NAISTUTKIMUSPÄIVÄT 2010 TYÖRYHMÄT Sisältö Naistutkimuspäivien työryhmät... 2 1. Feminismi Suomessa... 2 2. Feministinen teoria näkökulmia lakiin, normiin ja sukupuoleen... 2 3. Gendered rights in law: the case of Muslims in Europe and outside... 2 4. Hyvinvointi, raja ja sukupuoli... 3 5. Intersections of queer: homosexuality, race and class... 3 6. Kulttuuriset lait ja lainalaisuudet... 4 7. Laki, halu, sukupuolittuminen. Psykoanalyysin radikaalit mahdollisuudet... 4 8. Lisääntymisen lait... 5 9. Luonnon säätely, sukupuoli, toimijuus... 5 10. Luonnonlakeja ja laittomuuksia... 6 11. Miesten ja/tai maskuliinisuuksien lait... 6 12. Nainen ja laki representaatioissa... 6 13. Prostituution sääntely: suojelua vai suukapula?... 7 14. Seksuaalikansalaisuus ja suhdemuotojen järjestykset... 8 15. Seksuaalirikoslain uudistamistarpeet... 8 16. Sukupuoli, lait ja normit historiassa... 9 17. Sukupuoli, terveys ja sosiaalinen järjestys... 9 18. Tasa-arvon lait ja laittomuudet... 10 19. Uusliberaalit hallinnan rakenteet ja toiminta: Feministitutkijoiden analyyseja sukupuolesta, toimijoista, instituutioista ja organisaatioista... 10 20. Vallan sukupuolitetut järjestykset GENIE-tutkimushankkeen tuloksia... 11 21. Vanhemmuuden, perheen ja lapsuuden oikeudelliset määrittelyt... 11 1
Naistutkimuspäivien työryhmät 1. Feminismi Suomessa Tuija Koivunen tuija.koivunen@uta.fi Tuija Koivunen, Katariina Mäkinen ja Hanna Ojala Kutsumme työryhmään puheenvuoroja, jotka keskustelevat feminismistä Suomessa. Millaista on suomalainen feminismi eri konteksteissa? Mikä on se historiallinen jatkumo, johon feminismi Suomessa asettuu? Onko keskustelu jälkifeministisestä käänteestä ajankohtaista? Mikä on feminismin paikka sukupuolentutkimuksessa tai suhteessa queer-tutkimukseen? Voiko suomalaisen feminismin yhteydessä puhua sukupolvijaosta, ja millainen tämä jako voisi olla? Toivomme työryhmään keskustelua esimerkiksi näistä, mutta myös muista feminismiin liittyvistä kysymyksistä. Työryhmään ovat tervetulleita sekä teoreettiset, poliittiset että empiiriset puheenvuorot. 2. Feministinen teoria näkökulmia lakiin, normiin ja sukupuoleen Sanna Karhu sanna.karhu@helsinki.fi Soili Petäjäniemi-Brown soili.petajaniemi@helsinki.fi Sanna Karhu ja Soili Petäjäniemi-Brown Kutsumme työryhmään esitelmiä feministisen filosofian ja teorian ajankohtaisista kysymyksistä. Työryhmässä keskustellaan esimerkiksi siitä, millä tavoilla feministiteoreetikot, kuten Judith Butler, Luce Irigaray, Rosi Braidotti ja Elizabeth Grosz, kytkeytyvät erilaisiin filosofisiin suuntauksiin. Miten he tukeutuvat ajattelussaan erilaisten traditioiden normeihin, lakeihin ja käsitteisiin, mutta toisaalta myös purkavat ja kyseenalaistavat niitä? Toivomme työryhmään esitelmiä näistä aiheista mutta myös muista aihepiiriin liittyvistä teemoista. Tervetuloa keskustelemaan! Keskustelukieli voi olla niin suomi kuin englantikin. 3. Gendered rights in law: the case of Muslims in Europe and outside Susanne Dahlgren susanne.dahlgren@helsinki.fi This workshop will discuss case studies on Muslim justices from different parts of the world and pose the base line question: how does religion interact with the state and various forms of social organisation in promoting or limiting, facilitating or preventing particular gender justices? Työryhmän kielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti. 2
4. Hyvinvointi, raja ja sukupuoli Pirjo Pöllänen pirjo.pollanen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto Olga Davydova ja Pirjo Pöllänen Rajojen ja raja-alueiden tutkimus on viimeisen parinkymmenen vuoden kuluessa vakiinnuttanut paikkansa entistä vahvemmin osaksi kansainvälistä yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Rajoja ja raja-alueita tutkitaan niin Amerikassa kuin Euroopassakin. Tutkimuksen keskiössä on usein kansainvälisen politiikan ja maantieteellisten rajojen tarkastelu, mutta tutkimusta tehdään myös mm. sosiaalipoliittisessa viitekehyksessä. Onhan niin, että esim. USA:n ja Mexicon valtion rajalla ja toisaalta EU:n itärajalla hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat olennaisia. Eikä esimerkiksi Suomen ja Venäjän välinen raja tee tässä suhteessa poikkeusta: rajaregiimitutkimuksen ohella hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat keskeinen osa rajan ja raja-alueen problematisointia. Työryhmässä pohditaan raja-alueen (rajojen) näkökulmasta hyvinvointia sukupuolittuneena ilmiönä, mutta sukupuolen problematiikka myös etniskulttuurisessa kontekstissa on työryhmän keskiössä. Työryhmään voivat esittää papereita kaikki, joiden tutkimuksessa raja ja sukupuoli ovat jollakin tavalla läsnä joko eksplisiittisesti tai implisiittisesti. Esimerkiksi transnationaaleja perheitä tai hoivaverkostoja käsittelevät paperit ovat erittäin tervetulleita. Tervetulleita ovat myös sukupuolta ja rajaa etnis-kulttuurisesta näkökulmasta pohdiskelevat paperit. Alustukset voivat olla suomen, venäjän tai englanninkielisiä ja kustakin paperista käydään keskustelu sillä kielellä, jolla paperi esitetään. Welfare, border and gender The workshop examines welfare in the context of border. Border as a geographical location or as a more abstract frame has become a focal research theme in the past two decades both in America and in Europe. Changing borders and border areas influence the welfare of people especially in border areas, and in wider society. All papers dealing with the gendered practices of borders/bordering are welcome to this workshop. Papers can deal, for example, with the ethno-cultural perspectives of border (e.g. ethno-sexuality) or the everyday life of transnational families. In addition papers dealing with borders in more implicit manner are warmly welcomed to the workshop. Languages used in the workshop are Finnish, English and Russian. 5. Intersections of queer: homosexuality, race and class Jacek Kornak jacek.kornak@helsinki.fi Helsinki University From the beginning of the 1990s in academia appeared concept queer (de Lauretis 1991, Butler 1993, Sedgwick 1993). In opposition to other categories used before to talk about sexuality was queer was not a name of identity category but a sign of opposition to the norm of white, middle class heterosexual majority. Queer in academic research was used broadly in the context of intersection of sexuality, race, class, diasporas, postcolonialism. Queer became a mode of critical analysis of oppressive construction of the norm that limits the construction of an agency. In this session papers are invited which analyse the contemporary and historical forms of marginalization based on intersection of sex, race, and class. Moreover the session focuses not particularly on marginalization but on its consequences: cultural and political. What are the alternative models of agency or citizenship possible? How can they be approach analytically? Työryhmän kieli on englanti. 3
6. Kulttuuriset lait ja lainalaisuudet Tutta Palin tutta.palin@utu.fi Turun yliopisto Kirsi Saarikangas, Tutta Palin ja Rita Paqvalén. Työryhmässä kysytään, mitä lainomaisuus ja lainalaisuus tarkoittavat taide- ja kulttuuriteorioissa sekä miten kulttuurisia tekoja ja toimintakenttiä säädellään ja säännellään taiteen eri osa-alueilla (esim. kuvataiteessa, kirjallisuudessa tai näyttämötaiteessa). Tarkastelun kohteena on myös, miten sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevat normit tulevat näkyviin kulttuurin kentällä sekä minkälaisia haastamisen mahdollisuuksia kulttuuriset normit, lait ja lajit sisältävät. Miten normeja voidaan haastaa ja miten niitä on haastettu taiteessa ja kulttuurissa niin nykypäivässä kuin historiassa? Toivomme sekä teoreettisesti että empiirisesti painottuneita papereita, joissa tarkastellaan taiteen ja kulttuurin normeja ja lakeja sukupuolen ja/tai seksuaalisuuden näkökulmasta. Työryhmän kielinä ovat suomi ja ruotsi. Kulturella lagar och lagbundenheter Tutta Palin tutta.palin@utu.fi Åbo Universitet Kirsi Saarikangas, Tutta Palin och Rita Paqvalén. Tanken med workshopen är att undersöka vad som menas med lagbundenhet och lagenlighet inom kultur- och konstteorier, och hur olika kulturella praktiker och verksamhetsfält regleras och normeras inom konstens fält (t.ex. inom bildkonsten, litteraturen eller scenkonsten). En annan viktig fråga är även hur normer gällande kön och sexualitet blir synliga på kulturens delområden, samt vilka möjligheter till subversiva praktiker som kulturella normer, lagar och genrer innehåller. Hur kan normer inom konst och kultur utmanas i dag och hur har det gjorts i historien? Till workshopen välkomnar vi såväl teoretiskt som empiriskt betonade föredrag i vilka kulturens och konstens normer och lagar granskas utgående från antingen ett genus och/eller sexualitetsperspektiv. 7. Laki, halu, sukupuolittuminen. Psykoanalyysin radikaalit mahdollisuudet Livia Hekanaho hekanaho@cc.helsinki.fi Livia Hekanaho ja Minna Uimonen Liittyykö tutkimustyösi johonkin psykoanalyyttisen perinteen monista suuntauksista? Oletko kiinnostunut psykoanalyysin sekä esimerkiksi feministisen, queer-teoreettisen ja/tai postkoloniaalisen tutkimuksen kohtaamisista, kiistoista ja leikkauskohdista? Psykoanalyyttinen teoriaperinne tarjoaa radikaaleja mahdollisuuksia hahmotella vaikkapa ruumiillisen tietävän subjektin paikkaa filosofisessa tutkimusperinteessä tai pohtia normatiivisuuksien ja erilaisten toiseuttamisen prosessien suhteita. Olet tervetullut myös tarkastelemaan esimerkiksi taiteen-, kulttuurin- ja historiantutkimuksen haasteita feministisen, psykoanalyyttisen ja queer-teoreettisen tutkimuksen risteyksessä. Lähtökohtanamme on, että psykoanalyyttiset 4
lähestymistavat tarjoavat radikaaleja uudelleen lukemisen mahdollisuuksia feministiselle teorialle ja monille muille kriittisille teoriaperinteille. Emme kuitenkaan unohda biologismien, luutumien ja normatiivisuuksien kritiikkiäkään. Monenlaiset kriittiset luennat ovat usein femininistisen teorian historiassa osoittautuneet merkittäviksi uudelleenluennoiksi. Kutsumme keskustelevaan työtyhmäämme eri aloilla toimivia psykoanalyysin radikaaleista mahdollisuuksista kiinnostuneita tutkijoita ja opiskelijoita. Lähetä sähköpostilla max. 250 sanan mittainen abstraktisi työryhmän vetäjille Livia Hekanaholle (hekanaho@cc.helsinki.fi) ja Minna Uimoselle (minna.uimonen@helsinki.fi) 17.9.2010 mennessä. 8. Lisääntymisen lait Mervi Patosalmi mervi.patosalmi@helsinki.fi Lisääntymistä säännellään ja kontrolloidaan monin tavoin niin lainsäädännöllä kuin kulttuurisilla laeilla ja koodeilla. Reproduktiiviset oikeudet ja lisääntymistoimijuus ovatkin kautta aikojen olleet keskeisiä feministisiä kysymyksiä ja ovat edelleen tärkeä alue sukupuolentutkimuksessa ja tasa-arvokysymyksissä. Vaikka historiallisesti naisten mahdollisuudet päättää lisääntymisestään, esimerkiksi lasten määrästä, ehkäisystä tai abortista, ovat olleet rajoitettuja, toisaalta reproduktioon liittyvät päätökset ja toimijuus eivät koskaan ole olleet yksiselitteisiä, vaan ovat saaneet monenlaisia muotoja ja mahdollisuuksia. Lisääntymistoimijuutta voidaan tarkastella hyvin erilaisten teemojen ja aiheiden kautta, esimerkiksi perhe, suhde valtioon, politiikkaan, lakiin ja oikeuksiin sekä sukupuolet ja seksuaalisuudet ovat teemoja, joiden yhteydessä reproduktiota on tarkasteltu. Tässä työryhmässä keskustellaan siitä, miten reproduktiota kontrolloidaan ja miten lisääntymistoimijuutta määritellään ja säännellään oikeudellisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti. Esitelmät voivat lähestyä reproduktiota ja lisääntymistoimijuutta niin teoreettisista kuin empiirisistäkin lähtökohdista. Lähetä esitelmäsi abstrakti (maksimipituus noin 150 sanaa) yhteystietoineen sähköpostitse osoitteeseen mervi.patosalmi@helsinki.fi 17.9.2010 mennessä. 9. Luonnon säätely, sukupuoli, toimijuus Marja Vehviläinen Marja.Vehvilainen@uta.fi Työryhmässä pohditaan sukupuolen ja toimijuuden muotoutumista suhteessa luonnon ja yhteiskunnan järjestyksiin sekä etsitään niihin liittyviä ristiriitoja ja vaihtoehtoisia, feministisiä toimijuuksia. Luonto, yhteiskunta ja kulttuuri nivoutuvat yhteen arjen käytännöissä, syömisessä, asumisessa ja liikkumisessa, yhtä lailla kuin toimivassa ruumiissa ja subjektiviteetissa sekä organisaatioiden ja instituutioiden käytännöissä. Luonto on vahvasti yhteiskunnallisesti, kulttuurisesti ja myös teknologisesti välittynyttä. Luonnon ja yhteiskunnan risteämään paikantuvaa toimijuutta säädellään erilaisten institutionaalisten tekstien kuten ympäristöä ja luonnon varojen käyttöä koskevien politiikka-asiakirjojen, hiilijalanjälki-indikaattoreiden, sekä lisääntymistä ohjaavien lakien ja säädösten avulla. Säätelyyn osallistuvat myös median, taiteen ja kirjallisuuden sekä kansalaistoimijoiden tekstit ja puheenvuorot. Työryhmään ovat tervetulleita eri vaiheessa olevien tutkimusten esittelyt sukupuolesta ja toimijuudesta monimuotoisissa yhteiskunnan ja luonnon järjestyksissä. Työryhmän kielinä ovat suomi ja englanti. 5
10. Luonnonlakeja ja laittomuuksia Venla Oikkonen venla.oikkonen@helsinki.fi Venla Oikkonen ja Sari Irni Luonnontieteille on ollut tyypillistä lainalaisuuksien määrittäminen usein kaoottiselta vaikuttavassa empiirisessä maailmassa. Feministinen tieteentutkimus on vastaavasti ollut kiinnostunut siitä, miten luonnontieteiden piirissä tuotetut normit, mallit ja säännönmukaisuudet ovat muodostuneet historiallisesti erilaisissa kulttuurisissa konteksteissa. Tässä työryhmässä lähestymme luonnonlakien ja luonnottomuuksien kontingenttia historiaa ja nykypäivää. Minkälainen on se luonto, jonka lainalaisuuksia tutkitaan? Mikä on epistemologian, vallan ja sukupuolen suhde niissä tieteellis-teknologis-kulttuurisissa prosesseissa, joiden kautta luonnonlait syntyvät ja merkityksellistyvät? Mikä on normista poikkeavien havaintojen, anomalioiden, rooli tieteellisessä tiedontuotannossa ja sen popularisoinnissa? Miten tieteen tuottamat luonnonlait on otettu vastaan kulttuurissa, ja miten kulttuuriset käytännöt ovat puolestaan muovanneet tieteen käytäntöjä? Toivomme työryhmään esityksiä, jotka lähestyvät näitä kysymyksiä feministisestä, queer- ja/tai postkoloniaalista näkökulmasta. Paperit voivat olla empiirisiä tai teoreettisia, historiallisia tai nykypäivään liittyviä, poikkitieteellisiä tai tiettyä tieteenalaa edustavia, ja ne voivat lähestyä biotieteitä, lääketiedettä, fysikaalisia tieteitä, psykologiaa, teknologiaa, kuin muitakin aloja. Jokaiselle puhujalle varataan 20 min esitykseen + 10 minuuttia keskusteluun. Pyydämme toimittamaan n. 150 200 sanan pituiset abstraktit Sari Irnille (sari.irni@abo.fi) ja Venla Oikkoselle (venla.oikkonen@helsinki.fi) 17.9.2010 mennessä. 11. Miesten ja/tai maskuliinisuuksien lait Kirsi Kinnarinen kirsi.kinnarinen@helsinki.fi Tervetuloa pohtimaan lakia, järjestystä ja sukupuolta miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksen näkökulmista. Millaisia sukupuolen ja seksuaalisuuden lakeja ja järjestyksiä artikuloituu globaaleissa businessmiehissä, valkokauluspätkätyöläisissä tai siirtotyömiehissä? Armeijassa ja siviilipalveluksessa? Drag Queeneissä ja Kingeissä? Keskiviikkokerholaisissa ja syrjäseutujen poikamiehissä? Poikatytöissä ja tyttöpojissa? Opetuksessa, kasvatuksessa ja perhelainsäädännössä? Taiteessa ja urheilussa? Kotona, koulussa ja työssä? Miten miehiin ja/tai maskuliinisuuksiin liittyvät lait ja järjestykset ovat liikkeessä, milloin niitä haastetaan ja mitä niistä seuraa? Myös paperittomat osallistujat ovat lämpimästi tervetulleita keskustelemaan ja kuuntelemaan! Työryhmän kielenä on suomi. 12. Nainen ja laki representaatioissa Tiina Mäntymäki tman@uwasa.fi Vaasan yliopisto Naisen ja lain suhde on erityinen. Tämä suhde ja sen erityisyys näyttäytyy monin tavoin myös representaatioissa sekä niin sanotussa korkeakulttuurissa että populaarikkulttuurissa, esimerkiksi kirjallisuudessa, elokuvissa, TVohjelmissa tai uutisoinnissa. Naisen ja lain suhde tulee esiin representaatioissa erilaisena eri aikoina ja eri kulttuureissa: sekä laki että sukupuoli ovat prosesseja, jotka ovat kiinnittyneet yhteiskunnan muutokseen. Myös itse representaation käsite on dynaaminen: representaatiot eivät ainoastaan heijasta kulttuuria vaan osallistuvat sen muutosprosesseihin yhtenä niiden tekijöistä. Työryhmän tarkoituksena on kerätä yhteen taiteen ja 6
kulttuurin tutkijoita, jotka työskentelevät naiseuden ja lain representaatioiden parissa keskustelemaan kysymyksistä kuten: Miten kuvataan naista lakiammatissa TV-sarjassa? Millä tavalla uutisoidaan naissarjamurhaajan oikeudenkäyntiä? Mitä lauletaan lapsenmurhaajasta kansanballadeissa? Miten kuvataan raiskauksen uhreja dekkareissa? Mikä on uhrin ja agenssin suhde kun puhutaan naiseudesta ja laista? Millä tavoin kirjallisuudessa kuvataan naisen, lain ja politiikan suhdetta voimakkaaseen segregaatioon nojautuvissa kulttuureissa? Koska aihe on laaja, myös kysymyksiä on lukemattomia. Työryhmästä muodostuukin toivottavasti monitieteinen dialogi naisen ja lain representaatioiden tutkijoille. Työryhmän kielinä ovat suomi ja ruotsi. 13. Prostituution sääntely: suojelua vai suukapula? Essi Thesslund essi.thesslund@pro-tukipiste.fi Turun yliopisto Essi Thesslund ja Vaula Tuomaala Prostituutio on voimakkaasti sukupuolittunut käsite. Perinteisessä pohjoismaisessa diskurssissa se käsitetään sosiaaliseksi ongelmaksi ja naisiin kohdistuvaksi väkivallaksi. Kun prostituutio määritellään rakenteiden tasolla naisiin kohdistuvaksi väkivallaksi, sen nähdään koskettavan kaikkia naisia. Sukupuolen ja seksuaalisuuden kautta tehty määrittely legitimoi repressiivisen lainsäädännön kuorruttaen sen suojelupuheella. Rajoittavalla politiikalla halutaan suojella paitsi seksityöntekijöitä, myös kaikkia naisia. Oikeutuksen osallistua prostituutiosta käytävään keskusteluun omistavat naiset. Prostituutiota koskevia määrittelykamppailuita arvioitaessa ei ole riittävästi problematisoitu naisten keskinäisiä valtaeroja. Kun seksityöntekijät puhuvat itse, heidän kompetenssinsa ja äänensä edustavuus kyseenalaistetaan, ja joskus jopa määritellään seksiteollisuuden korruptoimaksi. Määrittelykamppailuissa he ovat siksi lähtökohtaisesti huonommassa asemassa. Prostituutioon liittyvien haittojen määrittely sukupuolen ja seksuaalisuuden kautta manifestoituu myös lainsäädännössä, jolla rajoitetaan ihmisten liikkuvuutta ja oikeutta tehdä valintoja. Globaali liikkuvuuden vuoksi prostituutiokeskustelua ei voida käydä vain kansallisvaltion rajojen sisällä. Ihmiskauppasäädösten kehittyminen liittää prostituutiokeskustelun niin ikään kysymyksiin siirtolaisuudesta ja liikkuvuudesta. Ihmiskaupasta on tullut hyvä vihollinen, joka on mahdollistanut ensisijaisesti naisiin kohdistuvan repressiivisen lainsäädännön kehittämisen. Työryhmässä haluamme herättää keskustelua muun muassa seuraavista kysymyksistä: Kuka määrittelee hyväksyttävän seksuaalisuuden ja naiseuden? Johtaako nykyinen suojeluideologia paradoksaalisesti siihen, että köyhien naisten liikkumisoikeutta rajoitetaan? Mistä puhutaan, kun puhutaan prostituutioon liittyvästä hyväksikäytöstä? Muuttuuko suojelu käytännön tasolla rajoittamiseksi ja kontrolliksi? Keitä suojellaan ja keitä kontrolloidaan, kuka hyötyy? Entä mitä hyötyä on jaosta vapaaehtoiseen ja pakkoon perustuvaan prostituutioon? Työryhmän kielinä ovat suomi ja englanti. Regulation of Prostitution: Protecting or Silencing? Prostitution is a highly gendered concept. In the traditional Scandinavian discourse it is constructed as a social problem and violence against women. When prostitution is seen on structural level as violence against women, it is regarded to be related to all women. This kind of definition legitimates repressive legislation and covers it with protection discourse. The restrictive legislation is considered to protect both sex workers and all women in general. Women own the self-evident right to participate in the public discussions on prostitution. When analyzing the struggles of defining prostitution, the power inequalities between women haven t been sufficiently addressed. 7
The competence and representativeness of sex workers voice is questioned and defined as corrupted by the sex industry. Therefore, in these struggles, sex workers are fundamentally in a weaker position. Defining the harms associated with prostitution in the context of sex and gender is manifested also in legislation which restricts people s freedom of movement and their right to make choices. Because of global mobility prostitution cannot be discussed solely in the context of a nation-state. This restrictive tendency is strengthened also by the development of legislation on trafficking in human beings. Trafficking has become a good enemy that enables the increase in repressive legislation targeting mainly women. In our workshop we would like to raise discussion on the following themes: Who is defining the acceptable sexuality and womanhood? Does the current protection ideology paradoxically lead to curtailing the movement and migration of poor women? What are we discussing when we talk about exploitation in the context of prostitution? Does protection turn into restriction and control? Who is being protected and who is being controlled, who is collecting the gains? What is the benefit of dividing prostitution into voluntary or forced? 14. Seksuaalikansalaisuus ja suhdemuotojen järjestykset Maria Vihlman maria.vihlman@uta.fi Työryhmän tavoitteena on pohtia, miten hyvästä seksuaalikansalaisuudesta neuvotellaan ja millaisia yhteyksiä neuvotteluilla on sukupuolten, seksuaalisuuksien ja suhdemuotojen järjestyksiin. Miten seksuaalisuus jäsentää kansalaisuutta? Missä määrin hyvä kansalaisuus kietoutuu heteroseksuaalisuuteen tai monogamiaan? Millaiselle seksuaalisuudelle kansalaisuudessa on tilaa? Suhdemuotojen ja intiimiyden lait ja normit ovat olleet viime aikoina liikkeessä. Kansalaisuuden oletusarvoista heteroseksuaalisuutta on alettu kyseenalaistaa, ja aiemmin yksinomaan heterosuhteisiin rajattuja oikeuksia on vähitellen avattu myös ei-heteroseksuaalisille kansalaisille. On kuitenkin kysytty, missä määrin oikeuksien takaama legitimiteetti on lähtökohtaisesti heteronormatiivisesti määrittynyttä. Synnyttääkö oikeuksien laajentaminen joka tapauksessa omat keskuksensa ja marginaalinsa vallitsevan järjestelmän ehdoilla? Aihepiiriä on lähestytty tutkimusteksteissä seksuaalikansalaisuuden käsitteen avulla. Työryhmässä seksuaalikansalaisuus toimii laajana kattoterminä ilmiökentälle, johon lukeutuvat esimerkiksi (uus)kunniallisuus, assimilaatiopolitiikka, tai assimilaatiopolitiikkaa kritisoiva queer-aktivismi. Työryhmään ovatkin tervetulleita myös sellaiset alustukset, joissa seksuaalisuuden ja suhdemuotojen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia kartoitetaan muulla kuin seksuaalikansalaisuuden käsitteellä. Kuka on hyvä seksuaalikansalainen ja kuka ei? Millaisia keskusteluja suhdemuodoista käydään? Miten seksuaalikansalaisuus liikuttaa sukupuolta ja seksuaalisuutta lokaalisti ja globaalisti? Työryhmään toivotetaan tervetulleiksi niin orastavat ideat, keskeneräiset opinnäytteet kuin pidemmälle viedyt tutkimushankkeetkin. Työryhmän kielenä on suomi. 15. Seksuaalirikoslain uudistamistarpeet Niemi, Johanna johanna.niemi@helsinki.fi Työryhmässä esitellään viime vuosina tehtyä seksuaalirikoksia koskevaa tutkimusta ja pohditaan sitä, millaisia lainsäädännön uudistustarpeita tutkimuksen pohjalta nousee esiin. Lähetä esitelmäsi abstrakti (maksimipituus noin 250 sanaa) yhteystietoineen sähköpostitse osoitteeseen johanna.niemi@helsinki.fi 17.9.2010 mennessä. Työryhmän kielenä on suomi. 8
16. Sukupuoli, lait ja normit historiassa VTM Elina Katainen elina.katainen@helsinki.fi VTM Kirsi Mäki kirsi.maki@helsinki.fi FT Saara Tuomaala saara.tuomaala@helsinki.fi Elina Katainen, Kirsi Mäki ja Saara Tuomaala Työryhmässä tarkastellaan sukupuolen ja seksuaalisuuden näkökulmista lain, normin ja järjestyksen historiallisia merkityksiä ja vaikutuksia. Huolimatta ajallisista ja paikallisista vaihteluista sukupuoli on pysynyt keskeisenä normatiivisena määrittelijänä sosiaalisissa jaotteluissa ja kietoutunut yhteen muiden identiteettejä ja yhteiskunnallisia hierarkioita tuottavien kategorioiden kanssa. Pohdittavana on muun muassa, miten historialliset tapahtumat, aatevirtaukset ja instituutiot (esim. valistus, nationalismi, sosialismi, vallankumoukset, sodat, teollistuminen, hyvinvointivaltio) ovat muuttaneet sukupuolijärjestyksiä, normeja ja lakeja. Voidaan myös kysyä, millaisia menneisyydestä nykyaikaan ulottuvia jatkuvuuksia on löydettävissä? Miten nykyilmiöt ovat historiallisesti kerrostuneita? Voidaan niin ikään miettiä, millaisia ovat olleet menneisyyden toimijoiden tulevaisuuskäsitykset? Kun tiettynä ajankohtana on säädetty laki, ovat lainsäätäjät samalla hahmotelleet menneisyyden tulevaisuutta, muutoksen ja jatkuvuuden reunaehtoja yli silloisen nykypäivän. Millaisia käsityksiä menneisyyden sukupuolijärjestelmien tulevaisuudesta on taltioitunut esimerkiksi lakiteksteihin? Teemaa voi lähestyä myös normatiivisten diskurssien ja ruumiillistuneiden käytäntöjen välisen jännitteen pohjalta ja kysyä, miten siinä ovat rakentuneet naiseuden ja mieheyden ajallisuus, paikallisuus ja yhteisöllisyys. Diskurssien ja käytäntöjen yhteydessä on mahdollista eritellä kriittisesti ja historiallisesti myös toimijuuden käsitettä. Sitä voi yhtä lailla tutkia sosiaalisissa suhteissa tapahtuvana vallanjakona sekä vuorovaikutus- ja toimintatapoina. Työryhmään ovat tervetulleita työpaperit, joissa sukupuolen, seksuaalisuuden, lakien ja normien monisyisiä suhteita sekä niiden muuttumista tarkastellaan ajassa ja paikassa, antiikin kaupunkivaltioista nykyisiin hyvinvointiyhteiskuntiin. Työryhmän kielenä on suomi. 17. Sukupuoli, terveys ja sosiaalinen järjestys Anna-Maria Mäki-Kuutti anna-maria.maki-kuutti@uta.fi Anna-Maria Mäki-Kuutti ja Sinikka Torkkola Työryhmään kutsutaan esityksiä, joissa analysoidaan sukupuolta ja terveyttä sosiaalisen järjestyksen näkökulmasta eli sitä, miten terveyden ja sairauden yhteiskunnallisella järjestyksellä (lailla, normeilla, käytännöillä) tuotetaan sukupuolia. Terveyksien ja sairauksien järjestyksillä tuotetaan ja säädellään sukupuolia monin eri tavoin. Tällaisia sukupuolta tuottavia ja kontrolloivia järjestyksiä ovat muun muassa terveyden ja sairauden määritelmät sekä niihin liittyvät terveydentilan arvioinnit ja terveyden edistämisen käytännöt. Nämä 9
käytännöt voivat liittyä paitsi terveydenhuollon toimintaan myös mediaan, työelämään tai kouluun. Työryhmään kutsutaan sekä empiirisiseen aineistoon perustuvia esityksiä että terveyden sukupuolta teoreettisesti eritteleviä esityksiä. Erittelyn kohteena voivat esimerkiksi olla terveyden sukupuolta tuottavat käytännöt, terveyden ja sukupuolen politiikka, diskurssit ja normit. Esityksissä voidaan myös kysyä, miten medikalisaation tai biovallan järjestykset sukupuolittuvat tai mihin terveyden järjestys ei yllä, missä ja miten se purkautuu. Työryhmässä on mahdollista esitellä eri vaiheissa olevia tutkimuksia, jotka kytkeytyvät työryhmän aihepiiriin. Työskentely koostuu työryhmään hyväksytyistä puheenvuoroista sekä niiden pohjalta syntyvästä keskustelusta. Abstraktit lähetetään työryhmän molemmille vetäjille 17.9.2010 mennessä. 18. Tasa-arvon lait ja laittomuudet Elina Ikävalko elina.ikavalko@helsinki.fi Elina Ikävalko ja Kristiina Brunila Työryhmässä ollaan kiinnostuneita tasa-arvoon ja tasa-arvotyöhön liittyvistä hiljaisuuksista, vaikenemisista, laeista ja laittomuuksista. Lailla tarkoitamme tässä varsinaisen sukupuolten tasa-arvoa koskevan lainsäädännön lisäksi niitä hankalammin määriteltävissä olevia lainalaisuuksia, jotka rajaavat tasa-arvosta puhumisen tiloja. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö, hallitusten tasa-arvo-ohjelmat sekä kansalliset ja kansainväliset hankerahoittajat kutsuvat puhumaan sukupuolesta ja tasa-arvosta tietyillä tavoilla, jotka on opittava ja omaksuttava, jotta voidaan toimia oikein. Lakien ja ohjeistuksien oikein hallinta mahdollistaa myös puhujan paikan ottamisen ja tilanteisesti kuulluksi tulemisen (esim. Brunila 2009; Ikävalko 2008). Miten tasa-arvon edistämisen tai tasa-arvotyön eri muotojen yhteydessä on mahdollista puhua tasa-arvosta ja sukupuolesta? Millaiset puhumisen tavat tulevat kuulluiksi ja millaiset eivät? Miten tasa-arvon diskurssit taipuvat eriarvoisuuksien näkyväksi tekemiseen ja miten niiden rajat määrittyvät? Entä millaisia epäsopivia tai jopa laittomia puhumisen tapoja tasa-arvo eri yhteyksissä tuottaa? Toivotamme työryhmään tervetulleiksi erilaisia ja eri vaiheissa olevia kriittisiä keskustelunavauksia liittyen tasa-arvopolitiikan ja tasa-arvotyön diskursiivisiin lainalaisuuksiin. Esitykset voivat paikantua esimerkiksi julkishallinnon projektimuotoiseen kehittämistyöhön tai erilaisissa organisaatioissa tehtävään tasa-arvotyöhön, kuten tasa-arvosuunnitteluun tai sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. 19. Uusliberaalit hallinnan rakenteet ja toiminta: Feministitutkijoiden analyyseja sukupuolesta, toimijoista, instituutioista ja organisaatioista Marjo Kolehmainen marjo.kolehmainen@uta.fi Kirsti Lempiäinen kirsti.lempiainen@uta.fi Marjo Kolehmainen, Päivi Korvajärvi ja Kirsti Lempiäinen Feministisissä yhteiskuntatieteissä kysymys rakenteista ja toimijoista kiinnostaa ajasta toiseen tutkijoita. Kun hallinnan muodot yhteiskunnassa muuttuvat, kutsuu muutos sukupuolentutkijoiden kommentaareja, kritiikkejä ja aikalaisdiagnoosia sukupuolistuneesta toiminnasta ja sen pakoista ja mahdollisuuksista. 1980-luvulta alkanut 10
uusliberalismi on hyvä esimerkki tällaisesta hallinnan muodosta. Vaikka nimeämistavoissa on eroja jotkut kutsuvat uusliberalismia ideologiaksi tai yhteiskunnalliseksi järjestelmäksi yhtä mieltä ollaan siitä, että uusliberalismi on vaikuttanut ja vaikuttaa ihmisten toimintaan. Mutta miten uusliberaalia hallintaa analysoidaan sukupuolen, seksuaalisuuden tai tasa-arvon kysymyksissä eri tutkimusalueilla? Millaisia uusia näkökulmia se on mahdollisesti tuonut vaikkapa koulutuksen, instituutioiden tai työelämän organisaatioiden tutkimukseen? Mitä on tapahtunut toimijoille ja/tai rakenteille ja niiden keskinäisille suhteille? Minkälaisia seurauksia uusliberalismista on ollut ja on kulttuurisille käytännöille ja diskursiiviselle merkityksenmuodostumiselle? Millaisia metodologisia avauksia kysymyksenasettelu herättää? Työryhmään toivotaan niin teoreettista kuin empiiristä tutkimusta esitteleviä papereita. Vaikka painopiste on yhteiskuntatieteellisessä feministisessä tutkimuksessa, työryhmä on parhaiden naistutkimusperinteiden mukaisesti monitieteinen. Alle liuskan mittaiset abstraktit työryhmään pyydetään lähettämään osoitteilla marjo.kolehmainen@uta.fi ja kirsti.lempiainen@uta.fi 17.9.2010 mennessä. Työryhmän kielenä on suomi. 20. Vallan sukupuolitetut järjestykset GENIE-tutkimushankkeen tuloksia Linda Hart linda.hart@helsinki.fi Anne Maria Holli ja Linda Hart Tutkimushanke Vallan sukupuolitetut järjestykset (GENIE) esittelee Suomen Akatemian Valta Suomessa (2007 2010) -tutkimusohjelmaan liittyneen tutkimusprojektin tuloksia. Hankkeessa tutkittiin mm. hallinnan monitasoistumisen aiheuttamia muutoksia suomalaisissa valtarakenteissa ja -mekanismeissa sekä oikeuden ja politiikan suhteessa 2000-luvulla sukupuolinäkökulmasta. Tutkimushankkeen tuloksena on ollut joukko empiirisiä tutkimuksia, joissa on pohdittu mm. oikeudellisten normien ja tulkintakäytäntöjen sukupuolittuneisuutta sekä poliittisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden käytäntöjä sukupuolen ja tasa-arvon näkökulmista sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Näistä osa esitellään työryhmässä (mm. valiokuntatutkimus, moniperusteisen syrjinnän problematiikka uudessa yhdenvertaisuuslaissa) Teoreettisella tasolla hanke on valottanut sekä oikeuden että politiikan tutkimukselle keskeisen legitimiteetin käsitteen kytkentää vallan määritelmiin ja käsitteellistänyt sitä uusista näkökulmista. Hankkeen johtajana on toiminut prof. Kevät Nousiainen Turun yliopistosta sekä post doc -tutkijoina VTT Anne Maria Holli ja VTT Johanna Kantola. Hankkeessa tai sen yhteydessä ovat väitöskirjan tekijöinä toimineet OTK Outi Anttila, VTM Milja Saari ja MA Linda Hart. Työryhmään voi tulla kuuntelemaan esityksiä ja keskustelemaan, mutta ryhmään on tarkoitus ottaa esitelmiä vain hankkeen jäseniltä. 21. Vanhemmuuden, perheen ja lapsuuden oikeudelliset määrittelyt Johanna Hiitola johanna.hiitola@uta.fi Johanna Hiitola ja Anna Moring Oikeusjärjestelmä ja erilaiset institutionaaliset käytännöt määrittelevät vanhemmuutta, perhettä ja lapsuutta moninaisilla tavoilla. Nämä määritelmät toisaalta rajoittavat, toisaalta myös rakentavat ja mahdollistavat toimijuutta. Perhekäsitykset ovat myös sidoksissa sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja heteronormatiiviseen 11
ymmärrykseen ydinperheestä. Nämä erilaiset oikeusjärjestelmiin ja institutionaalisiin käytäntöihin sisältyvät käsitykset vaikuttavat myös suoraan ihmisten arkeen esimerkiksi perhelainsäädännön, lastensuojelun tai ydinperhekeskeisen maahanmuuttolainsäädännön kautta. Yksi keskeinen perhelainsäädännön ja perheiden kanssa tehtävän työn lähtökohta on lapsen edun käsite. Tämän käsitteen määrittyminen ja se, minkälaisia asioita sillä perustellaan, ei aina ole itsestään selvää eikä ongelmatonta. Toisaalta sitä vastaan on lähes mahdoton argumentoida poliittisesti, juridisesti tai käytännön työssä. Työryhmässä kysytään muun muassa, kuinka lapsen etu käsitetään oikeusjärjestelmässä. Minkälaiset perheet tai perheen määritelmät jäävät perhelainsäädännön tai institutionaalisten käytäntöjen katvealueelle ja millä seurauksin? Miten väkivalta, isyys ja äitiys kytkeytyvät toisiinsa lainsäädännössä tai oikeuskäytännöissä? Miten vanhemmuus rakentuu oikeudellisissa diskursseissa ja miten vanhemmuudessa epäonnistuminen tulee oikeudellisten käytäntöjen kohteeksi? Miten perhelainsäädäntö ja oikeuskäytännöt määrittelevät perheitä kunniallisuuden (respectability) ja häpeän kentillä? Työryhmän kielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti. Rättsliga och institutionella definitioner av föräldraskap, familj och barndom Föräldraskap, familj och barndom definieras på många olika sätt av både rättssystemet och olika institutionella förfaranden. Definitionerna av familj och barndom är starkt bundna till kön, sexualitet och en heteronormativ bild av kärnfamiljen. Arbetsgruppen välkomnar föredrag som koncentrerar sig på frågor som till exempel hur barnets bästa definieras inom rättssystemet, eller hurdana definitioner av familj förblir marginella inom familjelagstiftning eller institutionella förfaranden. Vad är följderna av att bli definierad som utomstående för systemet? Hur ses familjevåld inom rättssystemet i förhållande till faderskap och moderskap? Hurdana diskurser används kring misslyckat föräldraskap inom lagstiftningen? Hur definieras familjer inom familjelagstiftningen och rättssystemet som respektabla eller icke respektabla? Arbetsgruppens språk är finska, svenska och engelska. The legal and institutional definitions of parenthood, family and childhood Different institutions, laws and practices by family professionals construct and set limits to parenthood, family and childhood in various ways. We invite participants who focus on questions such as, how is the concept of child s best interest defined within the legal system. What kind of family definitions are left in the margins of family law policies and institutional practices? What are the consequences of being defined as outside the system? How is violence within the family constructed in the legal system in terms of fatherhood and motherhood? What are the discourses that define failed or not good enough parenthood in the legal system? How are families defined in the fields of family law and the justice system as being respectable or without respect? The languages of the working group are Finnish, Swedish and English. 12