖ 1 2. KALUSTO 2 2.1 TIENPITOKALUSTO 2 2.2 TIE- JA MAATUTKIMUSKALUSTO 3 2.3 MITTAUSKALUSTO 3 2.4 ATK-KALUSTO 4 3. TOIMITILAT 5 4. RAHOITUS 6

604 TIELAITOS MIKKELIN TIEPIIRI Johtoryhmän sihteeristö H. Teittinen L. Heiskanen P. Korhonen U. Lindström Mikkeli 12.9.1990 viic 1995 E7I tp JP. TJI I P 1. H E N K I L 0 S T 0 Nykytila: - Heinäkuussa 1990 oli piirin vakituisessa työsuhteessa henkilöä. Näistä dipiomi-insinöörejä oli 11 ja 1. Insinöörien muun korkeakoulututkinnon suorittaneita määrä oli 18 ja teknikoiden tai rakennusmestareiden 112. Muita henkilöitä oli 463. Henkilökunnan jakautuminen toimi-aloittain ja tehtäväryhmittäin käy ilmi liitteestä 1. Tehtäväryhmittelynä on käytetty asiakirjahallinnon ohjesäännön luokitusta, jotta toimialat olisivat vertailukelpoisia ja saataisiin yhtenäinen perusta tehtävien jakoon hahmoteltavaan uuteen organisaat ioon. - Henkilökunnan keski-ikä on 44,5 vuotta. Toimialoittain keski-ikä on seuraavanlainen: Koulutus Toimiala DI+ Ins. Tekn. Toim. työnt Muu Kaikki Hallinto 51 52 42 48 44 Suunnittelu 42 48 45 41 45 Rakennus 49 42 40 45 44 Kunnossapito 47 43 47 45 45 Yhteensä 48 43 43 45 45 - Henkilökunnan ikäjakautuma on esitetty liitteessä 2. Muutostekijät: - Tarkastelujakson aikana saavuttaa 46 henkilöä normaalin eläkeiän 63 vuotta. Näistä 4 on insinöörejä tai dipiomi -insinöörejä ja 15 teknikoita tai rakennusmestareita. - Varhaiseläkkeiden suosio nyt käynnissä olevan ylimenokauden jälkeen on vielä epäselvä. - Maan työvoiman yleisen vähentymisen takia piiri joutuu entistä enemmän hakemaan henkilökuntaa kilpailutilanteessa muiden työnantajien kanssa. On epäselvää miten piiri pystyy kilpailemaan työviihtyvyydellä ja palkalla.

- Monitaitoinen henkilökunta tulee olemaan tärkeä piirin joustavuuden lisäämiseksi. - Piirin henkilökunnan koulutuspohjaa on laajennettava uusille alueille yhteiskunnan muutosten mukaisesti: talous, ATK ja ympäristö. - Maan yleinen koulutus- ja yleissivistystaso nousee. - Rahoituksen muutokset aiheuttavat vaihtelua henkilöstötarpeessa varsinkin projekteissa. Visio 95: - Piirin henkilöstöpolitiikka (palkka, työsuhteen joustavuus) on kilpailukykyinen muiden työnantajien kanssa. - Piiri pystyy palkkaamaan tarvitsemansa uuden henkilöstön ja myös pitämään heidät palveluksessaan (palkka, työviihtyvyys, esimiehet, henkilöstön edut ja palvelut, työsuhteen joustavuus). - Piiri kouluttaa/kierrättää henkilökuntaansa henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti eri tehtäviin/vissä monitaitoisuuden lisäämiseksi. - Piirin henkilökunta on riittävä ja ominaisuuksiltaan oikeanlainen piirin tarpeisiin nähden. - Piiri pystyy joustavasti sopeuttamaan henkilöstönsä tarpeiden mukaan. Projektiorganisaatioiden uusi henkilöstö palkataan projektin ajaksi. 2 2. K A L U S T 0 2. 1 TIENPITOKALUSTO Nykytila: - Yleisten teiden kunnossapitoon on piirillä käytettävissään vuonna 1990 omaa kalustoa seuraavasti: * kuorma-autot 56 kpl varalla 3 * tiehöylät 32 kpl varalla 2 * kevyt KA/PA 28 kpl varalla 4 * KUP/TRK 29 kpl varalla 9 - Käytettävä kalusto on kunnoltaan hyvää ja tarvittaessa vierasta kalustoa on saatavissa riittävästi lähes kaikilta piirin alueilta. - Piirillä on käytössään oma iäkäs 2-vaihemurskauslaitos, joka on kunnoltaan välttävä. Pääomakustannuksia murskauslaitoksesta ei enää ole. Valmistettu murske on Oman laitoksen toi- ollut hinnaltaan kilpailukykyistä. minta on toisinaan joustavampaa verrattuna urakointim. Muutostekijät: - Talvihoidon toimintalinjojen mukaan pääteiden liukkaudentorjunta ja varsinkin sen lähtönopeus tulee asteittain tehostumaan. Valmiuden lisääminen edellyttää resurssimäärien tarkistamista ja uusia työaikajärjestelyjä. Osa resurssitarpeesta voidaan hoitaa vieraalla kalustol la. - Keskushallinnon ohjaus resurssien mitoituksessa jäänee vähäiseksi. - Piirin oman murskauslaitoksen peruskorjaus ei kannata, mutta toimintaa kannattaa jatkaa niin kauan kuin laitas on tyydyttävässä kunnossa kohtuullisin toimenpitein.

ja Visio 95: - Piirillä on käytettävissään nykyaikainen ja tienpitoon hyvin soveltuva kalusto. Oman kaluston määrä on mitoitettu pääteiden talvihoidon mukaan. 2.2 TIE- JA MAATUTKIMUSKALUSTO Nykytila: - Piirin tie- ja maatutkimuskalusto vastaa määrältään ja kunnoltaan nykyisiä tarpeita. Kalustoa uusitaan tasaisesti tarpeen mukaan. Kalustosta suuri osa on sijoitettu hankkeille. Suurimpia erillisiä yksiköitä ovat: Laboratoriovaunut: 5 kpl tietyömaa- + 3 kpl päällystystyömaavaunuja Kantavuuden/ti iveydenmittauskalusto: Levykuormituslaite 2kpl Benkelman-paikki 2kpl Troxler-säteilymittari 2kpl Maaperätutkimuskalusto: Maastoauto+moottorireki+ "mönki jä" Heijarikaira+maaputkikaira+ 2kpl painokaira Kevyt monitoimikaira 2kpl - Laitteita, joita on "yksin kappalein", hallitaan ja ohjelmoidaan pilrilaboratoriossa. Tämä takaa tehokkaan käytön. Muutostekijät: - Laatuasiat korostuvat tulevaisuudessa. Tiestön kunnon laadun seurantaan on kehitteillä uusia menetelmiä. - Työmaille tulee täysi vastuu laadusta. - Alueorganisaatioon siirtyminen siirtää myös laboratorion palvelutarpeita alueille. Visio 95: - Laboranteista suurin osa on sijoitettu pysyvästi alueille/projekteille, osa on esim. päällyste- ja murskausurakoiden mukana. - Toimintaa osittain ja osaa tutkimusvälineistä koordinoidaan keskitetysti tehokkuuden takaamiseksi. - Maatutkimus on keskitetty yhdeksi palveluyksiköksi, jolla on tarvittava kalusto. - Tien kunnon ja laadun mittaamiseksi piirillä on käytössään riittävä ja ajanmukainen kalusto. 2.3 MITTAUSKALUSTO Nykytila: - Piiriin on hankittu nykyaikaisten mittausmenetelmien edellyttämää mittauskalustoa (takymetri+tallennin) seitsemän kappaletta. Laitteita käytetään sekä suunnitteluun että rakentamiseen liittyvissä mittauksissa. Em. laitteiden lisäksi käytetään myös vanhoja mittausvälineitä ja -menetelmiä. - Omana työnä tehtyjen mittausten lisäksi on mittauksia teetetty ulkopuolisilla sisällyttämällä ne urakointiin tai suunnittelun konsulttisopimuksiin. Konsulttia on käytetty myös maastomallien täydennysmittauksissa, joista on järjestetty yksikköhintaan perustuva tarjouski ipailu. 3

-ly Muutostekijät: - Mittaukset ovat osa teiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvässä ns. tiedonsiirtoketjussa, jossa tie- ATK:n käyttöön siirtymisen myötä edellytetään mittauksien suorittamista takymetrikalustolla. - Takymetrien käyttötarve lisääntyy rakentamisen mittauksissa ja urakoinnin valvonnassa. - Kustannusten pienentämiseksi maastomallien valmistukseen liittyvissä mittauksissa käytetään uusia keinoja, esim. kilpailuttaminen ja töiden osittaminen. Visio 95: - Omana työnä tehtävät mittaukset ja alalla tapahtuvan kehityksen aktiivinen seuranta takaavat, että piirin mittaushenkilöstön ammattitaito on riittävä oman työn suorittamiseen sekä urakoitsijoiden ja konsuittien valvontaan. - Piirin kaikki mittaukset tehdään tai teetetään nykyaikaisella mittauskalustolla. Henkilöstön ammattitaidosta huolehditaan riittävällä koulutuksella. 2.4 ATK-KALUSTO Nykytila: - Piirin keskitetty automaattinen tietojenkäsittely hoidetaan yhdellä Honeywell Bull minitietokoneella DPS 6/95. Koneen kapasiteetti on varsin lujilla. Yhteisen toimistojärjestelmän keskustitokoneena on saman valmistajan pieni minitietokone DPS 22. Koneen kapasiteetti on riittävä. - Tiensuunnittelun CAD-sovelluksia varten piirissä on 4 Hewlett Packardin 9000 minitietokonetta. kappaletta 800 -sarjan kone on piirikonttorissa kaikkien käy-yksi tössä ja kolme 300 -sarjan konetta ovat hankkeiden käytössä maastossa. Kalusto on nykytilanteessa riittävä. - Hajautettuun tietojenkäsittelyyn on piirissä käytettävissä noin 150 työasemaa, joista suurin osa Olivetin osa on Nokian mikroja ja mikrotietokoneita. Pieni Uusimmat mikrotitokoneet ovat varustettuja päätteitä. Suurimpien ko- Intel 80386SX tai 80386 prosessorilla. neiden keskusyksikkö on 4 MB ja kovalevyt 135 MB. Koneiden kapasiteetistä käytetään toistaiseksi vain pieni osa hyväksi. Tämä johtuu henkilökunnan riittämättömästä ajasta ja aloitteellisuudesta itsensä kehittämiseen ja heidän saamastaan riittämättömästä koulutuksesta mutta myös tulevaisuutta ajattelevasta uushankinnasta. Edelleen on kuitenkin jonkin verran puutetta työasemista. - Piirikonttorin tiloihin on rakennettu dataverkko, johon kytketyt työsemat voivat olla yhteydessä keskustietokoneisiin. Maastossa olevat, ja muut modeemilla varustetut työasemat voivat yleistä puhelinverkkoa pitkin olla yhteydessä keskustietokoneisiin. - Piirin kaikkiin mikroihin on hankittu tekstinkäsitte - ja taulukkolaskentaohjelmat. Lisäksi on joukko muita erikoistuneempia valmisohjelmia. Kaikki muut ohjelmat paitsi tekstinkäsittelyohjelmat ovat vajaakäytössä johtuen henkilökunnan riittämättömästä ajasta kehittää itseään ja heidän tai aloitteeliisuudesta saamastaan riittämättömästä koulutuksesta. 4

on Muutostekijät: - Piiri joutuu jatkossa itse rahoittamaan kaikki ATKhankintansa, myös keskustietokoneet. Tämä asettaa ATKhankinnat tiukempaan kilpailutilanteeseen piirin muiden rahoitustarpeiden kanssa. Toisaalta voidaan työmäärärahoin hankkia yhä enemmän ATK-kalustoa, mikä puolestaan antaa lisää joustoa hankintoihin. - Vuonna 1990 tai 1991 piirin on hankittava uusi keskustietokone tielaitoksen käyttöönottamille Unix -käyttöjärjestelmään pohjautuville sovelluksille (toimistojärjestelmä, liikennelaskennat). - Vuonna 1991 on myös DPS6/95 kone vaihdettava tehokkaampaan. - Uuteen virastotaloon muuttamisen yhteydessä piiri pääsee hyödyntämään lähi- ja mikroverkon antamia etuja tietojen yhteiskäytössä ja -päivityksissä. - Työt siirtyvät yhä enemmän koneilla tehtäviksi. Koneiden kapasiteettitarve kasvaa jatkuvasti. Uushankintojen rahoitustarve ei ainakaan lähitulevaisuudessa vähene. - ATK:n käyttö tiensuunnittelun apuvälineenä yleistyy. Visio 95: - Piirin rahoitus mandollistaa ATK-kaluston kehittämisen tarpeiden mukaisesti. - Henkilökunnalla on aikaa kehittää itseään ja sillä on motivaatiota siihen. Mikrotietokoneiden käyttökoulutus riittävä - Piirillä. on tarvitsemansa ATK-laitteet ja ohjelmat. Niiden käyttötehokkuus on korkea. - Piiri ylläpitää ATK-tuntemusta kaikilla sen keskeisillä toiminta-alueilla (mm. tie -ATK). 5 3. T 0 I M I T I L A T Nykytila: Piirikonttorin toimitilat sijaitsevat useassa eri rakennuksessa, mikä haittaa joustavaa toimintaa eri yksiköiden välillä. Piirikonttorin käytössä on noin 1750 m2 toimistotiloja ja kaikkiaan noin 2300 m 2 erilaisia tiloja. Tilat on esitetty liitteessä 3. - Tiemestaripiirien toimitiloja on rakennettu tai peruskorjattu 1970- ja 1980 -luvulla lo:ssä tiemestaripiirissä, joten useimmiten toimitilat ovat hyvät. Tilat esitetty liitteessä 4. on - Piirin konekorjaamo ja keskusvarasto on rakennettu luvulla, varsinaisia korjaamotiloja on saneerattu 1950 vuosina 1974-77 ja toimisto- ja sosiaalitiloja on kunnostettu vuonna 1980. Rakennusten yhteenlaskettu tilavuus on noin 18300 m 3. Muutostekijät: - Uuden piirikonttorin rakentaminen alkanee vuonna 1990, jolloin se valmistunee vuoden 1992 kesällä. Siinä piirikonttorin käyttöön tulee noin 2470 m 2 tiloja (ilman käytävätiloja). Lisäksi piirin käytettävissä on yhteisiä tiloja kuten koulutus- ja ruokailutiloja noin 890 m 2. Mandollisesti toteutuva aluekeskusjohtoinen organisaatio vaatii erillisen tarkastelun.

- Kangasniemen tiemestaripiirin uuden tukikohdan rakentaminen on toimenpideohjelmassa, samoin Rantasalmen sivutukikohdan peruskorjaus ja Ristiinan uuden sivutukikohdan rakentaminen. Punkaharjun ja Pieksämäen tiemestaripiirin toimitilat on rakennettu 60 -luvulla, joten ne vaativat peruskorjauksen lähivuosina. - Sulkavan tiemestaripiiri tarvitsee hiekkasiilon, muiden tukikohtien pienimmät suola- ja hiekkavarastot vaativat laajentamista. - Konekorjaamon ja keskusvaraston rakennusten ikä, kunto- ja mitoitusperusteet sekä tontin koko huomioon ottaen voidaan uuden korjaamon ja keskusvaraston rakentamista 1990 -luvun loppupuolikkaalla pitää perusteltuna. Kaupungin taholta on epävirallisesti esitetty, että korjaamon ja keskusvaraston uusimisen tullessa ajankohtaiseksi, se sijoitettaisiin muualle kuin nykyiselle paikalleen. Selvitystyön perusteella uusi korjaamo. ja keskusvarasto kannattaa rakentaa Mikkelin tiemestaripiirin yhteyteen. Tällöin toimintoja voidaan osittain yhdistää, mikä vähentää henkilöstötarvetta ja tarvittavan tontin lisäalueen tarvetta oleellisesti erilliseen sijoitukseen verrattuna. - Yhteistoimintaa korjaamotoiminnassa muiden valtion laitosten kanssa on tarkoitus kehittää. Visio 95: - Piirin käytössä olevat toimitilat ovat riittävät ja asianmukaiset huomioonottaen organisaatiomuutokset. - Piirikonttori sijaitsee kokonaisuudessaan samassa rakennuksessa. - Piirillä on oma konekorjaamo. 4. R A H 0 I T U S Nykytila: - Rahoituksen taso on nykyisin 345 Mmk vuodessa (Tr 136), jakautuen vuonna 1990 seuraavasti: Hoito 69 Mmk Ylläpito 90 Mmk Kehittäminen 133 Mmk Suunnittelu+muut 53 Mmk - Jaoteltuna uuden momenttijaon mukaan rahoitus on seuraava: (Tr 136) v. l990' v. 1991 Perustienpito 235 Mmk 240 Mmk Kehittäminen 108 Mmk 125 Mmk Muut 19 Mmk 20 Mmk 1 )sisältää VEL -erät Muutostekijät: - Laitostasoiset mittarit antavat oikeudenmukaisemman rahoituksen - Perustienpidon rahoitus muuttuu trendimäisesti kohti mittareiden antamaa oikeaa tasoa (ylös vai alas?). - Piirin täytyy aktiivisesti seurata tiehallituksen käyttämiä mittareita ja mittareiden lähtötietojen oi -keel 1 isuutta. - Momenttiuudistus jättää vain perustienpidon rahankäytön piirin päätösvaltaan.

- Perustienpitorahoituksen jakamiseksi eri käyttötarkoituksiin piirin budjetointia on tehostettava. - Kehittämisen rahat eivät ole piirin kehyksessä, vaan rahoitus ja ajoitus päätetään tiehallituksessa ja liikenneministeriössä hankekohtaisesti. - Maailman/yhteiskunnan poliittinen ja taloudellinen tila saattaa muuttua nopeasti. öljyn hinta kohoaa? Se aiheuttaa epävarmuutta rahoitusnäkymi in. Visio 95: - Päätiekohteet ovat edelleen tärkeitä. - Toimiva pitkäntähtäyksen suunnittelu jäntevöittää toiminnansuunnittelua. - Perustienpidon rahoitus vastaa olosuhteita ja asetettuja tavoitteita. Piiri päättää kohteista noudattaen sovittua politiikkaa. - Piiri saa riittävän rahoituksen täyttääkseen yhteiskunnan sille asettamat tavoitteet. - Piirin on sopeutettava toimintansa saamaansa rahoitukseen. - Liikennesektorin rahoitus käsitellään kokonaisuutena uusia rahoitusmuotoja kehitellään (min, parlamentaa- ja rinen liikennekomitea). 7

TIE LAITO S Lute Li (1/2) MIKKELIN TIEPIIRI PIIRIN VAKINAISEN HENKILOKUNNAN JAKAUTUMINEN ERI TOIMINTOIHIN (osa 1) Heinäkuu 1 990 TOIMINTO KOULUTUS YH- TEKNINEN MUU TEEN- DI Ins. Tekn. SÄ 1 TIENPIDON SUUNNITTELU 1.5 0.9 3 6 11.4 10 Yleistä 0.5 1 1.5 ii Tienpidon suunnittelu 0.7 0.7 2.8 5 9.2 110 Yleistä 0.7 0.7 ii 2 Tieliikenneololen la niiden kehitysnäkymien kuvaus 0.7 2.8 5 8.5 1 2 Toimenpiteiden valinta la aloitus 0.3 0.2 0.2 0.7 2 TIENSUUNNITTELU 1.8 4.4 22 26 54.2 20 Yleistä 0.8 2 2.8 21 Suunnittelumenetelmien la -ohleiden kehittäminen 0 22 Tiensuunnittelutoiminnan suunnittelu 0.9 0.9 23 Esisuunnittelu 0.5 1 7 2 10.5 24 Tie- la rakennussuunnittelu 0.5 2.5 15 22 40 240 Yleistä 2.5 14 15 31.5 248 Tuotekehitys la laadunseurantatutkimus 0.5 1 7 8.5 3 RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO 4 8.4 64.9 288.3 365.6 30 Yleistä 1.6 3 4.6 31 Rakentamistoiminnan suunnittelu 0.4 0.7 0.8 1.9 32 Kunnossapitotoiminnan suunnittelu 0.1 0.9 0.5 1.5 33 Tien parantaminen la rakentaminen 1 3.9 35.4 36.3 76.6 331 Parantamis- la rakentamismenetelmien kehittäminen 0.3 1 1 2.3 332 Hankkeen aloitus la tietoimituksen vireillepano 2 1 3 333 Hankkeen toteutus 1 3.6 32.4 34.3 71.3 34 Tien hoito 1 kunnostus 0.9 2.9 28,2 249 281 340 Yleistä 0.2 0.6 0.8 341 Tien hoito- la kunnostusmenetlemien kehittäminen 3.8 3.8 342 Tien hoito 0.7 2.3 24.4 249 276.4 4 VIRANOMAISTEHTÄVIEN HOITO 0.6 0.8 11.5 2.1 15 40 Yleistä 0.1 0.3 0.3 0.7 41 Lupien antaminen 0.1 0.1 3.7 2.1 6 42 Yhteistoiminta viranomaisena 0.2 0.3 0.5 43 Avustus- ja korvausasioin hoitaminen 0.1 0.3 5.7 0 6.1 432 Valtionapulen käsittely lo maksatus 0.1 0.3 4.1 4.5 433 Paikallistiekorvausasiojden hoito 1.6 1.6 44 Varautumistoiminta 0.1 0.1 1.5 1.7 Jatkuu

TIELAITOS MIKKELIN TIEPIIRI Luonnos 30.8.1990 [lite 1. 1 (2/2) PIIRIN VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN JAKAUTUMINEN ERI TOIMINTOIHIN (osa 2) Heinäkuu 1 990 KOULUTUS YH- TOIMINTO TEKNINEN MUU TEEN- DI Ins. Tekn. SÄ 5 RESURSSIHALLNTO 3.1 3.5 10.6 140.6 157.8 50 Yleistä 1 5.8 6.8 51 Henkilöstöhal!into 0 0.7 0.9 13.8 15.4 510 Yleistä 0.4 0.4 3.1 3.9 511 Henkilöstösuunnittelu 0.8 0.8 51 2 Henkilöstön hankinta ja kehittäminen 0.3 1.6 1.9 513 Palvelussuhteen ehtojen määrittely 3.8 3.8 514 Työolosuhteiden ja henkilöstöpalveluiden järjestäminen 0.5 3.5 4 5 1 5 Virastodemokratia ja luottamusmiestoiminta 1 1 52 Taloushallinto 0 0.5 0.2 11.8 12.5 520 Yleistä 0.2 0.2 2.3 2.7 521 Rahoitussuunnittelu 0.3 0.3 522 Maksutoimen hoito 7.5 7.5 523 Kirjanpito ja laskentatoimi 2 2 53 Kiinteistöhallinto 0.3 1 13.1 14.4 54 Materiaalihallinto 0 0.2 1.7 4 5.9 541 Maa-ainesten hankinnan suunnittelu 0.3 1 1.3 542 Maa-ainesten hankinta la jalostus 0.2 1.4 3 4.6 55 Tarvikehallinto 0 1 0 24.5 25.5 550 Yleistä 0.5 0.5 551 Aineiden ja tarvikkeiden hankinnan suunnittelu 0.5 0.1 0.6 552 Aineiden la tarvikkeiden hankinta 0.9 0.9 553 Aineiden ja tarvikkeiden varastointi jo jakelu 23.5 23.5 56 Kalustohallinto 0 0.8 5.8 53.1 59.7 560 Yleistä 0 561 Kalustosuunnittelu 0.1 0.3 0.4 562 Kaluston hankinta 0.3 0.3 0.6 563 Kaluston ylläpito 0.3 4.9 52.8 58 564 Kaluston poisto 0.1 0.3 0.3 0.7 57 Tietohallinto 0.8 0 1 11 1 2.8 570 Yleistä 0.5 0.1 0.6 571 Tietohallintotoiminnan suunnittelu 0.3 0.2 0.5 572 Tietojen ja tietojärjestelmien hankinta ja kehittäminen 0.2 0.2 573 Tietojen ja fietojärjestelmien ylläpito 1 9 10 574 Tiedotustoiminta 1.5 1.5 58 Yrityshallinto 1.3 3.5 4.8 PURl YHTEENSÄ 11 18 112 463 604

TIELAITOS Lute 1.2 MIKKELIN 11EPIIRI HAWNTOTOIMIALAN VAKITUISEN HENKILÖKUNNAN JAKAUTUMINEN ERI TOIMINTOIHIN Heinäkuu 990 KOULUTUS YH- TOIMINTO Tekninen Muu TEEN- DI Ins. Tekn. Kork. Opisto Muu Muu SA koulu amm - 1 TIENPIDON SUUNNITTELU 0.0 2 TIENSUUNNITTELU 0.0 3 RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO 0.3 1 1 0 0 2.3 30 Yleistä 0.0 3 1 Rckentcmistoiminnan suunnittelu 0.0 32 Kunnossopitotoiminnan suunnittelu 0.0 33 Tien parantaminen ja rakentaminen 0.3 1 1 0 0 2.3 331 Porantamis- ja rakentamismenetelmien kehittäminen 0.3 1 1 2.3 34 Tien hoito ja kunnostus 0.0 4 VIRANOMAISTEHTÄVIEN HOITO 0.0 5 RESURSSIHALLINTO 3 1.7 2 2 22 13 16 59.7 50 Yleistä 1 0.3 2 0.5 3 6.8 51 Henkilöstöhallinto 0 0.4 0.5 0.6 5.6 1.5 6 14.6 510 Yleistä 0.1 0.6 0.4 2 3.1 511 Henkilöstösuunnittelu 0.3 0.5 0.8 51 2 Henkilöstön hankinta ja kehittäminen 0.3 0.6 1 1.9 513 Polvelussuhleen ehtojen määrittely 2.8 1 3.8 514 Työolosuhteiden jo henkilöstöpalveluiden järjestäminen 0.5 1.5 1 1 4.0 515 Virastodemokratio ja luottamusmiestoiminta 1 1.0 52 Taloushaljinto 0 0.3 0 1 5 2.5 3 11.8 520 Yleisiä 1 1 2.0 521 Rahoitussuunnittelu 0.3 0.3 522 Moksutoimen hoito 3 1.5 3 7.5 523 Kirianpito ja laskentatoimi 2 2.0 53 Kiinteistöhallinto 0.5 0.5 54 Materiaclihallinto. 0.0 55 TaMkehallinto 0 1 0 0 2 3.5 3 9.5 550 Yleistä 0.5 0.5 551 Aineiden ja tarvikkeiden hankinnan suunnittelu 0.5 0.1 0.6 552 Aineiden ja tarvikkeiden hankinta 0.9 0.9 553 Aineiden ja tarvikkeiden varastointi ja jakelu 1 3.5 3 7.5 56 Kalustohallinto 0.0 57 Tietohollinto 0.7 0 1 0.1 4.4 4.5 1 11.7 570 Yleistä 0.4 0.1 0.5 571 Tietohallintotoimjnnon suunnittelu 0.3 0.2 0.5 572 Tietojen a tietojärjestelmien hankinta a kehittäminen 0.2 0.2 573 Tietojen ja tietojärjestelmien ylläpito 1 4 3 1 9.0 574 Tiedotustoiminta 1.5 1.5 58 Yrityshollinto 1.3 3 0.5 4.8 HALLINTOTOMIALA YHTEENSÄ 3 2 3 2 23 13 16 62

TIE LAITOS Lute 1.3 MIKKELIN TIEPIIRI SUUNNITTELUTOIMIALAN VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN JAKAUTUMINEN ERI TOIMINTOIHIN Heinäkuu 1990 KOULUTUS YH- - TOIMINTO TEKNINEN MUU TEEN- DI Ins. Tekn. SÄ 1 TIENPIDON SUUNNITTELU 1.5 0.7 3 6 11.2 10 Yleistä 0.5 0.5 11 Tienpidon suunnittelu 0.7 0.7 2.8 6 10.2 11 0 Yleistä 0.7 1 1.7 11 2 Tieliikenneolojen ja niiden kehitysnäkymien kuvaus 0.7 2.8 5 8.5 1 2 Tcimenpiteiden valinta la ajoitus 0.3 0.2 0.5 2 TIENSUUNNITTELU 1 1 6 2 1Ö 20 Yleistä 0.5 1 1.5 21 Suunnittelumenetelmien la -ohjeiden kehittäminen 0 22 Tiensuunnittelutoiminnan suunnittelu 0 23 Esisuunnittelu ja kartoitus 0.5 1 6 1 8.5 24 Tie- ja rakennussuunnittelu - 0 3 RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO 0 4 VIRANOMAISTEHTÄVIEN HOITO 0.5 0.3 1 2 3.8 40 Yleistä 0.1 0.3 0.3 0.7 41 Lupien antaminen 0.1 0.4 2 2.5 42 Yhteistoiminta viranomaisena 0.2 0.3 0.5 43 Avustus- ja korvausasiain hoitaminen 0.1 0.1 44 Varautumistoiminto 0 5 RESURSSIHALLINTO - 0 SUUNNITTELUTOIMIALA YHTEENSÄ 3 2 10 10 25

TIE LAITOS Lute 1.4 MIKKELIN TIEPIIRI RAKENNUSTOIMIALAN VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN JAKAUTUMINEN ERI TOIMINTOIHIN Heinäkuu 1 990 KOULUTUS YH- TOIMINTO TEKNINEN MUU TEEN- DI Ins. Tekn. SÄ 1 TIENPIDON SUUNNITTELU 0 0.1 0 0 0.1 10 Yleistä 0 11 Tienpidon suunnittelu 0 12 Toimenpiteiden valinta la ajoitus 0.1 0.1 2 TIENSUUNNITTELU 0.8 3.4 16 24 44.2 20 Yleistä 0.3 1 1.3 21 Suunnittelumenetelmien la -ohleiden kehittäminen 0 22 Tiensuunnittelutoiminnan suunnittelu 0.9 0.9 23 Esisuunnittelu ja kartoitus 1 1 2 24 Tie- ja rakennussuunnittelu 0.5 2.5 15 22 40 240 Yleistä 2.5 14 15 31.5 248 Tuotekehitys ja laadunseurantatutkimus 0.5 1 7 8.5 3 RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO 2 4.2 34.8 38 79 30 Yleistä 0.6 3 3.6 31 Rckentamistoiminnan suunnittelu 0.4 0.7 0.8 1.9 32 Kunnossapitotoiminnan suunnittelu 0 33 Tien parantaminen ja rakentaminen 1 3.5 34 35 73.5 332 Hankkeen aloitus ja tietoimituksen vireillepano 2 1 3 333 Hankkeen toteutus 1 3.5 32 34 70.5 34 Tien hoito ja kunnostus 0-4 VIRANOMAISTEHTÄVIEN HOITO 0.1 0 0 0 0.1 40 Yleistä 0 41 Lupien antaminen 0 42 Yhteistoiminta viranomaisena 0 43 Avustus- ja korvausasiain hoitaminen 0 44 Varautumistoiminta 0.1 0.1 5 RESURSSIHALLINTO 0.1 0.3 1.2 5 6.6 50 Yleistä 51 Henkilöstöhallinto 0.1 0.2 0.3 52 Tclousholljnto 0.2 0.2 53 Kiinteistöhallinto 0 54 Materiaalihallinto 0 0 1 4 5 541 Maa-ainesten hankinnan suunnittelu 0.3 1 1.3 542 Maa-ainesten hankinta ia lalostus 0.7 3 3.7 55 Tcrvikehallinto 0 56 Kclustohallinto 0 57 Tietohallinto 0.1 0 0 1 1.1 571 Yleistä 0.1 573 Tietojen ja tietojärjestelmien ylläpito 1 1 5 8 Yrityshallinto - 0 RAKENNUSTOIMIALA YHTEENSÄ 3 J_8 52 67 130

TIELAITOS Lute 1.5 MIKKELIN TIEPIIRI KUNNOSSAPITOTOIMIALAN VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN JAKAUTUMINEN ERI TOIMINTOI Heinäkuu 1990 KOULUTUS YH- TO!MINTO TEKNINEN MUU TEEN- DI fris. Tekn. SÄ 1 TIENPIDON SUUNNITTELU 0 0.1 0 0 0.1 10 Yleistä 0 11 Tienpidon suunnittelu C 1 2 Toimenpiteiden valinta ja ajoitus 0.1 0.1 2 TIENSUUNNITTELU 0 3 RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO 2 3.9 29.1 249.3 284.3 30 Yleistä 1 1 32 Kunnossapitotoiminnan suunnittelu 0.1 0.9 0.5 1.5 33 Tien parantaminen ja rakentaminen 0 0.1 0.4 0.3 0.8 333 Hankkeen toteutus 0.1 0.4 0.3 0.8 34 Tien hoito ja kunnostus 0.9 2.9 28.2 249 281 340 Yleistä 0.2 0.6 0.8 341 Tien hoito- ja kunnostusmenetfemien kehittäminen 3.8 3.8 342 Tien hoito 0.7 2.3 24.4 249 276.4 4 VIRANOMAISTEHTÄVIEN HOITO 0 0.5 10.5 0.1 11.1 40 Yleistä 0 41 Lupien antaminen 0.1 3.3 0.1 3.5 42 Yhteistoiminta viranomaisena 0 43 Avustus- ja korvausasiain hoitaminen 0 0.3 5.7 0 6 432 Valtioriapujen käsittely jci maksatus 0.3 4.1 4.4 433 Paikollistiekorvausasioiclen hoito 1.6 1.6 44 Vcrautumistoiminta - 0.1 1.5 1.6 5 RESURSSIHALLINTO 0 1.5 7.4 82.6 91.5 50 Yleistä 0 51 Henkilöstöhallinto 0 0.2 0.4 0.1 0.7 510 Yleistä 0.2 0.4 0.1 0.7 52 Taloushallinto 0 0 0 0.3 0.3 520 Yleistä 0.3 0.3 521 Rahoitussuunnittelu 0 522 Maksutoimen hoito 0 523 Kirjanpito ja laskentatoimi 0 53 Kiinteistöhallinto 0.3 0.5 13.1 13.9 54 Materiaalihollinto 0 0.2 0.7 0 0.9 542 Maa-ainesten hankinta ja jalostus 0.2 0.7 0.9 55 Tarvikehallinto 0 0 0 1 6 1 6 553 Aineiden ja tarvikkeiden varastointi ja jakelu 1 6 1 6 56 Kalustohallinto 0 0.8 5.8 53.1 59.7 561 Kalustosuunriittelu 0.1 0.3 0.4 562 Kaluston hankinta 0.3 0.3 0.6 563 Kaluston ylläpito 0.3 4.9 52.8 58 564 Kaluston poisto 0.1 0.3 0.3 0.7 57 Tietohallinto 0 58 Yrityshallinto 0 KUNNOSSAPITOTOIMIALA YHTEENSÄ 2 6 47 332 387

Piirin henkilökunnan keski ikä 60 700 50 600 r 40 3 : : 3OO 10 100 DI+ Ins. Tekn Toim.tyänt. Muut Koko puu Ei] H- H- Keski ikä Lukumäärä CD

70 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE VUONNA 1990 HALLINTOTOI M ALA 50 H LU a 0 > 30 20 10 I-i. CD Ins. Muu kork. Muu vak.

70 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE VUONNA 1990 SUUNNITTELU] OIMIALA 50 H lij 0 0 > 30 I:-' Ins. Työnjoht. TyÖnt. CD (A)

70 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE VUONNA 1990 KUNNOSSAP[!OT0IMIALA Osa 2 50 H UJ a 0 > 30 Muu vak. rf (D NJ U, NJ NJ

TIELAITOS MIKKELIN TIEPIIRI TIEPIIRIN TILAT ilman tiemestaripiirien tukikohtia Elokuu 1990 Tilan sijainti Pinta -ala Tilavuus Käyttötarkoitus Käyttäjä/t Omistussuhde Valtion virastotalo 1203 m 2 Toimistotila Piirikonttbri Vuokratila Raatihuoneenkatu 5 457 ni 2 Varastotila Mikonkatu 3 415 m 2 Toimistotila Piirikonttori.: S Vuokratila lisäksi varastotiloja Kunnossapito, ATKK Savilandenkatu 133 ni 2 Toimistotila Piirikonttori: Vuokratila 60 in 2 Varastotila Rakennustommiala Piirikonttori 1751 m 2 Toimistotiloja yhteensä 517 ni 2 Varastotiloja Pursiala 18295 m Varastotila Keskusvarasto, Omia tiloja Korj aarnotila Keskuskorj aarno Edustustila Piiri Majoitustila Peitsari 198 m 2 Tommistotila Rakennustoimiala: Vuokratila 80 ni 2 Varastotila Työmaa Tilapäisiä 715 ni 2 Tommistotiloja Rakennustoimiala: Parakkeja, tiloja: (8/90) 357 ni 2 Majoitustiloja Työmaat, 4+4 kohdetta Vuokratiloja rt CD

TIELAITOS MIKKELIN TIEPIIRI TIEMESTARIPIIR len TUKIKOHDAT JA VARASTOT Elokuu 1990 Tiemestaripiiri Patukikohta m2 1) 2) Voim. vuosi Perusporann. vuosi Sivutukikohta stk m2 tp Suolavarastot m2 Hiekkavarastot rn2 Kalliosiilot m3 Jannøsarvo/ inv.arvo, mk 3) HARTOLA 231 1279 1970 1989 X 294 120 1068 3 327 499 HEINOLA 198 1099 1982 118 X 260 1300 4 396 668 KANGASNIEMI 564 517 1958 1978 123 800 1 160 829 MIKKELI 285 2022 1975 X 415 57 657 3 444 200 MANTYHARJU 1453 204 1978 174 X 589 1000 3 886 245 PIEKSÄMÄKI 537 819 1965 X 259 90 460 1400 2 274 421 HEINAVESI 445 957 1960 1979 292 X 2100 3 978 982 JOROINEN 801 529 1963 1987 90 537 7 212 805 JIJVA 340 1197 1955 1973 120 2500 3 090 805 PUNKAHARJU 231 1171 1967 239 X 375 1 873 148 SAVONLINNA 1365 112 1983 X 293 92 589 2000 7 084 858 SULKAVA 438 1009 1953 1980 X 585 X 180 19,1 1300 3 965 353 YHTEENSÄ 6 888 10 915 2 669 872 4 726 12 400 45 695 813 1) Toimistorakennuksen pinta -olo 2) Muut rakennukset tmp:n tukikohdan tontilla (ei sisdli suola- ja hiekkavorastojen pintaaloja. mikli ne sijaitsevat tukikohdan tontillo) 3) SisItÖ tmp:n kaikki tontit ja rakennukset stk= sivutukikohta tp= tukipiste Pieksomen tiemestoripiiriin rakennettiin v. 1989 hiekka- jo suolavorostorokennus, joka maksoi noin 1 131 000 mk