Toimintakertomus 2016 Forssan vesihuoltoliikelaitos FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS
Sisältö 3 Johtajan katsaus 5 Liikelaitoksen hallinto ja organisaatio 6 Muutokset ja riskit toiminnassa 7 Vesilaitostoiminta 9 Veden jakelu 10 Veden laatu 11 Jätevedet 12 Jäteveden puhdistus 13 Muu toiminta 14 Haja-asutusalueen vesihuolto Liite nro 1 FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS
1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Liikelaitoksen johtajan katsaus Yleistä Vuosi 2016 oli Forssan vesihuoltoliikelaitoksen 22. toimintavuosi kunnallisena liikelaitoksena. Vuoden 2016 aikana saatiin pääosin valmiiksi Sortohaan jäteveden puhdistamon saneerausja laajennushanke. Urakka otettiin vastaan puutelistalla 28.6.2016. Vuoden 2014 lopulla alkanut jäteveden puhdistamon saneeraus on aiheuttanut talouden pidon lisäksi omat haasteensa myös puhdistamon henkilökunnalle. Sortohaan jäteveden puhdistamolla päästiin jälleen lupaehtojen mukaisiin puhdistustuloksiin kaikilla toimintavuoden neljällä laskentajaksolla ja siitä saavutuksesta kiitän puhdistamon henkilökuntaa. Kuvassa: Vesihuoltojohtaja Kimmo Paakkonen pitää tervetuliaispuhetta puhdistamon vihkiäisissä 9.11.2016. Forssan vesijohtoverkoston vuotoprosentti on hyvällä ja hallittavalla tasolla. Johtuen verkoston vuodoista ja huuhteluista, oli hukkaveden osuus 24,2 % verkostoon pumpatusta vesimäärästä. Varsinaisten vuotojen osuus hukkavedestä on arviolta noin puolet. Valtakunnallisesti vertailtaessa Forssan vesihuoltoliikelaitoksen verkosto on keskimääräistä paremmassa kunnossa. Kiitos siitä kuuluu henkilöstön ammattitaitoiselle ja pitkäjänteiselle työlle verkoston ylläpitämiseksi. KVVY Ry (Kokemäenjoen Vesistön Vesiensuojeluyhdistys Ry) järjesti Forssassa puhdistamopäivät, jonka yhteydessä vesihuoltoliikelaitos vihki uusitun jäteveden puhdistamon käyttöönsä. Puhdistamopäivien yhteydessä KVVY Ry palkitsi vesihuoltoliikelaitoksen laborantin Pirkko Lindstedtin jätevesien puhdistamiseksi ja alan kehittämiseksi tekemästään työstä. Kiitän Pirkkoa omasta puolestani vielä kertaalleen ansiokkaasti tehdystä työstä. Mielestäni on syytä mainita myös se, että toimintavuoden aikana myytiin Tammelan kunnan kanssa solmitun yhteistyösopimuksen puitteissa mm. etäluettavien mittareiden luenta- FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 3
palvelua Tammelan vesihuoltolaitokselle. Tiivistyvä yhteistyö naapurikuntien vesihuoltolaitosten kanssa on luonnollinen jatkumo, kun tavoitteena on seudullinen vesihuolto. Talous Forssan vesihuoltoliikelaitoksen liikevaihto oli hyväksyttyä talousarviota alhaisempi, mutta myös kulut olivat hyväksyttyä talousarviota pienemmät. Tilikauden 2016 ylijäämäksi muodostui 4 688 ja se on 67 078 talousarviota parempi. Liikevaihdon muodostumiseen talousarviosta poikkeavasti johtui vedenmyynnin ja puhdistamolle käsiteltäväksi johdettavan prosessijäteveden vähentymisestä. Vedenmyynti putosi edellisvuodesta 9,3 % ollen 1 331 127 m³. Vesihuoltoliikelaitoksella ei ollut toimintavuonna merkittäviä laite- tai koneistorikkoja, jotka sattuessaan voivat heilutella taloutta paljonkin. Menojen toteutuminen ennakoitua pienempänä johtui edellä kerrotun lisäksi mm. puhdistuskemikaalien ja käyttömateriaalien ennakoitua pienemmästä tarpeesta. Myös henkilöstökulut olivat talousarviota pienemmät. Vesi- ja jätevesimaksut olivat lähikuntiin nähden samalla tasolla. Pitkäaikaista lainaa nostettiin toimintavuonna yhteensä 1 500 000 ja se käytettiin puhdistamon saneeraus- ja laajennustöihin. Puhdistamoinvestointiin on otettu lainaa kaikkiaan 8 000 000 ja sitä oli 31.12.2016 jäljellä 7 794 872. Vesihuoltoliikelaitoksen kassaa jouduttiin tilikauden aikana vahvistamaan lyhytaikaisella luotolla suuruudeltaan 700 000. Forssan vesihuoltoliikelaitos tuloutti omistajalleen Forssan kaupungille hyväksytyn talousarvion mukaisesti 1 450 000. Vesi- ja jätevesimaksut olivat lähikuntiin nähden samalla tasolla. Rakentaminen Jäteveden puhdistamon saneeraus- ja laajennusurakka otettiin aikataulussaan ns. puutelistalla vastaan 28.6.2016. Vähäisiä puutteita korjataan vielä vuoden 2017 aikana. Verkostoinvestoinnit painottuivat Ojalanmäen alueen uudisrakentamiseen verkostosaneerausten jäädessä aikaisempaa vakiintunutta alemmalle tasolle. Viemäreitä uusittiin sujuttamalla mm. välillä Keskuskadulta Kauppakatua, Oikokatua ja Finlaysonintietä pitkin Haudankorvankadulle sekä täysin ennakoimattomana työnä Kalliomäessä. Tulevia näkymiä Uusi vesihuoltolaki astui voimaan syyskuulla 2014. Vesihuoltolaki edellytti hulevesien eriyttämisen jo vuoden 2015 tilinpäätökseen. Lain edellyttämiä toimenpiteitä hulevesien hallintaan ja rahoitukseen liittyen valmistellaan yhdessä Forssan kaupungin teknisen toimen ja ympäristönsuojelun kanssa. Vesihuoltolain mukaan vesi- ja viemäritaksoilla ei tule kattaa hulevesistä aiheutuneita kustannuksia, kuten tähän saakka on tehty. Talousarviovuoden 2016 aikana vaihdettiin viimeisetkin kerrostalojen ja rivitalojen vesimittarit etäluettaviksi ja siirryttiin kokonaan radioverkon kautta luettavaan ja todelliseen kulutukseen perustuvaan vesilaskutukseen. Toimintavuoden aikana myytiin Tammelan kunnan FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 4
kanssa solmitun yhteistyösopimuksen puitteissa etäluettavien mittareiden luentapalvelua Tammelan vesihuoltolaitokselle. Vesihuollon varmuuden parantamiseksi suunnitellaan yhdysvesijohtoa Jokioisten ja Forssan vedenottamoiden välille. Johtolinjan rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 aikana ja yhteyden on suunniteltu olevan tuotannossa vuonna 2018. Hankkeen toteutukseen on tiedusteltu mahdollisuutta saada valtion avustusta. Laitoksen verkoston saneeraustyöt tulevat jatkumaan euromääräisesti viime vuosia pienemmin määrärahoin siihen saakka, kunnes vesihuoltoliikelaitoksen kassavarat saadaan palautettua pääosin puhdistamoinvestointia edeltävälle tasolle. Talouden hoito kestävällä tasolla edellyttää jatkossa myös taksojen tarkistusta. Laitoksen saneeraustyöt tulevat jatkumaan euromääräisesti viime vuosia pienemmin määrärahoin ja niitä pyritään kohdentamaan verkostosaneerauksen sijaan talousveden määrän ja laadun varmistaviin toimenpiteisiin vedenottamoilla. Portaan Kellarimäen vedenottamon perustamisesta on käynnissä selvitys yhdessä Tammelan kunnan kanssa. Selvitys painottuu hankkeen talouteen pyrkien etsimään vastausta siihen, miten hanke on järkevää hallinnoida ja toteuttaa. Työ käynnistetään aikaisintaan vuoden 2018 aikana käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Vedenottolupa saatiin toimintavuoden 2015 aikana ja sen mukaan vedenotto on aloitettava 20.12.2019 mennessä. Kellarimäen vedenottamoa on tarkoitus tehostaa 2. vaiheessa tekopohjavettä muodostamalla ja siihen liittyvät lupamenettelyt käynnistetään, kun päätös vedenoton aloittamiseksi Kellarimäestä on tehty. Jatkotutkimuksia pohjois-forssan pohjavesien hyödyntämiseksi jatketaan. Vesihuoltoliikelaitoksen yhtiöittämisen joko omanaan tai yhdessä naapurikuntien kanssa tulee edelleen olla vaihtoehto. Liikelaitoksena toimiessa omistajaan on hankaluuksien kohdatessa helpompi turvata ja se on arvo, jota ei tule unohtaa. Yhtiönä laitoksella olisi sitä vastoin mahdollisuus myydä palveluita yksityiselle sektorille ja siten kompensoida taksankorotuspaineita. Tulevat näkymät koskettavat myös toimistohenkilökuntaa. Vesimittareiden etäluenta ja sen täysimääräinen hyödyntäminen asiakkaan eduksi, muuttaa osaamisvaatimuksia ja niihin vastaaminen edellyttää asiakaspalvelulta uuden omaksumista ja sopeutumista. Kiitän toimistosihteereitä hyvästä työpanoksesta myös vuonna 2016. Kimmo Paakkonen vesihuoltojohtaja FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 5
1.2 Liikelaitoksen hallinto Forssan vesihuoltoliikelaitos on kuntalain tarkoittama kunnallinen liikelaitos jota johtaa ja valvoo johtokunta. Vesihuoltoliikelaitokselle vuosi 2016 oli 22. vuosi kunnan liikelaitoksena. Vesihuoltoliikelaitoksen johtokuntaan kuuluu viisi jäsentä: Jäsen Pelto-Huikko Jorma, puheenjohtaja Koskenoja Antero, varapuheenjohtaja Mikkola Ansa Kinnunen Riikka Vuorenmaa Janne Varajäsen Hämäläinen Jari Virtanen Tapio Sandberg Marjatta von Hertzen Irja Haavisto Veikko Johtokunnan kokouksiin on kaupunginhallituksen edustajana osallistunut Ilkka Joenpalo (varalla Eino Järvinen), sekä hallintosäännön perusteella kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja ja tekninen johtaja. Johtokunnan kokouksissa esittelijänä on toiminut vesihuoltojohtaja Kimmo Paakkonen. Johtokunta kokoontui vuoden 2016 aikana 10 kertaa ja käsiteltäviä asioita oli yhteensä 67 kappaletta. 1.3 Henkilöstö ja organisaatio Vesihuoltoliikelaitoksella oli vuoden 2016 lopussa työntekijöitä 24, joista kuukausipalkkaisia 16 (1 osa-aikainen ja 1 määräaikaista) ja tuntipalkkaisia 8 (1 osa-aikainen). Vesihuoltojohtaja Vesihuoltosihteerit Ostopalveluna henkilöstöhallinto atk-palvelut puhelinvaihde Sähkömestari JV-puhdistamo Käyttöpäällikkö Verkosto Työpäällikkö Vedenottamot Käyttöteknikko Suunnittelu Suunnittelupäällikkö Laborantti Prosessinhoitajat Laitosmies Putkimestari Asentajat Painehuuhteluauto FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 6
1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Laitoksen palvelutoiminta jatkui vakiintuneen käytännön mukaisena. Laitoksen omistajalleen maksaman peruspääoman tuottovaatimuksen suuruus aiheuttaa haasteita taloudenpitoon. Tilikauden 2016 liikeylijäämä oli 4 688 ja se on 67 078 hyväksyttyä talousarviota parempi. Koska liikevaihto oli 180 598 alle talousarviossa hyväksytyn, johtuu hyvä tulos ennen kaikkea menokurista ja siitä, että tilikauden 2016 aikana ei tullut suuria laiterikkoja tai muita vesihuollon merkittäviä häiriöitä, jotka olisivat nostaneet kuluja. Jäteveden puhdistamon laajennuksen ja peruskorjauksen rahoitukseen on otettu lainaa 8 miljoonaa euroa, josta 1,5 miljoonaa nostettiin vuonna 2016. Toimintavuoden 2016 aikana myytiin Tammelan kunnan kanssa solmitun yhteistyösopimuksen puitteissa etäluettavien mittareiden luentapalvelua Tammelan vesihuoltolaitokselle. 1.5 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Yleistä 22.8.2014 vesihuoltolain muuttamisesta annetun lain mukaisesti hulevesien järjestämisestä aiheutuneet kustannukset on vesihuoltolain edellyttämistä tilinpäätöksen liitetiedoista ilmenevästi eriytetty vesihuoltoliikelaitoksen tilinpäätöksestä. Hulevesiverkoston rakentamisesta aiheutuneet investointikulut on kirjattu aiheuttamisperiaatteella toteutuneen mukaisesti sellaisenaan ja käyttötalouden kulut on kohdennettu tiliöimällä kuluista aiheuttamisperiaatteella toteutuneen mukaisesti sellaisenaan ne kulut, jotka kohdentuvat yksiselitteisesti suoraan hulevesiin. Muista vesihuoltoliikelaitoksen yleiskululuista, kuten esimerkiksi toimitilojen ylläpitokuluista, on kirjattu 10 % hulevesiin. Taseeseen on otettu myös alvsaamiset ja ostovelat sekä korottomat velat kunnalta ja jäännöspääomalla erät on tasattu. Lain edellyttämiä toimenpiteitä hulevesien hallintaan ja rahoitukseen liittyen valmistellaan yhdessä Forssan kaupungin teknisen toimen ja ympäristönsuojelun kanssa. Tähän saakka kulut on katettu vesi- ja viemärimaksuilla ja sen vuoksi huleveden tilinpäätöstiedoissa ei ole liikevaihtoa tai muita tuloja. FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 7
Kaupunki on teettänyt BDO Oy:llä Koijärven alueen Jätevesiosuuskunnan talouden ja toiminnan edellytyksistä selvityksen. Raportin johtopäätöksenä todetaan, että Koijärven alueen Jätevesiosuuskunnan verkoston hankinta-arvo ja siten myös sen rakentamista varten otettujen lainojen määrä on huomattavan suuri verrattuna osuuskunnan vuotuiseen liikevaihtoon. Onkin ilmeistä, ettei osuuskunta pysty omalla toiminnallaan merkittävästi lyhentämään velkojaan, vaan osuuskunnan velkavastuut tulevat pääosin lainojen takaajan eli Forssan kaupungin maksettaviksi. Näin ollen edessä on osuuskunnan liiketoiminnan, käyttöomaisuuden ja lainojen siirto Forssan kaupungin vesihuoltoliikelaitokselle, ellei kaupunki ryhdy muuten avustamaan vesiosuuskuntaa huomioiden avustusta koskevat rajoitukset. Vuoden 2017 talousarviokirjassa on vesihuoltoliikelaitoksen yhdeksi konsernitavoitteeksi asetettu Koijärven alueen Jätevesiosuuskunnan toiminnan ja omaisuuden järjestelyt. Mikäli järjestelyiden seurauksena jätevesiosuuskunnan toiminnot siirretään tai yhdistetään vesihuoltoliikelaitokseen, kasvaa vesihuoltoliikelaitoksen tasearvo siirtyvän verkoston arvolla ja osuuskunnan jäljellä oleva, kaupungin takaama laina tulee vesihuoltoliikelaitoksen vastattavaksi. Samanaikaisesti valmistellaan osin Koijärven jätevesiosuuskunnan kanssa samalla alueella toimivan Matkun vesiosuuskunnan verkoston ja toimintojen siirtymistä vesihuoltoliikelaitoksen hoidettavaksi. Matkun vesiosuuskunta on velaton. Valtuusto asetti Vesihuoltoliikelaitokselle vuodeksi 2016 kaksi tavoitetta. Ensinnäkin omistajalle tuli tulouttaa 1 450 000 euroa ja se tavoite saatiin toteutettua. Todettakoon tässä yhteydessä, että samaan aikaan vesihuoltoliikelaitos otti lisää velkaa toteuttaakseen jäteveden puhdistamonsa saneeraus- ja laajennushankkeen. Toinen tavoite oli laatia selvitys seudullisen vesihuoltoyhtiön perustamisesta siten, että yhtiö voisi aloittaa vuoden 2017 aikana. Se tavoite ei toteutunut, koska selvityksen tekemiseen tarvittavaa aktiivisuutta ei seudulla vuonna 2016 ollut. Tätä toimintakertomusta laadittaessa vaikuttaa vahvasti siltä, että selvitys saadaan tehtyä vuoden 2017 aikana. Talousvesi Merkittävin riski vesihuoltoliikelaitoksen vedenhankinnalle on edelleen se, että raakavesilähteenä laitoksella on vain Vieremänharju. Merkittävin toimintariski liittyy talousveden puhtauteen ja sitä kautta ihmisten terveyteen ja elintarviketeollisuuden toimintaan. Vakavimmin talousveden puhtautta uhkaa pohjaveden saastuminen. Saastumisen vaara liittyy mm. liikenteeseen, jossa jokainen vaarallista kemikaalia sisältävä kuljetus pohjavesialueella muodostaa onnettomuustilanteessa suuren riskin. Vanhat ympäristöpäästöt ovat piilevinä ennalta arvaamattomia. Niiden olemassaolo voi joskus realisoitua. Jätevesien joutuminen pohjaveteen on jossain määrin myös mahdollista. Jäteveden puhdistuksessa toimintahäiriö uhkaa vesistöä. Kaikissa toteutuvissa onnettomuuksissa ovat mukana myös talou- FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 8
delliset tappiot. Myös maine saattaa tahraantua pitkäksi aikaa. Suurasiakkaan menettäminen tietäisi toimintojen sopeuttamista alentuneeseen liikevaihtoon. Jätevedenpuhdistus Jäteveden puhdistuksessa toimintahäiriö uhkaa vesistöä, joka toteutuessaan saattaa aiheuttaa esimerkiksi kalakuolemia ja haittaa vesistön virkistyskäyttöä. Forssaan sijoittuvan jätteiden käsittelyyn ja kierrätykseen perustuvan teollisuuden tarpeiden huomioon ottaminen jätevedenpuhdistamon saneerauksessa ja puhdistusprosessin tehostamisessa ovat tuoneet omat haasteensa. Puhdistamon saneeraustyö käynnistyi vuoden 2014 marraskuulla ja se valmistui 28.6.2016. 1.6 Ympäristötekijät Jäteveden puhdistuksessa ja veden hankinnassa toimitaan ympäristöluvan ehtojen puitteissa. Ympäristöviranomainen valvoo molempia toimia. Aiheutetusta ympäristövahingosta on aiheuttaja korvausvastuussa. Kertomusvuonna ei maksettu vahingonkorvauksia. Puhdistamolle tulevat jätevedet ovat verraten vahvoja. Tästä johtuen lupaehtojen täyttäminen on Sortohaan puhdistamolla ollut haastavampaa pitoisuusvaatimusten, kuin reduktiovaatimusten osalta. Lupaehtojen mukaan kummatkin vaatimukset on täytettävä ja siinä jäteveden puhdistamon henkilökunta onnistui jokaisella vuosineljänneksellä. 1.7 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta valvoo vesihuoltoliikelaitoksen toimintaa. Vesihuoltoliikelaitoksen taloushallinto (kirjanpito, perintätoimet) ostetaan Loimijoen Kuntapalvelu Oy:ltä. Vesihuoltolaitosten toiminta on yksityiskohtiaan myöten säänneltyä. Sääntely pitää sisällään rakenteita, jotka toimivat sisäisen valvonnan kannalta hyvin. Keskeinen tekijä on avoimuus toiminnoissa. Forssan vesihuoltoliikelaitos noudattaa Forssan kaupungin sisäisen valvonnan yleisohjetta. Seuraavassa luettelossa mainitaan joitakin laitoksen toimintojen sisään rakentuneista käytännöistä, jotka toimivat samalla sisäisen valvonnan välineinä: FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 9
Talouteen liittyvät käytännöt talousarvio, hankintamenettely, laskujen hyväksymismenettely, toiminnan vakuuttaminen. Talouden kehittymistä seurattiin jokaisessa johtokunnan kokouksessa. Toimintaan liittyvät käytännöt johtamiseen liittyvät säännöt, johtokuntatyö ja johtaminen, tilintarkastus, valvontaviranomaiset, varallaolojärjestelmä, varautuminen. 1.8 Toiminta-alue ja kuluttaja Vesihuoltolain mukaisen toiminta-alueen määräämisen perusteena on käytetty kaupungin kaavoitettua aluetta sekä olemassa olevaa verkostoa. Toiminta-alue on vahvistettu vuonna 2008 ja se käsittää pääosin vahvistetut osayleiskaava- ja asemakaava-alueet. Toiminta-aluekartat ovat nähtävillä vesihuoltoliikelaitoksen toimistolla sekä vesihuoltoliikelaitoksen internetsivuilla. Yhteistoimintaa naapurikuntien kanssa on siten, että Tammelan kunnan keskustaajaman noin 2 000 asukkaan jätevedet johdetaan viemäriverkostoomme ja edelleen jätevedenpuhdistamollemme käsiteltäväksi. Lisäksi Jokioisten kunnassa sijaitsevat Nokan kiinteistöjen jätevedet johdetaan puhdistamollemme. Jokioisten, Tammelan ja laitoksemme vesijohtoverkostot ovat yhteydessä siten, että tarvittaessa veden johtaminen toistemme verkostoihin on mahdollista. Yhteistoimintaa syvennetään entisestään kunnissa hyväksytyn ja vahvistetun Jokioinen-Forssa- Tammela ylikunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti. Vesihuoltoliikelaitoksen kuluttajina oli vuoden lopussa kiinteistöjä 3 895 kappaletta. Lukema ilmaisee kiinteistöt joissa on oma vesimittari. Kuluttajia laitoksen vedenjakelun piiriin kuuluu noin 17 100 henkilöä. FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 10
2 VESILAITOSTOIMINTA 2.1 Veden hankinta Vesihuoltoliikelaitoksen vedenhankinnan yksinomaisena lähteenä on Vieremänharju, joka on osa pitkittäisharjua ulottuen Salpausselältä Läyliäisistä, Tammelan, Forssan ja Humppilan kautta edelleen Pohjanlahteen. Laitoksen vedenottamot Vieremä ja Linikkala sijaitsevat tässä pohjavesiesiintymässä. Vieremän pohjavedenottamolla on kahdeksan siiviläputkikaivoa syvyyksiltään 15 20 metriä. Vieremän vedenottamon nimellisteho on tällä hetkellä noin 450 m³ tunnissa. Vedenottamo on rakennettu vuonna 1972. Vieremän vedenottamoa on laajennettu rakentamalla kolme uutta siiviläputkikaivoa vuoden 2007 syksyllä. Kaivojen käyttöönotto tapahtui keväällä 2008. Linikkalan pohjavedenottamolla on käytössä kaksi siiviläputkikaivoa. Vedenottamon nimellisteho on tällä hetkellä 250 m³ tunnissa ja se on rakennettu vuonna 1978. Veden pumppaus vedenottamoilta vuosina 2014-2016: 2014 2015 2016 Vieremä 1 019 050 m 3 1 082 900 m 3 1 141 000 m 3 Linikkala 779 350 m 3 816 500 m 3 600 900 m 3 Yhteensä 1 798 400 m 3 1 899 400 m 3 1 756 800 m 3 Veden pumppaus verkostoon väheni kokonaisuudessaan edellisvuodesta. Syynä tähän oli vedenmyynnin väheneminen 9,3 %. FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 11
2.2 Veden käsittely Pohjaveden käsittelyyn käytetään ainoastaan NaOH:a (natronlipeä) jolla veden ph nostetaan noin arvoon 7,5 syövyttävien ominaisuuksien poistamiseksi. Toimintavuoden aikana verkostoa huoltokloorattiin tarkoituksena varmistaa verkoston puhtaus. Kaikki kulutukseen syötetty talousvesi käsiteltiin UV-laitteella. Toimintavuoden aikana tehtiin Vieremän vedenottamolla maaperän hapetuskoe ja siitä saatujen hyvien kokemusten perusteella rakennetaan hapetuksen vaatimat pysyvät rakenteet. Maaperän hapetus on vaihe matkalla lipeäkäsittelystä luopumiseen tulevaisuudessa. 2.3 Veden jakelu Vesihuoltoliikelaitoksen vedenjakelujärjestelmä käsittää noin 250 kilometriä runkoputkistoa, Kaalikorven 2 500 m³ vesitornin sekä Paavolan, Hankaantien, Palumäentien, Lempääntien ja Rekirikontien paineenkorotusasemat. Putkien uusimistyötä jatketaan määrärahojen puitteissa. Toimintavuoden aikana rakennettiin uutta vesijohtoa 3 849 metriä. Vanhaa vesijohtoa poistettiin käytöstä 1 383 metriä. Yhteenveto rakennetuista putkistoista on esitetty liitteessä nro 1. Verkostovuotoja korjattiin toimintavuoden aikana yhteensä 10 kpl. Vuodot johtuivat pääosin valurautaputkien syöpymisistä ja katkeamisista, sekä kivien aiheuttamista muoviputkien rikkoontumisesta. FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 12
Laskuttamattoman veden (vuodot, huuhtelut) osuus pumpatusta vedestä oli noin 24,2 %. (pumpattu vesi 1 756 800 m³). Vuotojen osuuden laskuttamattomasta vedestä arvioidaan olevan noin puolet. Tätä voidaan valtakunnallisestikin pitää hyvänä arvona. Veden myynti oli toimintavuonna 1 331 127 m³, jossa oli tapahtunut laskua edellisvuoteen noin 9,3 %. (v. 2015 veden myynti 1 468 114 m³). Vedenkulutuksen jakautuminen käyttöryhmittäin: 2013 2014 2015 2016 Omakotitalot 286 625 m³ 282 568 m³ 273 640 m³ 245 477 m³ Kerros- ja rivitalot 465 489 m³ 433 720 m³ 412 354 m³ 353 991 m³ Teollisuus- ja liikeelämä 647 985 m³ 588 316 m³ 622 594 m³ 591 115 m³ Vesiyhtymät 20 461 m³ 24 452 m³ 23 350 m³ 22 876 m³ Valtion laitokset, sairaala, seurakunta Kaupungin koulut ja muut laitokset 28 292 m³ 29 374 m³ 25 969 m³ 24 534 m³ 110 466 m³ 99 371 m³ 99 888 m³ 84 877 m³ Muut 6 132 m³ 6 156 m³ 10 319 m³ 8 257 m³ FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 13
2.4 Veden laatu Veden laatua on tarkkailtu valvontaviranomaisen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Valvontatutkimusnäytteet on ottanut terveystarkastaja ja ne on tutkittu bakteriologisten määreiden sekä fysikaalis-kemiallisten suureiden osalta Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratorion toimesta. Verkostoon jaettu vesi täytti kaikkien valvontatutkimusohjelman mukaisten näytteiden osalta Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 461/2000 hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Verkostosta irronnut sakka aiheutti toukokuussa häiriön vedenjakeluun Paavolan asuinalueella. Häiriön seurauksena vesijohtoverkostoa huuhdeltiin. 3 JÄTEVEDET 3.1 Yleistä Jätevedenpuhdistamolle johdetaan puhdistettavaksi kaupungin alueelta tulevien jätevesien lisäksi Tammelan kunnan keskustaajaman sekä Jokioisilla sijaitsevan Nokan kiinteistön jätevedet. Lisäksi puhdistamolle tuli hulevesiä puhdistettavaksi Viksbergin vanhalta kaatopaikalta ja Kiimassuon jätehuoltoalueelta. Viemäriin liitetyissä kiinteistöissä asui Forssan kaupungin alueella toimintavuoden lopussa noin 16 600 asukasta. 3.2 Viemäriverkosto Viemäriverkoston (jäte- ja sadevesi) kokonaispituus oli vuoden 2016 lopussa noin 287 kilometriä. Uutta jätevesiputkistoa toimintavuoden aikana rakennettiin yhteensä 1 656 metriä. Uutta hulevesiviemäriä rakennettiin 1 000 metriä. Yhteenveto rakennetuista kohteista on esitetty liitteessä nro 1. Viemäriverkostoon kuuluu kaikkiaan 46 jätevedenpumppaamoa, sekä 3 sadevesipumppaamoa. Pumppaamoiden käyttö ja kunnossapito hoidetaan jätevedenpuhdistamon henkilökunnan toimesta, sadevesipumppaamot erillisten hoitosopimusten perusteella. FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 14
3.3 Jäteveden puhdistus Sortohaassa sijaitseva puhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen jälkisaostuslaitos. Se on rakennettu vuonna 1974 kemialliseksi ja laajennettu vuonna 1984 biologiseksi laitokseksi. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Asukasvastineluku ~ 85 000 Q keskimäärin BOD 7 20 000 m³/d 7 000 kg/d Länsi-Suomen vesioikeuden asettamat puhdistusvaatimukset ylivuodot huomioon ottaen ovat neljännesvuosikeskiarvona seuraavat: CODCr. 125 mg/l red.> 75 % BOD 7 (ATU) 15 mg/l red.> 95 % Lupamääräyksissä on myös maininta, että jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammonium- ja kokonaistypenpoistoon. Puhdistamon tarkkailua on valvontaohjelman mukaisesti suorittanut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry joka laatii vuoden 2016 tarkkailusta vuosiyhteenvedon. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n tekemien tutkimusten mukaan asetettuihin vaatimuksiin päästiin kaikilla tarkkailujaksoilla. Puhdistamon kokonaisvirtaama vuonna 2016 oli 1 941 640 m³ eli noin 5 305 m³/d. Laskutettu jätevesimäärä oli 1 638 601 m³. Sako- ja umpikaivolietettä vastaanotettiin 7 682 m³. FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 15
Puhdistusprosessissa käytettyjen kemikaalien ja sähköenergian määrät olivat seuraavat: 2014 2015 2016 Ferrosulfaatti 757 508 kg/a 707 121 kg/a 612 270 kg/a PAX-18 179 074 kg/a 124 224 kg/a 77 273 kg/a Polymeeri 25 000 kg/a 21 725 kg/a 21 000 kg/a Ostettu sähkö 1 809 895 kwh/a 1 851 491 kwh/a 2 225 891 kwh/a Tuotettu sähkö 747 456 kwh/a 612 099 kwh/a 81 878 kwh/a Puhdistusprosessin tuloksena syntyi mädätettyä ja kuivattua lietettä yhteensä 3 414 tonnia. Lietteen kuiva-aine pitoisuus oli noin 27 %. Mädättämön toiminta on toimintavuotena täyttänyt odotukset pääpiirteittäin. Biokaasua prosessissa syntyi noin 501 670 Nm³, josta osa käytettiin syötteen lämmitykseen ja generaattorilla tuotettiin sähköä noin 81 878 kwh. 3.4 Tapahtumia puhdistamolla 1.3.2016 eläkkeelle jäi prosessimies Markku Rosenberg. Markku ehti palvella jätevedenpuhdistamolla vuodesta 1979 alkaen. Jätevedenpuhdistamon käyttöpäällikkö Osmo Nieminen jäi eläkkeelle 1.7.2016 alkaen. Osmo aloitti puhdistamolla 1995. Kuvassa: Osmon läksiäiskahvilla Jani Vähämäki, Petri Suojoki, Kimmo Paakkonen, Joonas Anttila, Jorma Lindström, Pirkko Lindstedt, Netta Keskinen, Osmo Nieminen, Jorma Pelto-Huikko, Eija Karhu ja Erkki Halme. Jorma Pelto-Huikko piti Osmolle puheen muistellen yhteistä taivalta ja toivotti hänelle johtokunnan ja henkilökunnan puolesta hyviä ja antoisia eläkepäiviä. Kuvassa: Pirkko Lindstedt palkittiin KVVY:n puhdistamopäivillä Forssan Scandicissa 9.- 10.11.2016. Kuvassa henkilöt vasemmalta: Antti Mäkipää, vesi- ja viemärilaitoksen hoitaja, Parkanon kaupunki. Pentti Välimäki, vesi- ja viemärilaitoksen hoitaja, Parkanon kaupunki. Esko Suuniittu, jätevedenpuhdistamon hoitaja, Sastamalan Vesi. Pirkko Lindstedt, laborantti, Forssan Vesihuoltoliikelaitos ja Eero Mäkinen, jätevedenpuhdistamon hoitaja, Janakkalan Vesi. Lahjan ojentaa Vesiosastojohtaja Jukka Lammentausta KVVY ry:stä. FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 16
Puhdistamolla vietettiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n puhdistamopäivien yhteydessä uudistetun puhdistamon vihkijäisiä 9.11.2016. Paikalla oli puhdistamopäiville osallistuneiden lisäksi saapunut Forssan kaupungin ja yritysten edustajia sekä vesihuollon johtokunnan jäseniä ja henkilökuntaa. Kuvassa: Juhlapuhe ja puhdistamon vihkiminen käyttöön, Mika Rontu, Suomen Vesilaitosyhdistys Ry:n apulaisjohtaja. Mika Rontu korosti puheessaan mm. seutuyhteistyön merkitystä vesihuollon turvaamiseksi. Kuvassa: Jäteveden puhdistamon vihkiäisten juhlavieraita. 4 MUU TOIMINTA 4.1 Sivutoiminnat Sivutoimintoina on toimintavuonna tehty tonttijohtojen asennuksia, tonttijohtojen sulatuksia ja tonttiviemäreiden aukaisuja. 4.2 Varastotoiminta Vesihuoltoliikelaitoksen varasto käsittää suunnilleen kaikki vesi- ja viemärilaitostoiminnassa tarvittavat korjaus- ja uudisrakennusosat. Nimikkeiden määrä varastossa 31.12.2016 oli 745 kpl ja varaston arvo 153.948. 4.3 Tarkastustoiminta Vesihuoltoliikelaitos toimii Forssan kaupungin hallintosäännön perusteella kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteiden valvontaviranomaisena Forssan kaupungin alueella. FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 17
5 HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLTO 5.1 Yleistä Haja-asutusalueella on vesihuollon runkolinjat käyttökunnossa Koijärven ja Matkun kylätaajamissa. Vesihuoltoliikelaitos on aloittanut runkolinjojen läheisyydessä toiminta-alueella olevien kiinteistöjen liittämisen vesihuoltoverkostoon. Myös toiminta-alueen ulkopuolella oleville kiinteistöille tarjotaan mahdollisuutta liittyä vesihuoltoon erityisehdoin. 5.2 Matkun vesiosuuskunta Vesihuoltoliikelaitos myy Matkun vesiosuuskunnalle veden. Osuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 15.3.1989. Sillä on vedenjakelun piirissä noin 100 kiinteistöä ja sen jakama vesimäärä oli toimintavuonna 22 660 m 3. 5.3 Koijärven alueen jätevesiosuuskunta Koijärven alueen jätevesiosuuskunnan jätevesiviemäriverkosto on Koijärven ja Matkun alueella käyttökunnossa. Runkoverkostoa on yhteensä noin 30 kilometriä. Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriverkostoon on käynnissä. Toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen liittämistyö jatkuu useamman vuoden ajan. Jätevesiosuuskunnan osakkaita on yhteensä noin 170 kappaletta. Vesihuoltoliikelaitos on antanut jätevesiosuuskunnalle teknistä apua niin suunnittelun kuin rakentamisen valvontaan. Osuuskunta tuotti vuonna 2016 27 684 m 3 jätevettä. FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 18
Forssan vesihuoltoliikelaitos Perkiöntie 7, 30300 Forssa puh. (03) 41 411 (vaihde) vesihuolto@forssa.fi www.forssanvesihuoltoliikelaitos.fi FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 19