VUOSIRAPORTTI Hankkeen toteuttaja: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 3, Mikkeli

Samankaltaiset tiedostot
ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

VUOSIRAPORTTI Hankkeen toteuttaja: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 3, Mikkeli

Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia. Hanna Mäkinen

LOPPURAPORTTI

LOPPURAPORTTI

Kirjapainoky a kehittyy - aktivoint hanke lop uraportti

Ilmastonmuutos ja maaseutuhankkeen antia ja ehdotuksia: Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen haasteet ja mahdollisuudet Suomen maatiloilla

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Ihmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseudun kehittämisohjelma

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP)

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Ilmase- ja Vilma-hankkeet

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

Sustainability in Tourism -osahanke

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Maaseudun kehittämisohjelma

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Suunnitelmat tammi-huhti

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

Leader-arvioinnin sparrauspäivä. Sari Rannanpää Helsinki

HYVÄ POLKU -HANKEOSION KEHITTÄVÄ ARVIOINTI OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle

Kylien kevätpäivä ja hankkeen päätöstilaisuus Muuruvesi

Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Maaseutuohjelma Pohjois- Pohjanmaalla väliarviointi itsearviointina. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö

Haemme saakka kestävää jatkoaikaa ja euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle.

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Hankesuunnitelma ja tilannekatsaus

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

Valtakunnallisten hankkeiden ja koordinaatiohankkeiden arviointi. Valtakunnallisten ja koordinaatiohankkeiden info-päivä Helsinki 1.11.

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Mitä Leader on? Leader-periaatteet ja historia

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Yleistä maaseutuohjelmasta

Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

EU:n rakennerahastokausi

Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseutu ratkaisee. Viestintäsuunnitelma 2019

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Keski-Suomi Mahdollisuuksien maakunta

Paikka Arctic Warriors Oy:n tila Narkauksessa, osoite Jokelantie 1654

Pöllöparlamentti. Maaseudun kehittäjien verkosto Keski-Suomessa. Jenni Tiainen Sykettä-viestintähanke / Keski-Suomen Leader-ryhmät

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM!

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

Maaseutuohjelman viestintä Annukka Lyra, MMM

SOLID-rahastoseminaari

Uusimaa-viikko. Uusmaalaisten oma toukokuinen tapahtumakimara, jota koordinoi Uudenmaan liitto

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014

Loppuarviointi. Uneton Suomessa hanke, VitalMed Oy Vesote hankkeen alueet, 11 sairaanhoitopiiriä

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

4-portainen palveluiden kehittämisen malli pk-yrityksille Palveluiden kehittäminen pk-yritysten kilpailukyvyn tukena: PaKe Savo

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): ,

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

Transkriptio:

VUOSIRAPORTTI 2011 Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) hanke 1. Hankkeen toteuttaja: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Lönnrotinkatu 3, 50100 Mikkeli 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) 3. Yhteenveto hankkeesta Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) on tiedonvälityshanke, joka jakaa ajantasaista tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista, sopeutumisesta ja hillinnästä käytännönläheisesti maaseutuyrittäjien tarpeisiin. Hanke järjestää työpajoja ja jakaa tietoa laajemmalle kohderyhmälle verkkoviestinnällä www.ilmase.fi sivuston kautta. Hankkeen aikana pyritään muodostamaan toimijaverkosto, joka keskustelee ja kehittyy hankkeen aikana. Hanke tuo ilmastonmuutokseen varautumisen lähemmäksi maaseutuyrittäjän arkea ja parantaa siten maaseudun kasvun ja kehittymisen edellytyksiä, kestävästi. 4. Raportti 4.1 Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Hankkeen ylemmän tason tavoitteita on vahvistaa suomalaisen maatalouden kilpailukykyä ja maaseudun elinvoimaisuutta sekä edistää maatalouden muotojen ja toiminnan monipuolistumista. Hanke edistää kestävää maataloutta lisäämällä ympäristötietoisuutta laajalle kohderyhmälle Suomessa. Tarkoituksena on kasvattaa ymmärrystä ja osaamista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin maaseudulle. Maatilayrittäjän tietotason lisäämisen avulla parannetaan riskienhallintaa sekä vahvistetaan tilojen kehittymistä lisääntyvien ulkoisten muutosten varalle. Hankkeen aihealue on erittäin keskeinen maaseudun kehittämistavoitteiden kannalta: ilmastonmuutoksen suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin ja hillintämahdollisuuksiin liittyvän tietotason lisääntyminen sekä kansallisten (kuten ilmasto- ja maatalouspolitiikka) että alueellisten (elinkeinojen toimintaedellytyksien tukeminen) toimenpiteiden näkökulmasta on maatalouden pitkäaikaisen kestävyyden ja kilpailukyvyn kannalta elintärkeää. Ilmastonmuutos on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassakin selkeästi nostettu merkittävimpien maatalouteen globaalisti vaikuttavien tekijöiden joukkoon. b. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on kasvattaa ilmasto- ja ympäristötietoisuutta maaseudulla ja parantaa maaseudun elinkeinojen kehittymistä kestävästi. Hanke pyrkii nostamaan tietoisuuteen maaseutuyrittäjien kantoja ilmastonmuutokseen varautumisen haasteista

ja mahdollisuuksista nykytilanteessa ja arvioimaan eri alueiden vahvuuksia ja heikkouksia ilmastonmuutokseen varautumisen näkökulmasta. Hanke haluaa nostaa maaseudun positiivista merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä paremmin esiin ja jakaa hyviä esimerkkejä eri alueilla kehitetyistä innovatiivisista ratkaisuista parantaa kannattavuutta kestävästi. 4.2 Hankkeen toteutus a. Toimenpiteet Vuonna 2011 hanke saatettiin käyntiin suunnittelutyöllä, verkkosivuston rakentamisella ja avaamisella, tiedontarpeiden arvioinnilla ja tiedonhaulla ajantasaisista tutkimustuloksista ja tutkimus- ja kehittämishankkeista. Hanketta markkinoitiin ja siitä tiedotettiin kohderyhmälle. b. Aikataulu Hanke käynnistyi huhtikuussa 2011, rahoituspäätöksen valmistuttua. Hankesuunnitelmassa suunniteltu ja vuoden 2011 toteuman ja uudelleenarvioinnin mukaan suunniteltu aikataulu eroavat toisistaan siten, että sekä hanke itse että ohjausryhmä katsoivat tarpeelliseksi käyttää riittävästi aikaa työpajojen perusteelliseen suunnitteluun (Taulukko 1). Hankkeen käynnistyttyä aiottua hitaammin on siis perusteltua siirtää osa työpajoista keväälle 2013, jotta vuoden 2012 työtaakka ei kasva ylisuureksi ja työpajat kärsi tästä. On myös järkevää kasvattaa asiantuntija- ja kohde- ja sidosryhmäverkostoa koko hankkeen ajan, suunnitellun alkuvaiheen kartoituksen sijaan. Taulukko 1. Hankkeen suunniteltu ja vuoden 2011 toteuman ja hyötyjen mukaan uudelleen arvioitu aikataulusuunnitelma. 2011 2012 2013 Toimenpide I II III IV I II III IV I II III IV Yhteistyöverkoston toimijoiden kokoaminen Asiantuntijakontaktit Kohde- ja sidosryhmäkontaktit O O O O O O O O O O O O Verkkosivujen luominen O O O Tutkimustiedon kokoaminen: alueelliset O O O vertailut ja teemojen valinta työpajoille Kohderyhmämarkkinointi: tiedotus, suorat O O O O kontaktit Verkkotiedotus ja blogi-vuorovaikutus Työpajojen ja kohdevierailujen valmistelu O O O Alueelliset työpajat/kohdevierailut O O Työpajojen aineistojen työstäminen: alueelliset O ja kansalliset näkökulmat yhteen Hankkeen puoliväliarviointi Työpajavuorovaikutuksen arviointi ja analyysi Alueellisesta kansalliseen-seminaari Kirjallinen loppuraportti ja hankkeen loppuarviointi (tulokset ja mittarit) = suunniteltu toteutuminen, O=uudelleen arvioitu toteutuminen, edellisten lisäksi

c. Resurssit ja toteutuksen organisaatio Hankkeen projektipäällikkönä aloitti heti hankkeen alkaessa tutkija, FT, MMK Sari Himanen (työaika v. 2011 n. 25%) ja tutkija Karoliina Rimhanen (työaika v. 2011 n. 20%). Molemmat olivat ideoimassa hanketta hakuvaiheessa ja siten heidän katsottiin omaavan parhaat tiedot ja taidot hankkeen vetämiseen MTT:ssä. Ilmasehankkeen lisäksi Himanen työskentelee useissa ilmastonmuutokseen ja maatalouteen liittyvässä tutkimushankkeessa (mm. Adacapa, Alacarte) ja Rimhanen valmistelee väitöskirjaa hiilikaupan mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillinnässä, casealueena Etiopia, hankkeessa Alterclima. Lisäksi hankkeen toteutukseen ja toiminnan suunnitteluun vuonna 2011 osallistuivat tutkija Miia Kuisma ja erikoistutkija Helena Kahiluoto, joilla molemmilla on pitkäaikaista kokemusta ilmastosidonnaisista tutkimushankkeista. Syksyllä 2011 hankkeeseen rekrytoitiin lisäksi kahdeksi kuukaudeksi yliopistoharjoittelija Hanna Mäkinen, pääaineena agroekologia ja opiskelupaikkana Helsingin yliopisto. Hankkeen kirjanpidosta vastasi hankkeen alkaessa Marjut Kauppinen MTT Mikkelistä. Riitta Halonen MTT Mikkelistä siirtyi hoitamaan tehtävää loppusyksystä 2011, jotta voidaan varautua ajoissa Kauppisen eläkkeelle jäämiseen vuonna 2012. Vuonna 2011 ei hankkeessa työskennellyt muuta MTT:n henkilöstöä. d. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen arvioiduista kustannuksista vuodelle 2011 toteutui n. 44 % suunnitelluista (Taulukko 2). Taulukko 2. Hankkeen vuodelle 2011 hankesuunnitelmassa suunnitellut ja toteutuneet kustannukset kustannuslajeittain. Kustannuslaji 2011 Suunniteltu 2011 Toteutunut Palkkauskulut ja palkkiot 46 809 23809,62 Ostopalvelut 5 000 Vuokrat Kotimaan matkakulut 3 000 804,61 Muut kustannukset 3 000 947,21 Kokonaiskustannukset 57 809 25 561,44 (44.2 %) Kustannukset jäivät arvioitua alemmiksi koska hanke pääsi käyntiin pääosin vasta huhtikuun 2011 jälkeen, suunnitelmassa arvioidun tammikuun sijasta. Myöhäisestä

alusta huolimatta vuodelle 2011 suunnitellut tehtävät pystyttiin silti hoitamaan lähes suunnitellussa aikataulussa. e. Raportointi ja seuranta (kokoukset, ohjausryhmätyöskentely) Hankkeen ohjausryhmään kutsuttiin hankesuunnitelmassa mainitut henkilöt. Ensimmäinen ohjausryhmän kokous pidettiin 13.9.2011 MTT Mikkelissä. Kokouksessa valittiin ohjausryhmän puheenjohtajaksi Harri Huhta ja sihteeriksi Karoliina Rimhanen. Kokouksessa hyväksyttiin hankesuunnitelma sekä hankkeen toteutus ensimmäisen puolivuotiskauden osalta ja tarkennettu suunnitelma toisen puolivuotiskauden osalta. f. Toteutusoletukset ja riskit Vuonna 2011 hanke toteutui oletusten mukaisesti eikä erityisiä uusia riskejä hankkeen onnistumiselle ja toteutukselle havaittu. Vasta vuonna 2012 päästään arvioimaan hankkeen vaikuttavuuden ja viljelijöiden tavoittamisen onnistumista laajemmin. Suurimpina riskeinä hankkeen onnistumiselle pidetään kohderyhmän vaikeaa tavoittamista ja aktivoimista mukaan hankkeen työpajoihin kun hankkeen teema on tulevaisuuteen suuntautunut ja haastava, myös aiempien ympäristöviestintäkokemusten perusteella. 4.3 Yhteistyökumppanit Hanke teki vuonna 2011 vielä suhteellisen vähän yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa, pääosan ajasta mennessä hankkeen suunnitteluun ja oman paikan löytämiseen lukuisien alueellisten hankkeiden joukossa ja tukena. Hankekartoitus ja tiedontarvekysely toi kuitenkin muutamia avauksia yhteistyölle. Lisäksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituuttia konsultoitiin mm. verkkosivuston suunnittelussa ja toteutusvaihtoehtojen etuja pohdittaessa sekä työpajojen toteutuksen suunnittelussa. 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeen päätoimenpiteitä vuonna 2011 oli hankeverkoston luomisen aloittaminen, tiedontarpeiden alueellinen kartoittaminen ja verkkosivuston luominen. Näiden tuloksena hankkeesta tiedotettiin kohde- ja sidosryhmille, hankkeen teemaa ja sen tärkeyttä ja ajankohtaisuutta nostettiin esille, ja saatiin tietoa ilmastotiedonvälityksen haasteista kohderyhmän kannalta. Alueellisella kartoituksella, joka toteutettiin maankattavalla Internetkyselyllä, saatiin ajantasainen käsitys tiedon tarpeista sekä ymmärrystä koetuista maatilatason käytännön esteistä ilmastonmuutokseen varautumiselle. Kysely helpotti kiinnostavan, maatilayrittäjän kysyntää palvelevan ja käytännössä tarpeellisen tiedotuksen alueellisen kohdentamisen suunnittelua. Tulokset auttoivat työpajojen kokonaisuuksien suunnittelua ja kohdeaiherajauksien tekoa merkittävästi.

Hankkeen tuotokset vuonna 2011 olivat hanke-esite (liite 1), hankesivusto (liite 2), ammattilehtiartikkeli Maaseudun Tiede liitteessä (liite 3) ja hankkeen kansallisen toimijaverkoston keräämisen alkuunpano. Hanketta esiteltiin Farmari-messuilla Euroopan komission osastolla materiaalien ja suullisen esityksen muodossa. Vuonna 2011 hankkeen todennettavissa olevat vaikutukset liittyvät hankekyselyyn vastanneisiin ja hankeverkostoon mukaan liittyneisiin: saimme 342 vastausta tiedontarvekyselyyn. Vastaajien alueellinen kattavuus, Ahvenanmaata lukuun ottamatta, oli varsin tasainen. Hankeverkostoon ilmoittautui 164 henkilöä maaseutuyrittäjistä, neuvojista, maaseutuhankkeiden vetäjistä, hallinnosta, etujärjestöistä sekä aluekehityksestä. Verkosto luo pohjan laajemmalle tiedotukselle työpajoista ja hankkeen sivuston palveluista. 5. Allekirjoittajat ja päiväys Mikkelissä 22.03.2012 Sari Himanen Hankkeen vastuullinen johtaja, tutkija, FT