Työllisyydenhoidon kehitysohjelma Kaupunkiseudun työllisyyspalvelut Raportointi Kaupungin johtoryhmälle 11.4. ja KH Sukolle 18.4. 1
Kehitysohjelman tilanteen yleiskuvaus Päätös työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisesta kokeilusta TEM 23.6.2017. Kokeiluun liittyvän kehitysohjelman valmistelu alkanut 1.1.2017, ohjelmajohtaja aloittanut 1.1.2017. Kokeilun nimi vahvistettu seudulla Kaupunkiseudun työllisyyspalvelut Toimintaympäristön muutosten ja mahdollisuuksien selvittämistä kuntien ja sidosryhmien kanssa. Ohjelman strateginen viitekehys ja kokeilukuntien yhteinen tahtotila selvitetty. Ohjelman strategiset päätavoitteet täsmennetty. Ohjelman visio, missio ja hyötytavoitteet valmisteltu vuoteen 2019 seudullisessa projektiryhmässä - > kjk 4/2017. Kokeilualueen yhteiset operatiiviset tavoitteet valmistelussa projektiryhmässä 4/2017. Pirkanmaan kokeilualueen 10 kuntaa päättäneet olla mukana kokeilussa kannanotossaan kokeilulakiin 24.3.2017 (TEM). Seudullinen ohjaus- ja johtamisrakenne valmisteltu ja hyväksytty kjk 3/2017. Sopimusten valmistelu Tampereen kaupungin, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan TE-toimiston ja Keha-keskuksen (Pääsopimus) sekä Tampereen kaupungin ja kuntien välinen (kuntasopimus) sopimus hyväksytty, sisältäen TE-hallinnosta siirtyvän henkilöstömäärän sekä valtiolta siirtyvät muut resurssit. Yhteinen kokeiluaikainen toimintamalli seudulle valmisteltu kuntien kesken. Kuntien välinen työnjako kokeilussa tehty (palvelut, palvelumallit). Yhteinen ja kuntakohtainen valmistelu lakisääteisten tehtävien haltuunotosta käynnissä. Kuntien yhteinen budjetti varauksineen kokeilun ajalle määritelty. Yhteistyöprosessit palveluista valtion toimijoiden kanssa menossa. TEtoimiston yt-neuvottelu käynnistynyt. Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön toimintamallin uudistaminen menossa, irrottautuminen nykyrakenteesta osaksi EKI:n mahdollistamaa tulevaisuuden kunnan palvelutarjontaa yli palvelualue, palveluryhmä ja organisaatiorajojen. TYPA Yt-neuvottelu käynnistynyt. 2
Kehitysohjelman budjetti KEHITYSOHJELMAN BUDJETTI 2017 1.000 2018 1.000 TYÖLLISYYDENHOITO VUSU 2017 1.000 Toimipistekulut -320-250 Toimintatuotot 4 932 Tilavuokrat -110-250 Myyntituotot 13 Kalustus -80 Maksutuotot ICT -infra ja laitehankinnat -50 Tuet ja avustukset 4 218 Muutostyö- ja muuttokustannukset -80 Vuokratuotot 66 Yhteisesti jaettavia kuluja -325-350 Muut toimintatuotot 635 ICT+tietosuoja+muut osuus yhteisistä -120-40 Toimintakulut -48 664 Koulutus -50-50 Henkilöstökulut -9 576 Mamu-Koto-osuus yhteisistä + Horisontti -70-140 Palkat ja palkkiot -7 834 Työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelu -85-120 Henkilösivukulut -1 742 Varautuminen toiminnan kehittämiseen -155-400 Eläkekulut -1 336 Nuortentalo koordinaattori -rekry -30-50 Muut henkilösivukulut -406 Ratikka + Kunkun parkki -agenttirekry -25-50 Palvelujen ostot -5 805 Rekryvaraus -50-100 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -68 Digi- ja muut palvelut -varaus -50-200 Avustukset -32 593 Vuokrakulut -560 Muut toimintakulut -63 VAIKUTUS TOIMINTAKATTEESEEN -800-1 000 TOIMINTAKATE -43 732 * Tilakustannukset tulevat siitä, että TE-hallinto ei anna tiloja tai tilakompensaatiokorvausta siirtyvän henkilöstön osalta 3
Kehitysohjelman hyödyt Ohjelman hyötytavoitteet 2019 alkaessa Kokeilun kohderyhmään kuuluvien työttömien määrä kunnissa on vähentynyt vuoden 2016 vastaavasta. Tampereen kaupungin työmarkkinatuen maksuosuus on vähentynyt kokeilun päättyessä 3 % vuoden 2016 vastaavasta. Laskelma ei huomioi muuttajia eikä uutta valumaa. (- 966 582 v. 2018 loppuun mennessä) Ohjelman aikana on tehty asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia työllisyydenhoidon toimia ja saatu aikaan mitattavia tuloksia. Uusia yhteisiä asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita palvelukokonaisuuksia on tuotteistettu kunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin palvelualueiden sekä kumppaneiden kanssa (suunnitelmissa esim. Tampereella hyvinvointikeskuksiin ja elinkeinopalveluiden yhteyteen) Koulutuspalvelujen tuottajien kanssa on rakennettu toimivia yhteistyömalleja, jolla on ehkäisty työttömyyttä ja varmistettu osaavan työvoiman saatavuutta (esim. nuorisotyöttömyyden ehkäisy ja työvoiman osaamisen vahvistaminen; valmistelussa TYPAn/Tredun toimintoja osin yhteen) Uusi seudullinen toimintamalli on rakennettu ja valmis käyttöönotettavaksi. Kuntien työllisyyspalvelujen ydintehtävät on määritelty ja keskeiset ydinpalvelut on tuotteistettu 4
Kehitysohjelman keskeiset haasteet ja riskit Alla keskeisimmät riskit, (määritelty tarkemmin ohjelmasuunnitelman liitteessä 2). - Aikataulu kokeilun/ohjelman suurin riski: riskinä on, että suuressa 22 000 asiakkaaseen kohdistuvassa kokeilussa ei saada palveluja toimimaan sujuvasti. Kokeiluaika on lyhyt tuotteistamisen ja tuloksen tekemiseen. - Kustannusneutraalisuus ei toteudu. Työmarkkinatuen maksuosuuksiin ei saada säästöjä. - Tietojärjestelmät eivät toimi kokeilun alkaessa, KEHA-keskuksen valmistelussa. - Asiakaspalveluun liittyvät riskit suhteessa käytettäviin resursseihin ja henkilöstön osaamiseen - Palvelujen asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus ei toteudu - Kokeilulle muodostuu huono imago - 5
Kehitysohjelman painopisteet 2018 - Työllisyydenhoito; ohjelman toimilla pyritään ensisijaisesti vaikuttamaan työttömyyden alentamiseen palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta parantamalla. - Kaupunkiseudun työllisyyspalvelujen roolin määrittely osana maakuntauudistusta, ja toimintaympäristön muutoksia. Kaupunkiseudun työllisyyspalvelujen toimintamallin jatkovalmistelu, päätettyjen valintojen pohjalta. - Työllisyydenhoidon kokonaisuuden kehittäminen yhdessä tulevaisuuden kunnan sisäisten ja ulkoisten toimijoiden kanssa. - Kokeilun pohjalta hyväksi havaittujen toimintatapojen, palvelujen ja tuotteiden valinta ja käyttöönotto, palvelujen jatkuva kehittäminen ja uudistaminen. - Kuntien työllisyydenhoidon yksiköiden toiminta-ajatuksen täsmentäminen ja toiminnan määrittely em. pohjalta. 6
Syötteet uuteen kaupunkistrategiaan - Työllisyydenhoidon strategiset tavoitteet ja tahtotila seuraavalle valtuustokaudelle asetetaan v. 2019 jälkeiseen aikaan - Yhteisen seudullisen työllisyydenhoidon toimintamallin 2019 valmistelu strategisen tahtotilan ja kokeilun parhaiden käytänteiden pohjalta - Operatiivisia tavoitteita ja toimenpiteitä kaikille niille palveluryhmille, jotka osaltaan ennaltaehkäisevät tai työllisyyttä (esim. koulutus, yrityspalvelut, sote-rajapinta) - Työllisyydenhoidon palveluyksikön perustehtävä täsmennetään huomioiden työnjako kaupungin muun toiminnan kanssa esim. työttömyyden ehkäisy (yrityspalvelut, koulutus) - Operatiiviset tavoitteet uudistetaan; pääpaino työllisyydenhoidon vaikuttavuus ja asiakaslähtöisyys. Mittarit: asiakas, prosessi, talous ja henkilöstö näkökulmista. - Keskeiset toimenpiteet määritellään ( keskitetyt palvelut, innovatiiviset kokeilut) - Digitalisaation hyödyntäminen palveluissa - Asiakkaat mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen 7