Vastaanottaja EPV Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 82124442 KINNASHARJUN - PASKOONHARJUN TUULIVOIMAPUISTO, TEUVA MELUMALLINNUS
KINNASHARJUN - PASKOONHARJUN TUULIVOIMAPUISTO, TEUVA MELUMALLINNUS Päivämäärä 18.12.2013 Laatija Tarkastaja Veli-Matti Yli-Kätkä Janne Ristolainen Tuulivoimahankkeen meluselvitys Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2013 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 82124442 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT 1 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot 1 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 2 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3 3.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli 3 3.2 Melulaskenta 3 3.3 Maastomalli 4 3.4 Tuulivoimalatiedot 4 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5 4.1 Mallinnuksen tulokset 5 4.2 Melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin 6 4.3 Melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin 6 4.4 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 7 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Meluvyöhykekartta Gamesan voimaloilla Meluvyöhykekartta Siemensin voimaloilla
MELUMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ EPV Tuulivoima Oy suunnittelee tuulivoimapuiston sijoittamista Kinnasharjun - Paskoonharjun alueelle Teuvalle. Tässä selvityksessä on mallinnettu tuulivoimalaitosten aiheuttamat melutasot niiden ympäristössä. Meluselvitys liittyy Rambollissa laadittavaan hankkeen osayleiskaavaan. Melumallinnus tehtiin VTT:n Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Kyseessä on kaavoitusvaiheen selvitys, joten mallinnuksessa käytetty laskentamalli oli ISO 9613-2. Työ on tehty EPV Tuulivoima Oy:n toimeksiannosta, josta yhteyshenkilönä on toiminut Sami Kuitunen. Meluselvityksen laatimisesta on Rambollissa vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Melumallinnuksesta on vastannut projektipäällikkö ins. (AMK) Arttu Ruhanen ja raportoinnista nuorempi suunnittelija DI Veli-Matti Yli-Kätkä. Kaavoituksen projektipäällikkönä Rambollissa toimii yksikön päällikkö, rakennusarkkitehti Matti Kautto. 2. MELUN OHJEARVOT 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Taulukko 1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) 55 db 50 db 1) 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)
MELUMALLINNUS 2 Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Ympäristöministeriö asetti 30.9.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Toisaalta Ympäristöministeriön ELY:jen alueidenkäyttövastaaville lähettämässä tiedotteessa (Nunu Pesu 24.9.2012) on todettu, että "Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi jo rakennettuihin ja käytössä oleviin tuulivoimaloihin. Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei myöskään sovelleta jo lainvoiman saaneisiin kaavoihin tai lupiin." Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 2. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys.
MELUMALLINNUS 3 Taulukko 3. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz L Aq, 1h / db 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla). Ympäristöministeriön meluasiantuntija Ari Saarinen on lausunut amplitudimodulaation häiritsevyyskorjauksesta seuraavaa (sähköposti A.Saarinen L.Kosonen 10.10.2013): Amplitudimodulaatioon eli sykintään sovellettava sanktiomenettely perustuu ylisykintään (excess amplitude modulation), joka lisää melun häiritsevyyttä altistuvassa kohteessa. Tarkoitus on, että voimalan valmistaja melupäästön takuuarvossa huomioi asian. Lisäystä ei tehdä automaattisesti. Amplitudimodulaation voimakkuus on mahdollista selvittää jälkikäteen tehtävissä mittauksissa, joten myös toiminnanharjoittajalla on vastuu ja syy edellyttää valmistajan antavan luotettavat ja riittävät tiedot melupäästöstä. YM ohjeistus ei siis edellytä lähtökohtaisesti sitä, että sanktiomenettelyä sovelletaan amplitudimodulaation osalta kaikkiin tuulivoimaloihin. Ohjeistus edellyttää, että valmistaja ottaa melupäästön takuuarvossa asian huomioon ja toiminnanharjoittaja huomioi YSL 5 :n velvoitteet. Ympäristönsuojelulaki (86/2000, YSL) nostaa ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin sekä varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteet keskeisiksi ja edellyttää toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuutta toimintansa ympäristövaikutuksista (5 ). 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.1 melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää ISO 9613-2 -melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan melulaskentaohjelmistosta saa lisätietoa www.soundplan.eu internet-sivustolta. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. ISO 9613-2 mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentaepävarmuudeksi laajakaistaiselle melulle on kohtuullisessa myötätuulitilanteessa annettu 100-1000 m laskentaetäisyyksillä ±3 db. Arvo on ilmoitettu tilanteessa, jossa lähteen maksimikorkeus on 30 metriä maanpinnan yläpuolella. 3.2 Melulaskenta Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Ehdotuksen mukaisessa melumallinnuksessa ympäröivän vesialueen ja maaston pinnanlaatu ja - muoto huomioidaan melumallinnuksessa. Tässä tapauksessa tuulivoimala sijaitsee tasaisella sijoituspaikalla, sillä hankealueen korkeuserot ovat alle 40 metriä. Näin ollen maanpinnalle käytetään maaperän vaikutuskerrointa G = 0,4 ja vesialueille kerrointa G = 0.
MELUMALLINNUS 4 Taulukko 4. Tuulivoimamelun meluvyöhykelaskennassa käytetyt parametrit Laskentamalli ISO 9613-2 Laskentaverkko 50 x 50 m välein 4 m korkeudella pinnasta Laskentaetäisyys max 6000 m melulähteestä Heijastusten lukumäärä 3 Maanpinnan absorptio (maaperän vaikutuskerroin G) - vaikutuskerroin vesialueella 0 (akustisesti kova) - maaperän vaikutuskerroin maa-alueella 0,4 (akustisesti puolikova) Ilman absorptio standardin ISO 9316-1 mukainen Sääolosuhteet - ilmanpaine 1013,25 mbar - suhteellinen kosteus 70 % - lämpötila 15 C - meteorologinen korjaus = 0 db (neutraali stabiili sääolosuhde) Esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. 3.3 Maastomalli Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistosta, jossa korkeuskäyrät ovat 2,5 metrin välein. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Myöskään laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutus melun etenemiseen oikein ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. 3.4 Tuulivoimalatiedot Tuulivoimalamallina on melumallinnuksessa käytetty kahta voimalavaihtoehtoa, jotka olivat Gamesa G128-4.5 ja Siemens SWT-113-3.0. Mallinnuksessa käytetty voimaloiden napakorkeus oli 150 metriä. Valmistajan ilmoituksen mukaan Gamesan voimalan A-painotettu äänitehotaso L WA on 107,5 db, kun tuulennopeus on 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Vastaava äänitehotaso Siemensin voimalalle on 105,5 db. Melupäästöarvot syötettiin melumalliin Gamesan tapauksessa terssikaistakohtaisesti ja Siemensin tapauksessa oktaavikaistoittain voimalan taajuusjakauman mukaisesti. Ero johtuu valmistajan tavasta ilmoittaa voimaloiden melupäästöarvot. Taulukkoon 5 on merkitty voimaloiden äänitehotasot oktaavikaistoittain. Voimalatyyppien äänitehotason vertailemisen helpottamiseksi molempien voimalatyyppien äänitehotasot on ilmoitettu oktaavikaistoittain. Taulukko 5. Äänitehotaso oktaavikaistoittain (A-painotettu) Voimala Taajuus (Hz) 63 125 250 500 1 000 2 000 4 000 8 000 Yhteensä Gamesa L WA (db) 88,8 95,8 101,5 101,8 101,0 98,9 91,7 75,6 107,5 Siemens L WA (db) 92,2 94,2 97,2 97,9 99,5 98,6 95,2 86,3 105,5 Tuulivoimalaitoksen äänitehotaso muuttuu tuulennopeuden muuttuessa, joka vaikuttaa merkittävästi alhaisemmilla tuulennopeuksilla ympäristössä havaittavaan melutasoon. Kuvassa 1 on esitetty molemmille voimalamalleille valmistajan ilmoittamat voimalan äänitehotasot eri tuulennopeuksilla. Gamesan tehotasotiedot perustuvat mittaukseen, jossa tummansinisellä merkityt tehotasot ovat kuranttia mittausdataa ja vaaleansiniset epäkurantti mittaustulos, jossa mittausdataa ei ole ollut riittävästi emissiomittausohjeistuksen (IEC 61400) mukaisen äänitehotason määrittämiseksi.
MELUMALLINNUS 5 Kuva 1. Voimalaitosmallien äänitehotasot tuulennopeuden mukaan (valmistajan ilmoitus), noise mode 0 Mallinnuksessa käytettyä tuulivoimalaa voidaan ajaa myös eri melunrajoitusmoodeilla. Melun tuoton rajoittaminen vaikuttaa myös sähkön tuottoon. Voimalaitosten suunnitellut sijainnit mallinnettiin tilaajan toimittaman tiedon perusteella. Voimalaitosten koordinaatit on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (KKJ:n peruskoordinaatisto) Tunnus I P Tunnus I P 1 3225682.92 6945264.55 13 3228506.07 6948538.47 2 3226019.52 6944915.17 14 3228325.49 6949135.48 3 3225999.61 6946346.72 15 3227132.94 6947664.54 4 3226597.53 6945623.51 16 3226494.69 6947135.59 5 3226372.29 6946897.07 17 3226845.91 6949741.14 6 3226885.58 6946201.97 18 3226363.73 6947759.40 7 3226797.82 6948189.85 19 3227239.86 6950554.85 8 3226539.53 6948630.78 20 3227233.63 6946498.48 9 3226934.49 6950208.49 21 3226055.93 6945803.47 10 3227984.78 6946744.90 23 3226810.27 6944896.03 11 3228249.63 6947733.92 24 3227413.92 6945825.17 12 3227915.46 6948540.81 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Mallinnuksen tulokset Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteissä 1 ja 2. Melukuviin on merkitty asuin- ja lomarakennukset värikoodein Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietojen pohjalta. Melukuvissa on esitetty mallinnustulokset ilman mahdollisia häiritsevyys- tai muita korjauksia. Lasketut melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mahdollisia häiritsevyys- tai muita korjauksia.
MELUMALLINNUS 6 Ympäristöministeriön mukaan häiritsevyyskorjauksia (mahdollisen impulssimaisuuden, kapeakaistaisuuden tai erityisen voimakkaan amplitudimodulaation, excess amplitude modulation, vuoksi) ei lisätä automaattisesti mitattuun tai laskettuun melutasoon, vaan ainoastaan siinä tapauksessa, että melun voidaan todeta olevan ko. kriteerit täyttävää. Tällaisia tilanteita esiintyy tyypillisesti vain poikkeavissa sääolosuhteissa ja niiden esiintyminen voidaan luotettavasti todeta ainoastaan mittauksilla. VTT:n raportissa (VTT-R-04565-13) esitetyn mukaisesti YVA-vaiheen melumallinnuksessa ei tarkastella impulssimaisuuden tai amplitudimodulaation vaikutuksia. Koska nykyiset tuulivoimalaitokset eivät useimmiten aiheuta merkittävää kapeakaistaista melua ja kun melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vielä vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen, ei tuulivoimamelun arvioida olevan kapeakaistaista tarkastelluilla (satojen metrien) etäisyyksillä. Liitteessä 1 on esitetty meluvyöhykkeet Gamesan voimaloilla. Yksi eteläpuolen loma-asunto on 45 db:n vyöhykkeen rajalla. Meluvyöhykkeellä 40 45 db sijaitsee puiston itäpuolella kaksi asuinrakennusta ja eteläpuolella kaksi loma-asuntoa. Lisäksi yksi loma-asunto tuulivoimapuiston eteläpuolella sijaitsee 35 40 db:n vyöhykkeellä. Liitteessä 2 on esitetty meluvyöhykkeet Siemensin voimaloilla. Yksi eteläpuolen loma-asunto on 40 45 db:n vyöhykkeellä. Meluvyöhykkeellä 35 40 db sijaitsee eteläpuolella yksi loma-asunto ja itäpuolella kaksi vakituista asuintaloa. 4.2 Melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Mallinnetut melutasot alittavat päiväajan ohjearvon 55 db ja yöajan ohjearvon 50 db asuintalojen kohdalla. Loma-asuntoalueilla mallinnetut melutasot alittavat päiväohjearvon 45 db molemmissa mallinnustilanteissa. Gamesan voimaloilla tehdyssä mallinnuksessa yöajan ohjearvo 40 db ylittyy kahden puiston eteläpuolella sijaitsevan loma-asunnon kohdalla ja Siemensin voimaloilla tehdyssä mallinnuksessa yhden loma-asunnon kohdalla. 4.3 Melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin VTT:n raportin mukaan suunnitteluohjearvoihin verrattaessa ei huomioida laskennan epävarmuutta, kun käytetään ohjeistuksen mukaisia vakioituja laskentaparametreja. Laskennan koko epävarmuus on tällöin sisällytetty valmistajan ilmoittamaan melupäästöarvoon. Päiväajan suunnitteluohjearvoon 45 db verrattuna melutaso on kaikkien vakituisten asuintalojen kohdalla suunnitteluohjearvon alle. Yöajan suunnitteluohjearvoon 40 db verrattuna melutaso hankealueen ympäristön asuinalueilla on pääosin suunnitteluohjearvon alle. Gamesan voimaloilla tehdyssä mallinnuksessa yöajan suunnitteluohjearvo ylittyy puiston itäpuolella kahden lähimmän asuintalon kohdalla, Siemensin voimalaitoksilla tehdyssä mallinnuksessa ylityksiä ei vakituisten asuintalojen kohdalla tule. Mallinnuksen mukaan melutaso on hankealueen ympäristön loma-asuntoalueilla pääosin päiväajan suunnitteluohjearvon 40 db alle. Gamesan voimaloilla tehdyssä mallinnuksessa puiston eteläpuolen kahden lähimmän ja Siemensin voimalaitoksilla tehdyssä mallinnuksessa yhden eteläpuolen lähimmän loma-asunnon kohdalla ylittyy päiväajan suunnitteluohjearvo 40 db. Molemmissa mallinnustilanteissa ylittyy yöajan suunnitteluohjearvo edellä mainittujen loma-asuntojen lisäksi yhden eteläpuolen loma-asunnon kohdalla. Tuulivoimapuiston länsipuolella on Varisnevan Natura-alue, joka on sisällytetty Naturaverkostoon luontodirektiivin liitteen I luontotyyppien perusteella. Alue kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja se on rauhoitettu kokonaisuudessaan soidensuojelualueena. Molemmilla voimalaitosvaihtoehdoilla mallinnettu tuulivoimalaitosten melu ylittää luonnonsuojelualueille annetun päiväajan ohjearvon 40 db Varisnevan itäosissa, Gamesan voimalaitoksella ylitys on suurempi ja ulottuu laajemmalle kuin Siemensin voimalaitosvaihtoehdolla. Voimaloiden sijoittuminen ja voimalatyyppi täsmentyvät rakennuslupamenettelyssä, jolloin myös meluvaikutukset saattavat muuttua tässä esitetyistä.
MELUMALLINNUS 7 4.4 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 7-10 m/s tuulennopeudella. Tässä mallinnuksessa käytetyille voimaloille tehotason voimistuminen pysähtyy tuulennopeudella 7 m/s ja esimerkiksi Gamesan voimalaitoksella melu pienenee kun tuulennopeus kasvaa 7 m/s:sta 9 m/s:iin. Hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso on merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan niin voimakas, että voimalan äänitehotaso on maksimissaan koko tarkastelujakson ajan (tuulennopeus tässä tapauksessa 7 m/s tai enemmän 10 m korkeudella). Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavatkin lähelle äänekkäintä mahdollista tilannetta. Kuva 3. Tuuliruusu Suomen Tuuliatlaksesta Tuulennopeuden lisäksi myös tuulensuunta vaikuttaa melun leviämiseen. Kinnasharjun - Paskoonharjun alueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Tällöin mallinnuksen mukaisia melutasoja voi esiintyä useimmin voimaloiden koillispuolella. Myös etelätuulet ovat kuvan 3 tuuliruusun perusteella yleisiä. Hankealueen etelä- ja lounaispuolella mallinnuksen mukaisten melutasojen esiintyminen on harvinaisempaa. Lahdessa 15. päivänä marraskuuta 2013 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Veli-Matti Yli-Kätkä nuorempi suunnittelija