MUSEOVIRASTON TILINPÄÄTÖS

MUSEOVIRASTON TILINPÄÄTÖS 2009

Arvot Museoviraston arvoja ovat avoimuus, aktiivisuus ja asiantuntijuus. Arvoja toteutetaan oman ja toisen työn arvostuksella, valmiudella keskinäiseen vuorovaikutukseen, halulla uuden oppimiseen sekä herkkyydellä tarttua tuleviin haasteisiin. Toiminta-ajatus Museovirasto on asiantuntijavirasto, joka johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa ja huolehtii esineellisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön tutkimisesta, säilyttämisestä ja hoidosta sekä alaa koskevien palveluiden tarjoamisesta. Toiminta perustuu asiantuntemukseen, palveluhalukkuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen sekä kiinteään yhteistyöhön kansalaisten, viranomaisten, tutkimuslaitosten, tiedeyhteisön ja museolaitoksen kanssa. Toiminnan tavoitteena on kulttuuriympäristön ajallisen moniulotteisuuden ja tasapainoisen kehityksen turvaaminen, kulttuuriperinnön saavutettavuuden lisääminen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen kannustaminen. Suomen kansallismuseo esittelee Suomen historiaa ja kansallisen kulttuurin erityispiirteitä niiden kansainvälisissä yhteyksissä sekä herättää ja ylläpitää tietoisuutta ja ymmärrystä historiasta ja aikamme kulttuurisista suuntauksista. Visio 2015 Museovirasto toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa museokentän sekä valtakunnallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa. Sen toiminta perustuu korkeatasoiseen asiantuntemukseen ja motivoituneeseen henkilöstöön. Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset ovat vakiinnuttaneet arvonsa ja asemansa kansalaisten tietoisuudessa ja ympäristön suunnittelussa. Niiden säilyttämistä ja hoitamista osana Suomen ja maailman kulttuuriperintöä pidetään luonnollisena. Museoviraston kokoelmat, kirjasto ja arkistot muodostavat asianmukaisesti hoidetun kansalliskokoelman, jonka tarjoamat palvelut ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Suomen kansallismuseo ja muut museot toimivat monipuolisina kulttuurilaitoksina ja oppimiskeskuksina, jotka samalla huolehtivat kansalliskokoelmistamme ja niiden kartuttamisesta. Kansalaiset tuntevat Suomen historian, kansallisen kulttuurin ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet. 1

SISÄLLYS 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus s. 4 1.2 Vaikuttavuus s. 12 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus s. 12 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus s. 16 1.3 Toiminnallinen tehokkuus s. 18 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus s. 21 1.3.2 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus s. 28 1.3.3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus s. 37 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta s. 41 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet s. 41 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu s. 48 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen s. 58 1.6 Tilinpäätösanalyysi s. 62 1.6.1 Rahoituksen rakenne s. 62 1.6.2 Talousarvion toteutuminen s. 62 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma s. 63 1.6.4 Tase s. 65 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma s. 66 1.8 Arviointien tulokset s. 67 1.9. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä s. 67 2. Talousarvion toteutumalaskelma s. 68 3. Tuotto- ja kululaskelma s. 72 4. Tase s. 73 5. Liitetiedot s. 75 6. Allekirjoitus s. 88 2

Opetusministeriö Kulttuuriperintöalan neuvottelukunta Pääjohtaja Erityisistunto Yhteistyötoimikunta Esikuntatoiminnot - Tiedotus - Suunnittelu Hallinto - Talousyksikkö - Hallintoyksikkö - Kiinteistöyksikkö - Linnat Museotoimen kehittäminen - Kehittämisyksikkö - Tiedonhallintakeskus Kulttuuriympäristö Arkeologian osasto - Tutkimus- ja suojeluyksikkö - Kokoelma- ja arkistoyksikkö - Muinaisjäännösten hoitoyksikkö - Meriarkeologian yksikkö Rakennushistorian osasto - Rakennuskulttuuriyksikkö - Restaurointiyksikkö - Dokumentointiyksikkö Museot ja näyttelyt Suomen kansallismuseo - Kokoelma- ja tutkimusyksikkö - Näyttely- ja opetusyksikkö - Konservointilaitos - Kulttuurien museo - Suomen merimuseo Erillislaitokset - Kirjasto - Kuva-arkisto 3

1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Toiminnan, talouden ja toimintaympäristön muutokset Museoviraston organisaatio ja talous pysyivät pääpiirteissään ennallaan vuonna 2009. Viraston johdossa tapahtui muutoksia. Pääjohtaja Paula Purhonen jäi eläkkeelle 31.12.2009. Valtioneuvosto nimitti joulukuussa Museoviraston uudeksi pääjohtajaksi FT Juhani Kostetin, joka aloitti viisivuotiskautensa 1.1.2010. Suomen kansallismuseon ylijohtaja Ritva Wäre jäi eläkkeelle huhtikuussa. Opetusministeriö nimitti kesäkuussa uudeksi ylijohtajaksi FT Helena Edgrenin ajalle 1.7.2009-30.6.2014. Museoviraston toiminnan kehittämistä jatkettiin strategiatyön avulla. Työhön osallistui suuri osa henkilökuntaa yhteisten tilaisuuksien ja kehittämisryhmien kautta. Strategia vuodelle 2015 valmistui joulukuussa 2009. Samaan aikaan valmistui myös viraston tutkimistoiminnan tavoitteita linjaava tutkimusstrategia. Vuoden 2009 aikana perustettiin ja vei työnsä päätökseen myös viisi organisaatiouudistusta valmistellutta työryhmää, jotka luovuttivat raporttinsa pääjohtajalle marras-joulukuussa. Opetusministeriö päätti 16.3.2009 hallitusohjelman mukaisesti aloittaa selvitystyön Museoviraston jonkin osatoiminnon alueellistamiseksi. Selvitystyön teki johtaja Rauno Anttila opetusministeriöstä. Maaliskuussa käynnistynyt työ valmistui marraskuussa. Selvityksessä esitetään, että Museovirastoon perustettaisiin kaksi uutta aluetoimistoa vuoden 2015 alusta lukien, toinen Ouluun ja toinen Kuopioon. Selvityksessä esitetään, että uusiin aluetoimistoihin siirrettäisiin 14-15 htv:tä ja että Museovirastolle vuosiksi 2011 2015 valtion tuottavuusohjelmassa vahvistetusta 20 htv:n vähennyksestä luovutaan 15 htv:n osalta. Museoviraston toimintaedellytyksiin liittyviä keskeisiä uudistuksia on toimitilaratkaisun toteutuminen. Toimitilahanke eteni aikataulussa. Entisen Kotitalousopettajaopiston rakennuksen peruskorjaus Sturenkatu 2:ssa ja maanalaisen uudisrakennuksen rakentaminen käynnistyivät. Muuttoa ovat alkaneet jo valmistella kirjastot ja arkistot, jotka muuttavat uusiin tiloihin ensimmäisinä vuoden 2011 alussa. Uusi toimitila antaa mahdollisuuden toteuttaa arkistojen, kirjaston ja kokoelmien uutta asiakaspalvelukonseptia. Museoviraston kykyä palvella asiakkaitaan edisti merkittävästi myös KDK-hankkeen eteneminen. Museovirasto on hankkeessa mukana laajalla panoksella, ja hankkeen kautta on voitu edistää merkittävästi kulttuuriperintöaineistojen digitointia ja saatavuutta. Kansallismuseon historian suurin erikoisnäyttely 1809. Ero ja uusi alku. 200 vuotta Suomen sodasta siirtyi kesäkuussa näytteille Tukholman Livrustkammareniin. Ensimmäisen kokonaisen vuoden avoinna ollut Suomen merimuseo Merikeskus Vellamossa Kotkassa ylitti kävijätavoitteensa, kun yli 100 000 asiakasta kävi tutustumassa sen näyttelyihin. Kansallismuseossa aloitettiin alkuvuonna 2009 kansallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyöhanke (TAKO), jonka tavoitteena on yhteistyössä maan muun museolaitoksen kanssa parantaa nykyajan dokumentoinnin edellytyksiä yhteisen Suomi-kokoelman ja 4

yhteisten dokumentointihankkeiden avulla. Kulttuurihistoriallisten museoiden kokoelmayhteistyön kehittymistä on Suomessa odotettu ja toivottu 1980-luvulta asti. Valtion tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstövähennykset heijastuivat viranomais- ja asiantuntijatoimintaan mm. lausuntojen läpimenoaikojen pidentymisenä ja museotoiminnan lievänä supistumisena. Museoviraston omaa toimintaa on pyritty rajaamaan valtakunnallisesti merkittäviin tavoitteisiin, kohteisiin ja hankkeisiin. Tuottavuusvähennysten johdosta Kansallismuseossa aloitettiin museotoiminnan tehostamisohjelma. Ohjelman aikana arvioidaan Suomen kansallismuseon hallinnoimien museokohteiden toimintaedellytykset, ja keskitetään museotoiminta niille kohteille, joilla on parhaat mahdollisuudet menestyä resurssien kaventuessa. Rakennushistorian osaston voimavaroja keskitettiin ensisijassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisen inventoinnin Rakennettu kulttuuriympäristö valmiiksi saattamiseen. Museovirasto sai inventointiluettelon valmiiksi keväällä ja se vietiin valtioneuvoston käsittelyyn loppuvuonna. Vuoden 2010 alussa avattiin kansalaisten käyttöön monipuolinen RKY-sivusto, jossa kukin valtakunnallisesti merkittävä alue kuvataan yksityiskohtaisesti. Vuoden alussa saatiin lisärahoitusta sekä investointimomentille että entistämisavustuksiin. Näiden elvytysmäärärahojen turvin kyettiin käynnistämään Olavinlinnan muurinkorjauksia ja Tamminiemen museon suuri restaurointihanke. Korotettua entistämisavustusta kyettiin suuntaamaan useisiin kiireellisiin korjaushankkeisiin. Museovirasto liittyi henkilöstöhallinnon osalta marraskuussa 2009 ja taloushallinnon osalta 1.1.2010 lukien erikseen sovittujen tehtävien osalta Hämeenlinnan Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi. Palvelukeskuksen kanssa tehdään palveluita koskeva sopimus määräajaksi. Tulostavoitteiden toteutuminen Opetusministeriö asetti talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Museovirastolle vuodelle 2009 seuraavat tulostavoitteet: Tunnusluku Tuotokset ja laadunhallinta 2007 tot. 2008 tot. 2009 tav. 2009 tot. Käynnit MV:n verkkosivuilla 1 814 021 3 050 241 1 870 000 3 537 829 Lausuntojen käsittelyaika, pv 30 37 33 43 Museoiden kävijämäärä - kokonaiskävijämäärä - maksavien kävijöiden osuus, % - alle 18-vuotiaiden osuus kävijöistä, % Linnojen kävijämäärä - kokonaiskävijämäärä - maksavien kävijöiden osuus, % 313 204 46,9 22,4 5 331 867 59,2 21,9 370 000 55 23 347 476 58,98 21,4 181 653 90,3 164 481 85 210 000 89 202 500 82 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 5 9 6 6 Esinetietojen digitointiaste* 25 24 30 28,4

Toiminnallinen tehokkuus 2007 tot. 2008 tot. 2009 tav. 2009 tot. Museokäynnin keskihinta, e 4,00 4,55 4,5 4,35 Museokäynnin keskitulo, e 2,16 2,66 2,6 2,51 Linnassa käynnin keskihinta, e 1,36 1,37 1,7 1,36 Linnassa käynnin keskitulo, e 2,18 2,67 2,6 2,15 Henkilötyövuodet** 433 426 411 409 * Digitointiaste perustuu arvioituun esinekokoelmien kokonaismäärään 480 000 yksikköä. **Kokonaishenkilötyövuosimäärä Verkkosivujen käyntimäärän kasvu tasoittui usean vuoden rajun kasvun jälkeen. Käynnit lisääntyivät kuitenkin 15,9 prosenttia, mikä on noin puoli miljoonaa käyntiä enemmän kuin vuonna 2008. Asiantuntijatehtävien hoitoon varatut resurssit kulttuuriympäristön vaalimiseen ovat kokonaisuudessaan hieman supistuneet. Kulttuuriympäristön tulosalueen tavoitteeksi asetettua lausuntojen keskimääräistä läpimenoaikaa 33 vrk ei saavutettu. Läpimenoajaksi muodostui 43 vrk. Aluetoimistot pystyivät kuitenkin tätä nopeampaan toimintaan. Maakuntamuseoiden kanssa solmittujen yhteistyösopimusten nojalla on lausuntopyyntöjä ohjattu yhä enemmän alueille. Ympärivuotisten ja vain kesäisin auki olevien museoiden kokonaiskävijämäärä oli 347 476 henkilöä. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 15 609 henkilöä. Kasvu on tasaista, vaikka asetettua tavoitetta ei saavutettukaan. Sekä Kansallismuseo että Merimuseo kiinnostivat yli 100 000 kävijää (107 490, 102 063). Helsingin ja kartanomuseot kärsivät selvästi taloudellisesta lamasta. Urajärven kartanomuseo oli kiinni koko vuoden ja Urho Kekkosen museo 1.9.2009 alkaen peruskorjauksen vuoksi, mikä osaltaan pienensi kävijämääriä. Maksavien kävijöiden osuus museovieraista oli 58,98 %. Tavoitteeksi asetettu 55 % ylittyi selvästi. Eniten maksavia asiakkaita kävi Helsingin ja kartanomuseoissa (64,2 %) sekä Merimuseossa (56,8 %). Ilmaiseksi sisään pääseviä alle 18-vuotiaita oli kaikista kävijöistä 21.4 % (74 447): Suomen kansallismuseossa 29,58 % eli vähemmän kuin edellisenä vuonna (39 %), Merimuseossa 14,1 % eli saman verran kuin edellisenä vuonna, Kulttuurien museossa 23 % (18,8 %) ja muissa Helsingin museoissa ja kartanomuseoissa (13 museota) 20,2 % (18,1 %). Ilmaiskävijöitä oli eniten Kulttuurien museossa (70 %) sekä Suomen kansallismuseossa (55 %). Molemmissa museoissa ilmaisten kävijöiden määrää lisäsivät runsaiden lapsi- ja opiskelijaryhmien lisäksi erilaiset tapahtumat. Molempiin museoihin oli myös vapaa pääsy tiistai-iltaisin. Suomen merimuseoon oli vapaa pääsy keskiviikko-iltaisin. Linnojen kävijämäärässä tapahtui huomattava nousu verrattuna vuoden 2008 toteutuneeseen kävijämäärään, vaikka tavoitetta ei aivan saavutettu. Molemmissa linnoissa onnistuttiin saamaan koululaiskävijöitä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samoin tilaisuuksissa oli enemmän osanottajia kuin vuotta aikaisemmin huolimatta talouden heikosta tilasta. Maksavien kävijöiden tavoitetta ei saavutettu, osittain siksi että yhteistyökumppaneiden järjestämien tilaisuuksien määrä linnoissa kasvoi ja niihin osallistui runsaasti ilmaiskävijöitä. Tutkimus- ja näyttelyjulkaisujen määrä oli tavoitteen mukainen. Julkaisujen määrä on pyritty pitämään maltillisena koska julkaisemisen kustannukset ovat korkeat ja kustannusvastaavuus huono. 6

Kulttuuriperinnön digitointia jatkettiin tehostetusti digitointiin myönnetyn erillisrahoituksen turvin. Museovirasto jatkoi hallussaan olevien Venäjän sotaväen vuosina 1809 1917 tuottamien piirustusten ja karttojen digitointia Suomenlinnan ja Helsingin lähisaarien osalta. Kuva-arkiston kokoelmien osalta käynnistyi digitointihanke Kuvakokoelmat verkkoon. Esineiden digitoinnin osalta käynnistettiin hankkeet mm. Merimuseon ja Kulttuurien museon kokoelmien osalta. Suomen kansallismuseon kaikkien museoiden museokäynnin keskihinta laski vuodesta 2008, ja ylitti tavoitteen. Museokäynnin keskitulo jäi hieman tavoitteesta, ja laski vuodesta 2008. Linnoissa käynnin keskihinta pysyi lähes samana kuin vuonna 2008, ja ylitti tavoitteen. Toisaalta keskitulo oli selvästi arvioitua pienempi laskien vuodesta 2008. Opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstövähennykset merkitsevät Museovirastolle kaikkiaan 34 henkilötyövuoden vähennystä vuoteen 2011 mennessä. Tuottavuushankkeen toisen vaiheen vähennykset 10 henkilötyövuotta kohdistuvat vuosille 2012-2015. Henkilöstövähennykset on pyritty toteuttamaan luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen. Kertomusvuonna jatkettiin tuottavuusohjelman aiheuttamia muutoksia varten laaditun henkilöstösuunnitelman toteuttamista. Henkilötyövuosien määrä oli kertomusvuonna 409. Tavoitearvo 411 alittui selvästi. Tulossopimuksen tulostavoitteiden toteutuminen Museoviraston tulostavoitteet tulossopimuksessa 2008 2010 ja toteutumatiedot 2007 2008 2009 tavoite 7 2009 toteutuma Kokoelmat ja kiinteä kulttuuriperintö Esineiden sähköisen luetteloinnin aste* 25 % 24 % 40 % 28,4 % Valokuvien sähköisen luetteloinnin 3,2 % 3,2 % 10 % 3,8 % aste* Sähköisesti luetteloitujen esineiden 1,0 % 1,0 % 10 % 1,4 % saatavuus internetissä %* Sähköisesti luetteloitujen kuvien saatavuus 0,1 % 0,1 % 3 % 0,1 % internetissä %* Hoidetut muinaisjäännökset, lkm 237 258 220 180 Viranomaistoiminta ja asiantuntijapalvelut 2007 2008 2009 tavoite 2009 toteutuma Kulttuuriympäristöä koskevien lausuntojen 30 37 33 43 käsittelyaika, pv Sidosryhmätyytyväisyysindeksi 2,66 - - Tiedon tuottaminen ja tutkimus 2007 2008 2009 tavoite 2009 toteutuma Muinaismuistolain 15 nojalla toteutuvat 85 % 79 % 93 % 83 % tutkimukset - kustannusvastaavuus Näyttelyt ja tietopalvelut 2007 2008 2009 tavoite 2009 toteutuma Museokäynnin keskihinta, e 4,00 4,55 4,5 4,35 Museokäynnin keskitulo, e 2,16 2,66 2,6 2,51 Linnassa käynnin keskihinta, e 1,36 1,37 1,7 1,36 Linnassa käynnin keskitulo, e 2,18 2,67 2,6 2,15

Asiakaspalveluun käytetty työaika (tuntia) 0,051 0,061 0,065 0,061 /kirjaston lainat ulkopuolisille Museoiden kokonaiskävijämäärä 313 204 331 867 370 000 347 476 Museoiden maksavien kävijöiden 46,9 % 59,2 % 55 % 58,59 % osuus Museoiden alle 18-vuotiaiden osuus 22,4 % 21,9 % 23 % 21,4 % kävijöistä Linnojen kokonaiskävijämäärä 181 653 164 481 210 000 202 500 Linnojen maksavien kävijöiden osuus 90,3 % 85 % 89 % 82 % Käynnit** Museoviraston verkkosivuilla 1 814 021 3 050 241 2 664 000 3 537 829 Käynnit** muissa verkkopalveluissa (Rakennusperinto.fi, Museoverkko, Suomen museot on-line, Vellamo) Tietoaineistojen saatavuus % kokonaismäärästä - esihistorialliset muinaisjäännökset - historialliset muinaisjäännökset Muinaisjäännökseen kuuluvan rauhoitusalueen laajuutta koskevien tietojen saatavuus % muinaisjäännösten kokonaismäärästä *** Asiakastyytyväisyysindeksi **** - museot - arkistot - kirjastot Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Koulutustilaisuuksiin osallistuminen 700 000 960 024 995 000 2 350 636 99 % 99,5 % 100 % 100 % 65 % 85 % 80 % 85 % 46 % 49,2 % 55 % 51 % - - 4,2 - - 2007 2008 2009 2009 tavoite toteutuma 2,8 2,3 3,0 2,6 (työpäivää / htv) Kokonaishenkilötyövuosien määrä 433 426 411 409 Työtyytyväisyysindeksi 3,09-3,22 * Esine- ja kuvakokoelmien saatavuusasteet perustuvat arvioon kokonaismäärästä 480 000 kokoelmayksikköä ja 3 000 000 kuvaa. ** Käyntejä mitataan sivulatausten perusteella. Rakennusperinto.fi on tuotettu yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, Merikeskusvellamo.fi yhdessä Kotkan kaupungin kanssa. *** Vuonna 2007 laskettu % ainoastaan esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten osalta, vuonna 2008 prosenttiosuus kaikista muinaisjäännöksistä. **** Kirjastojen asiakastyytyväisyysindeksi otettiin käyttöön vuonna 2008. Opetusministeriön ja Museoviraston välisessä tulossopimuksessa 2008 2010 asetetut tulostavoitteet vuodelle 2009 saavutettiin kohtalaisesti joitain kohtia lukuun ottamatta. Valtion talousarvioesityksessä määritellyt tunnusluvut, jotka sisältyvät myös tulossopimukseen, käsiteltiin jo edellisessä luvussa Tulostavoitteiden toteutuminen. Museoviraston itsensä hoitamien kohteiden määrä jäi arvioitua pienemmäksi valtion tuottavuusohjelman aiheuttaman yhden tutkijaviran vähentämisen takia sekä Museoviraston omaan hoitoon ohjatun budjettimäärärahan pienenemisen vuoksi. Museoviraston itse hoitamien 180 kohteen lisäksi hoidettiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa lisäksi 31 kohdetta. Joka toinen vuosi toteutettavaa sidosryhmäkyselyä ei tehty vuonna 2009. 8

Ulkopuolisella rahoituksella suoritettujen muinaismuistolain 15 mukaisten tutkimusten kustannusvastaavuus oli 83 %. Muinaismuistolain 15 :n mukaisten kaivausten yleiskustannusprosentin nosto loppuvuodesta 2008 ei vaikuttanut täysimääräisesti vuonna 2009, jolloin vielä saatettiin loppuun monta alemmalla yleiskustannusprosentilla aloitettua hanketta. Arkeologisten kaivausten toteuttamiseen oli taloudellisesta lamasta johtuen käytettävissä edellisvuotta vähemmän varoja, joten toiminnan kokonaisvolyymi oli edellisvuotta pienempi. Museoissa sekä näyttelyiden kokonaiskävijämäärä että maksavien asiakkaiden määrä kasvoi. Kasvuun vaikuttivat edelleenkin Merimuseon uutuusarvo ja Kansallismuseon Suomen sota näyttelyn herättämä kiinnostus. Kävijöitä houkuttelivat siten ennen muuta suuret näyttelyt. Vastaavaa kokonaiskävijämäärää on vaikea ylläpitää, jos Kansallismuseoon ei saada uutta vaihtuvien näyttelyiden tilaa. Suomen sota näyttely toteutettiin poikkeuksellisesti purkamalla osa perusnäyttelyä. Vuonna 2009 ryhdyttiin valmistelemaan puretun näyttelyosan pystyttämistä uudistettuna, eikä suurnäyttelyille siten jatkossa ole osoitettavissa tiloja. Museoviraston muiden verkkopalveluiden (www.museoverkko.fi, suomenmuseotonline.fi, kulttuuriymparisto.nba.fi, www.rakennusperinto.fi ja www.merikeskusvellamo.fi) yhteenlaskettu kävijämäärä on yli kaksinkertaistunut. Kasvu on kohdistunut erityisesti kulttuuriympäristötietoja esittelevään rekisteriportaaliin ja Suomen museot online palveluun, joissa molemmissa käyttö on moninkertaistunut. Rekisteriportaali avattiin vuoden 2008 loppupuolella ja käytön kasvu näkyy nyt vuoden 2009 luvuissa. Suomen museot online -palvelu uusittiin vuoden 2009 puolivälissä ja sen käytön kasvu näkyy loppuvuoden tilastoissa. Tietoaineistojen saatavuus on esihistoriallisten muinaisjäännösten osalta jo kattava. Historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta se on kasvanut merkittävästi ja on nyt 85 % tiedossa olevista kohteista. Kohteiden aluemaisia rajauksia on tehty edellistä vuotta vähemmän, mutta aluerajausten prosenttiosuus on kuitenkin noussut ja on nyt 51 %. Rekistereissä on painotettu jo syötettyjen tietojen tarkistamista. Kirjastojen kansallinen asiakaskysely toteutetaan noin kahden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2010. Arkistojen tai museoiden asiakastyytyväisyyskyselyä ei toistaiseksi toteutettu. Toteutuneiden koulutuspäivien määrä oli 2,6. Määrä nousi edellisestä vuodesta, mutta vuodelle 2009 asetettua tavoitetta ei täysin saavutettu. Henkilöstökoulutuksen painopistealueena oli tiedonhallinta. Vuoden aikana otettiin käyttöön uusi Office 2007 toimistosovellus ja koko henkilöstölle tarjottiin tilaisuus osallistua päivän mittaiseen käyttökoulutukseen. Sen lisäksi järjestettiin kielikoulutusta ja teemaseminaareja mm. tekijänoikeuksista, mutta näiden koulutusten kohderyhmät ovat suhteellisen pieniä. Koulutustavoitteiden asettamisessa tulee ottaa huomioon, että henkilötyövuosista noin viidesosa muodostuu määräaikaisesta henkilöstöstä, joiden mahdollisuudet osallistua koulutuksiin ovat työsuhteiden lyhyen keston, kausiluontoisuuden tai hankeluonteisuuden takia rajalliset. VMBaron työtyytyväisyyskysely toteutettiin toisen kerran Museovirastossa syksyllä 2009. Kyselyyn vastasi 352 museovirastolaista eli vastausprosentti oli 63. Kokonaisindek- 9

si nousi hiukan myönteisempään suuntaan edellisvuodesta. Työtyytyväisyystutkimuksen johtamisen keskiarvo virastossa oli 3,27 (valtiolla 3,38), työn sisältö ja haasteellisuus 3,72 (valtiolla 3,68), palkkaus 2,68 (valtiolla 2,86), kehittymisen tuki 3,12 (valtiolla 3,26), työilmapiiri 3,63 (valtiolla 3,69), työolot 3,26 (valtiolla 3,50), tiedon kulku 2,99 (valtiolla 3,10) ja työnantajakuva 2,78 (valtio 3,10). Erot muun valtion ja Museoviraston välillä ovat pieniä. Tuloksiin ovat vaikuttaneet vireillä ollut palvelukeskushanke, tuottavuushanke sekä myös alueellistamishanke. Tuloksellisuuden kehittyminen lähivuosina Edellä esitettyjen tulostavoitteiden, Museoviraston ja opetusministeriön väliseen tulossopimukseen sisältyvien muiden tavoitteiden sekä viraston muun keskeisen toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan toiminnallisen tehokkuuden, tuotosten ja laadunhallinnan sekä henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen näkökulmista luvuissa 1.3 1.5. Analyysissä on käytetty tulossopimuksen 2008-2010 mukaisia tulosmittareita. Museoviraston tuleva uusi toimitila, suunnitteilla oleva organisaationmuutos sekä toimitilan mahdollistama kirjastojen ja arkistojen yhdistäminen sisäisiä ja ulkoisia asiakkaita palvelevaksi tietokeskukseksi antavat tilaisuuden keskittää sekä ydin- että tukitoimintoja suuremmiksi ja nykyistä tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi. Valtion tuottavuusohjelman edellyttämistä henkilöstövähennyksistä selviytyminen muodostaa silti vakavan haasteen tulevan toiminnan suunnittelulle. Tuottavuutta parannetaan myös tietojärjestelmiä uudistamalla, ottamalla käyttöön asianhallintajärjestelmä sekä organisoimalla uudelleen tukipalveluja. Panostaminen kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristöaineistojen verkkosaatavuuden parantamiseen palvelee niin viranomais- ja muuta sidosryhmäyhteistyötä kuin kansalaisia, jotka pääsevät tutustumaan aineistoon asuinpaikkakunnasta riippumatta. Kansallinen digitaalinen kirjasto-hankkeen kautta rahoitettavat kulttuuriperinnön digitointihankkeet, kuten esine- ja kuvakokoelmien tehostettu digitointi sekä rakennetun kulttuuriympäristön inventointitietojärjestelmän kehittäminen tulevat merkittävästi parantamaan tilannetta. Museovirasto on pyrkinyt hankkimaan lisärahoitusta omistamiensa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen säilymiseen ja asianmukaiseen restaurointiin sekä niiden saattamiseen houkutteleviksi kulttuurimatkailukohteiksi. Erityisen keskeisiä ovat keskiaikaiset linnat ja suurimmat museokohteet. Niiden saavutettavuuden ja vetovoimaisuuden parantaminen sekä turvajärjestelmien kehittäminen ovat keskeisiä haasteita. Tässä suhteessa mahdolliset valtionhallinnon tuottavuustavoitteet muodostavat suuren uhkatekijän. Suomen kansallismuseossa tuottavuusvähennykset kohdistuvat jo aiemmin niukasti resursoituihin toimintoihin valtion tuottavuusohjelmat 1 ja 2 vähentävät vuoteen 2015 mennessä Suomen kansallismuseosta n. 20 henkilötyövuotta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat suuret uudistushankkeet, Kansallismuseon peruskorjaus, Kulttuurien museon perustaminen ja Suomen merimuseon siirtäminen Kotkaan jättäneet muun museotoimen ja kokoelmatoiminnot vanhojen resurssien varaan. Hoidettavien museoiden 10

määrä on vuosien mittaan kasvanut. Työvaltaisella museoalalla ei voida tavoitella vaikuttavuuden tai tuottavuuden kasvua ilman toimintaedellytysten parantamista tai hoidettavien kohteiden karsimista. Kansallismuseossa aloitettiinkin vuonna 2009 selkeä toimintojen karsiminen ja aukioloaikojen lyhentäminen. Ensimmäinen lakkautettava museo on Anjalan kartanomuseo, joka päätettiin sulkea vuoden 2010 alusta lähtien. Neuvottelut Kouvolan kaupungin kanssa johtivat kaupungin Museovirastolle lähettämään kirjeeseen, jossa Kouvolan kaupunki pyytää Museovirastoa siirtämään museokiinteistön omistukseensa. Muiden kesämuseoiden vuosittaista aukioloaikaa päätettiin lyhentää v. 2010 alusta lähtien. Kansallismuseo ja Kulttuurien museo ovat v. 2010 alusta lähtien avoinna iltaisin vain yhtenä päivänä aiemman kahden ilta-aukiolon sijasta, ja Cygnaeuksen galleria on avoinna vain kesäkauden ajan. Seuraavat kesämuseoiden sulkemiset päätettiin valmistella vuoden 2010 aikana. 11

1.2 Vaikuttavuus 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Museoviraston toiminta tukee opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitettyjä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita kulttuuriperinnön säilyttämisen, suojelun ja aktiivisen käytön vahvistamisen sekä taiteen, kulttuurin ja tiedon saatavuuden ja osallisuuden edistämisen alueilla. Palvelutarjonnan ja palvelujen sisältöjen alueella Museoviraston aikaansaamia vaikutuksia ovat alueellisen saatavuuden vahvistuminen, palveluiden saavutettavuuden lisääntyminen eri väestöryhmille, lisääntynyt vuorovaikutus palvelun tarjoajan ja käyttäjien välillä sekä kulttuuriperintöaineistojen digitaalisen saatavuuden kohentuminen ja aineistojen uusi käyttö. Vaikuttavuutta lisäävät alueellisille viranomaisille ja väestölle suunnattujen kulttuurimaisemaa, kiinteitä muinaisjäännöksiä ja rakennettua ympäristöä koskevat palvelut. Kulttuuriperinnön suojelun ja säilyttämisen hahmottaminen alueellisena vetovoimatekijänä, asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä ja elinkeinotoiminnan, kuten kulttuurimatkailun voimavarana on voimistuva suuntaus. Museot ovat yhteisölleen kulttuuripalvelu, jonka fyysisellä ja tiedollisella saavutettavuudella on ihmisen hyvinvoinnille ja yhteiskunnalle suuri merkitys. Vaikuttavuutta lisätään ylläpitämällä ja kehittämällä sekä kansallisia että kansainvälisiä verkostoja. Kansallisella tasolla kumppanuudet ja yhteistyö on aktiivista kulttuuriperintöja ympäristöhallinnon lisäksi myös muiden hallinnonalojen kanssa. Yhteistyötä syvennetään myös tiedeyhteisöjen, muun museokentän sekä kolmannen sektorin kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä Museovirasto tekee hallinnollisella, viranomais- sekä asiantuntijatasolla. Kansainvälisten sopimusten ja suositusten toteuttamisella sekä osallistumisella keskinäiseen tiedon ja kokemusten vaihtoon on suuri yhteiskunnallinen merkitys kansallisten politiikkaohjelmien ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Tavoitteena on Suomen kulttuuriperintöä koskevien aineistojen avaaminen osaksi Euroopan ja maailman kulttuuriperintöä. Museoviraston toiminta-alaa koskeville vaikuttavuustavoitteille ei ole pääsääntöisesti asetettu mitattavaa tasoa. Tästä syystä viraston toiminnan vaikuttavuutta on toistaiseksi voitu arvioida vain sanallisesti. Vaikuttavuutta koskeva analyysi on tehty ydinprosesseittain tulossopimuksen 2008-2010 mukaisesti. Kokoelmat ja kiinteä kulttuuriperintö Kokoelmien vaikuttavuus ilmenee pääasiassa Museoviraston ja Suomen kansallismuseon muiden prosessien kuten näyttelyiden, julkaisujen sekä esine- ja kuvalainojen kautta. Ko- 12

koelmien hoidon ja ylläpidon tavoitteena on kansallisesti merkittävän aineellisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja saavutettavaksi tekeminen. Aineistojen saattaminen digitaaliseen muotoon ja niiden julkaiseminen tietoverkoissa lisää niiden hyödyntämismahdollisuuksia ja tuo aineistot kaikkien saataville. Eri rekistereihin lisättyjen uusien tietueiden määrä on kasvanut erityisesti valokuvien osalta. Internetiin selattavaksi lisättyjen esine- ja kuvatietojen määrä on kaksinkertaistunut ja parantanut siten aineistojen saatavuutta. Museovirasto osallistui aktiivisesti Kansallisen digitaalisen kirjaston suunnitteluun ja toteutukseen vuonna 2009. Kulttuuriperinnön aineistojen tuominen sen kautta yleisön saataville tuo jatkossa uutta vaikuttavuutta. Museoviraston rakennuttamistoiminnan ja muinaisjäännösten hoidon vaikuttavuustavoitteena on kiinteän kulttuuriperinnön säilyminen. Nähtävyyskohteiden saavutettavuutta parannettiin mm. opasteita kehittämällä, huomattavin hanke oli Kaakkois-Suomen linnoitteille kohdennettu nk. Pietarin kivikilpi projekti. Korjausrakennuttamiseen osoitetut varat lisääntyivät, ja kiinteän kulttuuriperinnön säilyttämisen tehtävää voitiin toteuttaa hiukan paremmin kuin edellisinä vuosina. Kokonaisuudessaan kiinteä kulttuuriperintö on kuitenkin vaikuttavuuden tärkeä voimavara, jonka säilyminen ei ole taattu ja jota ei voida kunnolla hyödyntää nykyisten resurssien niukkuuden vuoksi. Museoviraston muinaisjäännösten hoidon vaikuttavuustavoitteena on arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttäminen aktiivisin hoidon toimenpitein ja tiedon välittäminen kansalaisille hoidettujen kulttuuriperintökohteiden avulla. Hoidetuilla kohteilla tehtiin useita niiden säilymistä turvaavia toimenpiteitä ja parannettiin saavutettavuutta. Toiminnan vaikuttavuutta uhkaa kuitenkin se, ettei vuonna 2009 enää ollut käytettävissä resursseja edellisvuoden tapaan toteuttaa joidenkin kohteiden useamman vuoden kestoisia hoitotoimenpiteitä. Viranomaistoiminta ja asiantuntijapalvelut Viranomaistoiminnalla on vaikuttavuutta esimerkiksi ohjelmatyön ja ennakoivan viranomaistoiminnan sekä Museoviraston myöntämien avustusten alueilla. Museoviraston osallistumisella valtionhallinnon strategia- ja ohjelmatyöhön pyritään kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön luontevaan integrointiin eri sektoreiden toimintaan sekä kulttuuriperinnön vaalimisen toimintaedellytysten parantamiseen. Ennakoivan suojelun keskeinen osa on vaikuttaminen maankäytön suunnitteluun osallistumalla aloitusvaiheen neuvotteluihin sekä kulttuuriympäristöä koskevan tiedon tarjoaminen maankäytön suunnitteluun soveltuvassa muodossa. Aktiivisella sidosryhmäyhteistyöllä kehitetään viranomais- ja asiantuntijatoiminnan prosesseja ja Museoviraston näkyvyyttä sekä ehkäistään tarpeettomien suojeluristiriitojen syntymistä. Vaasan ja Hämeenlinnan aluetoimistot ovat voineet toteuttaa ennakoivaa, alueellista osallistumista tehokkaalla ja vaikuttavuutta lisäävällä tavalla. Aluetoimistojen verkostoa ei kuitenkaan voitu laajentaa vuonna 2009, eikä toiminnan alueellista tasa-arvoa siten taata. Yhteistyötä maakunnallisten toimijoiden kuten maakuntamuseoiden kanssa tiivistettiin, ja kulttuuriym- 13

päristön suojelutehtäviä koskevia uusia yhteistyösopimuksia solmittiin usean museon kanssa. Muinaisjäännösten hoidon proaktiivinen toiminta sisälsi useiden alueellisten toimijoiden muinaisjäännösten hoitoon liittyvien hankkeiden ohjauksen sekä valvonnan. Lisäksi osallistuttiin alueellisiin kulttuuriympäristö ja ohjausryhmiin sekä muiden sidosryhmien kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön. Lisäksi vaikutettiin kulttuuriperinnön säilymisen parantamiseen osallistumalla maa- ja metsätalousministeriön järjestämään Kansallisen metsäohjelman arviointityöryhmän työhön. Strategia- ja ohjelmatyön osalta osallistuttiin rakennussuojelulain uudistamistyöhön. Senaatti-kiinteistöjen kanssa valmisteltiin yliopistouudistukseen liittyvää arvokkaiden yliopisto- ja korkeakoulukiinteistöjen suojelua omistuspohjan muutostilanteita varten. Uusien yliopistokiinteistöyhtiöiden kanssa järjestettiin tapaaminen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden määrittelytyö kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen inventointi (RKY) saatiin valmiiksi ja valtioneuvosto vahvisti uuden luettelon 22.12.2009. Museotoimen kehittämisessä valmisteltiin uutta valtakunnallista hanketta, jossa pyritään tukemaan ja kehittämään pienten paikallismuseoiden toimintaa. Suomen noin tuhannella paikallismuseolla on hallinnassaan ja vaalittavanaan merkittävä määrä kansallista kulttuuriperintöä. Kehittämishankkeella pyritään turvaaman tätä perintöä entistä paremmin, edistämään alueellista kulttuuritoimintaa museoiden kautta ja lisäämään paikallismuseotoiminnan vaikuttavuutta. Entistämisavustusten kannustavan merkityksen arvioidaan olevan yksityisessä omistuksessa olevien rakennusten vaalimisessa myönnettyihin avustuksiin nähden huomattavan suuri. Kohdekohtaisesti melko vähäisellä taloudellisella tuella saatetaan alkuun usein varsin mittavia korjaushankkeita, joten toiminnan voidaan arvioida olevan vaikuttavaa. Vuoden 2009 alussa jaettiin sekä talousarvion mukaiset entistämisavustukset että työllisyyden tehostamiseen tarkoitetut Museovirastolle myönnetyt ylimääräiset avustukset, yhteensä 3 158 200 euroa. Museoiden harkinnanvaraiset avustukset, vuonna 2009 1 000 000 euroa, ohjataan museoiden toimintaan opetusministeriön kanssa asetettujen, vaikuttavuustavoitteita tukevien painopisteiden mukaan. Avustusten vaikuttavuuden seurantaa alettiin parantaa yhteistyössä maakuntamuseoiden kanssa. Tiedon tuottaminen ja tutkimus Museoviraston näkyvyyttä mediassa seurataan vuosittain kuukauden mittaisella mediaseurannalla ja muutaman vuoden välein toteutettavan media-analyysin avulla. Museovirasto tutki medianäkyvyyttään ajalla 1.-31.5.2009 Oy Cision Finland Ab:lta tilatun seurantapalvelun avulla. Seurattavat mediat olivat suomalainen printtimedia, televisio- ja radiokanavien uutis- ja ajankohtaisohjelmat sekä uutistoimistot. Verkkolehdet eivät olleet seurannassa mukana kustannussyistä. Osumien lukumäärä oli 441, painetun median osumien yhteenlaskettu levikki 23 295 528 ja osumien vastaava mainosarvo 1 045 942. 14

2006 2007 2008 2009 Medianäkyvyys / seurantakuukausi 498 492 695 441 Museoviraston tutkimusstrategia valmistui. Strategiassa linjataan sekä viraston omaa toimintaa tukevan tutkimuksen että sen tarjoamien tutkimuspalveluiden tavoitteita. Tutkimusstrategisten linjausten avulla edistetään Museoviraston tutkimustoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vastataan muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin. Näyttelyt ja tietopalvelut Museotoiminnan vaikuttavuutta seurataan kävijämäärillä ja kävijämäärien suhteella museoiden avoinnapitotunteihin. Yleisön kiinnostusta kuvaa myös maksavien kävijöiden prosentuaalinen osuus aikuiskävijöistä sekä tilattujen (maksullisten) opastusten ja työpajojen määrä. Kävijämäärä tunnissa on hiukan noussut museoissa, ja selvästi linnoissa. Museoissa se oli v. 2009 18.38, mutta museoiden keskinäiset vaihtelut olivat suuria. Suurin kävijämäärä tunnissa oli Merimuseossa ja Kansallismuseossa (45.7, 45,6), pienin Kulttuurien museossa (6.2). Maksavien kävijöiden määrä pysyi suurin piirtein samalla tasolla kuin edellisvuonna. Linnojen avoinna oloajat eivät ole oleellisesti muuttuneet vuodesta 2008. Kuitenkin molemmissa linnoissa kävijämäärä kasvoi vuoteen 2008 verrattuna. Talvilomasesongin aikana linnassa on panostettu venäjänkielisiin opastettuihin kierroksiin ja niiden saatavuuteen. Museoiden näyttelytoiminnassa pyritään siihen, että näyttelyt herättävät kiinnostusta mediassa ja keskustelua myös julkisuudessa. Näyttelytoiminnan vaikuttavuutta indikoi esimerkiksi Kansallismuseon Ikonit, ihmiset ja sota-näyttely ja siihen yhdistetty keruuarkiston kysely. Ne herättivät runsaasti huomiota mediassa ja yleisön parissa, ja niiden avulla saatiin kerättyä talteen tärkeää, katoamassa olevaa tietoa kulttuuriperinnöstä. Museoviraston olennaisten arkisto- ja kokoelma-aineistojen digitointi ja sähköinen tiedonhallinta mahdollistavat kansalaisten pääsyn kulttuuriperinnön ja kokoelmien äärelle ajasta ja paikasta riippumatta. Kokoelmatietojen internetsaatavuus lisääntyi vuonna 2009 noin 60 prosenttia. Nyt käynnissä olevat hankkeet, mm. kuva-arkiston hanke ja Venäläisten sotilasasiakirjojen digitointi, tulevat lisäämään aineiston saatavuutta verkossa monikertaiseksi vuoden 2010 kuluessa. Kuva-arkiston digitaalisten aineistojen verkkomyyntijärjestelmän luominen käynnistettiin. Järjestelmä tuo verkossa selattavaksi ja ostettavaksi noin 40 000 kokoelmaan kuuluvaa kuvaa vuonna 2010. Kulttuuriympäristöä koskevien suojelukohderekisterien yhteisen Rekisteriportaalin avaamisella suurelle yleisölle on ollut suuri merkitys. Palvelun käytettävyyden parantuminen ja se, että tiedot ovat nyt löydettävissä hakukoneiden, kuten Googlen kautta on lisännyt palvelun käyttöä voimakkaasti. Rekisteriportaali on lisännyt yleisön käytettävis- 15

sä olevaa tietoa muinaisjäännöksistä ja yhteydenottajat ovat usein jo etukäteen perehtyneet asiaansa liittyviin tietoihin. Viime vuonna toteutettu Suomen museot online palvelun uudistus on parantanut aivan vastaavalla tavalla järjestelmän käytettävyyttä ja tietojen löydettävyyttä. Myös tämän palvelun käyttö näyttää moninkertaistuvan muutosten ansiosta. Molemmat palvelut toimivat myös palautekanavina, joiden kautta tulee tasaisesti käyttäjäpalautetta. Palautteen avulla palvelujen vaikuttavuutta voidaan kehittää asiakaslähtöisesti. 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Avustukset museotoiminnalle Museovirasto tukee museotoimintaa ja kulttuuriperinnön tallentamista harkinnanvaraisilla valtionavustuksilla. Vuonna 2009 näihin oli käytettävissä yhteensä 1 000 000 euroa. Tästä käytettiin 426 000 euroa ammattimuseoiden innovatiivisten hankkeiden tukemiseen. Hakijoita oli 55 ja avustus myönnettiin 37 museolle. Valtionosuuden ulkopuolella olevien kunnallisten sekä säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämien museoiden tukemiseen käytettiin 510 000 euroa. Hakijoita oli 210, ja avustus myönnettiin 138 museolle. Lisäksi myönnettiin muita avustuksia 64 000 euroa 9 museolle. Haettavana oleva summa on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Paikallisen ei-ammatillisen museotoiminnan tukemisessa pyritään toisaalta museotoiminnan perusedellytysten kuten kokoelmien hallinnan ja hoidon sekä perusnäyttelyiden tason nostamiseen ja toisaalta museoiden hallussa olevan laajan rakennetun kulttuuriperinnön säilymisen turvaamiseen. Avustuksilla on merkittävää paikallista vaikuttavuutta. Hakuprosessin tueksi laadittiin vuonna 2009 kirjallinen ohje. Ammatillisten museoiden toiminnan tuki suunnataan museoiden innovatiivisiin hankkeisiin. Näillä pyritään lisäämään museoiden tietosisältöjen saatavuutta erityisesti kulttuuriperintökasvatuksen tarpeisiin sekä edistämään erityyppisillä projekteilla suvaitsevuutta, monikulttuurisuutta, saavutettavuutta sekä museokokoelmien liikkuvuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämisavustukset Museoviraston entistämisavustusmääräraha vuonna 2009 oli 629 000 euroa. Lisäksi veikkausvoittovaroista saatiin lisärahoitusta 2 040 000 euroa. Edellä mainittuun summaan sisältyy myös nk. elvytysbudjetin osuus. Avustushakemuksia saapui 503 kappaletta ja avustus myönnettiin 235 kohteelle. Yhteistyön kehittyminen ympäristöhallinnon kanssa ja avustusten jakamisen ja seurannan osittainen siirtäminen Museoviraston aluetoimipisteille mahdollistaa avustustoiminnan korkeatasoisen ja tehokkaan seurannan. 16

Suurimpiin avustuksiin kuuluivat Sipoon vanhan kirkon kattorakenteiden korjaaminen, johon myönnettiin 35 000 euroa sekä Noormarkun sahan julkisivujen kunnostaminen ja perustusten korjaaminen, jota avustettiin 50 000 eurolla. Kajaanin raatihuoneen peltikaton sekä ulkoverhouksen kunnostamista ja maalaamista tuettiin 30 000 eurolla. Pyhän Henrikin kirkon lyijylasimaalausten konservoinnin tukemista jatkettiin 30 000 eurolla. Lisäksi kirkon katon kunnostamiseen myönnettiin 240 000 euroa. Avustuksia suunnataan erityisesti restauroiviin ja konservoiviin töihin sekä toimenpiteisiin, joilla tuetaan perinteisten ja käsityövaltaisten rakennustapojen säilymistä. Vuonna 2009 myönnettiin useita avustuksia seinä- tai kattomaalausten konservointiin. Avustukset maailmanperintökohteille Museovirasto on jakanut Suomen maailmanperintökohteille avustuksia entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan kaikkiaan 489 200 euroa. Harkinnanvaraiset avustukset kohdistuvat enimmäkseen rakennusten kunnostamiseen ja mm. paloturvallisuuden parantamiseen. Hakemuksia saapui aiempia vuosia enemmän, 55 kappaletta ja avustusta myönnettiin 47 kohteelle, yhteensä 62 hankkeeseen. Vuoden 2009 ensimmäisen lisätalousarvion elvytysrahaa suunnattiin myös maailmanperintökohteille. Pitkään valmisteltu hanke Petäjäveden kirkon paloturvallisuuden parantamiseksi on toteutusvaiheessa. Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan palo- ja henkilöturvallisuutta parantavat toimenpiteet keskittyvät tänä vuonna Patruunan pytingin sprinklausjärjestelmän rakentamiseen. Vanhalla Raumalla myönnettiin kaikkiaan 38 yksityistalolle avustusta. Raumalla edelleen pidettiin tärkeänä turvata piharakennusten säilyminen. Tyypillisiä avustettavia olivat myös vesikatteiden ja julkisivujen kunnostamiset. Suomenlinnassa neljä yksityistaloa sai avustuksia. Sammallahdenmäellä myönnettiin avustusta pronssikautisten hautaröykkiöiden alueen opasteisiin sekä matkailupalveluiden kehittämiseen hoito- ja käyttösuunnitelman pohjalta. Perinnelaivojen korjaus- ja entistämisavustukset Opetusministeriö asetti Museoviraston käyttöön vuodeksi 2009 yhteensä 374 100 euroa käytettäväksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltujen alusten korjaus- ja entistämistoimintaan. Käsiteltyjä avustushakemuksia oli 24 kappaletta, joista 19 myönnettiin avustusta. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 17

Toteutuneet henkilötyövuodet, kulut ja tuotot tavoitekokonaisuuksittain vuosina 2009, 2008 ja 2007 (varsinainen ja maksullinen toiminta yhdessä) Tavoitekokonaisuudet 1 Kokoelmat ja kiinteä kulttuuriperintö Htv:t 2009 Htv:t 2008 Htv:t 2007 Muutos % 08/07 Muutos % 09/08 Kustannukset 1 000 2009 Kustannukset 1 000 2008 Kustannukset 1 000 2007 Muutos % 08/07 Muutos % 09/08 Tuotot 1 000 2009 Tuotot 1 000 2008 Tuotot 1 000 2007 120,3 127,5 138,9-8 % -6 % 13 361 12 990 11 365 14 % 3 % 736 1 207 1 541-22 % -39 % Muutos % 08/07 Muutos % 09/08 2 Viranomaistoiminta ja asiantuntijapalvelut 3 Tiedon tuottaminen ja tutkimus 45,2 47,7 50,2-5 % -5 % 2 627 2 745 2 669 3 % -4 % 57 59 199-70 % -3 % 49,0 68,8 66,5 3 % -29 % 2 779 3 256 3 296-1 % -15 % 1 490 1 635 1 578 4 % -9 % 4 Näyttelyt ja tietopalvelut 97,1 103,4 95,3 8 % -6 % 5 811 6 254 4 746 32 % -7 % 1 928 1 817 1 381 32 % 6 % 5 Viestintä ja markkinointi 9,2 9,9 8,8 13 % -7 % 773 864 703 23 % -11 % 0 1 11-91 % -100 % 6 Maksullinen tukitoiminta 15,0 16,6 15,0 11 % -10 % 1 880 1 770 1 336 32 % 6 % 1 688 1 578 1 460 8 % 7 % 7 Museoviraston sisäisen toiminnan laadun kehittäminen 8 Henkilöstön osaamisen ja suorituskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen 29,2 28 26,3 6 % 4 % 1 523 1 462 1 289 13 % 4 % 0 4 6-33 % -100 % 10,5 9 10,6-15 % 17 % 707 550 588-6 % 29 % 0 4 10-60 % -100 % Yhteensä 375,4 410,9 411,6 0 % -9 % 29 461 29 891 25 992 15 % -1 % 5 899 6 305 6 186 2 % -6 % 18

Toteutuneet henkilötyövuodet tavoitekokonaisuuksittain vuosina 2009, 2008 ja 2007 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 Vuosi 2009 Vuosi 2008 Vuosi 2007 20,0 0,0 Kokoelmat ja kiinteä kulttuuriperintö Viranomaistoiminta ja asiantunijapalvelut Tiedon tuottaminen ja tutkimus Näyttelyt ja tietopalvelut Viestintä ja markkinointi Maksullinen tukitoiminta Museoviraston sisäisen toiminnan laadun kehittäminen Henkilöstön osaamisen ja suorituskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen Toteutuneet kustannukset (1 000 ) tavoitekokonaisuuksittain vuosina 2009, 2008 ja 2007 15 000 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Vuosi 2009 Vuosi 2008 Vuosi 2007 Kokoelmat ja kiinteä kulttuuriperintö Viranomaistoiminta ja asiantunijapalvelut Tiedon tuottaminen ja tutkimus Näyttelyt ja tietopalvelut Viestintä ja markkinointi Maksullinen tukitoiminta Museoviraston sisäisen toiminnan laadun kehittäminen Henkilöstön osaamisen ja suorituskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen 19

Henkilötyövuodet 2009 Henkilötyövuodet 2008 Maksullinen toiminta yhteensä 33 % Maksullinen toiminta yhteensä 38 % Varsinainen toiminta yhteensä 67 % Varsinainen toiminta yhteensä 62 % Yllä on esitetty Museoviraston toiminnan jakautuminen varsinaiseen toimintaan ja maksulliseen toimintaan vuosina 2009 ja 2008. Henkilötyövuosien määrä oli 410,9 vuonna 2008 ja 375,4 vuonna 2009. Varsinainen toiminta 2009 Varsinainen toiminta 2008 4,0 % 3,3 % 11,5 % 3,0 % 7,8 % 47,8 % 1 (119,6 htv) 2 (45,0htv) 3 (19,7 htv) 4 (19,6 htv) 6,4 % 3,0 % 10,8 % 49,8 % 1 (127,3 htv) 2 (47,6 htv) 3 (20,4 htv) 4 (16,3 htv) 7,9 % 5 (7,5 htv) 7 (28,8 htv) 8,0 % 5 (7,7 htv) 7 (27,6 htv) 18,0 % 8 (10,0 htv) 18,6 % 8 (8,5 htv) Yllä on esitetty Museoviraston varsinaisen toiminnan jakautuminen tavoitekokonaisuuksille. Varsinaiseen toimintaan kohdistui 255,4 henkilötyövuotta vuonna 2008 ja 250,2 henkilötyövuotta vuonna 2009. Maksullinen toiminta 2009 Maksullinen toiminta 2008 1,4 % 0,4 % 0,3 % 12,0 % 61,9 % 0,5 % 0,2 % 23,5 % 1 (0,6 htv) 2 (0,2 htv) 3 (29,4 htv) 4 (77,5 htv) 5 (1,7 htv) 6 (15,0 htv) 7 (0,4 htv) 8 (0,5 htv) 0,3 % 10,7 % 1,4 % 56,0 % 0,3 % 0,1 % 0,1 % 31,1 % 1 (0,2 htv) 2 (0,1 htv) 3 (48,4 htv) 4 (87,1 htv) 5 (2,2 htv) 6 (16,6 htv) 7 (0,4 htv) 8 (0,5 htv) Yllä on esitetty Museoviraston maksullisen toiminnan jakautuminen tavoitekokonaisuuksille. Maksulliseen toimintaan kohdistui 155,5 henkilötyövuotta vuonna 2008 ja 125,3 henkilötyövuotta vuonna 2009. 20

1.3.1 Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Museoviraston taloudellinen toiminta on jaettu varsinaiseen toimintaan ja maksulliseen toimintaan, jotka taas on jaettu kahdeksaan kokonaisuuteen. Kokonaisuudet muodostuvat Museoviraston neljästä ydinprosessista (kokonaisuudet 1-4) ja tukiprosesseista. Yhdeksäs kokonaisuus sisältää hallinnollisen toiminnan sekä välilliset henkilöstöön liittyvät toiminnot. Kokonaisuuksiin on määritelty toiminnot, joita käytetään niin kirjanpidossa kuin työajanseurannassakin. Menojen ja tulojen osalta käytetään kirjanpidossa aina toimintokoodia muilta osin kuin henkilöstökuluissa. Henkilöstökulut kohdistetaan toiminnoille tehdyn työajan perusteella. 1. Kokoelmat ja kiinteä kulttuuriperintö 2. Viranomaistoiminta ja asiantuntijapalvelut 3. Tiedon tuottaminen ja tutkimus 4. Näyttelyt ja yleisötoiminta 5. Viestintä ja markkinointi 6. Maksullinen tukitoiminta 7. Museoviraston sisäisen toiminnan laadun ja toimintaedellytysten parantaminen 8. Henkilöstön osaamisen ja suorituskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen 9a. Yleishallinnolliset toiminnot 9b. Välillisten henkilöstökustannusten toiminnot Kokonaisuuksille 1 8 on vyörytetty toiminnoille kirjattu välillinen työaika ja sen henkilöstökustannukset (9b) sekä yleishallinnollinen työaika ja sen henkilöstökustannukset mukaan lukien yleishallinnollisten toimintojen muut kustannukset (9a). Edellisten sivujen taulukossa ja grafiikassa on esitetty vyörytetyt tiedot, mutta seuraavien kappaleiden taulukoissa tiedot on esitetty toiminnoille suoraan kohdistetuilla luvuilla. Kokoelmat ja kiinteä kulttuuriperintö toiminnot Htv 2007 Htv 2008 Htv 2009 Kokoelmien kartuttaminen, ylläpito ja 5201, 5203, 5204 32,06 30,48 30,51 konservointi Kiinteän kulttuuriperinnön hoito 5205-5210 51,69 48,84 43,07 Digitointi ja rekistereiden ylläpito 5202, 5221, 5222 7,74 7,26 7,91 toiminnot 2007 2008 2009 Kokoelmien kartuttaminen, ylläpito ja 5201, 5203, 5204 1 492 269 1 563 570 1 689 661 konservointi Kiinteän kulttuuriperinnön hoito 5205-5210 4 509 280 5 785 951 6 131 921 Digitointi ja rekistereiden ylläpito 5202, 5221, 5222 277 197 248 123 341 810 21

Kokoelmien kartuttaminen ja ylläpito Esine- ja kuvakokoelmiin liittyvien toimintojen tuottavuuden kehitystä seurataan sopimuskaudella vuosittain kokoelmien ylläpitoon suunnattujen resurssien kautta ja kehitetään tapa seurata tuottavuuden kehitystä tällä alueella. Vuonna 2009 Suomen kansallismuseossa käytettiin kokoelmien kartuttamiseen ja ylläpitoon 11,81 htv, eli lähes sama määrä kuin edellisenä vuonna (11,31). Kokoelmien kartuttaminen on edelleenkin valikoivaa mm. niukkojen varastotilojen ja vähäisten määrärahojen vuoksi, eikä kartunnalle sen vuoksi aseteta määrätavoitteita. Konservointiin panostettiin 4,62 henkilötyövuotta eli hieman edellisvuotta vähemmän (5,36). Konservaattorien työpanos 1809-näyttelyn purkamisessa Kansallismuseossa sekä siirtämisessä ja pystyttämisessä Livrustkammareniin Tukholmaan oli huomattava. Esineitä konservoitiin n. 1 500 ja käsiteltiin (esim. tarkastettiin, pakattiin) n. 3 900. Konservoitujen esineiden määrä on pienempi kuin 2008. Lukumäärä on konservointityön tehokkuutta ja vaikuttavuutta mittaavana indikaattorina kuitenkin vain suuntaa antava. Yksittäinen konservointikohde voi työllistää useaa konservaattoria. Tällainen oli 2009 esim. Suomen vanhimpiin kuuluva Perniön kirkkolaiva, jonka kunnostamiseen osallistui neljä konservaattoria. Suomen merimuseon konservaattorit siirsivät n. 800 esinettä Hylkysaaresta Kotkaan. Vettyneen materiaalin konservointilaboratoriossa konservoitiin meriarkeologisissa tutkimuksissa nostettuja esineitä sekä arkeologian osaston ja rakennushistorian osaston kaivausten puulöytöjä. Vettyneen materiaalin laboratoriossa konservoitiin 135 esinettä. Majakkalaiva Kemin kunnostustöitä jatkettiin Kaakkois-Suomen TE-keskuksen rahoituksella. Aluksen skailetit kunnostettiin ja laitettiin paikoilleen ja pääosa kansilaitteista kunnostettiin, maalattiin ja nostettiin takaisin laivaan ja kiinnitettiin paikoilleen. Pääkansi pintakäsiteltiin. Pääkannen hyteissä tehtiin viimeistelytöitä ja kiinnitettiin laitteet paikoilleen. Työ on kesken. Esihistoriallisten kokoelmien kartuttamiseen, ylläpitoon ja konservointiin käytettiin 3,33 htv, noin 1 htv edellisvuotta vähemmän. Määrärahoja käytettiin vastaavasti vähemmän. Toiminnan tuottavuus säilyi ennallaan, sillä myös kokoelmien kartuntamäärä pieneni. Rakennushistorian osaston kuvakokoelmien kartuttamiseen, ylläpitoon ja luettelointiin käytettiin yhteensä 0,3 htv. Valokuvaajan ja luetteloijan yhteistyönä on voitu turvata ajantasaisia kuvia kulttuurihistoriallisesti merkittävien valtakunnallisten kohteiden esittelyyn ja luettelointiin siten, että kaikki uudet kuvat ovat yleisön saavutettavissa sähköisten tietojärjestelmien kautta. Myös osa muiden toimintojen alla tehtävää työtä palvelee osaston kokoelmien kartuttamista ja ylläpitoa, mutta kirjataan muiden toimintojen alle. Kuva-arkiston kokoelmien kartuttamiseen, ylläpitoon ja konservointiin käytettiin 5,77 henkilötyövuotta, mikä jäi 88 %:iin edellisenä vuonna samoihin toimintoihin käytetystä resurssista. Kuvakokoelmat karttuivat noin 10 000 kuvalla. Tietoisesti rajoitettu kartunta supistettiin noin 8%:iin vuoden edellisen vuoden kartunnasta. Kirjastossa kokoelmatyö oli painopistealueena, koska kokoelmia alettiin valmistella muuttoa varten. Kirjoja mm. selkätarroitettiin uusien toimitilojen avokokoelmia varten. 22