U-6514 KOMIN YLIKULKUKÄYTÄVÄ

U-6514 KOMIN YLIKULKUKÄYTÄVÄ SILLAN KORJAUSTYÖN TYÖSELITYS LIITTYY PIIRUSTUKSIIN R15 8862012/ r-1 ja r-2 JÄNNITETTY BETONINEN PALKKISILTA, ELEMENTTIRAKENTEINEN SILLAN KOKONAISPITUUS = 48,59 m KANSILAATAN PITUUS = 47,50 m KOKONAISLEVEYS = 3,80 m HYÖDYLLINEN LEVEYS = 3,00 m JÄNNEVÄLIT = 12,25 + (0,25) + 21,75 + (0,25) + 12,25 m VAPAAT AUKOT = 11,75 + - + 21,50 + - + 11,75 m Pornaisissa 16.1.2015 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija SiltaExpert Oy Pornaisissa 19.1.2015 Tarkastanut: Ins. (amk) Jesse Lindholm A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija SiltaExpert Oy Hyvinkäällä 28.1.2015 Tarkastanut ja hyväksynyt: Kari Rättö Vs. kaupungininsinööri Hyvinkään kaupunki PORNAINEN TURKU Aurinkomäentie 1 A 1 Pajakatu 8E 07170 PORNAINEN 20320 TURKU Puh. 045 131 6000 Puh. 045 131 6003 www.siltaexpert.com www.siltaexpert.com

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT... 3 1.2. KORJAUSTYÖN LAAJUUS... 4 1.3. SILLAN KORJAUSSUUNNITELMAN VANHENEMINEN... 4 1.4. LAATUVAATIMUKSET JA LAADUNVARMISTUS... 5 1.5. TURVALLISUUSASIAKIRJA... 5 1.6. SILLAN YLITTÄVÄ/ALITTAVA LIIKENNE... 5 1.7. YMPÄRISTÖASIAT... 6 2. BETONIRAKENTEET... 6 2.1. VANHOJEN VESIVUOTOJÄLKIEN JA TÖHERRYSTEN POISTAMINEN... 6 2.2. BETONOINTI VALAMALLA... 6 2.3. PAIKKAUS ILMAN MUOTTEJA... 7 2.4. HALKEAMIEN MUOVI-INJEKTOINTI... 8 3. KUIVATUKSEN UUSIMINEN... 9 3.1. PINTAVESIPUTKET... 9 4. SAUMAUKSET... 9 4.1. SILLAN KANNEN JA PENKEREEN VÄLISEN PÄÄLLYSTEEN RAJAN TIIVISTYS... 9 4.2. PÄÄKANNATINPALKIN LIIKUNTASAUMAN TIIVISTÄMINEN... 10 5. SILTAPAIKAN RAKENTEIDEN KUNNOSTAMINEN...10 5.1. KEVYEN LIIKENTEEN PENGERKAITEET... 10 5.2. ETULUISKAN EROOSIOVAURIOIDEN KUNNOSTUS SEPELIVERHOUKSELLA... 11 5.3. KAAPELIT JA VARUSTEET... 12

3 1. YLEISTÄ 1.1. SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT Komin ylikulkukäytävä (U-6514) on kolmiaukkoinen jännitetty betoninen elementtirakenteinen palkkisilta, joka on Hyvinkään kaupungin hallinnassa. Silta sijaitsee kevyenliikenteen väylällä (Väinölänpölku), joka ylittää Jussilankadun. Katu kulkee sillan keskimmäisessä aukossa. Silta on valmistunut vuonna 1976. Siltapaikkaluokka on vaativa ja sillalla on ympäristörasituksena kaupunki. Kaikki maa- ja välituet on perustettu maanvaraisesti. Kaikilla tukilinjoilla on kaksi neopreenilaakeria. Sillan keskiaukko on vaakasuora ja sivuaukoissa on 3,5 % kallistus poispäin keskiaukosta. Poikkisuunnassa sillalla on kaksisuuntainen harjakallistus 2,8 % keskeltä reunalle päin. Reunoilla on vastakallistus 200 mm kuivatuslinjalle. Kansilaatta koostuu jännitetyistä pohjaelementeistä, jonka päälle on valettu pintabetoni. Sillalla ei ole erillistä vedeneristettä. Pohjaelementit tukeutuvat jännitettyihin elementtirakenteisiin pääkannatinpalkkeihin, jotka toimivat samalla sillan kaiteina. Betoneina sillassa on käytetty BK-300 pintabetonissa (ilmaa 4-6 %) ja maatuissa, AK-450 välitukipilareissa ja reunimmaisissa pääkannattajissa sekä AK-500 keskimmäisissä pääkannattajissa. Raudoitteet ovat A400H terästä ja jänneteräkset ST 160/180. Taulukko 1. Sillan mitat / ominaistiedot Sillan mitat / ominaistiedot Suunnitelmissa Kokonaispituus 48,59m Kannen pituus 47,50 m Jännemitat 12,25 + (0,25) + 21,75 + (0,25) + 12,25 m Vapaat aukot 11,75 + - + 21,50 + - + 11,75 m Alikulkukorkeudet 4,00 + 4,90 + 4,00 m Kokonaisleveys 4,80 m Hyötyleveys 3,00 m Ajorataleveydet - Vinous 0 Kaarevuus - Kannen pinta-ala 143 m 2 Suunnitteluvuosi 1975

Suunnittelukuormitus 4 Klk Suunnitelmanumero 8862012 Suunnittelija Esijännitystekniikka Ky Valmistumisvuosi 1976 Taulukko 2. Yhteenveto erikoistarkastuksessa tehdyistä mittauksista Rakenneosa Betonipeite min/max/ka (mm) Karbonat. min/max/ ka (mm) Kloridipit. 0-20 mm Vetolujuus N/mm2 Betonin kunto, (ohuthie) rapautuneisuus Etumuurit 44-70/58 1-4/2-2,59-3,11 - Välituet 25-60/40 2-10/3-2,89 - Kansilaatta 18-38/29 0-13/6 <0,01 1,13-2,79 hyvä 0 Pääkan.pal kit 1.2. KORJAUSTYÖN LAAJUUS 8-56/28 0-15/6 <0,01 2,79 tyyd. 2 Korjaustyön laajuus on seuraavanlainen: Alusrakenteet o Haljennut ukkopylväs epoksi-injektoidaan ja lohkeamat korjataan laastipaikkaamalla. o Päällysteen kumibitumisauma tehdään kannen molempiin päihin. Muu päällysrakenne o Kaikki pääkannatinpalkkien väliset liikuntasaumat tiivistetään. Varusteet ja laitteet o Kaikki pintavesiputket 8 kpl avataan. Siltapaikan rakenteet o Vaurioituneisiin etuluiskiin tehdään sepeliverhous. o Pengerkaiteen 4 v johteet suoristetaan. Kulmiin 1 v,o ja 4 o tehdään 10 m:n pituiset pengerkaiteet. o Kaikki töherrykset, vesivuotojäljet ja kasvusto poistetaan sillan betonirakenteista. 1.3. SILLAN KORJAUSSUUNNITELMAN VANHENEMINEN Tämä korjaussuunnitelma perustuu SiltaExpert Oy:n tekemään erikoistarkastukseen vuodelta 2014. Tämän korjaussuunnitelman mukaiset korjaustyöt tulee suunnitelmassa esitetyssä laajuudessaan toteuttaa kolmen (3) vuoden kuluessa eli vuoden 2017 loppuun mennessä. Mikäli sillan korjaustöitä ei toteuteta kyseiseen ajankohtaan mennessä, pidätämme sillan korjaussuunnitelman osalta itsellämme oikeuden korjaussuunnitelman päivitykseen erillisenä toimeksiantona.

5 1.4. LAATUVAATIMUKSET JA LAADUNVARMISTUS Käytettäviltä tuotteilta ja menetelmiltä edellytetään seuraavaa: o Käytettävien tuotteiden ja työn lopputuloksen on täytettävä InfraRYL 2006 osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat ja SILKO:n sekä tämän työselityksen laatuvaatimukset. o Työselityksessä on esitetty laatuvaatimukset korjausmateriaaleille. Urakoitsija on velvollinen ottamaan yhteyttä valitsemansa tuotteen edustajaan riittävien työohjeiden saamiseksi ja vaaditun lopputuloksen saavuttamiseksi. o Työselityksessä on esitetty laadunvarmistustoimet, joilla urakoitsija on velvollinen osoittamaan laatuvaatimusten täyttyminen. o Merkittävimmät kelpoisuuskokeet on esitetty näytteenottomäärineen kelpoisuuskokeiden taulukossa. 1.5. TURVALLISUUSASIAKIRJA Urakoitsijan on laadittava ennen korjaustyöhön ryhtymistä työmaan turvallisuussuunnitelma Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta 205/09 mukaisesti. Työssä noudatetaan koneista ja laitteista sekä terveydelle vaarallisista aineista annettuja määräyksiä, pitäen aktiivisesti yhteyttä työsuojelu-viranomaisiin. Terveydelle vaarallisten aineiden tunnistus- ja merkintämääräykset on annettu työministeriön päätöksessä 780/93. Käytettävistä pesuaineista, maaleista ja muovituotteista on tilauksia tehtäessä pyydettävä käyttöturvallisuustiedotteet, jotka saatetaan työntekijöiden tietoon. Käyttöturvallisuustiedotteita koskevat määräykset on annettu työministeriön päätöksissä 779/93 ja 429/94. Työssä noudatetaan lisäksi seuraavia ohjeita ja määräyksiä: o Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/09. o Työturvallisuuslain muutos 509/93. o Työministeriön päätös syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä 838/93. 1.6. SILLAN YLITTÄVÄ/ALITTAVA LIIKENNE Rakennusaikana on otettava huomioon sillan ylittävä ja alittava liikenne. Siltapaikalla kulkee paljon kevyttä liikennettä. Kevyelle liikenteelle on opastettava selkeä ja turvallinen kulkureitti työmaa-alueen ohi tai läpi. Työmaa on merkittävä selvästi. Urakoitsija laatii työ- ja liikennejärjestelyistä suunnitelmat rakennuttajan tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi ennen korjaustoimenpiteiden aloittamista. Suunnitelmien tulee täyttä Tilapäiset liikennejärjestelyt katu- ja yleisillä alueilla - ohjeen vaatimukset (SKTY julkaisu 1/2013).

6 1.7. YMPÄRISTÖASIAT Rakentamisen yhteydessä syntyvät jätteet on toimitettava hyväksyttyyn käsittelypaikkaan. Toiminnat on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Sillan korjauksen yhteydessä on otettava huomioon SILKO 1.112 (05/11) ympäristönsuojelua koskeva yleisohje. 2. BETONIRAKENTEET 2.1. VANHOJEN VESIVUOTOJÄLKIEN JA TÖHERRYSTEN POISTAMINEN Sillan näkyvistä betonipinnoista on poistettava kaikki vesivuotojäljet (kalkkihärmät), töherrykset ja kasvillisuus SILKO 2.251 (12/09) ohjeen mukaisesti. Vesivuotojäljet poistetaan ensisijaisesti mekaanisesti hiomalla ja pesemällä. Töherrykset ja maatuissa kasvava sammal voidaan poistaa soodapuhaltamalla. Töherrykset, kalkkihärmät ja kasvusto poistetaan: o Töherrykset maa- ja välitukien sekä pääkannatinpalkkien betonipinnoista ~5 m². o Vesivuotojäljet kannen alapinnasta ~5 m². o Kasvusto sillan betonipinnoista ~10 m². Lisäksi laakeritason puhdistus maa-aineksesta ja kivistä harjaamalla. o Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, että kaikki vesivuotoalueet (kalkkihärmät), töherrykset ja kasvusto on poistettu ja laakeritaso on puhdistettu. 2.2. BETONOINTI VALAMALLA Betonoinnit tulee tehdä InfraRYL 2006, kohta 41100 Betonirakenteet ja SILKO 2.232 (12/05) Paikkaus muottien avulla -ohjeita noudattaen. Betonoitavia rakenneosia ovat: o pengerkaiteiden pilariperustukset Betonoinnin ennakkotyöt: Hyvissä ajoin ennen jokaista betonointia on laadittava betonointisuunnitelma, joka tulee hyväksyttää tilaajalla vähintään seitsemän (7) vrk ennen työn suoritusta.

7 Betonoinnin jälkihoito: Varsinainen jälkihoito tulee tehdä InfraRYL:n kohdan 42020.3.4.6 mukaisesti, kuitenkin siten, että kosteajälkihoitoaika on vähintään 10 vrk. Jälkihoito tulee tehdä ensisijaisesti vesikasteluna (2 krt./vrk) ja muovipeitteillä vähintään seitsemän (7) vrk:n ajan, jonka jälkeen muovit voi poistaa, mutta vesikastelua on jatkettava edelleen kolmen (3) vrk:n ajan (2 krt./vrk). Pengerkaiteiden perustuksien (Ro52, R4) betonin laatuvaatimukset ovat seuraavat: o Lujuusluokka C30/37-2 o Pakkaskestävyysluokka P25 o Rasitusluokat XC3, XC4, XF2 o Betonipeitteen nimellisarvo 35 mm o Maksimiraekoko 16 mm Yllä esitetyt vaatimukset ovat betonin minimivaatimuksia. Betonilaatua voidaan tarvittaessa ja hyvin perustellusti vaihtaa. Muutos tulee kuitenkin aina kirjallisesti hyväksyttää tilaajan edustajalla. o Betonoinnista on pidettävä pöytäkirjaa tilaajan hyväksymällä lomakkeella. o P-lukuvaatimuksen täyttyminen osoitetaan suhteitustietojen ja ilmamäärämittauksien perusteella InfraRYL 42020.1.2.4 mukaisesti. o Ilmamäärä mitataan viidestä (5) ensimmäisestä kuormasta ja niiden jälkeen joka kymmenennestä (10) siten, että mittauksia tulee vähintään kuusi (6). o Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, ettei valupinnoissa ole halkeamia, valuvikoja tai muita vaurioita. 2.3. PAIKKAUS ILMAN MUOTTEJA Paikkaukset ilman muotteja tulee tehdä SILKO -ohjeita 1.231 (12/10) ja 2.231 (06/05) ja By 40 Betonipinnat sekä By 41 Betonirakenteiden korjausohjeita noudattaen. Paikkaukset tulee tehdä sementtipohjaisella SIL- KO 3.231 mukaisella paikkauslaastijärjestelmällä esimerkiksi StoCrete THP tartuntalaasti korroosiosuojalla + StoCrete TG 3 korjauslaasti. Paikkauslaastille asetetaan seuraavat laatuvaatimukset: o Tartunta ++ o Pakkasen kestävyys +++ o Karbonatisoitumisnopeus + Näkyviin jäävien paikkausten värisävy ei saa oleellisesti poiketa ympäröivistä pinnoista. Raudoituksen betonipeitteiden on oltava tuotekohtaisen ohjeen mukainen, kuitenkin vähintään 30 mm. Kerralla levitettävä

8 kerros tulee olla aina vähintään kolme kertaa käytettävän paikkausaineen suurin raekoko. Urakoitsija laatii työ- ja laatusuunnitelman vähintään seitsemän (7) vrk ennen työvaiheen aloittamista. Ukkopylvään halkeaman ympärillä oleva irtonainen ja kopo betoni piikataan käsikäyttöisellä piikkausvasaralla. Piikkauksessa paljastuneet ruostuneet raudoitustangot piikataan esille 100 mm ja puhdistetaan teräsharjalla puhdistusasteeseen St 2 (huolellinen teräsharjattu pinta). Rakenteeseen jäävät raudoitustangot on suojattava paikkauslaastiin kanssa yhteen soveltuvalla korroosionestolaastilla. Paikattavan pinnan tulee olla mattakostea ennen paikkausta. Paikka sullotaan täyteen ja ylimääräinen paikkausaine leikataan teräslastalla pois. Paikkauksen pinnan voi käsitellä lisäksi hiertämällä tai harjaamalla. Tarvittaessa voidaan vielä käyttää tasoituslaastia, mikäli pinta on jäänyt huonoksi. Jälkihoito on suoritettava paikkausaineen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jälkihoitoa tehostetaan suojaamalla paikat muovein. Jälkihoito tulee lopettaa vähentämällä kostutusta asteittain. Laastipaikattavia rakenneosia ovat: o Ukkopylvään 1 o kopo betoni ja lohkeamat, jota ei saada epoksi-injektoitua ~0,5 m². o Raudoitteiden puhtaus tulee tarkastaa silmämääräisesti. Tarkistetaan silmämääräisesti, että raudoitteita on piikattu pituussuunnassa esiin niin paljon, että ruosteetonta tankoa paljastuu vähintään 100 mm o Jokaisen yksittäisen paikan kiinnittyminen alustaan tulee tarkastaa koputtelemalla. 2.4. HALKEAMIEN MUOVI-INJEKTOINTI Injektointi tehdään SILKO -ohjeen 2.236 (02/03) ja epoksin toimittajan antamien ohjeiden mukaan. Injektointiepoksina tulee käyttää SILKO 3.235 hyväksyttyä tuotetta. Muovi-injektoitavia halkeamia ovat: o Ukkopylvään 1 o halkeama o Ennen työn aloitusta tehdään ennakkokoe, jonka perusteella valitaan injektointiaine, -paine ja -tulppajako sekä arvioidaan sulku-aineen käyttötarve. o Injektointityön onnistuneisuus varmistetaan halkeamasta porattavasta koepalasta.

9 o Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tarkistetaan silmämääräisesti injektointityön onnistuminen eli halkeamien liimautuminen. 3. KUIVATUKSEN UUSIMINEN 3.1. PINTAVESIPUTKET 4. SAUMAUKSET Sillan tukkeutuneet pintavesiputket (Ø 50 mm) 8 kpl kuivatuslinjoilla puhdistetaan. Pintavesiputket sijaitsevat kannen päissä (1 m kannen päästä) sekä tukilinjoilla 2 ja 3 (1,5 m tukilinjalta keskelle). Pintavesiputket puhdistetaan painepesurilla ja harjaamalla. Pintavesiputket puhdistetaan seuraavasti o Kaikki vanhat pintavesiputket puhdistetaan. o Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa, että pintavesiputket on puhdistettu. 4.1. SILLAN KANNEN JA PENKEREEN VÄLISEN PÄÄLLYSTEEN RAJAN TIIVISTYS Saumat tehdään InfraRYL 2006 kohdan 42334 ja SILKO -ohjeen 2.832 (12/05) mukaan. Sillan ja penkereen välinen poikkisauma on tehtävä polymeerimodifioidulla bitumilla. Tiivistysaineena tulee käyttää SILKO hyväksyttyä tuotetta, SILKO 3.731 kohta 3.1. Sauman koko on bxh = 50x75 mm. Penkereen päällysteet tulevat otsamuurin päälle sillan molemmissa päissä. Sillan päiden välittömässä läheisyydessä olevat päällysteen halkeamat saumataan poikkisauman teon yhteydessä. Poikkisaumaa varten päällysteeseen sahataan 50x75 mm² ura tiivistysmassaa varten timanttisahaamalla. Sauman oikea sijainti varmistetaan kuumuutta kestävällä kokoon puristuvalla saumanauhalla, joka asennetaan otsamuurin ja kannen väliin sauman alapuolelle. Jos otsamuuri on lähempänä kuin 75 mm päällysteen pinnasta, tulee sauman leveyttä pienentää siten, että sauman leveyden ja korkeuden suhde on noin 1:1,5. Tartuntapinnat on puhdistettava irtonaisesta pölystä ja liasta. Tartuntapinnat tulee puhdistaa ja käsitellä tiivistysaineen kanssa yhteensopivalla pohjusteella valmistajan ohjeen mukaisesti. Saumat uusitaan seuraavasti: o Sillan kannen ja pengerpäällysteen välinen sauma sillan molemmissa päissä.

10 o Sauman vaatimustenmukaisuus on osoitettava InfraRYL 2006 kohdan 42334.5 mukaisesti. o Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, etteivät saumat ole vajaita ja että niissä ei ole halkeamia tai muita vikoja ja että ne ovat hyvin kiinni tartuntapinnoissaan. o Sauman tiiveys varmistetaan vesikokeella. 4.2. PÄÄKANNATINPALKIN LIIKUNTASAUMAN TIIVISTÄMINEN Pääkannatinpalkkien liikuntasaumat sillan päissä (ukkopylvään ja palkin välinen) sekä kannella (pääkannatinpalkkien väliset) saumat tiivistetään SILKO 3.731, kohdan 2.1 (04/04) mukaisella saumausmassalla SILKO 2.731 (08/01) mukaisesti. Uuden sauman leveys on vähintään 30 mm ja korkeus keskeltä saumaa puolet sauman leveydestä. Tarvittaessa pääkannatinpalkkeihin (ja ukkopylväisiin) on tehtävä liikuntasauman vaatima asennuskolo timanttisahaamalla. Tiivistystyössä tulee varoa palkkien yläreunan kiinnitysteräksiä. Saumausmassan alle tulee asentaa kokoon puristuva saumanauha, millä varmistetaan saumausmassan oikea syvyys. Saumanauhan koko tulee valita siten, että saumanauha puristuu kasaan 20 30 % varovasti saumaan painaessa. Saumaustyö tulee tehdä +5 +15 C lämpötilassa, jolloin betonirakenteen lämpöliikkeet jakaantuvat tasaisesti molempiin suuntiin. Rakenteen lämpötilan tulee olla vähintään +5 C sekä asennustyön, että saumausmassan kovettumisen ajan. Tartuntapinnat puhdistetaan pölystä, öljystä ja muista tartuntaa heikentävistä aineista ja pinta käsitellään valitun saumausmassan ohjeen mukaisella tartunta-aineella. Valmis sauma suojataan sateelta vähintään 5 tunnin ajaksi. o Tiivistystyöstä laaditaan tiivistysraportti, jossa esitetään käytetty tiivistysmenetelmä, materiaalit, lämpötila, suoritetut laadunvarmistustoimenpiteet ja laatuvaatimusten täyttyminen. 5. SILTAPAIKAN RAKENTEIDEN KUNNOSTAMINEN 5.1. KEVYEN LIIKENTEEN PENGERKAITEET Penkereiden kevyen liikenteen kaiteet tehdään InfraRYL 32120 mukaisesti. Kaiteen johde- ja tolppaprofiilit tulee valita vanhan 4 v kulman pengerkaiteen mukaisesti. Kaiteet tulee kiinnittää sillan päähän niin tukevasti, ettei kaiteita pysty ilkivaltaisesti irrottamaan. Kaiteiden päässä ei saa olla teräviä tai lävistäviä päitä jotka voivat vahingoittaa pyöräilijöitä. 1 v,o kulmissa pengerkaiteiden yläjohteisiin kiinnitetään korjaussuun-

11 nitelman mukaisesti jatkoslevyt, joiden tulee jatkua 200 mm sillan käsijohteiden sisään. Pengerkaiteet 10 m tehdään 1 v,o ja 4 o kulmiin ja vanhan 4 v kulman pengerkaiteen johteet suoristetaan. Kulmassa 4 o pengerkaide lopetetaan Väinölänpolkuun liittyvän hiekkatien kohdalle, jos hiekkatie sijaitsee lähempänä, kuin 10 m sillan päädystä. Uusien kaiteiden korkeuden tulee olla samalla korkeudella sillan käsijohteen kanssa (noin 1,0 m). Välijohteen tulee olla 500 mm yläjohteen alapinnan alapuolella. Kaiteiden tolppajako on 2 m. 1 v,o kulmissa uudet pengerkaiteet tehdään samalle linjalle sillan käsijohteen kanssa. 4 o kulmassa kaiteet voidaan perustaa reunakivilinjan ulkopuolelle jolloin johteet käännetään viimeisen tolppavälin matkalla siten, että pengerkaiteen yläjohteen pää tulee samalle kohdalle sillan käsijohteen pään kanssa. Kaikkien kaideosien tulee olla kuumasinkittyjä standardin SFS-EN ISO 1461 mukaisesti. Sinkkikerroksen vähimmäispaksuus 85 μm. Käytettävien kiinnitysosien sinkkikerroksen vähimmäispaksuus 45 μm. Työmaalla tehtäviä hitsiliitoksia tulee välttää. Jos hitsiliitoksia joudutaan työmaalla kuitenkin tekemään, tulee hitsipinnat puhdistaa ja suojata sinkkisprayllä välittömästi hitsiliitoksen teon jälkeen. Kaiteen perustetaan tekemällä maahan Ø500x800 mm kuoppa jonne asetetaan Ø300x700 mm putkimuotti. Kaidetolppa tulee upottaa vähintään 300 mm muotin sisään. Muotti valetaan täyteen tolpan asennuksen jälkeen. Tämän jälkeen kuoppa täytetään murskeella ja tiivistetään ympäröivän väylärakenteen tiiveyteen. Kallion pinnan ollessa lähempänä kuin 800 mm väylän yläpinnasta perustukset toteutetaan kuvan 32120:K1 tai kaiteen valmistajan ohjeiden mukaisesti. o Kaiteesta on esitettävä aines- ja sinkitystodistus. o Kaiteesta tulee esittää sinkkikalvon paksuuden mittaustulokset. o Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti ja pistokoeluontoisin mittauksin, että pengerkaiteen korkeus on suunnitelman mukainen. o Tolppien ja kaiteiden osalta tulee tarkastaa silmämääräisesti, että ne on valmistettu ja asennettu ohjeiden mukaisesti sekä ettei niissä ole kuljetus- tai asennusvaurioita. 5.2. ETULUISKAN EROOSIOVAURIOIDEN KUNNOSTUS SEPELIVERHOUKSELLA Sillan etuluiskissa (lähinnä hiekka + murske) on eroosiovaurioita molemmissa päädyissä. Eroosiovauriot kunnostetaan uusimalla verhous SILKO 2.917 ohjetta noudattaen #50 100 mm sepelillä. Etulusikan pinnan tulee olla yhtenevällä tasolla muiden pintojen kanssa.

12 Sepeliverhousta tulee olla 300 mm kaikkialla etuluiskassa. Vanhaa etuluiskan hiekka/mursketäyttöä poistetaan riittävästi, jotta sepeliverhous saadaan tehtyä riittävän paksuna. Verhouksen yläpinnan tulee olla 100 mm peruslaatan alareunan yläpuolella. Verhous rajataan sivuilla nurmikon reunaan noin 0,5 m pääkannatinpalkin ulkoreunan ulkopuolelle ja alareunassa välitukipilareiden kohdalle. Sepeliverhous tehdään seuraavasti: o Molemmat etuluiskat vähintään 300 mm paksulla verhouksella (yht. ~120 m²). o Työn loppu- ja takuutarkastuksessa tarkistetaan silmämääräisesti, että sillan etuluiskien korjaukset on tehty siististi ja verhous on tarpeeksi paksu. 5.3. KAAPELIT JA VARUSTEET Urakoitsijan on velvollinen selvittämään kaikki siltapaikalla kulkevat kaapelit ja niiden omistajat. Kaapelikartat (liitteenä) on tarkoitettu vain viiteaineistoksi eikä niitä saa käyttää kaivutöiden kartta-aineistona. Urakoitsijan tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä varusteiden omistajaan selvittääkseen mahdollisen näytön tarpeen ja työskentelyohjeet kaapelien läheisyydessä kaapeleiden omistajilta. Kaapeleita tulee varoa erityisesti pengerkaiteiden ja etuluiskan kaivutöiden yhteydessä. Korjaussuunnittelun yhteydessä tilatuiden kaapelikarttojen perusteella siltapaikalla kulkee ainakin Fortumin ja Soneran kaapeleita/johtoja. http://www.johtotieto.fi/kaivajalle/ Hyvinkään kaupungin karttatilaukset, karttatilaukset@hyvinkaa.fi

Sonera 472960-0 Johdonomistaja on määritellyt kaapelit kartan avulla paikannettaviksi 20.1.2015 Tuloste on voimassa 2 viikkoa

Tue Jan 20 09:39:25 EET 2015 xmuikkkar

OHJEET TYÖSKENTELYSTÄ TELEKAAPELEIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tässä tiedotteessa on menettelytavat ja ohjeet telekaapeleiden sijaintitietopalvelusta Viestintämarkkinalakiin perustuen /111 : Viestintämarkkinalain (393/2003) 111 :n 1 momentin mukaan ennen maanrakennustyöhön, metsätyöhön, vesirakennustyöhön taikka muuhun telekaapeleita mahdollisesti vaarantavaan työhön ryhtymistä, työn suorittajan on vaurioiden välttämiseksi selvitettävä, sijaitseeko työalueella telekaapeleita. Säännöksen tarkoituksena on ehkäistä telekaapelivaurioita. Telekaapelivaurio saattaa korjauskustannusten lisäksi aiheuttaa televiestinnän katkeamisen seurauksena huomattavia taloudellisia menetyksiä teleyritykselle. Selonottovelvollisuudella on keskeinen merkitys arvioitaessa vahingonaiheuttajan korvausvelvollisuutta. Vahingonaiheuttaja, joka on laiminlyönyt selonottovelvollisuuden, ei voi tehokkaasti vedota siihen, että hän ei tiennyt alueella sijaitsevasta telekaapelista. Viestintämarkkinalain 111 :n 2 momentin mukaan teleyrityksen on annettava maksutta tietoja telekaapeleiden sijainnista. Säännöksen 3 momentin mukaan teleyrityksen on annettava työn suorittajalle vaaran välttämiseksi tarpeelliset tiedot ja ohjeet. Maahan sijoitettujen johtojen, kaapeleiden ja niihin liittyvien laitteiden ja rakenteiden sijainti voidaan esittää esimerkiksi erityisellä johtokartalla. Lisäksi teleyrityksen on annettava niiden kokoon, materiaaliin ja korkeusasemaan liittyviä tietoja. Tarvittaessa kaapelien sijainti on näytettävä paikan päällä. Sääntelyn olennainen sisältö on siinä, että palvelun on oltava maksutonta. Tehokkaasti toimiva sijaintitietopalvelu on teleyrityksen oman edun mukaista. 1. Hanki uusi ajan tasalla oleva kaapelikartta älä käytä vanhoja karttoja! Nouda tai tilaa kaapelikartta sijaintitietopalvelusta hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 3 vrk ennen kaivutyötä (poikkeuksena hätänäytöt esim. vesijohtovuodot). Kartta toimitetaan ensisijaisesti sähköpostilla tai tarvittaessa postilla. Sijaintitietopalvelussa tulostetaan kartta-ote kaapelireittien sijainnista työkohteessa, annetaan kartan lukuun ohjeita ja selvitetään mahdollisesti maastossa tarvittava kaapelinnäytön tarve. Määrittelyn mukaan kaapelinnäyttö suoritetaan veloituksetta. Asiakaspalvelu: www.johtotieto.fi tai puhelin: 0800 12600 (TeliaSonera, Elisa, DNA ) www.kaivulupa.fi tai puhelin 0800-133544 (AinaCom ) Operaattori palvelu: www.sonera.fi/asiakastuki+ja+edut/kaapeleiden+sijainti http://www.dna.fi/yksityisille/asiakaspalvelu/telekaapelit/index2.html http://asiakastuki.elisa.fi/ohje/209/ http://www.finnet.fi/index/yhteystiedot/yhtiot.html http://www.aina.fi/asiakaspalvelu 2. Tutki kaapelikarttaa AINA huolella ja toimi ennen kaivutyötä seuraavasti: Tutki saamaasi telekaapeleiden sijaintikarttaa tarkoin ennen kaivutöihin ryhtymistä! Selvitä kaivannon viiteviivan tiedoista kaapeleiden-, putkien- ja maadoitusten määrä. Näytön yhteydessä kartta on oltava kyseisellä työmaalla. Merkitse itse kaivantoa risteävä kohta tarpeen mukaan tarkemmin esim. kepeillä. 3. Kaivutyöt kaapelireitin läheisyydessä. Paljasta aina kaapelireittiä lähestyttäessä käsikaivuna reitin kaikki kaapelit, putket ym. rakenteet. Selvitä tarkoin osa kaapeleista saattaa olla kaapelireitin keskilinjasta etäällä esim. kun reitillä on useita kaapeleita ja putkia. Tutki myös onko sähkökaapeleita montako kaapelia löytyy yhteensä! Kaapelit voivat sijaita myös normaalista poikkeavassa syvyydessä esim. routimisen seurauksena tai kun ojia on perattu, maita viistetty tai paikalla on tehty kunnallistekniikan kaivutöitä, joten VARO kaivutyössä tai esim. aitatolppien reikien teossa heti maan pintakerroksesta alkaen! Huomioi AINA kaapelireittiä lähestyttäessä riittävä varoetäisyys vähintään ±0,5 m! Käsittele kaapeleita varoen älä riko kaapelivaipan pintaa. Mikäli kaapeleita ei löydy kartan osoittamasta paikasta, ota aina yhteyttä sijaintitietopalveluun, josta järjestetään kaapelinnäyttäjä paikalle. Asettele kaapelit, putket ja mahdollisesti työssä maasta löytyneet merkkiantennit samoille paikoilleen missä ne olivatkin. Mikäli joudut siirtämään reitillä olevia kaapeleita tai elementtejä > 1 m, huolehdi verkoston sijainnin mittaus ennen kaivannon peittämistä. Sovi tästä kaapeliverkon omistajan kanssa. Vaurion sattuessa tai sitä epäiltäessä (esim. viilto kaapelivaippaan), on siitä heti kaivannon auki ollessa ilmoitettava operaattorille. Telia Sonera p. 02040 78133 Elisa p. 01019 0240 DNA p. 0800 300500 FINNET http://www.finnet.fi/index/finnetryhma/yhtiot.html AinaCom p. 0800 92019