Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009 2/2010 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

ISBN 978-951-805-351-7 ISBN 978-951-805-352-4 (pdf) issn 1798-3630 6/2010 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Sisältö 1 Lukijalle 4 2 Tiedon keruu ja määritelmät 5 3 Yhteenveto: Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna 2009 6 4 Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus 12 4.1 Kehitys 2008 2009 sekä tasapaino tulijoiden ja lähtijöiden välillä 12 4.2 Aktiivisuus opiskelijaliikkuvuudessa 16 4.3 Opiskelijaliikkuvuus alueittain 19 4.4 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu 21 4.5 Liikkuvuusjärjestelyt 23 4.6 Yhteistyömaat ja maanosat 26 4.7 Opiskelijaliikkuvuus sukupuolen mukaan 28 4.8 Opiskelijaliikkuvuus opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan 29 4.9 Liikkuvuusjakson kesto 30 5 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 31 5.1 Aktiivisuus korkeakouluittain, koulutusaloittain ja alueittain 33 5.2 Lyhytkestoinen liikkuvuus koulutuksen tyypin mukaan 36 5.3 Yhteistyömaat 36 6 Opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus ammattikorkeakouluissa 38 Svensk resumé: Internationell mobilitet vid universitet och yrkeshögskolor 2009 42 English summary: International mobility in Finnish higher education 2009 education in 2009 50 Liite Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain 2009 58 3

1 Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivien 1 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta sekä ammattikorkeakoulujen opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuudesta 2. Tässä raportissa esitellään korkeakoulujen vuoden 2009 tiedonkeruun tulokset. Korkea-asteen lisäksi CIMO kerää ja julkaisee kansainvälisen liikkuvuuden tilastoja myös ammatillisesta koulutuksesta. Kansainvälinen liikkuvuus on keskeinen osa koulutuksen kansainvälistymiskehitystä. Liikkuvuuden merkitystä korkea-asteella korostavat sille annetut kansalliset tavoitteet Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa 2009 2015 (Opetusministeriö). Kansainvälinen liikkuvuus on myös yksi korkeakoulujen tuloksellisuuden mittareista, jota seurataan opetusministeriön ja korkeakoulujen välisissä tulosneuvotteluissa. Tieto kansainvälisen liikkuvuuden trendeistä ja jakaantumisesta on tärkeää toiminnan kehittämiseksi. Tällä raportilla CIMO pyrkii osaltaan vastaamaan tiedontarpeeseen. Tilastoraportit kansainvälisestä liikkuvuudesta sekä korkea-asteella että ammatillisessa koulutuksessa löytyvät pdf-versioina CIMOn verkkopalvelusta osoitteessa www.cimo.fi. CIMO julkaisee myös koonteja ja katsauksia kansainvälisestä liikkuvuudesta Faktaa Tietoa ja tilastoja -julkaisuissa, joita saa sekä painotuotteina että pdf-muotoisina CIMOn verkkopalvelusta. CIMOn verkkopalveluun on koottu myös muiden tahojen keräämiin tilastoihin perustuvia taulukoita ja kuvioita niille, jotka tarvitsevan yksityiskohtaisempaa numerotietoa kansainvälisestä liikkuvuudesta eri koulutusasteilla. 1 Tilastoinnissa eivät ole mukana puolustushallinnon alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, sisäasiainministeriön alainen Poliisiammatti korkeakoulu sekä Ahvenanmaalla Högskolan på Åland. 2 Myös yliopistojen kansainvälistä opettaja- ja tutkijaliikkuvuutta tilastoidaan, mutta näitä tietoja ei kerätä CIMOn toimesta. 4

2 Tiedon keruu ja määritelmät CIMO kerää korkeakouluista tammikuussa tiedot edellisen kalenterivuoden aikana alkaneista ulkomaanjaksoista. Kansainvälisellä liikkuvuudella tarkoitetaan tässä opiskelijoiden tai opettajien ja asiantuntijoiden fyysistä liikkumista opiskelu- tai työskentelytarkoituksessa Suomen rajojen yli. Lähtökohtana opiskelijaliikkuvuuden tilastoinnissa on, että opiskelija suorittaa ulkomailla osan tutkinnostaan, mutta ei koko tutkintoa. Opiskelija voi olla ulkomailla joko opiskelemassa tai opintoihin kuuluvassa kansainvälisessä harjoittelussa. Liikkuminen voi tapahtua ohjelman kautta (esim. Erasmus, Nordplus), korkeakoulujen tekemien kansainvälisten sopimusten puitteissa tai opiskelijan omien järjestelyjen ja rahoituksen tuloksena. Sekä opiskelijoiden että opettajien ja asiantuntijoiden kansainvälinen liikkuvuus jaetaan pitkäja lyhytkestoiseen. Pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta ovat vähintään kolme kuukautta kestävät ulkomaanjaksot ja opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuutta vähintään yhden kuukauden mittaiset jaksot. Lyhytkestoista opiskelijaliikkuvuutta ovat alle kolme kuukautta, mutta vähintään viikon kestävät ulkomaanjaksot. Lyhytkestoista opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuutta ovat alle kuukauden, mutta vähintään viikon mittaisen jaksot. Tieto kansainvälisestä liikkuvuudesta kerätään henkilöpohjaisesti. Poikkeuksen muodostaa yliopistojen lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus, joka kerätään summatietoina maittain eriteltynä. Yliopistoille lyhytkestoisen opiskelijaliikkuvuuden tilastointi on myös vapaaehtoista, minkä vuoksi tiedot eivät ole yhtä kattavia kuin ammattikorkeakouluissa. 5

3 Yhteenveto: Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna 2009 Vuonna 2009 Suomesta lähti 9388 korkeakouluopiskelijaa ulkomaille vähintään kolmen kuukauden mittaiselle vaihto-opiskelu- tai harjoittelujaksolle ja tänne saapui 8755 ulkomaalaista opiskelijaa. Lisäksi lyhytkestoiselle, alle kolmen kuukauden mittaiselle ulkomaanjaksolle lähti 4623 opiskelijaa ja saapui 1792 opiskelijaa. Tässä raportissa ja yhteenvedossa käsitellään ensisijaisesti pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta. Suomesta lähti pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle yli 8 prosenttia enemmän opiskelijoita kuin vuotta aikaisemmin. Sen sijaan Suomeen saapuvien määrä pieneni vajaalla 100 opiskelijalla. Pudotus ei ole suuri, mutta huomioinarvoinen, sillä saapuvien vaihto-opiskelijoiden ja harjoittelijoiden määrä vähenee nyt ensimmäistä kertaa. Tulijoiden määrä on vähentynyt ennen kaikkea ammattikorkeakoulusektorilla (-5 % edellisvuodesta) ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalaa lukuun ottamatta kaikilla suurilla koulutusaloilla (liiketalous ja hallinto, tekniikka, sosiaali- ja terveys, kulttuuriala). Vähentymistä on tapahtunut kaikilla alueilla, suhteellisesti eniten kuitenkin Pohjois-Suomessa, ja ennen kaikkea ammattikorkeakouluihin saapuvissa vaihto-opiskelijoissa, ei niinkään harjoittelijoissa. Liikkuvuusjärjestelyistä vähentyminen kohdistuu erityisesti Euroopan unioniin Erasmus-ohjelman kautta Suomeen tulleisiin. Kehitys 2000-luvulla Kaiken kaikkiaan kansainvälisen liikkuvuuden määrät ovat 2000-luvulla kasvaneet, Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrä 82 prosentilla ja Suomesta lähtevien 36 prosentilla. Vielä 2000-luvun alussa lähtijöitä oli selvästi enemmän kuin tulijoita. Vuonna 2007 tilanne kääntyi päinvastaiseksi, silläsuomeen tulijoiden määrä oli hieman lähtijöiden määrää suurempi. Vuonna 2009 lähtevien määrä taas ylitti tänne tulevien määrän. Tilanne on erilainen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa: yliopistojen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus painottuu hieman Suomeen saapuviin, ammattikorkeakoulujen taas Suomesta lähteviin. 6

10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 6880 4805 9388 8843 8487 8610 8241 8415 7475 7555 8191 8667 8755 8232 7697 7434 7237 6616 6032 5496 Suomesta Suomeen 3000 2000 1000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuvio 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2000 2009 Aktiivisuus opiskelijaliikkuvuudessa Aktiivisuutta opiskelijaliikkuvuudessa tarkastellaan suhteuttamalla liikkuvien opiskelijoiden määrä ko. vuonna aloittaneiden opiskelijoiden määrään, suoritettujen tutkintojen määrään ja koko opiskelijamäärään. Eri tarkastelutavat antavat erilaisen kuvan yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorin eroista. Erityisesti näin on liikkuvuudessa Suomesta ulkomaille. Kun Suomesta lähtevien määrä suhteutetaan uusien opiskelijoiden määrään, ovat yliopistot ammattikorkeakouluja aktiivisempia. Kun liikkuvuutta tarkastellaan suhteessa suoritettuihin tutkintoihin, sektorien väliset erot tasoittuvat. Suhteessa opiskelijamäärään tarkasteltuna ammattikorkeakoulut ovat hieman yliopistoja aktiivisempia. Tämä kertoo siitä, että ammattikorkeakouluihin otetaan paljon uusia opiskelijoita, mutta tutkintoja suoritetaan vähemmän, osa siis keskeyttää opintonsa. Yliopistosektorilla uusien opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen määrät ovat lähempänä toisiaan. Lisäksi yliopistoissa opiskellaan kauemmin, mikä kasvattaa opiskelijoiden määrää suhteessa ammattikorkeakouluihin. 7

Sen sijaan ulkomailta Suomeen suuntautuvassa opiskelijaliikkuvuudessa yliopistoihin tulee suhteellisesti enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita kaikilla kolmella tarkastelutavalla. Liikkuvuus Suomeen Liikkuvuus Suomesta Suhteessa uusiin opiskelijoihin % suhteessa tutkintoihin % suhteessa opiskelijoihin % Suhteessa uusiin opiskelijoihin % suhteessa tutkintoihin % suhteessa opiskelijoihin % 3,3 3,1 3,2 2,6 3,2 2,9 9,5 12,1 15,9 17,0 16,6 21,1 21,6 21,4 20,0 22,8 25,6 26,9 Ammattikorkeakoulut Yliopistot Kaikki yhteensä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Kuvio 2. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin, tutkintoihin ja opiskelijamääriin 2009 Opiskelijaliikkuvuus eri koulutusaloilla Eniten lähteviä ja saapuvia opiskelijoita on opiskelijamääriltään suurilla aloilla, kaupallisella, tekniikan, yhteiskuntatieteen sekä sosiaali- ja terveysalalla. Yliopistoissa varsinkin humanistisen alan liikkuvuus painottuu Suomesta lähteviin, teknillistieteellisen alan liikkuvuus puolestaan saapuviin. Ammattikorkeakouluissa liiketalouden ja hallinnon alan liikkuvuus painottuu Suomeen tuleviin, muilla aloilla on ulkomaille lähteviä enemmän kuin saapuvia. Alat, joilla on lukumäärällisesti eniten liikkuvia opiskelijoita, eivät ole välttämättä aktiivisimpia, kun liikkuvuus suhteutetaan uusien opiskelijoiden määrään. Aktiivisimpia ulkomaille lähtijöitä ovat yliopistoissa oikeustieteilijät (49 %) ja ammattikorkeakouluissa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijat (31 %). 8

Suomesta lkm Suomeen lkm Yliopistot Kauppatieteellinen 1121 Kauppatieteellinen 1064 Humanistinen 1012 Teknillistieteellinen 1063 Teknillistieteellinen 872 Yhteiskuntatieteellinen 797 Yhteiskuntatieteellinen 739 Humanistinen 693 Ammattikorkeakoulut Liiketalouden ja hallinnon ala 1256 Liiketalouden ja hallinnon ala 1402 Sosiaali- ja terveysala 862 Tekniikka 652 Tekniikka 760 Sosiaali- ja terveysala 506 Matkailu-, ravitsemisja talousala 644 Kulttuuriala 321 Taulukko 1. Suurimmat koulutusalat kansainvälisessä opiskelijaliikkuvuudessa 2009 Opiskelijaliikkuvuus eri alueilla Määrällisesti eniten liikkuvia opiskelijoita on Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä on eniten myös korkeakouluja. Suhteessa uusiin opiskelijoihin aktiivisimpia ulkomaille lähtijöitä ovat Etelä- Suomessa opiskelevat. Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulut vastaanottavat aktiivisimmin ulkomaalaisia opiskelijoita, yliopistoissa Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomi ovat lähes yhtä aktiivisia ulkomaalaisten vastaanottamisessa. Itä-Suomen korkeakouluissa liikkuvuus on muita alueita vähäisempää. Alueen ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin selvästi muita aktiivisempia lähettämään ja vastaanottamaan opiskelijoita kun kyse on lyhytkestoisista, alle 3 kuukauden mittaisista liikkuvuusjaksoista. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille Yliopistot lkm Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Ammattikorkeakoulut lkm Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Etelä-Suomi 2124 28,9 1928 13,5 Länsi-Suomi 2154 26,0 1525 12,0 Itä-Suomi 324 15,2 385 9,4 Pohjois-Suomi 552 22,8 396 10,1 9

Liikkuvuus ulkomailta Suomeen Yliopistot lkm Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Taulukko 2. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus Suomen eri alueilla Ammattikorkeakoulut lkm Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Etelä-Suomi 2112 28,8 1357 9,5 Länsi-Suomi 2218 26,8 1177 9,3 Itä-Suomi 454 21,3 360 8,8 Pohjois-Suomi 649 26,8 428 10,9 Liikkuvuusjärjestelyt 41 prosenttia ammattikorkeakoulujen ja 13 prosenttia yliopistojen ulkomaille lähtevistä opiskelijoista on ulkomailla harjoittelujaksolla. Kansainvälinen harjoittelu on edellisvuodesta selvästi kasvattanut suosiotaan ulkomaille lähtevien keskuudessa. Noin 90 prosenttia pitkäkestoisista, yli 3 kuukauden mittaisista liikkuvuusjaksoista toteutuu neljän tärkeimmän järjestelyn kautta: Erasmus-ohjelman, korkeakoulun omien sopimusten, opiskelijan omien järjestelyjen ja Nordplus-ohjelman. Erasmus on suurin yksittäinen liikkuvuusjärjestely. Sen rooli korostuu etenkin ulkomailta Suomeen tulevassa liikkuvuudessa, josta lähes ¾ tapahtuu ohjelman kautta. Suomesta lkm % kaikista ulkomaanjaksoista Suomeen lkm % kaikista ulkomaanjaksoista Erasmus 4487 47,8 6466 73,9 Korkeakoulun oma sopimus 2039 21,7 1208 13,8 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu 1269 13,5 387 4,4 Nordplus 483 5,1 119 1,4 Taulukko 3. Yleisimmät kanavat kansainväliselle liikkuvuudelle Yhteistyömaat Yli 65 prosenttia Suomesta lähtevistä opiskelijoista suuntaa Eurooppaan. Euroopan osuus opiskelijaliikkuvuuden kohdealueena on kuitenkin tasaisesti vähentynyt ja vastaavasti erityisesti Aasian osuus (16,5 % vuonna 2009) kasvanut. Opiskelijaliikkuvuudessa ulkomailta Suomeen on Euroopan osuus tätäkin suurempi: 82 % Suomeen tulevista opiskelijoista on jostakin 10

Euroopan maasta. Myös Suomeen tulevien joukossa on eurooppalaisten osuus on hitaasti pienentynyt ja aasialaisten osuus (9,7 % vuonna 2009) kasvanut. Kymmenen yleisintä maata kattavat 54 prosenttia kaikesta ulkomaille suuntautuvasta ja 65 prosenttia Suomeen tulevasta liikkuvuudesta. Suomesta lkm Suomeen lkm Saksa 838 Saksa 1242 Espanja 743 Ranska 1099 Britannia 698 Espanja 832 Ruotsi 522 Italia 499 Ranska 507 Venäjä 425 Alankomaat 368 Puola 384 Yhdysvallat 476 Tsekki 337 Thaimaa 328 Alankomaat 330 Kiina 343 Itävalta 291 Itävalta 287 Unkari 250 Taulukko 4. Opiskelijaliikkuvuuden yleisimmät kohde- ja lähtömaat Opiskelijoiden sukupuoli Suomalaismiehet lähtevät ulkomaille vähemmän kuin naiset. 35 prosenttia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ulkomaille lähtijöistä oli miehiä, kun heidän osuutensa kaikista opiskelijoista on ammattikorkeakouluissa 44,3 ja yliopistoissa 46,5. Varsinkin Erasmus- ja Nordplus-ohjelmissa liikkuu vähän suomalaismiehiä. Suomeen saapuvien sukupuolijakauma on tasaisempi: heistä 44 prosenttia on miehiä. 11

4 Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus 4.1 Kehitys 2008 2009 sekä tasapaino tulijoiden ja lähtijöiden määrän välillä Vuonna 2009 Suomesta lähti 9388 korkeakouluopiskelijaa ulkomaille vaihto-opiskeluun tai harjoitteluun ja tänne saapui 8755 ulkomaalaista opiskelijaa. Suomesta lähtevien määrä kasvoi selvästi eli yli 8 prosenttia edellisvuodesta. Sen sijaan Suomeen saapuvien määrä pieneni prosentilla eli vajaalla 100 opiskelijalla. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomeen saapuvien vaihto-opiskelijoiden ja harjoittelijoiden määrä pienenee. Korkeakouluittain on kuitenkin suuria eroja siinä, miten opiskelijaliikkuvuus on kehittynyt vuodesta 2008. Yliopistosektorilla lähtevien määrä on kasvanut erityisen voimakkaasti (yli 20 %) Tampereen teknillisessä yliopistossa, Lapin yliopistossa, Taideteollisessa korkeakoulussa, Oulun yliopistossa ja Tampereen yliopistossa. Ammattikorkeakoulusektorilla lähtevien määrä kasvoi lähes kaksinkertaiseksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Myös Mikkelin ammattikorkeakoulussa, Arcadassa, Metropoliassa ja Lahden ammattikorkeakoulussa lähtevien määrä kasvoi yli 20 prosenttia. Suomeen tulevien määrä on pienentynyt ennen kaikkea ammattikorkeakouluissa, yli 5 prosentilla eli 175 opiskelijalla. Voimakkaimmin saapuvien määrä pieneni Pirkanmaan, Oulun seudun, Seinäjoen ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluissa, joissa ulkomailta tulevia opiskelijoita oli yli 20 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Toisaalta ammattikorkeakoulujen joukossa oli myös niitä, joihin tuli edellisvuotta enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita. Erityisen paljon saapuvien määrä kasvoi Kemi-Tornion ja Diakonia-ammattikorkeakouluissa. Taulukon 5 oikean puoleisessa sarakkeessa tarkastellaan Suomeen tulevien opiskelijoiden määrää suhteessa Suomesta lähteviin. Kun saapuvia ja lähteviä on yhtä paljon, suhdeluku on 100. Mikäli suhdeluku on yli 100, on saapuvia enemmän, mikäli alle 100, on lähteviä enemmän. Monessa yliopistossa Suomeen tulijoiden määrä ylittää lähtevien määrän, joskin poikkeuksiakin löytyy erityisesti yhteen alaan erikoistuneista tiede- ja taidekorkeakouluista. Ammattikorkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus painottuu enemmän Suomesta lähteneisiin. Poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa saapuvia opiskelijoita oli kaksi kertaa enemmän kuin lähteviä ja Seinäjoen ammattikorkeakoulussa puolet enemmän. 12

Suomesta Suomeen Tulevat suhteessa lähteviin 2009 2009 2008 Muutos % 2009 2008 Muutos % % Kaikki yhteensä 9388 8667 8,3 8755 8843-1,0 93,3 Yliopistot yhteensä 5154 4691 9,9 5433 5346 1,6 105,4 Helsingin yliopisto 954 857 11,3 956 938 1,9 100,2 Jyväskylän yliopisto 528 487 8,4 411 421-2,4 77,8 Oulun yliopisto 357 295 21,0 417 502-16,9 116,8 Joensuun yliopisto 215 210 2,4 282 259 8,9 131,2 Kuopion yliopisto 109 131-16,8 172 159 8,2 157,8 Turun yliopisto 377 363 3,9 344 314 9,6 91,2 Tampereen yliopisto 454 376 20,7 508 454 11,9 111,9 Åbo Akademi 175 184-4,9 259 256 1,2 148,0 Vaasan yliopisto 162 184-12,0 193 182 6,0 119,1 Lapin yliopisto 195 152 28,3 232 193 20,2 119,0 Teknillinen korkeakoulu 369 344 7,3 412 374 10,2 111,7 Tampereen teknillinen yliopisto 281 215 30,7 392 447-12,3 139,5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 189 175 8,0 166 159 4,4 87,8 Helsingin kauppakorkeakoulu 298 280 6,4 272 236 15,3 91,3 Svenska handelshögskolan 146 123 18,7 110 114-3,5 75,3 Turun kauppakorkeakoulu 177 155 14,2 111 122-9,0 62,7 Taideteollinen korkeakoulu 95 77 23,4 120 138-13,0 126,3 Sibelius-Akatemia 52 55-5,5 59 53 11,3 113,5 Teatterikorkeakoulu 14 17-17,6 5 9-44,4 35,7 Kuvataideakatemia 7 11-36,4 12 16-25,0 171,4 Ammattikorkeakoulut yhteensä 4234 3976 6,5 3322 3497-5,0 78,5 Arcada Nylands Svenska Yrkeshögskola 55 40 37,5 43 48-10,4 78,2 Diakonia-ammattikorkeakoulu 140 131 6,9 31 20 55,0 22,1 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 474 426 11,3 301 283 6,4 63,5 Humanistinen ammattikorkeakoulu 48 47 2,1 32 34-5,9 66,7 Hämeen ammattikorkeakoulu 187 186 0,5 158 143 10,5 84,5 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 225 219 2,7 249 240 3,8 110,7 Kajaanin ammattikorkeakoulu 77 43 79,1 66 71-7,0 85,7 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 40 51-21,6 84 60 40,0 210,0 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 126 128-1,6 88 114-22,8 69,8 13

Suomesta Suomeen Tulevat suhteessa lähteviin 2009 2009 2008 Muutos % 2009 2008 Muutos % % Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 98 104-5,8 99 112-11,6 101,0 Lahden ammattikorkeakoulu 203 164 23,8 139 160-13,1 68,5 Laurea-ammattikorkeakoulu 187 190-1,6 173 204-15,2 92,5 Metropolia ammattikorkeakoulu 382 294 29,9 264 259 1,9 69,1 Mikkelin ammattikorkeakoulu 105 75 40,0 95 107-11,2 90,5 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 166 142 16,9 181 250-27,6 109,0 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 171 150 14,0 86 123-30,1 50,3 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 87 121-28,1 94 82 14,6 108,0 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 113 128-11,7 97 89 9,0 85,8 Saimaan ammattikorkeakoulu 154 129 19,4 117 130-10,0 76,0 Satakunnan ammattikorkeakoulu 194 194 0,0 132 110 20,0 68,0 Savonia ammattikorkeakoulu 193 186 3,8 171 187-8,6 88,6 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 105 128-18,0 153 202-24,3 145,7 Tampereen ammattikorkeakoulu 192 183 4,9 141 167-15,6 73,4 Turun ammattikorkeakoulu 325 325 0,0 228 197 15,7 70,2 Vaasan ammattikorkeakoulu 109 119-8,4 62 66-6,1 56,9 Yrkeshögskolan Novia 78 73 6,8 38 39-2,6 48,7 Taulukko 5. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2008-09 ja tulevien opiskelijoiden suhde lähteviin 2009 korkeakouluittain Koulutusaloittain 3 tarkasteltuna liikkuvuus Suomesta on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2009 kaikilla opiskelijamääriltään suurilla aloilla: yliopistosektorilla humanistisessa, yhteiskuntatieteessä, kauppatieteessä, luonnontieteessä ja tekniikassa sekä ammattikorkeakoulusektorilla liiketalouden, tekniikan, sosiaali- ja terveys- sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Vastaavasti kaikki suurimmat koulutusalat ovat ammattikorkeakoulusektorilla menettäneet saapuvia opiskelijoita. Yliopistosektorilla tulijoiden määrä ylittää lähtijöiden määrän erityisesti luonnontieteen, tekniikan ja lääketieteitten aloilla. Vastaavasti humanistisella alalla liikkuvuus painottuu Suomesta 3 CIMOn liikkuvuustilastoinnissa käytetään KOTA- ja AMKOTA-tietokantojen mukaista opintoalaluokitusta (yliopistot) ja koulutusalaluokitusta (ammattikorkeakoulut). Sektoreilla on käytössä erilaiset luokitukset, minkä vuoksi niitä tarkastellaan tässä erikseen. 14

Suomesta Suomeen Saapuneet suhteessa lähteviin 2009 2009 2008 Muutos % 2009 2008 Muutos % % Kaikki yhteensä 9388 8667 8,3 8755 8843-1,0 93,3 Yliopistot yhteensä 5154 4691 9,9 5433 5346 1,6 105,4 Teologinen 27 38-28,9 22 11 100,0 81,5 Humanistinen 1012 961 5,3 693 681 1,8 68,5 Taideteollinen 146 102 43,1 166 172-3,5 113,7 Musiikkiala 52 56-7,1 59 53 11,3 113,5 Teatteri- ja tanssiala 14 17-17,6 5 9-44,4 35,7 Kasvatustieteellinen 225 225 0,0 327 298 9,7 145,3 Liikuntatieteellinen 21 41-48,8 32 45-28,9 152,4 Yhteiskuntatieteellinen 739 654 13,0 797 700 13,9 107,8 Psykologia 48 48 0,0 49 56-12,5 102,1 Terveystieteet 27 31-12,9 62 43 44,2 229,6 Oikeustieteellinen 243 241 0,8 218 237-8,0 89,7 Kauppatieteellinen 1121 997 12,4 1064 1037 2,6 94,9 Luonnontieteellinen 338 285 18,6 435 428 1,6 128,7 Maatalous-metsätieteellinen 124 107 15,9 186 200-7,0 150,0 Teknillistieteellinen 872 748 16,6 1063 1121-5,2 121,9 Lääketieteellinen 83 67 23,9 144 140 2,9 173,5 Hammaslääketieteellinen 6 12-50,0 28 33-15,2 466,7 Eläinlääketieteellinen 2 5-60,0 32 20 60,0 1600,0 Farmasia 41 32 28,1 33 45-26,7 80,5 Kuvataideala 7 24-70,8 16 16 0,0 228,6 Tuntematon 6 0 2 1 100,0 33,3 Ammattikorkeakoulut yhteensä 4234 3976 6,5 3322 3497-5,0 78,5 Humanistinen ja kasvatusala 61 48 27,1 22 26-15,4 36,1 Kulttuuriala 483 487-0,8 321 377-14,9 66,5 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1256 1211 3,7 1402 1499-6,5 111,6 Luonnontieteiden ala 63 97-35,1 64 41 56,1 101,6 Tekniikan ja liikenteen ala 760 662 14,8 652 670-2,7 85,8 Luonnonvara- ja ympäristöala 105 141-25,5 109 104 4,8 103,8 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 862 752 14,6 506 537-5,8 58,7 Matkailu-, ravitsemisja talousala 644 578 11,4 246 243 1,2 38,2 Taulukko 6. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2008-09 ja tulevien opiskelijoiden suhde lähteviin 2009 koulutusaloittain 15

lähteviin opiskelijoihin. Ammattikorkeakoulusektorilla liikkuvuus painottuu ulkomailta Suomeen tuleviin vahvimmin liiketalouden alalla ja Suomesta ulkomaille lähteviin erityisesti matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. 4.2 Aktiivisuus opiskelijaliikkuvuudessa Aktiivisuutta kansainvälisessä liikkuvuudessa tarkastellaan tässä suhteuttamalla vuosittaiset liikkuvuusmäärät uusien opiskelijoiden, suoritettujen tutkintojen ja opiskelijoiden määrään 4. Korkeakoulujen välillä on suuria eroja liikkuvuusaktiivisuudessa. Yliopistosektorilla aktiivisimpia ulkomaille lähtijöitä ovat kauppakorkeakoulujen opiskelijat, vähäisintä liikkuvuus on Kuopion yliopistossa. Ammattikorkeakouluissa liikkuvuus ulkomaille on runsainta Saimaan ammattikorkeakoulussa ja Haaga-Heliassa, vähäisintä Kemi-Torion ammattikorkeakouluissa. Lukumäärä 2009 Suhteessa uusien opiskelijoiden määrään, % Suhteessa tutkintojen määrään, % Suhteessa koko opiskelijamäärään, % Kaikki yhteensä 9388 17,0 21,4 3,2 Yliopistot yhteensä 5154 25,6 21,6 3,1 Helsingin yliopisto 954 26,4 19,5 2,7 Jyväskylän yliopisto 528 26,5 22,3 3,9 Oulun yliopisto 357 20,1 15,9 2,3 Joensuun yliopisto 215 17,2 17,9 2,7 Kuopion yliopisto 109 12,3 10,8 1,9 Turun yliopisto 377 21,6 16,6 2,3 Tampereen yliopisto 454 30,2 25,0 3,0 Åbo Akademi 175 22,1 21,9 2,8 Vaasan yliopisto 162 22,0 27,2 3,6 Lapin yliopisto 195 30,4 29,0 4,2 Teknillinen korkeakoulu 369 26,8 21,0 2,6 Tampereen teknillinen yliopisto 281 25,5 25,3 2,5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 189 21,5 18,4 3,3 Helsingin kauppakorkeakoulu 298 56,7 53,0 8,5 Svenska handelshögskolan 146 37,7 48,0 6,3 Turun kauppakorkeakoulu 177 43,7 39,6 7,1 Taideteollinen korkeakoulu 95 34,2 29,8 7,0 4 Tiedot uusista opiskelijoista, tutkinnoista ja opiskelijamäärästä saatu KOTA ja AMKOTA tietokannoista. Uudet opiskelijat = yliopistojen uudet opiskelijat ja ammattikorkeakoulujen aloittaneet opiskelijat vuonna 2009. Tutkinnot = yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritetut tutkinnot vuonna 2009. Opiskelijamäärä = varsinaisten opiskelijoiden määrä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa vuonna 2009. 16

Lukumäärä 2009 Suhteessa uusien opiskelijoiden määrään, % Suhteessa tutkintojen määrään, % Suhteessa koko opiskelijamäärään, % Sibelius-Akatemia 52 30,4 17,9 13,4 Teatterikorkeakoulu 14 22,6 17,9 0,7 Kuvataideakatemia 7 15,2 13,7 2,6 Ammattikorkeakoulut yhteensä 4234 12,1 21,1 3,3 Arcada Nylands Svenska Yrkeshögskola 55 10,1 18,6 2,5 Diakonia-ammattikorkeakoulu 140 16,5 24,1 4,6 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 474 20,7 31,9 5,2 Humanistinen ammattikorkeakoulu 48 11,6 21,1 3,5 Hämeen ammattikorkeakoulu 187 11,7 21,1 3,0 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 225 15,6 21,9 3,7 Kajaanin ammattikorkeakoulu 77 13,8 21,9 3,9 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 40 5,6 9,3 1,5 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 126 14,7 27,0 4,1 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 98 9,6 15,2 2,4 Lahden ammattikorkeakoulu 203 16,6 25,3 4,3 Laurea-ammattikorkeakoulu 187 9,9 15,6 2,6 Metropolia ammattikorkeakoulu 382 10,1 20,6 2,8 Mikkelin ammattikorkeakoulu 105 8,3 15,0 2,3 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 166 8,9 15,6 2,3 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 171 16,2 24,1 4,3 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 87 8,7 15,7 2,3 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 113 14,5 22,2 3,6 Saimaan ammattikorkeakoulu 154 21,7 31,7 5,6 Satakunnan ammattikorkeakoulu 194 13,0 21,7 3,5 Savonia ammattikorkeakoulu 193 10,6 19,6 3,0 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 105 9,1 14,7 2,3 Tampereen ammattikorkeakoulu 192 14,6 22,9 3,6 Turun ammattikorkeakoulu 325 8,8 25,2 3,7 Vaasan ammattikorkeakoulu 109 13,2 22,2 3,2 Yrkeshögskolan Novia 78 9,4 14,0 2,2 Taulukko 7. Liikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin, tutkintoihin ja opiskelijamääriin korkeakouluittain 2009 17

Yliopistoissa aktiivisimpia lähtemään ovat tarkastelutavasta riippuen oikeustieteen, kauppatieteen, humanistisen alan, taideteollisen alan ja maa- ja metsätieteellisen alan opiskelijat. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimpia lähtijöitä ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä liiketalouden opiskelijat. Lukumäärä 2009 18 Suhteessa uusien opiskelijoiden määrään, % Suhteessa tutkintojen määrään, % Suhteessa koko opiskelijamäärään, % Kaikki yhteensä 9388 17,0 3,2 Yliopistot yhteensä 5154 25,6 21,6 3,1 Teologinen 27 9,7 5,8 1,0 Humanistinen 1012 38,2 28,5 3,9 Taideteollinen 146 34,8 35,6 5,1 Musiikkiala 52 30,4 17,9 3,8 Teatteri- ja tanssiala 14 18,7 14,3 3,3 Kasvatustieteellinen 225 11,3 8,7 1,7 Liikuntatieteellinen 21 13,5 11,5 2,5 Yhteiskuntatieteellinen 739 36,4 30,1 4,2 Psykologia 48 29,1 13,5 2,5 Terveystieteet 27 6,3 4,2 1,0 Oikeustieteellinen 243 49,3 28,4 5,3 Kauppatieteellinen 1121 39,4 39,9 6,0 Luonnontieteellinen 338 9,8 13,0 1,4 Maatalous-metsätieteellinen 124 29,4 36,2 3,8 Teknillistieteellinen 872 23,8 21,4 2,4 Lääketieteellinen 83 19,3 6,0 1,0 Hammaslääketieteellinen 6 7,0 4,4 0,7 Eläinlääketieteellinen 2 4,1 1,5 0,3 Farmasia 41 12,7 10,5 2,3 Kuvataideala 7 15,2 13,7 2,6 Tuntematon 6 Ammattikorkeakoulut yhteensä 4234 12,1 21,1 3,3 Humanistinen ja kasvatusala 61 13,4 24,5 4,3 Kulttuuriala 483 16,6 27,0 4,1 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1256 17,9 30,9 4,8 Luonnontieteiden ala 63 4,2 8,3 1,1 Tekniikan ja liikenteen ala 760 7,4 15,4 2,0 Luonnonvara- ja ympäristöala 105 10,1 17,8 2,5 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 862 8,8 13,7 2,6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 644 30,8 46,7 7,8 Taulukko 8. Liikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin, tutkintoihin ja opiskelijamääriin koulutusaloittain 2009

4.3 Opiskelijaliikkuvuus alueittain Aluejaon pohjana on Suomen läänijako, jossa Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty yhdeksi luokaksi Pohjois-Suomi. Ahvenanmaa ei ole tarkastelussa mukana. Korkeakoulut on sijoitettu eri alueille hallinnollisen keskuksen sijaintikunnan mukaan 5. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille on kasvanut vuodesta 2008 kaikkialla muualla paitsi Itä-Suomen yliopistoissa. Erityisesti Pohjois-Suomen yliopistoissa kasvu on ollut runsasta. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen on vähentynyt koko ammattikorkeakoulusektorilla, mutta erityisen selvästi Pohjois- ja Länsi-Suomen ammattikorkeakouluissa. Tulijoita on ollut edellisvuotta vähemmän myös Pohjois-Suomen yliopistoissa. Yliopistot Ammattikorkeakoulut 2009 2008 Muutos % 2009 2008 Muutos % Etelä-Suomi 2124 1939 9,5 1928 1711 12,7 Länsi-Suomi 2154 1964 9,7 1525 1519 0,4 Itä-Suomi 324 341-5,0 385 382 0,8 Pohjois-Suomi 552 447 23,5 396 364 8,8 Taulukko 9. Liikkuvuus Suomesta 2008 2009 alueittain Yliopistot Ammattikorkeakoulut 2009 2008 Muutos % 2009 2008 Muutos % Etelä-Suomi 2112 2037 3,7 1357 1393-2,6 Länsi-Suomi 2218 2196 1,0 1177 1258-6,4 Itä-Suomi 454 418 8,6 360 376-4,3 Pohjois-Suomi 649 695-6,6 428 470-8,9 Taulukko 10. Liikkuvuus Suomeen 2008 2009 alueittain 5 Etelä-Suomi. Yliopistot: Helsingin yo, Teknillinen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yo, Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia. Ammattikorkeakoulut: Arcada, Diakonia, Saimaan amk, Haaga Helia amk, Humanistinen amk, Hämeen amk, Kymenlaakson amk, Lahden amk, Laurea, Metropolia amk Länsi-Suomi. Yliopistot: Jyväskylän yo, Turun yo, Tampereen yo, Åbo Akademi, Vaasan yo, Tampereen teknillinen yo, Turun kauppakorkeakoulu. Ammattikorkeakoulut: Jyväskylän amk, Keski-Pohjanmaan amk, Pirkanmaan amk, Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Tampereen amk, Turun amk, Vaasan amk, Yh Novia. Itä-Suomi. Yliopistot: Joensuun yo, Kuopion yo. Ammattikorkeakoulut: Mikkelin amk, Savonia amk, Pohjois-Karjalan amk. Pohjois-Suomi. Yliopistot: Oulun yo, Lapin yo. Ammattikorkeakoulut: Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Oulun seudun amk, Rovaniemen amk. 19

Taulukoissa 11 ja 12 on tarkasteltu liikkuvuusaktiivisuutta alueittain suhteuttamalla lähtevien ja saapuvien määrät uusien opiskelijoiden, suoritettujen tutkintojen ja opiskelijoiden määrään. Etelä- ja Länsi-Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kaikilla mittareilla itää ja pohjoista aktiivisempia lähettämään opiskelijoitaan ulkomaille. Ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottamisessa alueiden väliset erot ovat pienempiä. Ammattikorkeakoulusektorilla Pohjois-Suomi on aktiivisin ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottaja, yliopistosektorilla mittaustavasta riippuen Etelä-, Länsi- tai Itä-Suomi. Yliopistot Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Suhteessa tutkintoihin, % Suhteessa opiskelijoihin, % Ammattikorkeakoulut Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Suhteessa tutkintoihin, % Suhteessa opiskelijoihin, % Etelä-Suomi 28,9 22,9 3,3 13,5 22,8 3,5 Länsi-Suomi 26,0 22,9 3,1 12,0 21,8 3,4 Itä-Suomi 15,2 14,6 2,4 9,4 17,2 2,6 Pohjois-Suomi 22,8 19,0 2,7 10,1 16,8 2,6 Taulukko 11. Liikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin, tutkintoihin ja opiskelijamäärään alueittain 2009 Yliopistot Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Suhteessa tutkintoihin, % Suhteessa opiskelijoihin, % Ammattikorkeakoulut Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Suhteessa tutkintoihin, % Suhteessa opiskelijoihin, % Etelä-Suomi 28,8 22,7 3,2 9,5 16,0 2,5 Länsi-Suomi 26,8 23,6 3,2 9,3 16,8 2,7 Itä-Suomi 21,3 20,5 3,3 8,8 16,1 2,4 Pohjois-Suomi 26,8 22,3 3,2 10,9 18,2 2,8 Taulukko 12. Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin opiskelijoihin, tutkintoihin ja opiskelijamäärään alueittain 2009 20

4.4 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Ammattikorkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus painottuu yliopistoja enemmän harjoitteluun: 41 % ammattikorkeakoulujen ja 13 % yliopistojen ulkomaanjaksoista on kansainvälistä harjoittelua. Ulkomailta Suomeen suuntautuvasta liikkuvuudesta sitä on ammattikorkeakouluissa 7 prosenttia, yliopistoissa vain 1 prosentti. Suomeen tulijoita koskevista harjoitteluluvuista on huomattava, että tiedot kerätään korkeakouluista. Näissä tilastoissa ei siis näy niitä ulkomaalaisia korkeakouluharjoittelijoita, jotka tulevat Suomeen käyttämättä paikallisten korkeakoulujen järjestelyjä tai harjoittelupaikkoja. Suomesta Suomeen vaihtoopiskelu harjoittelu vaihtoopiskelu harjoittelu Kaikki yhteensä 6958 2430 8448 307 Yliopistot yhteensä 4465 689 5366 68 Helsingin yliopisto 783 171 953 3 Jyväskylän yliopisto 499 29 406 5 Oulun yliopisto 315 42 417 0 Joensuun yliopisto 181 34 282 0 Kuopion yliopisto 75 34 146 27 Turun yliopisto 313 64 344 0 Tampereen yliopisto 382 72 508 0 Åbo Akademi 163 12 254 5 Vaasan yliopisto 150 12 193 0 Lapin yliopisto 178 17 227 5 Teknillinen korkeakoulu 314 55 394 18 Tampereen teknillinen yliopisto 236 45 392 0 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 177 12 163 3 Helsingin kauppakorkeakoulu 298 0 272 0 Svenska handelshögskolan 108 38 110 0 Turun kauppakorkeakoulu 159 18 111 0 Taideteollinen korkeakoulu 65 30 120 0 Sibelius-Akatemia 51 1 59 0 Teatterikorkeakoulu 11 3 3 2 Kuvataideakatemia 7 0 12 0 21

Suomesta Suomeen vaihtoopiskelu harjoittelu vaihtoopiskelu harjoittelu Ammattikorkeakoulut yhteensä 2493 1741 3082 240 Arcada Nylands Svenska Yrkeshögskola 35 20 38 5 Diakonia-ammattikorkeakoulu 23 117 31 0 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 328 146 301 0 Humanistinen ammattikorkeakoulu 19 29 31 1 Hämeen ammattikorkeakoulu 95 92 148 10 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 124 101 229 20 Kajaanin ammattikorkeakoulu 48 29 62 4 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 19 21 65 19 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 57 69 79 9 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 66 32 94 5 Lahden ammattikorkeakoulu 142 61 139 0 Laurea-ammattikorkeakoulu 117 70 155 18 Metropolia ammattikorkeakoulu 261 121 239 25 Mikkelin ammattikorkeakoulu 67 38 90 5 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 115 51 167 14 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 101 70 79 7 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 32 55 67 27 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 67 46 81 16 Saimaan ammattikorkeakoulu 83 71 117 0 Satakunnan ammattikorkeakoulu 105 89 126 6 Savonia ammattikorkeakoulu 101 92 162 9 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 58 47 140 13 Tampereen ammattikorkeakoulu 128 64 139 2 Turun ammattikorkeakoulu 198 127 216 12 Vaasan ammattikorkeakoulu 81 28 58 4 Yrkeshögskolan Novia 23 55 29 9 Taulukko 13. Vaihto-opiskelu ja harjoittelu korkeakouluittain 2009 Kansainvälinen harjoittelu on kasvattanut suosiotaan vuodesta 2008 sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa niin Suomesta lähtevien kuin Suomeen saapuvien keskuudessa. Ammattikorkeakouluissa vaihto-opiskelumäärät ovat pienentyneet, erityisesti Suomeen saapuvien kohdalla. 22

Suomesta Suomeen 2009 2008 Muutos, % 2009 2008 Muutos, % Opiskelu 4465 4099 8,9 5366 5309 1,1 Harjoittelu 689 592 16,4 68 37 83,8 Taulukko 14. Yliopistojen kansainvälisen vaihto-opiskelun ja harjoittelun kehitys 2008 2009 Suomesta Suomeen 2009 2008 Muutos, % 2009 2008 Muutos, % Opiskelu 2493 2495-0,1 3082 3299-6,6 Harjoittelu 1741 1481 17,6 240 198 21,2 Taulukko 15. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen vaihto-opiskelun ja harjoittelun kehitys 2008 2009 4.5 Liikkuvuusjärjestelyt Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa nojaa neljän järjestelyn varaan: Euroopan unionin Erasmus-liikkuvuusohjelman, korkeakoulujen omien sopimusten, opiskelijan itse järjestämien ja rahoittamien vaihtopaikkojen sekä Pohjoismaiden ministerneuvoston Nordplusohjelman. Erasmus on suurin yksittäinen liikkuvuusjärjestely. Erityisesti sen rooli korostuu Suomeen saapuvassa liikkuvuudessa ja ammattikorkeakouluissa. Pohjoismainen Nordplusohjelma puolestaan palvelee ennen kaikkea Suomesta lähteviä ja yliopistoja. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Suomesta % Suomeen % Erasmus 4487 47,8 6466 73,9 Nordplus 483 5,1 119 1,4 Korkeakoulun oma vaihtosopimus 2039 21,7 1208 13,8 ISEP 79 0,8 81 0,9 Tempus 2 0,0 4 0,0 CIMO:n ohjelmat ja stipendit 227 2,4 260 3,0 Pohjoismaiden Ministerineuvoston apurahaohjelma Baltiaan ja Venäjän lähialueille 23 0 0,0 9 0,1 Muut EU-ohjelmat (esim. EU-USA, EU-Kanada, EU-Kiina, Alfa) 48 0,5 63 0,7 Leonardo da Vinci 1 0,0 15 0,2 ASLA/Fulbright 5 0,1 11 0,1 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 231 2,5 80 0,9 IAESTE 33 0,4 23 0,3 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto 9 0,1 0 0,0 CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 135 1,4 1 0,0 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 228 2,4 4 0,0 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu 1269 13,5 387 4,4 Tuntematon 112 1,2 24 0,3 Yhteensä 9388 100,0 8755 100,0

Yliopistot Suomesta % Suomeen % Erasmus 2309 44,8 3755 69,1 Nordplus 430 8,3 100 1,8 Korkeakoulun oma vaihtosopimus 1026 19,9 798 14,7 ISEP 79 1,5 80 1,5 Tempus 2 0,0 4 0,1 CIMOn ohjelmat ja stipendit 163 3,2 174 3,2 Pohjoismaiden Ministerineuvoston apurahaohjelma Baltiaan ja Venäjän lähialueille 0,0 2 0,0 Muut EU-ohjelmat (esim. EU-USA, EU-Kanada, EU-Kiina, Alfa) 22 0,4 60 1,1 Leonardo da Vinci 1 0,0 3 0,1 ASLA/Fulbright 5 0,1 10 0,2 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 127 2,5 59 1,1 IAESTE 24 0,5 18 0,3 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto 5 0,1 0 0,0 CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 108 2,1 1 0,0 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 146 2,8 2 0,0 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu 647 12,6 358 6,6 Tuntematon 60 1,2 9 0,2 Yhteensä 5154 100,0 5433 100,0 Ammattikorkeakoulut Suomesta % Suomeen % Erasmus 2178 51,4 2711 81,6 Nordplus 53 1,3 19 0,6 Korkeakoulun oma vaihtosopimus 1013 23,9 410 12,3 ISEP 0 0,0 1 0,0 CIMOn ohjelmat ja stipendit 64 1,5 86 2,6 Pohjoismaiden Ministerineuvoston apurahaohjelma Baltiaan ja Venäjän lähialueille 0 0,0 7 0,2 Muut EU-ohjelmat (esim. EU-USA, EU-Kanada, EU-Kiina, Alfa) 26 0,6 3 0,1 Leonardo da Vinci 0 0,0 12 0,4 ASLA/Fulbright 0 0,0 1 0,0 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 104 2,5 21 0,6 IAESTE 9 0,2 5 0,2 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto 4 0,1 0 0,0 CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 27 0,6 0 0,0 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 82 1,9 2 0,1 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu 622 14,7 29 0,9 Tuntematon 52 1,2 15 0,5 Yhteensä 4234 100,0 3322 100,0 Taulukko 16. Liikkuvuusjärjestelyt 2009 24

Alla tarkastellaan suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuutta koko liikkuvuudesta viimeisten neljän vuoden aikana. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa Erasmus-ohjelma kasvatti selvästi suosiotaan vuonna 2008. Tämä liittyy siihen, että harjoittelu tuli mukaan ohjelmaan vaihto-opiskelun rinnalle. Tämän jälkeen Erasmuksen osuus on hieman laskenut, mutta on edelleen suurempi kuin neljä vuotta sitten. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa Erasmus-ohjelman osuus on hieman pienentynyt neljässä vuodessa ja vastaavasti korkeakoulujen omien sopimusten osuus kasvanut. 2009 2008 2007 2006 Erasmus 47,8 49,5 43,1 44,5 Korkeakoulun oma sopimus 21,7 21,9 22,5 20,6 Free mover 13,5 10,2 12,9 13,4 Nordplus 5,1 5,9 6,5 7,2 Taulukko 17. Suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuus Suomesta ulkomaille 2006 09, % 2009 2008 2007 2006 Erasmus 73,9 75,7 76,7 76,3 Korkeakoulun oma sopimus 13,8 12,8 10,9 10,4 Free mover 4,4 3,4 3,3 4,0 Nordplus 1,4 1,0 1,5 1,9 Taulukko 18. Suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuus ulkomailta Suomeen 2006 09, % Suomesta lähtevien määrä kasvoi vuodesta 2008 kaikissa liikkuvuusjärjestelyissä Nordplusohjelmaa lukuun ottamatta. Erityisen voimakkaasti kasvoi itse opiskelupaikkansa järjestävien free mover -liikkujien joukko. Ulkomailta Suomeen saapuvien määrä puolestaan kasvoi kaikissa järjestelyissä Erasmus-ohjelmaa lukuun otttamatta. Suomeen suuntautuvan liikkuvuuden väheneminen vuonna 2009 on siis pitkälti Erasmus-liikkuvuuden vähenemistä. Suomesta Suomeen Erasmus 4,6-3,4 Korkeakoulun oma sopimus 7,4 7,0 Free mover 43,2 29,4 Nordplus -6,2 36,8 Taulukko 19. Kehitys 2008-09 suurimmissa liikkuvuusjärjestelyissä, % 25

4.6 Yhteistyömaat ja maanosat Yleisimmissä kohde- ja lähtömaissa ei ole tapahtunut paljon muutoksia viime vuosina. Japani ja Tšekki ovat nousseet suomalaisopiskelijoiden kohdemaiden 20 kärkeen, vastaavasti Unkari ja Irlanti pudonneet. Sveitsi on noussut yleisimpien lähtömaiden joukkoon, Kreikka pudonnut. Taulukon 20 yleisintä maata kattavat 75 prosenttia kaikesta Suomesta lähtevästä ja 85 prosenttia Suomeen tulevasta opiskelijaliikkuvuudesta. Liikkuvuus Suomeen väheni monesta yleisimmän lähtömaan joukossa olevasta maasta. Varsinkin Puolasta ja Tšekistä tuli vuonna 2009 selvästi vähemmän opiskelijoita kuin edellisenä vuonna. Mutta myös Saksasta, Alankomaista, Unkarista, Belgiasta, Kiinasta, Liettuasta, Yhdysvalloista, Turkista ja Portugalista tuli aikaisempaa vähemmän opiskelijoita Suomeen. Suomesta Yo Amk Yhteensä Suomeen Yo Amk Yhteensä Saksa 551 287 838 Saksa 779 463 1242 Espanja 316 427 743 Ranska 697 402 1099 Britannia 360 338 698 Espanja 493 339 832 Ruotsi 362 160 522 Italia 338 161 499 Ranska 381 126 507 Venäjä 228 197 425 Alankomaat 161 207 368 Puola 243 141 384 Yhdysvallat 322 154 476 Tšekki 215 122 337 Thaimaa 133 195 328 Alankomaat 144 186 330 Kiina 115 228 343 Itävalta 149 142 291 Itävalta 179 108 287 Unkari 145 105 250 Venäjä 189 82 271 Britannia 141 104 245 Belgia 121 111 232 Kiina 155 84 239 Kanada 120 102 222 Belgia 98 139 237 Italia 116 97 213 Liettua 102 103 205 Sveitsi 134 48 182 Viro 136 30 166 Tanska 102 71 173 Turkki 112 46 158 Australia 119 47 166 Yhdysvallat 136 16 152 Tšekki 106 55 161 Korean 84 63 147 tasavalta Malesia 91 62 153 Portugali 65 68 133 Japani 97 45 142 Sveitsi 66 42 108 Taulukko 20. Yleisimmät kohde- ja lähtömaat 2009 26

Euroopan maiden osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta on kuuden viimeisen vuoden aikana tasaisesti laskenut, Aasian maiden osuus kasvanut. Silti lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista vaihto-opiskelijoista ja harjoittelijoista menee Eurooppaan. Sektoreiden välillä on eroja. Yliopisto-opiskelijat suosivat enemmän Eurooppaa kohteena (69 % yliopistojen liikkuvuudesta), ammattikorkeakouluopiskelijat puolestaan Aasiaa (20 %) ja Afrikkaa (7 %). 2009 65,5 16,5 7,4 2008 67,8 14,5 8,0 2007 2006 2005 2004 68,7 13,2 7,7 72 11,8 7,2 73,4 10,4 7,2 76,8 9 6,8 0 20 40 60 80 100% Eurooppa Aasia Pohjois-Amerikka Afrikka Väli- ja Etelä-Amerikka Oseania Tuntematon Kuvio 3. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta maanosittain 2004 09 Suomesta Amk Yo Amk ja Yo lkm % lkm % lkm % Aasia 860 20,3 692 13,4 1552 16,5 Afrikka 298 7,0 114 2,2 412 4,4 Eurooppa 2620 61,9 3530 68,5 6150 65,5 Latinalainen Amerikka ja Karibia 127 3,0 210 4,1 337 3,6 Pohjois-Amerikka 256 6,0 442 8,6 698 7,4 Oseania 56 1,3 140 2,7 196 2,1 Tuntematon 17 0,4 26 0,5 43 0,5 Yhteensä 4234 100,0 5154 100,0 9388 100,0 Taulukko 21. Liikkuvuus Suomesta maanosittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009 Euroopan maiden osuus myös ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa on hiljalleen laskenut, Aasian vastaavasti kasvanut. Sektoreiden välillä on tässäkin eroja. Ammattikorkeakouluihin saapuvat opiskelijat tulevat keskimääräistä useammin Euroopasta (89 %), Aasiasta tulee enemmän opiskelijoita yliopistoihin (11 %) kuin ammattikorkeakouluihin. 27

2009 82,4 9,7 2008 2007 2006 2005 84,4 9,3 86,3 8 87 7,2 88,1 6 Eurooppa Aasia Pohjois-Amerikka Afrikka Väli- ja Etelä-Amerikka Oseania Tuntematon 2004 89,8 4,9 0 20 40 60 80 100% Kuvio 4. Opiskelijaliikkuvuus Suomeen maanosittain 2004 09 Amk Yo Amk ja Yo lkm % lkm % lkm % Aasia 266 8,0 584 10,7 850 9,7 Afrikka 21 0,6 67 1,2 88 1,0 Eurooppa 2968 89,3 4400 81,0 7368 84,2 Latinalainen Amerikka ja Karibia 30 0,9 121 2,2 151 1,7 Pohjois-Amerikka 34 1,0 217 4,0 251 2,9 Oseania 2 0,1 34 0,6 36 0,4 Tuntematon 1 0,0 10 0,2 11 0,1 Yhteensä 3322 100,0 5433 100,0 8755 100,0 Taulukko 22. Liikkuvuus Suomeen maanosittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009 4.7 Opiskelijaliikkuvuus sukupuolen mukaan Miehet ovat aliedustettuja Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa: vain 35 prosenttia lähtijöistä oli miehiä vuonna 2009. Erasmus- ja Nordplus-ohjelmissa suomalaismiesten osuus on erityisen pieni. Liikkuvuusjärjestely Miesten osuus, % Erasmus 31 Korkeakoulun oma sopimus 42 Free mover -liikkuvuus 45 Nordplus 29 Taulukko 23. Miesten osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa suurimmissa liikkuvuusjärjestelyissä 2009, % 28

Suomeen saapuvista vaihto-opiskelijoista ja harjoittelijoista 44 prosenttia on miehiä. Miehiä liikkuu hieman keskimääräistä vähemmän Nordplus-ohjelmassa. Liikkuvuusjärjestely Miesten osuus, % Erasmus 46 Korkeakoulun oma sopimus 40 Free mover -liikkuvuus 42 Nordplus 39 Taulukko 24. Miesten osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa suurimmissa liikkuvuusjärjestelyissä 2009, % 4.8 Opiskelijaliikkuvuus opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan Yliopistosektorilla suurin liikkujaryhmä ovat opiskelijat, jotka suorittavat alempaa korkeakoulututkintoa. Myös ulkomailta Suomeen tulevat painottuvat alempaa korkeakoulututkintoa suorittaviin, mutta vähäisemmässä määrin. Jatko-opiskelijoita eli lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa suorittavia on joukossa hyvin vähän. On mahdollista, että jatko-opiskelijat liikkuvat niin itsenäisesti, ettei tieto päädy opiskelijarekisteriin tai kansainvälisten asioiden toimistoon. Kolmannen syklin kansainvälisen liikkuvuuden tilastointia tulisi tässä suhteessa kehittää. Ammattikorkeakouluissa lähes kaikki yli 3 kuukautta kestävälle jaksolle ulkomaille lähtevät ja Suomeen tulevat suorittavat ammattikorkeakoulututkintoa nuorten koulutuksen puolella. Aikuisten koulutus ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto on monimuoto-opiskelua, jota tehdään työn ohessa. Tälle opiskelijaryhmällesopivat paremmin kolmea kuukautta lyhyemmät ulkomaanjaksot. Suomesta lkm % Suomeen lkm % Alempi korkeakoulututkinto 3380 65,6 2891 53,2 Ylempi korkeakoulututkinto 1630 31,6 2426 44,7 Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto 144 2,8 116 2,1 Yhteensä 5154 100 5433 100 Ammattikorkeakoulututkinto (nuorten koulutus) 4122 97,4 3207 96,5 Ammattikorkeakoulututkinto (aikuisten koulutus) 95 2,2 12 0,4 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 17 0,4 8 0,2 Tuntematon 0 0 95 2,9 Yhteensä 4234 100 3322 100 Taulukko 25. Opiskelijaliikkuvuus opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan 2009 29

4.9 Liikkuvuusjakson kesto Suomesta ulkomaille suuntautuvien liikkuvuusjaksojen keskipituus on yliopistoissa 5,5 ja ammattikorkeakouluissa 4,5 kuukautta. Vaihto-opiskelu on harjoittelua pitkäkestoisempaa. Yliopisto-opiskelijoiden vaihto-opiskelujaksot kestävät keskimäärin 5,7 kuukautta ja harjoittelujaksot 4,4 kuukautta. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden vaihto-opiskelujaksot kestävät 5,1 ja harjoittelujaksot 3,7 kuukautta. Vastaavat erot pätevät myös ulkomailta Suomeen suuntautuvaan liikkuvuuteen. Yliopistoissa jaksot ovat keskimäärin pidempiä (6,0 kk) kuin ammattikorkeakouluissa (4,8 kk). Yliopistoihin saapuvat vaihto-opiskelijat viipyvät keskimäärin hieman pidempään (6,0 kk) kuin harjoittelijat (5,2 kk), samoin tapahtuu ammattikorkeakouluissa (vaihto-opiskelijat4,9 ja harjoittelijat 3,6 kuukautta). 30

5 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus Lyhytkestoiseksi opiskelijaliikkuvuudeksi tilastoidaan yli viikon mutta alle kolmen kuukauden mittaiset ulkomaanjaksot. Ammattikorkeakouluille lyhytkestoisen liikkuvuuden ilmoittaminen on pakollista ja tiedot ilmoitetaan pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden tapaan henkilöpohjaisena. Sen sijaan yliopistoille lyhytkestoisten liikkuvuusjaksojen ilmoittaminen on vapaaehtoista ja tiedot annetaan summatietoina maittain. Käytännössä yliopistojen ilmoittamat tiedot ovat puutteellisia. Jatkossa tarkastellaan sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen liikkuvuusjaksoja yhdessä kokonaislukuina ja -trendinä. Tarkempi tarkastelu taustamuuttujien suhteen tehdään vain ammattikorkeakoulujen lyhyille ulkomaanjaksoille, joista on kattavampaa ja tarkempaa tietoa. 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 4638 4671 4354 3539 1188 1295 1340 1533 4623 1792 2005 2006 2007 2008 2009 Suomesta Suomeen Kuvio 5. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 2005 2009 Taulukkoon 26 on koottu lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot korkeakouluittain. Yliopistot raportoivat huomattavasti ammattikorkeakouluja vähemmän lyhytkestoista opiskelijaliikkuvuutta. Muutamassa yliopistossa siitä ei kerätä tietoa lainkaan. Ammattikorkeakouluissa alle kolmen kuukauden ulkomaanjaksot ovat merkittävä kansainvälisen liikkuvuuden muoto. Vuonna 2009 lyhytkestoisia liikkuvuusjaksoja Suomesta ulkomaille tehtiin yhteensä 3674 eli lähes yhtä paljon kuin pitkäkestoisiakin (4234). Suomeen tuleva opiskelijaliikkuvuus näyttää painottuvan selvemmin pitkäkestoisiin jaksoihin: lyhytkestoisia vierailuja oli 1381 ja pitkäkestoisia 3322. Ammattikorkeakoulujen lyhytkestoiset ulkomaanjaksot painottuvat pitkäkestoisia jaksoja vahvemmin opiskeluun. Suomesta ulkomaille suuntautuvista lyhyistä jaksoista 84 prosenttia oli ensisijaisesti opiskelua ja 16 prosenttia kansainvälistä harjoittelua. Vastaavasti pitkäkestoisista liikkuvuusjaksoista vain 59 prosenttia oli opiskelua, 41 prosenttia harjoittelua. 31

Suomesta Suomeen Kaikki yhteensä 4623 1792 Yliopistot yhteensä 949 411 Helsingin yliopisto 318 36 Jyväskylän yliopisto 0 0 Oulun yliopisto 16 10 Joensuun yliopisto 50 13 Kuopion yliopisto 24 21 Turun yliopisto 262 172 Tampereen yliopisto 73 21 Åbo Akademi 2 0 Vaasan yliopisto 4 40 Lapin yliopisto 0 0 Teknillinen korkeakoulu 14 16 Tampereen teknillinen yliopisto 0 0 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 22 Helsingin kauppakorkeakoulu 7 0 Svenska handelshögskolan 38 2 Turun kauppakorkeakoulu 0 0 Taideteollinen korkeakoulu 49 9 Sibelius-Akatemia 0 0 Teatterikorkeakoulu 34 14 Kuvataideakatemia 57 35 Ammattikorkeakoulut yhteensä 3674 1381 Arcada - Nylands Svenska Yrkeshögskola 34 21 Diakonia-ammattikorkeakoulu 27 0 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 421 26 Humanistinen ammattikorkeakoulu 48 31 Hämeen ammattikorkeakoulu 28 31 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 130 135 Kajaanin ammattikorkeakoulu 129 3 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 29 9 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 118 19 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 10 2 32

Suomesta Suomeen Lahden ammattikorkeakoulu 195 203 Laurea-ammattikorkeakoulu 100 37 Metropolia ammattikorkeakoulu 510 71 Mikkelin ammattikorkeakoulu 300 228 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 110 40 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 48 96 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 212 30 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 10 26 Saimaan ammattikorkeakoulu 136 122 Satakunnan ammattikorkeakoulu 7 10 Savonia ammattikorkeakoulu 307 81 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 296 47 Tampereen ammattikorkeakoulu 216 63 Turun ammattikorkeakoulu 17 12 Vaasan ammattikorkeakoulu 35 12 Yrkeshögskolan Novia 201 26 Taulukko 26. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus korkeakouluittain 2009 5.1 Aktiivisuus korkeakouluittain, koulutusaloittain ja alueittain Kun lyhytkestoisten liikkuvuusjaksojen määrä suhteutetaan vuonna 2009 aloittaneiden opiskelijoiden määrään, ulkomaille lähtijöitä on keskimäärin kymmenesosa aloittaneiden määrästä. Korkeakoulujen erot ovat suuret. Erityisen aktiivisia opiskelijoiden lähettäjiäovat Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia Länsi-Suomesta sekä Mikkelin, Kajaanin ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulut Itä- ja Pohjois-Suomesta. Mikään näistä ammattikorkeakouluista ei profiloidu erityisen aktiivisena pitkäkestoisissan ulkomaanjaksoissa. Näyttää siltä, että ammattikorkeakoulut keskittyvät joko pidempiin tai lyhytkestoisempiin ulkomaanjaksoihin, mutta eivät molempiin. Suomeen lyhytaikaiselle jaksolle tulevia opiskelijoita on selvästi vähemmän kuin lähtijöitä, vain noin kolmasosa lähtijöiden määrästä. Aktiivisimpia vastaanottajia ovat Mikkelin, Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulu. 33