Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 :n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 4 prosenttia. Uusia turvavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna 2004 enintään 8 409 000 euroa. Turvavarastolain (970/1982) 7 :n mukaisia varastointiavustuksia saa myöntää vuonna 2004 enintään 34 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Kauppa- ja teollisuusministeriö toteuttaa hallituksen elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Elinkeinopolitiikan keskeisenä haasteena on parantaa yritysten toimintaympäristöä, johon vaikuttavat monet muutostekijät. Globalisoitumisen ja erityisesti Euroopan unionin laajentumisen myötä kilpailu yritystoiminnan sijoittumisesta kiristyy. Teknologinen kehitys nopeuttaa osaltaan talouden rakennemuutosta ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Väestön nopea ikääntyminen vähentää työvoiman tarjontaa ja lisää julkisten hyvinvointipalvelujen kysyntää. Elinkeinopolitiikka edistää talouskasvua ja työllisyyttä, monipuolistaa tuotantorakennetta sekä tukee vakaata aluekehitystä ja turvaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus on käynnistänyt yrittäjyyden politiikkaohjelman, jota kauppa- ja teollisuusministeriö koordinoi. Ohjelma kokoaa eri hallinnonalojen voimavaroja ja suuntaa niitä aiempaa tehokkaammin yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseen. Hallitus on myös päättänyt lisätä merkittävästi julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Suomen talouden kilpailukyky ja kasvu perustuvat keskeisesti osaamiseen ja uuden teknologian hyödyntämiseen, jota voidaan edelleen tehostaa. Rahoituksella vaikutetaan myös alueellisesti tasapainoiseen kehitykseen ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseen. Vahva talous ja teknologian suorat vaikutukset luovat pohjan hyvinvoinnin kasvulle. Talouden kasvu edellyttää yrityksiltä muuntautumiskykyä ja kansantaloudelta koko yritysrakenteen uusiutumista. Yritystoiminnan kasvu vaatii sujuvaa yritystoiminnan aloittamista ja hyviä kasvuedellytyksiä. Tärkeää on myös yrittäjyyttä suosivan ilmapiirin luominen ja markkinoille pääsyn helpottaminen. Markkinoiden toimivuuden parantamiseksi vähennetään kilpailun vääristymiä ja lisätään kuluttajien valinnanmahdollisuuksia. Avattaessa julkisia palveluja kilpailulle huolehditaan palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Ikääntymisestä johtuvien lisääntyvien terveydenhoito- ja hyvinvointitehtävien hoitaminen edellyttää julkisten palvelujen tuotannon tehostamista. Tehokkuusetuja on mahdollista saavuttaa myös markkinaehtoistamalla julkisia palveluja. Energiapolitiikassa lähtökohtana on energian saatavuuden turvaaminen, sen kilpailukykyinen hinta ja syntyvien ympäristöpäästöjen saaminen kansainvälisten sitoumusten rajoihin. Kansallisen ilmastostrategian mukaisesti hallitus edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energian säästöä. Ilmastostrategiaa uudistetaan ottamalla huomioon EU:n päästökauppaa koskevat velvoitteet. Valtio harjoittaa ennustettavaa, aktiivista ja markkinaehtoista omistajapolitiikkaa. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä kokonaistulos ja yhtiöiden kehittäminen. Merkittävimmät omistajapoliittista kannanmäärittelyä koskevat päätökset käsitellään hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Valtion omistajaohjauksen keskittämistä koskevan työryhmäehdotuksen pohjalta hallitus tekee tarvittavat ratkaisut siten, että uusi järjestely voidaan ottaa käyttöön vuoden 2005 alusta. Hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2004 ovat seuraavat: Elinkeinopolitiikka korjaa markkinoiden toiminnan puutteita ja vaikuttaa erityisesti yritysten toimintaympäristön laatuun. Teknologiapolitiikka tähtää innovaatioympäristön kehittymiseen lisääntyneen rahoituksen vahvistamana. Energiapolitiikka tukee uudistettavan kansallisen ilmastostrategian toteuttamista. Alueellisessa elinkeinopolitiikassa hyödynnetään alueiden omia vahvuuksia ja erityisesti teknologisen kehityksen mahdollisuuksia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Kuluttajanäkökulma päätöksenteossa sekä kuluttajien asema yhteiskunnassa ja hyödykemarkkinoilla vahvistuvat. Markkinoiden kilpailu on tervettä ja toimivaa. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002 2004 v. 2002tilinpäätös1000 v. 2003varsinainentalousarvio1000 v. 2004esitys1000 Muutos 2003 2004 1000 % 10. Hallinto 115 690 171 324 174 863 3 539 2 20. Teknologiapolitiikka 500 202 494 140 526 891 32 751 7 30. Yrityspolitiikka 146 997 205 398 151 614-53 784-26 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 16 330 18 083 18 571 488 3 50. Kansainvälistymispolitiikka 52 423 57 842 57 278-564 - 1 60. Energiapolitiikka 21 511 28 213 31 549 3 336 12 70. Omistajapolitiikka 173 801 7 942 1 382-6 560-83 Yhteensä 1 026 954 982 942 962 148-20 794-2 Henkilöstön kokonaismäärä 6 740 6 700 6 700 10. Hallinto S e l v i t y s o s a : Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaationa yritysten kilpailukykyisistä toimintaedellytyksistä tavoitteena toimivat markkinat, riittävä ja edullinen energia ja osaamisen korkea taso, sekä kansalaisten aseman turvaamisesta markkinoilla ja valtion yritysomaisuuden hyvästä hoidosta. Ministeriön strategia uudistetaan ja siinä otetaan huomioon hallitusohjelman linjaukset. Strategia toimii lähtökohtana hallinnonalan tulosohjauksessa ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa. Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa työvoima- ja elinkeinokeskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta. TE-keskusten yhteisen vision mukaan Suomi muodostuu menestyvistä, osaavista, yrittävistä, vetovoimaisista ja viihtyisistä maakunnista, joissa on korkea työllisyysaste ja toimeentulo, monipuolinen elinkeinorakenne, kasvavat ja kansainvälisesti kilpailukykyiset yritykset, elinvoimainen maaseutu, osaava työvoima ja huippuosaamista, yrityshenkinen ja aktiivinen väestö, osaamisen kehittämistä ja elinkeinojen kasvua tukeva toimintaympäristö, puhdas ja viihtyisä ympäristö. TE-keskusten yhteiset strategiset tavoitteet ovat: saavuttaa vuonna 2004 työllisyysasteessa lähes 70 % taso sekä nostaa työllisyysastetta kaikkien TE-keskusten alueella, kestävä talouskasvu (bkt) Suomessa ja kunkin TE-keskuksen alueella, tasapainoinen aluerakenne ja maaseudun elinvoimaisuus Suomessa ja kunkin TE-keskuksen alueella. Hallinto -luvun määrärahojen arvioitu jakautuminen (1 000 euroa): v. 2003 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

v. 2002 tilinpäätös varsinainen talousarvio v. 2004 esitys 19. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) - 61 000 61 000 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 586 22 565 22 742 22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 68 555 68 797 72 921 24. Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) 5 878 4 628 6 208 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 7 041 7 200 7 100 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) 7 603 7 124 4 882 95. Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) 9 10 10 (98.) Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 486 - - (99.) Seuraamusmaksujen palautukset (arviomääräraha) 3 532 - - Yhteensä 115 690 171 324 174 863 19. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 61 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. 2004 talousarvio 61 000 000 2003 talousarvio 61 000 000 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 742 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään 17 000 euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten. Määrärahaa saa käyttää myös korvaukseen Huoltovarmuuskeskukselle puolustustaloudellisen suunnittelukunnan menoja varten ja EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 019 000 euroa 15 henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 24.01.21. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 170 000 euroa kolmen henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 32.10.24, 141 000 euroa kahden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 23.02.21 sekä 39 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle on alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: Ministeriö on nopeasti reagoiva ja yhteiskunnan muutossuuntia ennakoiva elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaatio. Ministeriön ja hallinnonalan tulosohjausta ja strategista johtamista terävöitetään ja yhtenäistetään valtioneuvoston yleisten linjausten mukaisesti. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 23 477 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 292 000 Muut toimintamenot 23 185 000 Bruttotulot 735 000 Maksullisen toiminnan tulot 565 000 julkisoikeudelliset suoritteet 525 000 muut suoritteet 40 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Muut tulot 170 000 Nettomenot 22 742 000 2004 talousarvio 22 742 000 2003 lisätalousarvio - 139 000 2003 talousarvio 22 565 000 2002 tilinpäätös 22 586 000 22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 72 921 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös euroneuvontakeskuksista ja Teknologian kehittämiskeskuksen projektiluontoisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen järjestämistä pk-yritysten kehittämispalveluista, pk-yrityksille suunnatuista neuvonta- ja informaatiopalveluista sekä näiden palvelujen kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yritysneuvonnan asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalvelujen ostamiseen sekä porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen. Määrärahasta on varattu 1 682 000 euroa pk-yritysten kehittämispalveluihin. Määrärahaa saa käyttää neuvonta-, koulutus-, konsultointi- ja muiden kehittämispalvelujen maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen enintään 3 860 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon maksullisen toiminnan tulot. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa Yrittäjyyden politiikkaohjelmasta aiheutuvia menoja. Nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina on otettu huomioon KTM Toimiala-Infomedian tulot, julkaisutoiminnan tulot sekä asiantuntijatehtävien tulot (KTM:n asetus 16/2001). Määrärahan mitoituksessa on hallitusohjelman mukaisena tutkimusrahoituksen lisäyksenä otettu huomioon 550 000 euroa asiantuntijoiden palkkaamiseksi alueelliseen ja kansalliseen teknologia-alakohtaiseen asiakastyöhön. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 500 000 euroa TE-keskusten lisääntyneiden tehtävien johdosta ja 154 000 euroa neljän henkilötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja työministeriö) ovat alustavasti asettaneet työvoima- ja elinkeinokeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: yrittäjyyden ja yritysten perustamisen edistäminen, toimivien yritysten kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen, alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen, osaavan työvoiman saatavuuden ja työssä pysyvyyden turvaaminen, maatalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen, alueiden puhtauden, viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantaminen, työpaikkojen laadukas täyttyminen, työllistymisen nopeuttaminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden edistäminen. Palvelutavoitteet: asiakkaille tarjottavia kehittämistoimenpiteitä suunnataan yritysten kokonaistavoitteiden ja menestymisen kannalta keskeisiin asioihin, palveluiden saatavuutta ja aktiivista tarjontaa parannetaan sekä asiakastyytyväisyyttä parannetaan palvelujen laatua kehittämällä. Pk-yritysten kehittämispalvelut Kilpailukykyinen alueellinen elinkeinotoiminta edellyttää panostamista osaamiseen. Kehittämispalvelujen strategian mukaisella neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalvelutarjonnalla vastataan asiakastarpeisiin ja pyritään poistamaan markkinapuutteita kehittämispalvelujen kysynnässä ja tarjonnassa. Tarjonnan kattavuus varmistetaan kehittämällä eri organisaatioiden palveluista asiakkaiden tarpeita vastaavia integroituja palvelukokonaisuuksia. Lisäksi toimitaan yhteistyössä muiden pk-yrityksille vastaavia palveluja tuottavien organisaatioiden kanssa. Pk-yritysten kehittämispalvelujen painopistealueita vuonna 2004 ovat yrittäjyyden ja uusperustannan edistäminen, yritysten johto- ja avainhenkilöiden liikkeenjohtotaitojen kehittäminen, markkinointi- ja kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen sekä yritysten sukupolvenvaihdosten tukeminen. Toiminnassa painottuu myös innovaatioiden kaupallistamisen nopeuttamisen ja yritysten verkostoitumisen sekä uuden teknologian ja informaa- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

tiotekniikan hyväksikäytön lisääminen pk-yrityksissä. Lisäksi tehostetaan kehittämispalvelujen seutukunnallista ja alueellista palvelutarjontaa. Kehittämistoimenpiteisiin osallistuvilta perittävinä maksuina arvioidaan momentille 12.32.10 kertyvän 774 000 euroa. Maksullisista tuotteista määrättävät maksut muodostavat yhteensä vähintään yhden kuudesosan siitä määrästä, mikä niiden tuottamisesta ja kehittämisestä syntyviin menoihin on kokonaisuudessaan valtion kunkin vuoden talousarviossa osoitettu (KTM:n asetus 16/2001). Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 73 916 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 4 634 000 Muut toimintamenot 69 282 000 Bruttotulot 995 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 774 000 Muut tulot 221 000 Nettomenot 72 921 000 2004 talousarvio 72 921 000 2003 lisätalousarvio 1 543 000 2003 talousarvio 68 797 000 2002 tilinpäätös 68 555 000 24. Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 6 208 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa palveleviin tutkimus- ja selvityshankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös ydinenergia-alan valvontaa tukevien selvitysten ja tutkimusten toteuttamiseen, teknisen infrastruktuurin ja turvallisuuden sekä laadun kehittämiseen, kansainväliseen teknistaloudelliseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja muiden yhteistyöorganisaatioiden kanssa valmisteltaviin ja toteutettaviin hankkeisiin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja selvityshankkeiden toteuttamiseen ja niihin liittyvien tarjousten tekemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Outokumpu Oyj:n hallussa olevan geodatan ja -materiaalin siirrosta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää edellä mainituista tehtävistä aiheutuviin palkkaus- ja palkkiomenoihin, laite- ja ohjelmistohankintamenoihin sekä muihin mainituista toiminnoista aiheutuviin vastaaviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa Yrittäjyyden politiikkaohjelmasta aiheutuvia menoja. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 500 000 euroa hallitusohjelman mukaisesti tutkimusrahoitukseen sekä vähennyksenä huomioon 170 000 euroa kolmen henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 32.10.21. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut tutkimus- ja selvitystoiminnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: Hankkia aikaisempaa järjestelmällisemmin ministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa palvelevaa tutkimustietoa. Muodostaa aikaisempaa laajempia tutkimusohjelmia ja pyrkiä nykyistä enemmän saamaan käyttöön tutkimuskeskusten, yliopistojen ja muiden asiantuntijoiden tietämystä. Keskeisiä tietämysaloja ovat kilpailukyvyn ja yrittäjyyden sekä kansainvälistymisen edistäminen, teknologian ja innovaatioympäristön kehittäminen sekä markkinoiden toimivuuden kehittäminen. Edelleen tärkeitä aloja ovat ilmastostrategian toimeenpano, energiamarkkinoiden kehitys, päästökaupan toimeenpano ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen, ydinenergian tuotannon ja ydinjätehuollon turvallinen toteuttaminen sekä valtion yritysomaisuuden hyvä hoito. 2004 talousarvio 6 208 000 2003 lisätalousarvio -25 000 2003 talousarvio 4 628 000 2002 tilinpäätös 5 878 000 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 7 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Pohjoismainen ydinturvallisuusalan tutkimusyhteistyö 300 000 YK:n teollisen kehityksen järjestön (UNIDO) jäsenmaksut 600 000 Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 1 180 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 727 000 Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 350 000 Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 45 000 Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu 2 250 000 Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 248 000 Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille 1 400 000 Yhteensä 7 100 000 2004 talousarvio 7 100 000 2003 talousarvio 7 200 000 2002 tilinpäätös 7 041 315 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) Momentille myönnetään 4 882 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain (990/1987) 52 :n mukaisen korvauksen maksamiseen valtion ydinjätehuoltorahastolle. Menojen kohdentamisperusteena on maksuperuste. S e l v i t y s o s a : Ydinenergialain nojalla on valtion ydinjätehuoltorahastossa olleita varoja siirretty vuosina 1989 1996 valtiovarastoon siltä osin kuin niitä ei lainattu jätehuoltovelvollisille. Vuodesta 1997 alkaen siirtojen sijasta valtio lainaa varat rahastolta. Valtiovarastoon siirretyistä varoista on vuosittain suoritettava rahastolle korvausta, joka määrältään vastaa jätehuoltovelvollisille rahastosta annettavien lainojen korkoa. Korko on 3,807 % ajalta 1.1. 31.3.2003 ja 2,297 % ajalta 1.4. 31.12.2003. 2004 talousarvio 4 882 000 2003 talousarvio 7 124 000 2002 tilinpäätös 7 602 503 95. Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) Momentille myönnetään 10 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/1965) perusteella maanomistajille suoritettavien puolustusmaksujen osuuksien maksamiseen. 2004 talousarvio 10 000 2003 talousarvio 10 000 2002 tilinpäätös 8 829 20. Teknologiapolitiikka S e l v i t y s o s a : Teknologiapolitiikan tavoitteena on kehittää innovaatioympäristöä siten, että sen puitteissa on mahdollista parantaa jatkuvasti elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia. Julkisen sektorin tehtävänä on huolehtia erityisesti siitä, että perusasiat ovat kunnossa: korkeatasoinen koulutus, vahva perusosaaminen ja kannustava innovaatioympäristö. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja entistä kovempi kilpailu vaativat teknologiapolitiikalta uutta otetta, jotta tasapainoinen ja kilpailukykyinen kehitys saadaan turvattua. Määrätietoista teknologiapolitiikkaa jatketaan ja sen dynamiikkaa kehitetään. Elinkeinorakenteen muutos on siirtänyt painopisteen kiinteistä aineettomiin investointeihin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kasvun jatkuminen kaikkien toimialojen yrityksissä on tärkeää. Julkinen t&k-rahoitus palautetaan kasvuuralle hallitusohjelman mukaisesti. Hallitusohjelman mukaisesti myös Tekesin myöntämisvaltuuksien painopistettä siirretään lainoista tutkimus- ja avustusmomenteille. Teknologian eturintamassa pysyminen vaatii kykyä tunnistaa riittävän varhain muutoksia ja uusia ilmiöitä sekä niiden luomia mahdollisuuksia. Innovaatioympäristöä kehitetään yhä dynaamisemmaksi niin, että se ei vain reagoisi muuttuvan toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin, vaan se vastaisi jo tulevaisuuden toimintaympäristön tarpeisiin. Muutokset pyritään ennakoimaan ja olemaan niihin valmiita. Entistä parempia ja tehokkaampia toimintatapoja haetaan jatkamalla teknologia-alan toimintojen ja organisaatioiden arviointeja. Keväällä 2003 valmistunut innovaatioympäristön arviointi antoi uusia perusteita, joiden pohjalta kehitystyötä suunnataan. Hallinnonalan yksiköt arvioivat myös itse jatkuvasti toimintaansa ja sen vaikutuksia. Päättäjille ja sidosryhmille pyritään osoittamaan ja kertomaan, mitä tuloksia julkinen t&k-rahoitus tuottaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Innovaatioympäristön tehokkuuden ratkaisee sen kyky toimia kokonaisuutena. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää kaikilta innovaatioalan toimijoilta dynaamisuutta ja joustavuutta. Aktiivinen ja kannustava innovaatioympäristö on keskeinen edellytys myös alueiden tasapainoiselle ja kestävälle sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle. Elinkeinorakenteen monipuolistamista jatketaan tehostamalla tutkimustulosten hyödyntämistä ja parantamalla uusien yritysten perustamis- ja kasvuedellytyksiä. Tutkimustulosten hyödyntämisessä otetaan yhä paremmin huomioon eri sektoreiden erityistarpeet. Nykyisten kasvualojen kilpailukyky voidaan turvata huolehtimalla muun muassa osaamispohjan jatkuvasta kehittämisestä. Erityishuomiota on kiinnitettävä perinteisten alojen kehityksen nopeuttamiseen uusien teknologioiden avulla. Yritysten innovaatiokäyttäytymistä muokkaavat myös muun muassa lait, normit ja tekniset standardit, jotka joko edistävät innovaatiotoimintaa tai asettavat sille esteitä. Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaankin kehittämällä teknistä turvallisuutta, laatua sekä kaupankäynnin sujuvuutta edistäviä perusjärjestelmiä. Toimiva ja tehokas kansallinen innovaatioympäristö varmistaa sen, että Suomi pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Siihen liittyy olennaisena osana eurooppalaisen tutkimus- ja teknologiayhteistyön hyödyntäminen sekä muu elinkeino- ja teknologiapolitiikkaa tukeva kansainvälinen yhteistyö. Teknologiaa, teknistä turvallisuutta ja laatua koskeviin selvityksiin sekä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vuorovaikutuksia tutkivaan ProAct -ohjelmaan ja teknologian ennakointiin on varattu määräraha momentille 32.10.24. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut teknologiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: Määrätietoinen ja pitkäjänteinen teknologiapolitiikka tukee innovaatioympäristön kehittymistä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tunnistetaan riittävän varhain muutoksia ja uusia ilmiöitä sekä niiden tuomia mahdollisuuksia. Teknologian ennakoinnin tuloksia hyödynnetään elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansalaisille tarkoitettujen palvelujen kehittämisessä. Teknologian tutkimus auttaa ymmärtämään innovaatiojärjestelmän ja -prosessien sisäistä dynamiikkaa sekä teknologian, elinkeinotoiminnan ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Alueiden elinkeinoelämän kehittäminen perustuu entistä enemmän osaamiseen ja teknologiaan. Yhteistyössä hallinnonalan laitosten kanssa aktivoidaan alueita teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen. Tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen parantamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota teknologian siirtoon ja alkavan yritystoiminnan mahdollisiin esteisiin. Kansainvälinen yhteistyö edistää teknologiapolitiikan kansallisten tavoitteiden saavuttamista sekä EU:n tutkimus- ja teknologiapolitiikan toteuttamista. Yhteistyötä maailman johtavien teknologiamaiden ja muiden suomalaisille yrityksille tärkeiden markkina-alueiden kanssa lisätään. Tekninen turvallisuus ja laatupolitiikka vahvistavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Teknisen infrastruktuurin sekä turvallisuus- ja luotettavuusjärjestelmän rakenteen ja lainsäädännön uudistustyötä jatketaan. Teknologiapolitiikka -luvun määrärahojen arvioitu jakautuminen (1 000 euroa): v. 2002 tilinpäätös v. 2003 varsinainen talousarvio v. 2004 esitys 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 37 850 37 595 39 208 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 64 095 63 138 69 599 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 408 9 314 9 623 24. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 765 1 740 1 834 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 866 5 063 5 684 26. Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 073 23 983 25 274 27. Teknologinen tutkimustoiminta (arviomääräraha) 131 517 134 857 146 444 28. Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot (siirtomääräraha 2 v) 11 996 11 996 17 120 40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) 138 098 130 457 138 000 41. Valtionavustus eräille yhteisöille keksintö-, laatu- ja standardisoimistoimintojen edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) 5 656 5 806 6 214 70. Geologian tutkimuskeskuksen alushankinta (arviomääräraha) 253 336 168 83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) 71 625 69 855 67 723 Yhteensä 500 202 494 140 526 891 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 208 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: Toiminnan vaikuttavuustavoitteena on pitkällä aikavälillä varmistaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien maankamaran raaka-ainevarojen saatavuus ja niiden kestävä käyttö, edistää ympäristöhaittojen vähentämistä ja luoda edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle, työllisyydelle ja alueiden tasapainoiselle kehittymiselle. Maa- ja kallioperäkartoitusta ohjataan tarveselvityksiin pohjautuen raaka-ainehuollon ja yhdyskuntasuunnittelun tarpeisiin. Raaka-ainetutkimuksia suunnataan strategisten painotusten mukaisesti perusmetallien, kullan, platinaryhmän metallien, teollisuusmineraalien ja -kiven sekä turve-, maa-ainesja pohjavesivarojen kartoitukseen. Tutkimuskeskuksen toiminta painottuu maankamaraan ja sen raaka-ainevarantoihin liittyvän perustiedon tuottamiseen. Raaka-aineiden etsinnällä on tutkimukseen ja mallintamiseen perustuva tavoitteenasettelu. Raaka-ainevarantojen etsinnässä hyödynnetään ja kehitetään ulkopuoliseen rahoitukseen perustuvia yhteistyömalleja. Osana Suomen ja Venäjän välistä velkakonvensio-ohjelmaa aloitetaan syväreikäprojekti Outokummun alueella. Maankäyttöön- ja ympäristökysymyksiin liittyvää kartoitustoimintaa vahvistetaan. Maankäyttö- ja ympäristösektorilla tutkimuskeskus etsii ratkaisuja yhteiskunnan ja asiakkaiden ympäristöongelmiin kestävän kehityksen periaatteen pohjalta. Tutkimuskeskuksen roolia maankamaraan liittyvien ympäristökysymysten puolueettomana asiantuntijana vahvistetaan. Paikkatietoaineistojen tiedonhallintajärjestelmä otetaan käyttöön. Digitaalisten tuotteiden välitystä sidosryhmille tietoverkon kautta lisätään. Verkostoitumista asiakas- ja sidosryhmien kanssa lisätään. Tutkimuskeskuksen kansainvälistymistä edistetään integroitumalla entistä tiiviimmin eurooppalaiseen tutkimusyhteisöön sekä kehittämällä aktiivisesti lähialuetoimintaa. Monivuotinen laatujärjestelmän käyttöönottohanke päättyi vuonna 2003. Tutkimuskeskus jatkaa järjestelmän ylläpitoon liittyvien menettelytapojen kehittämistä ja selvittää koko tutkimuskeskuksen toiminnan kattavan laatu-, turvallisuus-, ympäristösekä johtamisnäkökohdat integroivan hallintajärjestelmän käyttöönottoa. Balanced Scorecard -malliin pohjautuva toiminnan ohjaus- ja mittausjärjestelmä otetaan käyttöön. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

Maksullisen toiminnan ylijäämätavoite vuodelle 2004 on 454 000 euroa, joka on 7 % tuotoista. Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: Geologian tutkimuskeskuksen toiminnan tuloksena kauppa- ja teollisuusministeriö myy vuosittain keskimäärin viisi malmi- tai teollisuusmineraaliaihetta koti- ja ulkomaisille yrityksille. Tutkimuskeskuksen luonnonkiviraaka-aine-esiintymien etsintäprojektien tuloksena on 1990-luvulla paikannettu yli 100 esiintymäaihetta, joiden pohjalta on syntynyt 15 uutta kovan kiven louhimoa. Tutkimuskeskus on mukana myös useiden vuolukiviesiintymien tutkimisessa ja käyttöönotossa. Tutkimuskeskuksen suorittaman Suomen kiviaineskartoituksen tulokset muodostavat taloudellisen ja kestävän kiviaineskäytön perustan. Suomen kokonaisenergiasta tuotetaan turpeella 5 6 %. Tutkimuskeskuksen turvekartoituksilla varmennetaan energialaitosten kotimainen raaka-ainereservi pitkälle tulevaisuuteen. Tutkimuskeskuksen kehittämiä geofysikaalisia tutkimusmenetelmiä sovelletaan perinteisten käyttöalojen lisäksi muun muassa ympäristön tilan arviointiin. Pohjoismaiden ainoa akkreditoitu geolaboratorio tarjoaa analyyttisiä palveluja sekä tutkimuksen että teollisuuden tarpeisiin. Tutkimuskeskuksen keräämä ja ylläpitämä kartoitustieto yhdistettynä monipuoliseen osaamiseen tuottaa ratkaisuja muun muassa maankäyttöön liittyviin ongelmiin. 2002 2003 2004 toteutuma 1) ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 6 709 6 559 6 606 (-2) (-2) (+1) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 4 679 4 837 4 797 (+3) (+3) (-1) Käyttöjäämä (t ) 2 030 1 722 1 809 (-13) (-15) (+5) % tuotoista 30 26 27 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä (t ) 1 436 1 222 1 355 (-6) (-15) (+11) Ylijäämä (t ) 594 500 454 (-26) (-16) (-9) % tuotoista 9 8 7 Tuotot % kokonaiskustannuksista 110 108 107 Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 47 764 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 4 797 000 Muut toimintamenot 42 967 000 Bruttotulot 8 556 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 6 606 000 Muut tulot 1 950 000 yhteishankkeet 1 620 000 muut tulot 330 000 Nettomenot 39 208 000 2004 talousarvio 39 208 000 2003 lisätalousarvio 658 000 2003 talousarvio 37 595 000 2002 tilinpäätös 37 850 000 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 69 599 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös niiden tutkimushankkeiden menojen maksamiseen, jotka jokin muu valtion virasto hankkeen toimeksiantajana rahoittaa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 488 000 euroa hallitusohjelman mukaisesti tutkimusrahoitukseen. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tehtävänä on luomalla ja soveltamalla teknologiaa lisätä aktiivisesti elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä yhteiskunnan hyvinvointia. VTT:n toiminta muodostuu budjetti- ja yhteisrahoitteisista hankkeista sekä maksullisista toimeksiannoista. VTT:n tutkimus- ja kehitystoiminta kattaa koko innovaatioketjun. 1) Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Valtion budjettirahoituksella VTT kehittää valituilla alueilla osaamistaan ja kokeellisia valmiuksiaan, joita hyödynnetään asiakkaiden hyväksi t&k-toimeksiannoissa. Kokonaismenoista katetaan 28 % määrärahalla ja 72 % ulkopuolisilla tuloilla, jotka VTT hankkii yksityiseltä ja julkiselta sektorilta kotimaasta ja ulkomailta. VTT osallistuu yritysten uusien ja nykyistä kilpailukykyisempien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, teollisuuden nykyistä tehokkaampien, turvallisempien ja ympäristöystävällisempien laitteiden ja tuotantoprosessien kehittämiseen sekä yritysten tietopohjan ja teknologisen osaamisen vahvistamiseen. VTT:n tuotosten kautta syntyy myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat luonnonvarojen käytön, energiankulutuksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseen, hyvinvointipalvelujen teknologiaan, turvallisuuteen ja koulutukseen sekä yritysten kasvuun ja työllisyyteen. VTT toteuttaa kansallisia teknologiapoliittisia toimia kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: Tieteellistä osaamis- ja tietoperustaa vahvistetaan teknologialähtöisissä strategisissa tutkimushankkeissa ja sitä hyödynnetään uusien käytännön sovellusten kehittämisessä. VTT:n osaamista kehitetään myös siten, että entistä paremmin hallitaan elinkeinoelämän vaatimuksia yhdistää liiketoiminta-ajattelua ja johtamista teknologiaan. VTT:n monitieteistä osaamista yhdistetään uusilla tavoilla, millä tahdätään aivan uudenlaisiin innovaatioihin ja ratkaisuihin asiakkaille. Osaamisen korkea taso ja työn laatu varmistetaan kansainvälisillä arvioinneilla ja asiakastyytyväisyyskyselyillä. Budjettirahoitus suunnataan ensisijaisesti uusiin teknologioihin ja kohdistetaan suhteellisesti eniten tutkimusintensiivisille elektroniikan, tietotekniikan sekä biotekniikan toimialoille sekä haasteellisiin teknologiateemoihin, joita ovat tulevaisuuden tiedonsiirtoteknologiat, älykkäät tuotteet ja järjestelmät, puhdas maailma sekä turvallisuus ja käyttövarmuus. Budjettirahoitusta käytetään myös perinteisten teollisuudenalojen t&k-toiminnan kilpailukykyä ja uusiutumista kannustaviin hankkeisiin. Tietotekniikan ja elektroniikan tutkimuksessa lisäpanokset suunnataan mikro- ja nanoteknologian sekä optoelektroniikan kehittämiseen Espoossa ja Oulussa. Tarkoituksena on kehittää tiedonsiirtoteknologioita tulevaisuuden moniteknologiaympäristöön, jonka osina ovat UMTS, eli ns. kolmannen sukupolven matkaviestintäjärjestelmä, langaton lähiverkko, digi-tv ja erilaiset kotisovellukset. Lisäksi luodaan uusia mahdollisuuksia ohjelmistoliiketoiminnalle. Espoon ja Oulun uusien elektroniikan puhdastila- ja laiteinvestointien hyödyntämistä varten on luotu teknologiapuistoympäristö, jossa pkyritykset voivat vuokralaisina käyttää VTT:n toimitiloja ja laitteita. Kehitystyötä tehdään yhteistyössä yliopistojen ja alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Langattoman tietoliikenteen teknologioita ja läsnä-älyä sovelletaan perinteisen tietoliikenteen ulkopuolelle muun muassa kotiympäristöön, rakennetun ympäristön hallintaan, turvatekniikkaan ja terveys- ja hyvinvointialoille. Elektroniikan uusissa valmistusteknologioissa panostetaan todellisen massatuotannon menetelmiin, joilla voidaan valmistaa erittäin halpoja kertakäyttötuotteita. Teollisuuden tuotantojärjestelmien turvallisuutta ja käyttövarmuutta ja kriittisten komponenttien eliniän hallintaa tutkitaan tarkoituksena nostaa kapasiteetin käyttöastetta ja ehkäistä onnettomuuksia. Näitä aihepiirejä tukee tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen teollisessa ympäristössä sekä palveluliiketoiminnan kehittäminen erityisesti koneteollisuuden kanssa. Biotekniikan tutkimusta kohdistetaan uusien molekyylien, bioprosessien sekä bioinformatiikan ja - analytiikan kehittämiseen prosessi- ja lääketeollisuudelle sekä bioalan tutkimusintensiivisille pkyrityksille. Vuonna 2002 Turussa aloitettua lääkekehityksen biotekniikan tutkimusta kehitetään. Turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden tuotekehityksessä sovelletaan uutta teknologiaa. Biotieteiden, elektroniikan, mikroteknologian ja tietotekniikan osaamista kootaan biotieteiden uusien teknologioiden kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi teollisuudessa. Tähän liittyen käynnistetään Oulussa uusi biofotoniikan tutkimusryhmä. Biotekniikkaa ja elektroniikkaa yhdistämällä etsitään uusia innovatiivisia tuotekonsepteja. Potentiaalisina sovellusalueina nähdään esimerkiksi lääketieteellisen ja hyvinvointialan hoitopaikalla välittömästi tehtävät analyysit, ympäristöanalytiikka, elintarviketeollisuuden laadunvalvonta ja teollisuuden prosessivalvonta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

Energiatutkimuksessa painoalueita ovat uusiutuvien energiamuotojen, erityisesti puun ja jätteen käytön edistäminen, energiansäästö erityisesti mekaanisen massan valmistuksessa, energian ympäristö- ja kansantaloudelliset vaikutukset, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä päästökauppaa tukevat teknistaloudelliset analyysit, energiateknologian viennin edistäminen sekä ydinturvallisuusasiat ja ydinenergiatekniikan asiantuntemuspohjan vahvistaminen. Painoaloina ovat myös rakentamisen ja rakennetun ympäristön käytön energiansäästöä tukevat menettelyt ja ratkaisut ja yhdyskuntien energianhuoltoketjun kehittäminen. VTT osallistuu noin 60 kansalliseen teknologiaohjelmaan, joista kaksi kolmasosaa on Teknologian kehittämiskeskuksen ja loput ministeriöiden ja Suomen Akatemian ohjelmia. Ohjelmissa VTT toimii innovaattorina ja kehittää menettelytapoja uuden tiedon ja osaamisen tehokkaaksi siirtämiseksi yrityksille uusien innovaatioiden tuottamiseksi. Toiminnan tunnuslukutaulukko: Kansainvälistä toimintaa vahvistetaan elinkeinoelämän tutkimustavoitteiden ja teknologiatarpeiden mukaisesti. Siihen kuuluu keskeisenä osana eurooppalaisen tutkimus- ja teknologiayhteistyön hyödyntäminen. VTT osallistuu lähes 500 julkiseen kansainväliseen hankkeeseen, joista lähes kaksi kolmasosaa on EU-hankkeita. EU:n kuudenteen tutkimuksen puiteohjelmaan osallistutaan aktiivisesti. Yhteistyötä lisätään erityisesti johtavien teknologiamaiden, USA:n ja Japanin, kanssa. Kansainvälistä verkottumista tehostetaan. Teknologian siirtoa edistetään ja tutkijoiden liikkuvuutta kasvatetaan. Muutaman valitun teknologiaosaamisalueen kansainvälistä markkinointia tehostetaan. Kehittämistoimenpiteet näkyvät yksityisen sektorin tuottojen kasvuna. Tiedon ja osaamisen hyödyntämistä yhteiskunnan tarpeisiin ja toimia patentoitujen tutkimustulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi lisätään. Julkaisujen tavoitemäärä on noin 2 000 kappaletta, josta kansainvälisesti merkittävien tieteellisten artikkelien osuus on noin 40 %. Uusia keksintöilmoituksia tehdään noin 150 kappaletta, uusien patenttien määrä on noin 80 kappaletta, ja spin-offyrityksiä perustetaan 2 5 kappaletta. VTT:llä on lähes 7 000 asiakasta, joista noin 55 % koostuu pk-yrityksistä. Ulkopuolisista tuotoista noin 50 % hankitaan kotimaiselta yksityiseltä sektorilta, 35 % kotimaiselta julkiselta sektorilta ja 15 % ulkomailta. VTT edistää aluekehitystä aktiivisella palvelutarjonnalla ja yhteistyöllä alueella toimivien yritysten, yliopistojen, työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä muiden tiedon ja osaamisen tuottajien ja hyödyntäjien kanssa. VTT lisää alueellisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin perustuvia yhteistyömuotoja, jotka tehostavat palvelutarjontaa myös pk-yrityksille. Espoossa, Oulussa, Tampereella ja Jyväskylässä sijaitsevien päätoimipisteittensä lisäksi VTT:llä on toimintaa useilla paikkakunnilla. Maksullisen toiminnan osuus VTT:n toiminnasta on vähintään 40 %. Maksullinen toiminta pidetään kannattavana. Mahdollisella ylijäämällä vahvistetaan tutkimusvalmiuksia. 2002 2003 2004 toteutuma 2) ennakoitu arvio Kustannukset (t ) 224 959 223 269 236 649 (5,3) (-0,8) (6,0) Tuotot yhteensä (t ) 152 321 160 000 167 050 (2,7) (5,0) (4,4) Tuotot/kustannukset, % 68 72 71 Tuotot/htv (t ) 55 57 59 Käyttöomaisuusinvestoinnit (t ) 16 123 11 036 15 190 % kustannuksista 7,2 4,9 6,4 Yhteisrahoitteisen sopimustutkimuksen tuotot ja muut ulkopuoliset tuotot (t ) 63 842 68 300 71 650 (5,8) (7,0) (4,9) 2) Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 88 479 91 700 95 400 (0,5) (3,6) (4,0) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 55 716 58 000 60 300 Käyttöjäämä (t ) 32 763 33 700 35 100 % tuotoista 37,0 36,8 36,8 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä (t ) 32 453 33 700 35 100 Kokonaiskustannukset yhteensä (t ) 88 169 91 700 95 400 Ylijäämä (t ) 310 0 0 % tuotoista 0,4 0,0 0,0 Tuotot % kustannuksista 100,4 100,0 100,0 Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 236 649 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 60 300 000 Muut toimintamenot 176 349 000 Bruttotulot 167 050 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 95 400 000 Muut tulot 71 650 000 Nettomenot 69 599 000 2004 talousarvio 69 599 000 2003 lisätalousarvio 1 876 000 2003 talousarvio 63 138 000 2002 tilinpäätös 64 095 000 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 623 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteishankkeista muilta hankeosapuolilta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Turvatekniikan keskuksen (Tukes) tehtävänä on valvoa ja edistää sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin, painelaitteisiin, vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin, pelastustoimen laitteisiin, räjähteisiin, kaivoksiin, CE-merkittyihin rakennustuotteisiin ja vaarallisten aineiden kuljettamiseen sekä kylmälaitteiden huoltoon liittyvää turvallisuutta. Lisäksi keskus valvoo ja edistää mittaamisvälineisiin ja jalometallituotteisiin liittyvää luotettavuutta sekä laitteiden energiatehokkuutta. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, Valvontatapahtumat julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin. Päämääränä on ylläpitää kansainvälisesti korkeaa turvallisuustasoa ja samalla edistää elinkeinoelämän tasapuolisia kilpailuolosuhteita. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Turvatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: Kansalaisten, yritysten ja muiden organisaatioiden turvallisuustietämys lisääntyy ja turvalliset toimintatavat toteutuvat. Toiminnalliset tavoitteet ovat: varmistaa, että laitoksien ja laitteistojen käytössä ja rakentamisessa noudatetaan säädösten turvallisuusvaatimuksia ja niiden toimintaperiaatteissa otetaan huomioon turvallisuus ja että niissä on käytössä toimintatavat, jotka tukevat turvallista toimintaa, varmistaa, että turvallisuudesta ja luotettavuudesta huolehditaan tuotteiden valmistuksessa, maahantuonnissa ja kaupankäynnissä ja tuotteiden ensivalvonta on kattavaa, vaikuttaa toiminnanharjoittajien asenteiden kehittymiseen turvallisuusmyönteisiksi sekä siihen, että kansalaiset käyttäisivät vain pätevyysvaatimukset täyttäviä ja laadukkaasti toimivia teknisiä palveluntarjoajia ja että tuotteiden hankintapäätöksissä turvallisuus olisi tärkeä valintakriteeri, suunnata valvontaa, viestintää ja kehittämistä siten, että toimialan kohteissa virheellisestä käytöstä ja käyttäytymisestä johtuvat onnettomuudet vähenevät; toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti prosessiteollisuuden kohteisiin ja sähköpalojen ja -iskujen ehkäisyyn. 2002 2003 2004 Luvat ja ilmoitukset 4 100 4 600 3 800 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

Rekisteröinnit 12 400 12 400 12 400 Valvontakäynnit ja tarkastukset 4 070 4 260 4 260 Mittaamisvälineet 10 200 8 000 8 000 Toimialan säädösten velvoitteet on suhteutettu oikein riskien vaikutuksiin nähden ja säädösten soveltamiskäytännöt ja -menettelyt ovat tarkoituksenmukaiset. Asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2004 ovat: tukea paikallisten viranomaisten valvontatoimintaa Tukesin toimialueen kohteissa, huolehtia siitä, että toiminnanharjoittajilla ja kansalaisilla on käytettävissä ajantasaista tietoa säädösmuutoksista ja niiden vaikutuksista, selvittää asiakastarpeiden ja -odotusten muutoksia ja toimia niiden mukaisesti. Käsittelyajat (pv) 2002 2003 2004 toteutuma 3) tavoite 4) tavoite Kuulutus- ja lausuntomenettelyä edellyttävät luvat ja ilmoitukset 87 150 150 Muut luvat ja ilmoitukset 40 80 80 Pätevyysarvioinnit 5,8 20 20 Siirtotodistukset 1,4 7 7 Määrärahan käyttö tulosalueittain 2001 toteutuma 2002 toteutuma 2003 ennakoitu 5) 2004 arvio Valvonta (t ) 5 164 5 191 4 660 4 804 %-osuus 54 55 50 50 Kehittäminen ja tutkimus (t ) 2 851 2 951 3 260 3 370 %-osuus 30 31 35 35 Viestintä (t ) 1 603 1 291 1 394 1 449 %-osuus 16 14 15 15 Yhteensä 9 618 9 433 9 314 9 623 %-osuus 100 100 100 100 Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot, muut toimintamenot 9 639 000 Bruttotulot, muut tulot 16 000 Nettomenot 9 623 000 2004 talousarvio 9 623 000 2003 lisätalousarvio 137 000 2003 talousarvio 9 314 000 2002 tilinpäätös 9 408 000 24. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 834 000 euroa. 3) keskiarvo 4) asiakkaiden tarpeen mukaan, enimmäisaika 5) Ei sisällä edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

S e l v i t y s o s a : Kuluttajatutkimuskeskus tuottaa ja välittää tutkimustietoa, jonka avulla voidaan edistää kuluttajien hyvinvointia ja vaikutusmahdollisuuksia, markkinoiden toimivuutta sekä kuluttajien ja elinkeinoelämän yhteistyötä samoin kuin käyttäjälähtöistä teknologiaa ja tuotekehitystä. Kuluttajatutkimuksen tarve lisääntyy ja merkittävyys korostuu yhteiskuntapolitiikan eri aloilla. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Kuluttajatutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: Kuluttajatutkimuskeskus tukee tutkimuksen ja tietopalvelun avulla teknologia-, kuluttaja- ja kilpailupoliittista päätöksentekoa. Lisäksi keskus tuottaa tutkimustietoa elintarvike-, ympäristö- ja talouspoliittiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tutkimustietoa tuotetaan seuraavilta alueilta: kotitaloudet palveluiden tuottajina ja käyttäjinä, kuluttajat muuttuvassa elintarviketaloudessa, uudet markkinat ja käyttäjätarpeet, hintaerot ja kilpailullisuus markkinoilla. Tutkimuskeskus edistää toimialansa kansallista ja kansainvälistä tieteellistä tutkimusta. Tietopalvelu edistää kansallisen kuluttajatutkimuksen hyödyntämistä. Tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet: Toimintamenoista katetaan noin 30 % tuloilla. Sisäisten palveluiden tuottavuus paranee. Palvelutavoitteet: Tutkimusten sisältöalueet, laatu ja toimitusajat tyydyttävät yhteistyötahoja ja tutkimusten hyödyntäjiä. Asiantuntijapalveluiden kysyntään vastataan kansallisesti ja kansainvälisesti. Tietopalvelu kehittyy vastaamaan asiakkaiden ja yhteistyötahojen tarpeita. Keskeisimmät kehittämishankkeet: Keskus siirtyy uuteen palkkausjärjestelmään. Verkkopalveluiden ja sähköisen asianhallinnan kehittämistä jatketaan. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 2 634 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 8 000 Muut toimintamenot 2 626 000 Bruttotulot 800 000 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 10 000 Muut tulot (yhteishankkeet) 790 000 Nettomenot 1 834 000 2004 talousarvio 1 834 000 2003 lisätalousarvio 40 000 2003 talousarvio 1 740 000 2002 tilinpäätös 1 765 000 25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 684 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallinnoinnista, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisestä sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistämisestä aiheutuviin toimintamenoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 484 000 euroa uuden toimitilan vuokra- ym. menoihin. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: Toiminnan kehittämisessä edetään kansallisten mittanormaali- ja akkreditointitoiminnoille vahvistettujen strategisten linjausten mukaisesti: asiakkaiden pätevyys- ja laatutaso sekä kilpailukyky paranevat, keskuksen toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteet toteutuvat Suomessa, tekninen luotettavuus ja turvallisuus edistyvät Suomessa, keskuksen palvelujen tunnettavuus lisääntyy. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14