SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistystoimen hallinto Palvelu- /yleiskuvaus Sivistyspalveluiden hallinnolliset toimet keskittyvät toimintojen taloudellisuuteen, yhteistyöhön, organisointiin ja laillisuusvalvontaan. Hallintosäännön mukaisesti sivistystoimen osastopäällikkönä ja lautakunnan esittelijänä toimii hallintojohtaja- ja sivistystoimenjohtaja. Opetustoimen vastuuesimies on rehtori ja varhaiskasvatuksenvastuuesimies sosiaalijohtaja. Kansalaisopisto ja kirjasto toimivat Kuopion kaupungin hallinnoimina. Sivistyslautakunta määrittelee uudelleen keväällä 2018 Kirkonkylän koulun yhteyteen valmistuneiden liikunta- ja harrastetilojen tilavuokrat ja maksuperusteet eri käyttäjäryhmille. Sivistystoimen hallinto: Tuloarviot ja määrärahat TOIMINTATULOT 970 TOIMINTAMENOT -75 326-82 286 9,2-92 105 TOIMINTAKATE -75 326-82 286 9,2-91 135 Virkarehtorin palkkauksesta 10 % on vuonna 2018 sivistystoimenhallinnossa. Varhaiskasvatus Palvelu-/yleiskuvaus Alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Vanhemmilla on oikeus saada lapselleen kunnallinen hoitopaikka, kunnan valvoma yksityinen hoitopaikka tai valita Kelan myöntämä kotihoidontuki. Varhaiskasvatusta järjestetään valtakunnallisten perusteiden pohjalta laaditun kunnan varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Varhaiskasvatus tarjoaa yhteistyössä perheiden kanssa lapsille turvallisen, kehitykselle ja oppimiselle suotuisan kasvuympäristön. Toiminnan arvot ovat luottamuksellisuus, kasvatuskumppanuus ja lapsiläheisyys. Kunnan varhaiskasvatuksen nykytilanteen ja tulevaisuuden kartoittaminen. Toiminnan organisointi varhaiskasvatuslain mukaisesti. Varhaiskasvatukseen hankitaan välineistöä lasten digi- ja mediakasvatuksen tueksi. Järjestetään ja toteutetaan säännöllistä koulutusta huomioiden varhaiskasvatuslain painopistealueet. Asiakaskyselyt toteutetaan osana varhaiskasvatuksen kehittämisprosessia ja laadunseurantaa. Huomioidaan varhaiskasvatuslain säädökset lasten, vanhempien ja muiden huoltajien osallisuudesta, vaikuttamisesta ja yhteistyöstä toiminnan ja toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Perustelut Varhaiskasvatuksen tarpeen ennakointi on käytännössä vaikeaa. Hoidon tarve vaihtelee vanhempien opiskelun, työllisyyden ja muun elämäntilanteen mukaisesti. Kunnan varhaiskasvatuksen toteuttamista ohjataan sekä valtakunnallisella että kunnan omalla varhaiskasvatussuunnitelmalla. Koulutetun henkilöstön riittävyys on edellytys laadukkaan varhaiskasvatuksen takaamiselle. tunnuslukuina Perhepäivähoito TP 2016 TA 2017 TA 2018** Hoitopäivät 2.739 2.500 1.300 Lapsilukumäärä * 42 27 14 Käytettäviä hoitopaikkoja 21 22 10 / hoitopäivä / brutto 76,23 98,38*** / hoitopäivä / netto 58,23 82,23 * Lapsilukumäärä sisältää kaikki vuoden aikana hoitopaikkoja käyttävät lapset **TA 2018 kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia 2 ***eläkemenoperusteinen KuEL-maksu on 20,77 /hoitopäivä, kun vuonna 2017 se on vain 10,80 /hoitopäivä Päiväkoti ( TP 2016 sisältää yksiköt: 1-3 vuotiaat ja 3-5 vuotiaat. TA 2017 sisältää yksiköt: 1-3vuotiaat, 3-5 vuotiaat sekä vuorohoitoyksikkö. TA 2018 sisältää 4 päiväkotiryhmää) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Hoitopäivät 7.227 6.100 8.730 Lapsilukumäärä* 128 85 130 Käytettäviä hoitopaikkoja 27 46 42 / hoitopäivä / brutto 79,91 87,37 / hoitopäivä / netto 55,66 78,50 Vuonna 2017 arvioidaan muissa kunnissa olevan päiväkoti hoidossa 2 kaavilaista lasta, jotka eivät sisälly yllä olevaan taulukkoon. * Lapsilukumäärä sisältää kaikki vuoden aikana hoitopaikkoja käyttävät lapset Ryhmäperhepäivähoito ( TP 2016 sisältää 1 yksikön. TA 2017 sisältää 1 yksikön) TP 2016 TA 2017** Hoitopäivät 2.615 1.780 Lapsilukumäärä* 65 30 Käytettäviä hoitopaikkoja 20 15 / hoitopäivä / brutto 94,92 / hoitopäivä / netto 89,30 * Lapsilukumäärä sisältää kaikki vuoden aikana hoitopaikkoja käyttävät lapset ** Ryhmäperhepäivähoidon päättyminen 02/2017, hoitopäivät ja lapsilukumäärät yhdistetty päiväkodin tunnuslukuihin 03/2017 alkaen Lasten päivähoito: Tuloarviot ja määrärahat TA 2017 TA 2018 Muutos -% TP 2016 Ltk TOIMINTATUOTOT 116 000 98 500-15,10 135 085 TOIMINTAKULUT -1 011 998-1 015 683 0,40-1 081 714 TOIMINTAKATE -895 998-917 183 2,40-946 629
Perusopetus Palvelu- /yleiskuvaus Perusopetuslain mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. Perusopetuksessa tarjotaan jatko-opintojen kannalta tarvittavat tiedot ja taidot, ja opetustyössä painotetaan omatoimisuutta. Opetus- ja kasvatustyö toteutetaan yhteistyössä lasten huoltajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Opetus järjestetään oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Oppilashuollossa painotetaan varhaisen puuttumisen merkitystä hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Alakoulu toimii syyslukukaudella 2016 käyttöön otetun seutukunnallisen opetussuunnitelman mukaan. Perusopetuksen viikkotuntimäärät pienenevät vuoden 2016 tasosta 31 vuosiviikkotuntia. Koska uuden perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa digitaaliset työtavat ja tietoja viestintätekniikan ymmärtäminen ovat keskeisessä osassa sen vuoksi, vuonna 2018 painotetaan henkilöstön täydennyskoulutuksessa digitaalistentaitojen kehittämistä. Tavoitteena on henkilöstön entistä monipuolisempi osaaminen. Lyhytaikaisia sijaisia ei käytetä vaan edistetään henkilöstön liikkuvuutta työpisteiden ja työtehtävien välillä. Oppilashuoltolain edellyttämä kuraattoritoiminta jatkuu vakiintuneena, mutta psykologipalvelut hankitaan edelleen ostopalveluna. Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen yhteistyötä tiivistetään edelleen yhdenmukaisen palveluketjun luomiseksi. Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminata jatkuu syyslukukauden 2017 mukaisena. Perustelut Erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on edelleen suuri. Toimintojen eheyttämisellä ja keskittämisellä mahdollistetaan henkilöresurssien parempi käyttö ja ryhmien muodostaminen palvelutarvetta vastaavaksi. Näin toimien tuetaan opetustoimen laadun säilymistä, ja pidemmällä aikavälillä saadaan myös taloudellisia säästöjä. Koulunkäyntiohjaajien tarve tarkastellaan syksyllä 2018 opetusryhmien lukuvuosittain erityisen tuen tarpeen mukaisesti. Yläkouluikäisten määrä on alentunut, mikä pienentää muille kunnille maksettavia kotikuntakorvauksia. Yläkouluikäisten lähikouluksi on osoitettu 1.8.2015 lukien Tuusniemen yläkoulu. Nykyisen väestörakenteen mukaisesti arvioiden oppilasmäärä esi- ja perusopetuksessa tulee vähenemään syntyvyydestä ja muuttoliikkeestä johtuen.
tunnuslukuina OPPILASENNUSTE LV 2016-2022 Kaavin esi- ja perusopetus 19.9.2017 tilanne (lähde: VRK 31.12.2014) 2016-17 2017-18 2018-19 2019-20 2020-21 2021-22 VUOSILUOKAT 0-6 Kirkonkylän koulu 192 179 181 169 164 167 -joista esioppilaita * 28 26 25 21 23 29 2016-2017 2017-18 2018-19 2019-20 2020-21 2021-22 VUOSILUOKAT 7-9 * * Vuosiluokkien 7-9 lähikoulu on Tuusniemellä 1.8.2015 alkaen. Perusopetuksen hinta/oppilas (vuosiluokat 1-6; ilman sairaala- ja vammaisopetusta, aamu- ja iltapäivätoimintaa, vuosiluokkien 7-9 opetusta ja kerhotoimintaa) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Oppilasmäärä 177,5 163,5 149 /oppilas 10.935 10.086 11.100 Esiopetuksen hinta/oppilas (ilman sairaala- ja vammaisopetusta) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Oppilasmäärä 24,5 26 24 /oppilas 7.868 7.471 9.293 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 menot 84.657 46.993 47.195 48.265 Peruskoulutus: Tuloarviot ja määrärahat TOIMINTATULOT 105 000 54 000-48,6 117 794 TOIMINTAMENOT -2 906 273-3 081 143 6,0-3 541 719 TOIMINTAKATE -2 801 273-3 027 143 8,0-3 423 925
Aikuiskoulutus Palvelu-/yleiskuvaus Kansalaisopisto toimii elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tarjoten kaikenikäisille kaavilaisille mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja harrastustoimintaan. Kansalaisopiston kautta järjestetään myös henkilöstökoulutusta talousarvion puitteissa. Kaavin kunnan kansalaisopistopalvelut on toteuttanut vuoden 2013 alusta Kuopio kaupunki. Opetus organisoituu seutuopiston kautta. Lakiin vapaasta sivistystyöstä liittyvä valtionosuuden rahoituksen laskentamalli on muuttunut ja laki astui voimaan 1.1.2016. Keskeisesti uudistus koskee valtionosuutta ja valtionosuustuntien määrää kunnissa kansalaisopistotoiminnan osalta. Muutos vaikuttaa yhteistyösopimuksiin kansalaisopistopalveluiden tuottamisesta siten, että uusi sopimus astuu voimaan vuoden 2017 alusta lukien. Opiskelijamäärien lasku pysähtynyt ja opetuntimäärä on jo vuonna 2017 kääntynyt nousuun. Tavoitteena on vähintään opetustuntitason säilyttäminen vuoden 2017 tasolla. tunnuslukuina Vuosi TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 Tunteja 1518 1447 1450 1700 1700 Opiskelijoita (brutto) 770 Aikuiskoulutus: Tuloarviot ja määrärahat TOIMINTATULOT 75 000 72 250-3,7 78 229 TOIMINTAMENOT -149 563-148 563-0,7-153 057 TOIMINTAKATE -74 563-76 313 2,3-74 828
Kirjastotoimi Palvelu-/yleiskuvaus Yleisen kirjaston palveluiden tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjojen lainaamisen lisäksi kirjaston toiminnassa lisääntyy kirjaston tarve tiedon hankinnassa sekä monipuolisten materiaalien hankinnassa. Kaavin kunnan kirjastopalvelut on toteuttanut Kuopion kaupungin kirjasto (maakuntakirjasto) vuodesta 2013 lähtien. Kaavin kirjasto on yksi maakuntakirjaston alaisista lähikirjastoista, jota johtaa maakuntakirjaston johtaja. Kirjastoyhteistyö turvaa ammatillisesti pätevän henkilöstön ja kuntalaisille mahdollisuuden käyttää laajaa aineistokokoelmaa. Perustelu Tarjotaan kaavilaisille kirjastonkäyttäjille palveluja, jotka täyttävät vähintään valtakunnalliset perustasovaatimukset. Paikallisia lähikirjastopalveluja tuetaan ja täydennetään etäpalveluilla kysynnän ja resurssien puitteissa. tunnuslukuina TP 2016 TA 2017 TA 2018 Lainauksia yhteensä (kpl) 47 102 51 500 51 500 Kirjastokäyntejä 25 131 26 000 26 000 Lainauksia/asukas 14,28 16,12 16,33 Lainauksen hinta 4,71 4,21 4,21 Kirjastotoimi: Tuloarviot ja määrärahat TOIMINTATULOT 66 TOIMINTAMENOT -216 965-216 965-212 460 TOIMINTAKATE -216 965-216 965-212 394 Vapaa-aikatoimi Toiminta-ajatus/yleiskuvaus Vapaa-aikatoimen tulosalue sisältää kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja raittiustoimen. Kulttuuritoimi Palvelu-/yleiskuvaus Kunnan tehtävänä on tukea, edistää ja järjestää kulttuuritoimintaa. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan taiteen harrastamista ja harjoittamista, taidepalveluiden tarjontaa ja käyttöä,
kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Tulevaisuudessa ihmisten vaatimustaso kulttuuripalveluihin muuttuu ja tarpeet monipuolistuvat. Kulttuuritoimintaa edistetään tukemalla kunnassa toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä. Kulttuuritapahtumien organisoinnissa hyödynnetään yhteistyötä naapurikuntien sekä paikallisten toimijoiden kanssa. Koululaisten ja lasten tilaisuudet toteutetaan yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Aikuiskonsertit sekä juhlat toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa (mm. seurakunnan). Kaavin kunta huolehtii Kotiseutumuseo Eloaitan ja Juutilan Valimomuseon kesäopastoiminnasta. Museoiden opastus hoidetaan palkkaamalla kesäoppaat. Perustelut Juhlatapahtumiin ja museotoimintaan varataan erilliset määrärahat. Tapahtumien järjestämisessä tuetaan eri yhteisöjä sen sijaan, että kunta aktiivisesti itse niitä järjestää. LIIKUNTA-, NUORISO- JA RAITTIUSTOIMI Toiminta-ajatus/yleiskuvaus Yleisten edellytysten luominen liikuntatoimelle on ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävänä. Liikuntatoiminnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Nuorisolain (21.12.2016) mukaisesti nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Kunnan tulee olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden nuorille palveluja tuottavien viranomaisten sekä nuorten, heidän perheidensä, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat mm. monialainen yhteistyö (=nuorten ohjausja palveluverkosto), etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Toiminnan kehitysarvio Nuorisotyön toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevä. Pitkäjänteinen kasvatustyö, nuorten aktivoiminen mukaan toimintaan, ottamaan vastuuta ja vaikuttamaan heitä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon, on toiminnan lähtökohta. Monialaista yhteistyötä eri hallintokuntien välillä pidetään yhtenä työmuotona. Etsivän nuorisotyön hanke jatkuu. Etsivän työn tavoitteena on tunnistaa ja saada kiinni mahdollisimman varhaisessa vaiheessa perusopetuksen jälkeen koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle jäävät nuoret sekä ammatillisen koulutuksensa keskeyttäneet ja ohjata heidät elämäntilannettaan vastaavien palveluiden piiriin. Työskentelyn ideana on, ettei nuori jää ajelehtimaan tyhjän päälle, vaan hän saa tukea ja ohjausta yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti pysyen palvelujärjestelmän ulottuvissa. Etsivä nuorisotyö tekee kiinteää yhteistyötä nuorten työpajavalmentajan, yläkoulujen, sosiaalitoimen sekä työvoima- ja terveydenhuoltopalvelujen kanssa. Nuorten työpaja Ihan Ite on suunnattu 16-28 vuotiaille kaavilaisille koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille. Työpajatoiminnan tavoitteena ovat nuoren elämänhallinnan ja sosiaalisen toimintakyvyn kokonaisvaltainen tukeminen, opiskelu- ja työelämävalmiuksien lisääminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.
Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta ovat Itä-Suomen aluehallintoviraston osa rahoittamaa toimintaa. Liikuntatoimen toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevä. Tavoitteena on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, fyysisen toimintakyvyn parantamista ja ylläpitämistä sekä eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. Vastuu liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden kunnossapidosta on teknisellä toimella. Sivistyslautakunta yhdessä liikuntatoimesta vastaavan viranhaltijan kanssa määrittelee kunnossapidettävät ulkoilualueet ja liikuntapaikat. tekstinä Liikuntatoimi: - kaiken ikäisten kuntalaisten terveysliikunnan edistäminen liikuntapaikkoja ja ulkoilualueita ylläpitämällä ja kunnostamalla sekä kehittämällä yhteistyössä teknisen toimen kanssa - voimavarojen ja määrärahojen mukaan kilpailutoimintaa ja muuta liikunnallista tapahtumatoimintaa yhteistyössä urheiluseuran, koulujen ja yhdistysten kanssa - lasten kesän uimakoulutoiminta, muu ohjattu liikunnallinen toiminta lapsille ja nuorille koko vuoden ajan - 3. luokkalaisten uintiopetuksen organisointi yhteistyössä koulutoimen kanssa Nuorisotoimi: - nuorten 16-19 v. pääasiassa kaavilaisten opiskelijoiden kesätyöllistäminen (tavoite 40 nuorta) - kunnan alueella tehtävän nuorisotyön ja nuorisotalotoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen - kouluyhteistyö Tuusniemen ja Juankosken yläkoulujen sekä kirkonkylän alakoulun kanssa - nuorisovaltuuston toiminnan tukeminen ja ylläpitäminen - aktiivinen osallistuminen monialaiseen yhteistyöhön - kerho-, leiri-, retki- ja tapahtumatoimintaa lapsille ja nuorille yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa; pääpaino toiminnassa musiikki- ja liikuntakasvatus. Raittiustoimi: - ennaltaehkäisevää päihdevalistusta lapsille ja nuorille yhteistyössä koulutoimen sekä muiden nuorisotyön alueella toimivien tahojen ja naapurikuntien kanssa - varhainen puuttuminen nuorten päihteiden käyttöön ja päihteiden välittämiseen tunnuslukuina Nuorisotoimi: Mittari TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 Kesätyöllistettyjen määrä Kävijämäärä, nuorisotalo Henkilömäärä Henkilömäärä 40 36 40 40 7 050 kaikki/ 3 824 nuoret 7 476 kaikki/ 4 720 nuoret 7 200 kaikki/ 4 200 nuoret 7 200 kaikki/ 4 200 nuoret Vakanssit ½ vakinaista, määräaikaisia 4.
Liikuntatoimi: TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 Menot/as. 52,07 58,95 68,71 72,08 Vakanssit 1½ henkilöä, joista 1 hlö teknisellä toimella ja ½ sivistyspalveluissa. Vapaa-aikatoimi: Tuloarviot ja määrärahat TOIMINTATULOT 86 300 83 900-2,8 89 056 TOIMINTAMENOT -549 915-557 955 1,5-484 358 TOIMINTAKATE -463 615-474 055 2,3-395 302 Joukkoliikenne Palvelu-/yleiskuvaus Joukkoliikennetoiminnan tarkoituksena on toimivien vaihtoehtojen tarjoaminen käyttää joukkoliikenteen palveluita työmatka- ja asiointiliikenteeseen yksityisautoilun sijasta. Lain muututtua 1.7.2014 koko linja-autoliikenne on avautunut vapaalle kilpailulle. Kunnan halutessa tukea reittejä, julkinen raha kohdennetaan niihin yhteisesti kunnan ja ELYkeskuksen sopimuksilla. Tämä muutos aiheuttaa paineita ja mahdollisesti myös lisäkustannuksia kunnille, koska kunnan on turvattava vähintään koulumatka- ja asiointiliikenne. Pohjois-Savon ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti valtakunnallisten Waltti-lippujen käyttöönottoon on toteutettu kesäkuun alusta 2016. Waltti -matkakorttiuudistuksen myötä on siirrytty vyöhykepohjaiseen hinnoitteluun ja samantyyppisiin lipputuotteisiin eri alueilla. Kunnan sisäiset asiointiliikennekyydit toteutetaan yhdistettynä SHL -kuljetuksiin. Perustelut Erityisesti kunnan sisäisen joukkoliikenteen käyttö näyttää edelleen vähentyvän ja tästä seuraa muun julkisen rahoituksen pieneneminen. Mikäli palveluiden taso halutaan säilyttää ennallaan, siirtyy kustannus- ja järjestämisvastuu enenevässä määrin kunnalle. Koululaisliikenteessä on suuntauksena, että eri tarpeista lähtevät harkinnanvaraiset ja yksilölliset kuljetusratkaisut taksikuljetuksin pienentävät linja-autovuorojen käyttäjämääriä Kehitys nopeuttaa entisestään linja-autovuorojen supistamista aiheuttaen lisäkustannuksia kunnalle ja palveluiden huononemista työ- ja asiointiliikenteessä.
Joukkoliikenne: Tuloarviot ja määrärahat TOIMINTATULOT 2 500 2 500 964 TOIMINTAMENOT -7 100-7 100-1 074 TOIMINTAKATE -4 600-4 600-109