TULEVAISUUDEN TUNNELI MAARAKENNUSSEMINAARI TILAAJAVASTUU 9 11 Hanna Kinnuselle kuljetusyrittäjyys oli oikea valinta + Antti Airaksinen on Kuopion Vuoden Yrittäjä Tarkkalan yrittäjäperheen tukikohta löytyy Lopen Topenolta 21 vuotta osumia ja tällejä amerikkalaisessa jalkapallossa
PÄÄKIRJOITUS pasi.moisio@skal.fi Kuva: Noora Lehtovuori Budjetti auki ja huomio maantiekuljetuksiin! Suomen tuore hallitus harhautui jo ohjelmansa laatimisvaiheessa kohtelemaan kansallisia kuljetusmuotojamme epäsuhtaisesti. Kiskoliikenteen suosimistavoite näkyy nyttemmin myös hallituskauden ensimmäisessä budjettiesityksessä. Talousarvion tekstiperusteluissa lisämäärärahojen ensisijaiseksi painopisteeksi on häpeilemättä nostettu raideliikenne ja sen kehittäminen. Ehkä moiseen puolueellisuuteen on syynsä. Viime vuosien menoa seuranneena ei voi kuin todeta, että rahareikiä raideliikenteessä varmasti piisaa. Sen verran ailahtelevaa palvelu on ollut niin henkilö- kuin tavaraliikenteessäkin. Mutta silti on vaikea mieltää, mikä mahti vetää päättäjät kallelleen? SKAL on syksyn kuluessa kiertäessään uuden eduskunnan poliittiset ryhmät korostanut isoin kirjaimin, että kansantalouden ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta kaikkia kuljetusmuotoja on kohdeltava tasapuolisesti. Ei pitäisi olla perusteeton vaade - semminkin kun maa elää ja hengittää maantiekuljetusten tahtiin. Edellisen hallituskauden kahtena viimeisenä vuotena maassamme oli käynnissä 10 miljoonan vuotuisen euron teemapaketti metsäautoteiden kunnostamiseksi. Tästä hatunnosto vielä näin jälkikäteen. Alempiasteinen tieverkko on kaivannut huolenpitoa ja mainitun paketin myötä alkutuotannon kuljetusten toimintaympäristö onkin kohentunut silminnähden, joten teemapaketille soisi mielellään jatkokauden. Tieinfran parantaminen on aina myös ympäristöteko, jolla säästetään niin aikaa kuin energiaa. Valtion tulopuoli on budjetin mukaan yhä rajummin kuljetusalan menopuoli. Dieselpolttoaineen verokantaan kaavailtu 10,5 sentin korotus litraa kohden on katala suonenisku kuorma-autoliikenteelle ja eritoten sen palvelemalle kaupalle ja teollisuudelle. Korotuksen kokonaisvaikutus vuotuisiin kuljetuskustannuksiin Suomessa on likimain 150 miljoonaa euroa. Sen kokoinen potti kiihdyttäisi ikävästi inflaatiota ja nakertaisi sinivalkoisen viennin kilpailukykyä, joten SKAL:n esittämä huojennus ammattiliikenteelle on otettava vakavasti ennen budjetin lyömistä lopullisesti lukkoon. Kiitos vielä kaikille jäsenyrittäjillemme, jotka eduskunnan syyskauden aluksi tarjosivat kummikansanedustajalleen kyydit. Välittäkää myös nämä budjettiterveisemme eteenpäin. Pasi Moisio 3
toimitusjohtajalta iiro.lehtonen@skal.fi Pohjalaista kateutta Pitkään ja hartaasti olen pohtinut, mikä tätä kuljetusalaa oikein vaivaa. Tavaroita on kuljetettavaksi asti, mutta mitään ei jää kuljetusyritysten taskujen pohjalle. Pikemminkin ollaan pakkasella, kunnes mennään nurin. Tällainen toiminta ei totisesti ole kuljetusalan arvolle sopivaa. Maanteiden tavaraliikenne on liikevaihdoltaan liki kuuden miljardin euron arvoinen, maataloutta huomattavasti suurempi elinkeino. Kuljetusyritykset toimittavat kotimaan tavaratonneista yli 90 prosenttia ja tonnikilometreistä niiden osuus on kaksi kolmasosaa. Ilman kuorma-autoliikennettä tämä maa ei tulisi toimeen. Kannattavuuden on siis kohennuttava. Olen kovasti pohtinut sitä keinoa, jolla tämä tehdään, ja sen keksijälle lupaan tarjota kaljat. Ilmiö yhdistää Pohjoismaat. Tanskalaisen sisarjärjestömme DTL:n toimitusjohtaja Erik Östergaard jo ennusti kansallisten kuljetusyritysten menettävän markkinat muista maista tuleville, jos asiassa ei herätä tosi toimiin. Suomessa tämä tarkoittaisi yli 100 000 suomalaista työllistävän toimialan kuihtumista kokoon ja työpaikkojen menetyksiä. Asiakkaista on hyvä aloittaa. Kun kustannukset nousevat, on itsestään selvää, että kuljetuksista maksetaan enemmän. Myös katetta pitää syntyä, kummallekin. Puhun kiivaasti japanilaisen rakkauden puolesta: valitkaa kumppaninne huolella ja ratkokaa ongelmat yhdessä. Pika-avioliitoista koituu murheita, ja jatkuvalla kilpailuttamisella ja halvoilla hinnoilla ei synny tehokkuutta eikä tuottavuutta. Kiivailen myös korkeamman moraalin perään. Jos kuljetustehtävää ei voi suorittaa lakia rikkomatta, on tehtävää muutettava, tai siitä on paras kieltäytyä. Hallituksesta jatketaan. Toimiala on pahasti harmaan talouden puristuksessa. Ulkomainen laiton tavarankuljetus, omat mustat lampaat ja muilta toimialoilta tuleva, lain porsaanreikiä hyödyntävä tavarankuljetus syö pääelinkeinon kannattavuutta. Hallitus ei voi nostaa rahtihintoja, mutta se voi vähentää kustannuksia vaikkapa alentamalla ammattiliikenteen polttoaineveroa, ja laittaa halutessaan harmaalle taloudelle stopin. Kuljetusyrityksiin päädytään. Kai se on myös itsestä kiinni, hyväksyykö huonommankin tarjouksen. Tämän alan itsetunto ei liene se kaikkein kovin. Omaan tekemiseen on uskottava ja sanottava ei, kun on sen paikka. Ja on osattava laskea omalle tekemiselle oikea hinta. Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Seinäjoella opin sen, mikä ero on suomalaisella ja pohjalaisella. Kun pohjalainen on kade, se ei ole naapurilta pois, vaan itselle myös ja vähän enemmän. Taloja, autoja ja vaurautta. Se on sitä oikeaa asennetta, mitä tämä ala tarvitsee, sitä pohjalaista kateutta. 16 Markku Sääskilahti pilkkoo polttopuut herra Majurilla. Iiro Lehtonen ISO 14001 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija: SKAL Kustannus Oy Toimitus päätoimittaja Pasi Moisio toimituspäällikkö Anneli Similä viestintäsihteeri Ulla Eskelinen toimitus@skal.fi tai etunimi.sukunimi@skal.fi Toimituksen osoite Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. (09) 478 999 fax (09) 587 8520 Vakituiset avustajat Olli Blomberg Heini Polamo Eliisa Mattila Ilmoitusmarkkinointi Reppumedia Eero Kaipainen Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. 0400 816 060 eero.kaipainen@reppumedia.fi Ilmoitustrafiikki kuljetusyrittaja@faktor.fi Ulkoasu Faktor Oy / Anu Koski Painopaikka Forssa Print keskimääräinen painos 10 000 kpl LT-levikki 8 350 kpl 2010 KANNEN KUVA Ulla Eskelinen Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 1236-066X SERTIFIOITU ORGANISAATIO 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 4
sisällysluettelo VAKIOPALSTAT Pääkirjoitus 3 Toimitusjohtajalta 4 Sisällysluettelo 5 Ajossa 6 7 Keltaiset sivut 46 47 SKAL-sivut 48 57 Svensk resumé 59 61 9 11 Tässä numerossa: 14_Kuljetusala miellettävä liiketoiminnaksi Yrittäjäveljesten Mikko ja Jaakko Yli-Hakalan uudet ajatukset ohjaavat kehitystä. 16_Puuta, pölliä ja pilkettä Metsä avautuu monimuotoisena yrittäjä Markku Sääskilahden elämässä. 18_Kuusikymppinen Lopelta Tarkkalan Kuljetus Oy:n juuret ovat syvällä Hämeessä. 22_Tavoitteena aina tyytyväinen asiakas Juha Anttila kuljettaa sokerijuurikkaita sesonkiaikaan. 30 Primula leipoo eväitä elämän nälkään ekologisesti. 24_Asiakaskontaktit ja hinnoittelu järjestykseen Oululainen kuljetusyrittäjä Hanna Kinnunen tarttui perheyrityksen ohjaksiin vuonna 2006. 28_Antti Airaksinen on Kuopion Vuoden Yrittäjä 2011 Kalakukkokaupungissa käytiin selvittämässä yrityksen menestystekijöitä. 30_Eväitä elämän nälkään Primulan Herkkutehdas on Pohjoismaiden modernein tuotantolaitos. 32_Työkalu harmaan talouden torjuntaan Tilaajavastuu.fi tarjoaa palvelun yrityksen tilaajavastuutietojen julkaisemiseen. 35_Amerikkalaisen jalkapallon harrastaja löytyi Turusta Kuljetusyrittäjä Juha Ylitupa harrasti lajia 21 vuotta. 38_Kustannusmuutokset kuorma-autoliikenteessä Kokonaiskustannukset ovat nousseet vuoden aikana keskimäärin 6,4 %. 40_Uusi kuljetusreitti Skandinaviasta Saksaan avataan vuonna 2020 Yksi maailman pisimmistä ja turvallisimmista tunneleista on suunnitteilla Tanskan ja Saksan välille. 42_Talvi tulee oletko valmis? Varaudu talven tulee oikeilla pinnoilla ja tilannenopeudella! 43_Kuljetusyritykset kaipaavat tukea liikuntaan ja työssä jaksamiseen Ilmarinen haluaa tukea asiakkaita voimaan hyvin työssään. 22 28 40 5
Ajossa Ajotuntumaa rekkasimulaattorilla Kuljetusala tarvitsee itsetunnon kohotusta, lisää näkyvyyttä ja sen kautta alalle uusia kuljettajia ja yrittäjiä. Alan vuosittaisen 4 000 hengen työvoimatarpeen täyttämiseksi työskennellään monin eri tavoin. Hyvä koulutusväline nuorille on Rekkasimulaattori. Ulla Eskelinen Itä-Suomen ammatti- ja aikuisopistoissa käytettävä siirrettävä oppimisympäristö Rekkasimulaattori esiteltiin Helsingissä Narinkkatorilla 4. 5.10. medialle, kansanedustajille ja suurelle yleisölle. Rekkasimulaattorin oppimisympäristö on suunniteltu ja valmistettu Tampereella, kertoo Team Simrac Finland Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kosonen. Siirrettävä oppimisympäristö on huomattavasti edullisempi kuin tuottavasta ajosta lainattu ajoneuvo, ja sillä voidaan antaa 20 % ajokoulutuksesta. Harjoittelusta ei synny myöskään päästöjä. Rekkasimulaattoria käyttävät Etelä-Savon ammattiopisto, Savonlinnan ammattija aikuisopisto, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä Ylä-Savon ammattiopisto. Niillä kaikilla on simulaattorin käyttöön koulutettu vastuuopettaja. Nämä oppilaitokset ovat verkostoituneet Poveri -hankkeessa, josta löytyy lisää tietoja sen omilta sivuilta www.poverihanke.fi. Rekkasimulaattorilla voidaan luoda 12 erilaista raskaan ajoneuvon käyttöliittymää. Sivupeileinä toimivat TV-monitorit, joihin heijastuu aitoa kuvaa rekan ympäristöstä. Ajo-opettaja määrittelee ajo-olosuhteet (kelin, kuorman, aikataulun jne.), jolloin jokaiselle oppilaalle voidaan luoda erilaisia, juuri hänen koulutuksessaan tarvittavia olosuhteita. Kuljetettava tavara voidaan esimerkiksi kuormata tarkoituksella väärin, jotta päästään tutustumaan haastaviin tilanteisiin. Valittavissa on manuaali- tai automaattivaihteisto. Simulaattori on sijoitettu levenevän puoliperävaunun sisään. Puoliperävaunussa on simulaattorin lisäksi luokkatila kahdeksalle hengelle. Perävaunun on valmistanut Interkori Oy Honkajoelta. 6
Ajossa Rekkasimulaattori on nuoria kiinnostava keino houkutella alalle uutta työvoimaa. Ajon jälkeen siirrytään kuulemaan opettajan palaute. SKAL Itä-Suomi ry:n kansanedustajille järjestämässä tiedotustilaisuudessa olivat mukana mm. (vas.) kuljetusyrittäjä Veli-Pekka Hämäläinen, kansanedustaja Eero Reijonen, kuljetusyrittäjä Jukka Ikonen, toiminnanjohtaja Heikki Lappalainen ja kuljetusyrittäjä Ari Karttunen. On hyvä saada ajotuntumaa jo nuorisoasteella. Hallintalaitteet tulevat tutuiksi ja päästään nopeasti ajamiseen kiinni, kehui kouluttaja Mika Mulari simulaattoria ohjausja valvontakeskuksessa. Simulaattorin luokkatilassa (vas.) projektiasiantuntija Pekka A. Antikainen ja projektipäällikkö Ossi Malhonen Etelä-Savon Ammattiopistosta sekä Teppo Nikkinen Etelä-Savon Ammattiopisto kertoivat erilaisista simulaattorin mahdollisuuksista. 7
AJANKOHTAISTA Rahtikirjauudistus voimaan 1.1.2012 Rahtikirjan yksilölliseen numerointiin siirtyminen ensi vuoden alusta lähtien on merkittävä muutos kuljetusalalla. Jatkossa yksilöityjä rahtikirjanumeroita hallinnoi ja jakaa LOGY (Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys ry). LOGY on siirtänyt aiemmin manuaalisesti hoidetun yksilöityjen rahtikirjanumerosarjojen tilauksen nettipalveluksi. Numeropalveluun kirjautuvat käyttäjät rekisteröityvät palvelun käyttäjäksi antamalla rahtikirjanumeroita tilaavan yrityksen ja yhteyshenkilön yhteystiedot. Palvelun kautta tilatut rahtikirjanumerot (11 + 1 tarkistemerkkiä) ovat yksilöityjä. Yksilöiminen perustuu rekisteröityneen käyttäjän y-tunnukseen, mikä varmistaa ettei kahta samanlaista rahtikirjanumeroa myönnetä. Lisätietoja löytyy osoitteesta http://www. rahtikirjanumerot.logy.fi ja sähköpostitse logistiikka@logy.fi. Asiakkaan ja kuljetusyrityksen käytännöistä ja järjestelmistä riippuen muutos kohdistuu yksilöllisen numeroinnin lisäksi mahdollisesti ohjelmistojen päivittämiseen uuteen numerointiin sopivaksi. Kuljetusten tilaajilta uniikki rahtikirjanumerointi edellyttää numeron noutamista yhteisestä tietokannasta ja ohjelmistojen päivittämistä uuteen järjestelmään sopivaksi. Yritysten omien ja paikoin päällekkäisten numerointien poistamisella edistetään sähköisen asioinnin käyttöä kuljetusalalla. Kuljetusketjujen tapahtumien seuranta paranee ja virhetoimitusten tai erilaisten tapahtumien todentaminen tehostuvat. Kotimaan tavarakuljetusten rahtikirjalomakkeen suunnittelussa käytetään Suomen Standardoimisliitto SFS:n julkaisemaa standardia. Standardi määrittelee painettujen lomakkeiden yleiset suunnitteluperiaatteet. Lisätietoja standardista löytyy osoitteesta http://www. sfs.fi/. SKAL Shopista saa jatkossakin rahtikirjoja. Uuden järjestelmän mukaan numeroidut rahtikirjat tulevat myyntiin lähiaikoina. IRU esittää poikkeuksia turvajärjestelmien soveltamiseen Euroopan komissio on aikoinaan päättänyt yleistä turvallisuusasetusta (661/2009) säätäessään, että kaikki ajoneuvoluokkien M2-M3 ja N2-N3 yksiköt tultaisiin varustamaan AE- BS-ja LDWS-järjestelmillä. AEBS (advanced emergency braking system) tarkoittaa käännettynä edistynyttä hätäjarrutusjärjestelmää ja LDWS (lane departure warning system) puolestaan kaistanvaihdosta varoittavaa järjestelmää. AEBS ja LDWS -vaatimukset tulisivat voimaan uusiin tyyppihyväksyntöihin 1.1.2013 ja kaikkien uusien ajoneuvojen rekisteröinteihin 1.1.2015 lähtien. Aiemmasta yksipuolisesta päätöksestä huolimatta on viime kesän ja kuluneen syksyn aikana esitetty näistä uusista järjestelmistä myös varoituksia niiden eräisiin ajoneuvoihin tai tilanteisiin sopimattomuuden johdosta. Kansainvälinen maantiekuljetusjärjestö IRU on esittänyt huolensa siitä, että syntyy enemmän kustannuksia kuin hyötyjä. AEBS Ongelmia epäillään syntyvän törmäyksen tunnistusjärjestelmän ja hätäjarrujärjestelmän välille. Suoraan vaatimuksesta pois suljettaviksi IRU esittää kevyitä puoliperävaunujen vetoautoja (M = 3,5 8,0 t), M2-ja M3-luokan linja-autoja (A), jäykällä taka-jousituksella tai hydraulisella jarrujärjestelmällä varustettuja kuorma-autoja, maastoajoneuvoja, erikoiskäyttöön rakennettuja ajoneuvoja sekä yleisesti vetoautoja, joita ei ole suunniteltu vetämään luokkien O3-O4 -perävaunuja. LDWS IRU esittää vaatimusten ulkopuolelle jätettäviksi seuraavia ajoneuvoja: N3-luokan kuorma-autot ja eräät M3-luokan bussit, koska järjestelmä ei toimisi alle 60 km/ h ajonopeudella. Samasta syystä lyhyellä säteellä toimivat ajoneuvot, kuten myös ajoneuvot, joilta ei vaadita ESP:tä (ajonvakautusjärjestelmä) tai joita ei ole suunniteltu vetämään O3-O4 -perävaunuja, tulisi vapauttaa kaistanvaihdosta varoittavan järjestelmän asennusvaatimuksesta. IRU ei ole teknistä kehitystä vastaan, päinvastoin, mutta korostaa vapaaehtoisuuden pohjalta tapahtuvaa testaus- ja kehitystyötä. Ensin tulee varmistua järjestelmien tuottamasta aktiivisen tai passiivisen turvallisuuden lisääntymisestä ennen kuin säädöksin pakotetaan testaamattomien menetelmien tai teknologioiden käyttöön. Euro VI Raskaiden ajoneuvojen päästöjä koskevan (Euro VI, 595/2009) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen aiemmin muutetusta versiosta (582/2011) on komissio antanut uuden muutosehdotuksen. Teknisiä asioita käsittelevä komission komitea TCMV puoltaa muutosta, jossa esitetään muutoksia esimerkiksi käytön aikaiselle kunnolle, päästöjä kontrolloivien laitteiden kestoiälle, ajoneuvodiagnostiikkajärjestelmälle ja ajoneuvodiagnostiikan kautta saatavaan korjaus- ja huoltotietoon. Ajoneuvovalmistajat tarjoavat jatkossa rajoittamattoman ja standardoidun pääsyn kyseisiin tietoihin myös riippumattomille operaattoreille, ei vain merkkikorjaamoille. Euro VI -vaatimukset tulevat voimaan uusille tyyppihyväksynnöille 31.12.2012 ja uusille ajoneuvoille rekisteröinnissä 31.12.2013. 8
AJANKOHTAISTA Harmaa talous Harmaa talous levittää lonkeroitaan myös kuljetusalalla. Torjuntataistelu kuitenkin jatkuu entistä järeämmin keinoin. Niistä kuultiin lokakuun lopussa Helsingin Kuljetusyrittäjien ja viranomaisten perinteisessä tapaamisessa. Anneli Similä on kuljetusalankin vitsaus Tiiviiden asiantuntijaluentojen sarjan aloitti johtaja Janne Marttinen Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksiköstä. Yksikkö on uusi ja se tekee työtään 23 henkilön voimin. Yksikön tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa aiheesta. Se myös tuottaa analyysipalveluita viranomaiskenttään. Yksikköön kuuluu henkilöitä verohallinnosta sekä yhdyshenkilöitä muista viranomaisista. Marttinen korostikin, että harmaan talouden torjuminen on pitkälti viranomaisyhteistyötä. Se tuo synergiaetuja ja tehostaa toimintaa. Tutkimusten mukaan harmaan talouden painopistealueita ovat kuljetusalalla: pimeän työvoiman käyttö ja ulkomaisten liikennöitsijöiden laiton toiminta Suomen kuljetusmarkkinoilla pimeiden kuljetuspalvelujen myynti yksityiseen liikenteeseen rekisteröidyillä ajoneuvoilla konkurssikeinottelu ja kertakäyttöyritysten hyväksikäyttö, joiden katsotaan olevan yleisempää kuin kirjanpidon ohittava myynti luvanvaraisessa liikenteessä. Selvitysyksikkö on tehnyt ns. ilmiöselvityksen ketjuyrittäjyydestä. Se tarkoittaa ilmiötä, jossa sama yrittäjä perustaa samalle toimialalle uuden yrityksen. Marttisen mukaan Suomessa syntyy aika vähän Harmaa talous puhututti HKY:n ja viranomaisten perinteisessä tapaamisessa. uutta yritystoimintaa. Noin 20 40 prosenttia uusista yrityksistä näyttäisi perustetun sellaisten yritysten jatkajiksi, jotka ovat kaatuneet verovelkoihin ja maksuhäiriöihin, Marttinen selvitti. Selvitysyksikkö julkaisee harmaan talouden Tilannekuva-julkaisua. Tilannekuvat on saatavissa www.vero.fi:stä ( http://www. vero.fi/fi-fi/tietoa_verohallinnosta/selvityksia_ja_tilastoja_harmaasta_talou(14461)). Tilannekuva II-julkaisusta löytyy artikkelit epäterveestä kilpailusta liikenteessä sekä liikennelupajärjestelmän uudistamistarpeesta. Ulkomaisen työvoiman valvonta Tarkastaja Eveliina Liiman Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelu-osastolta tarkasteli ulkomaisen työvoiman val- Noin 20 40 % uusista yrityksistä näyttäisi perustetun sellaisten yritysten jatkajiksi, jotka ovat kaatuneet verovelkoihin ja maksuhäiriöihin. 9
AJANKOHTAISTA Harmaan talouden torjuminen on pitkälti viranomaisyhteistyötä. Se tuo synergiaetuja ja tehostaa toimintaa. vontaa kuljetusalalla. Ulkomaalaistarkastukset ovat kohdistuneet tavaraliikenteen kuljetusyrityksiin, jotka työllistävät alle 10 työntekijää ja joissa on todettu paljon ongelmia. Useimmiten näissä yrityksissä ulkomaalaiset työntekijät ovat EU-maiden kansalaisia ja työsuhteessa. EU-kansalaisilta työnteko ei edellytä lupaa, mutta kansalaisuus on varmistettava ja työntekijän on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa paikallispoliisilla. Kolmansien maiden kansalaiset tarvitsevat työntekoon pääsääntöisesti työntekijän oleskeluluvan, joka on merkitty passiin. Työskentely on sallittu ainoastaan oleskelulupaan merkityllä ammattialalla. Kokki ei siis voi työskennellä kuljettajana. Liimanin mukaan venäjänkieliset ovat perustaneet useita kuljetusyrityksiä Suomeen. Myös muut kolmansien maiden kansalaiset sekä EU-maiden kansalaiset ovat perustaneet Suomeen kuljetusyrityksiä. Kuljettajat näissä yrityksissä ovat pääsääntöisesti lähtöisin samasta maasta kuin työnantaja. Ongelmista ottavat yhä enenevässä määrin työsuojeluun yhteyttä kuljettajat suoraan. Ongelmia on yleensä ilta- ja ylityökorvausten maksamisessa. Työaikakirjanpitoa ei useinkaan löydy ja myös työterveyshuolto on järjestämättä. Usein kuljettajat lähetetään kotiin odottamaan työtä, joka ei tarkoita lomautusta eikä irtisanomista, mutta palkkaakaan odotusajalta ei ole maksettu. Tilaajavastuu luupin alla Tilaajavastuulain asettamista velvollisuuksista kertoi tarkastaja Oskar Aho Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelu-osastolta. Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä astui voimaan 1.1.2007. Tilaajavastuulakia valvoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluosasto koko maassa. Tarkastajia on 12. Oskar Ahon mukaan tarkastajien määrä tulee lähitulevaisuudessa jopa tuplaantumaan. Kaikista tarkastuksista noin kuusi prosenttia tehdään kuljetusalalla. Noin 10 prosenttia näistä tarkistuksista johtaa laiminlyöntimaksuun. Laiminlyöntimaksu vaihtelee eri tekijöistä riippuen, ollen 1 600 16 000 euron välillä. Veroja kierretään ulkomaalaisilla ajoneuvoilla Tullihallituksen tullivalvontapäällikkö Erik Dannbäck kertoi, että ulkomaalaisten ajoneuvojen väliaikainen veroton käyttöoikeus on muulla kuin Suomessa toimivalla yrityksellä tai yhteisöllä. Muualla kuin Suomessa toimivana yrityksenä ei voida pitää esimerkiksi ulkomaisen yrityksen Suomessa toimivaa osastoa, tytäryritystä tai muuta vastaavaa kiinteää organisaation osaa. Dannbäckin mukaan jotkut yrittäjät pyrkivät kuitenkin saamaan epärehellistä kilpailuetua käyttämällä ulkomaisissa kilvissä olevia autoja liiketoiminnassaan ja välttelemällä autojen verotusta. Dannbäckin mukaan valtiolta jää näin vuosittain satoja tuhansia euroja tuloja saamatta. Poliisin epävirallisen arvion mukaan ulkomaisia, pidempiaikaisesti Suomessa käytettäviä ajoneuvoja on jopa 50 000, yksityis- ja yritysajossa. Raskaaseen liikenteeseen kohdistetaan jatkuvasti valvontaiskuja. Dannbäckin mukaan Venäjältä Suomeen tulevat rekat ovat edelleen huonossa kunnossa. Tulli arvioi, että kasvava tavaraliikenne pakottaa venäläiset kuljetusyritykset pitämään ulkomaanliikenteessä myös vanhempaa kalustoa. Suurimmat puutteet kalustossa ovat iskunvaimentimissa, jarruissa (35 %!) ja valoissa. Dannbäckin mukaan esimerkiksi syyskuussa tehdyssä valvontaiskussa yksikään 17:sta tarkastetusta rekasta ei selvinnyt puhtain paperein. Digipiirtureita manipuloidaan Ylikomisario Pekka Höök Helsingin poliisilaitokselta kertoi näkemyksiään luvattomasta liikenteestä Helsingin seudulla. Etenkin taksien suhteen luvatonta liikennettä esiintyy tänä vuonna on tehty jo yli 100 rikosilmoitusta luvattomasta liikenteestä alalla. Kaksikymmentä prosenttia liikenteen valvonnasta kohdistetaan raskaaseen liikenteeseen. Tänä vuonna Vuosaaren satamassa on tehty 15 valvontaiskua. Ratsioissa tarkistetaan ajo- ja lepoaikojen noudattamista, kuormansidontaa sekä ajoneuvon kuntoa. Höökin mukaan kabotaasiliikenne on vaikea valvottava. Tullilla on parhaimmat keinot siihen kameravalvonnan ansiosta. Poliisin on muutenkin helpompi valvoa laitonta liikennettä, jos se saa vihjeenä tietoonsa tarkan paikan ja ajan sekä yrityksen nimen, jota epäillään. Digipiirtureita manipuloidaan ja häiritään magneeteilla. Paikalla olleen liikkuvan poliisin Helsingin yksikön komisario Ilkka Kantolan mukaan tarkastuksissa on huomattu selviä kulumajälkiä vaihdelaatikossa, mikä viittaa digipiirturin häirintään magneetin avulla. Liikennelupien käsittelyaika pitenee Lari Leppä Uudenmaan ELY-keskuksen liikenteen lupapalveluista kertoi, että ELYkeskuksille on tavaraliikenteen lakiuudistuksessa esitetty useita toimenpiteitä harmaan talouden estämiseksi kuljetusalalla. Esimerkiksi hyvämaineisuuden piiri laajenee, joka tarkoittaa lisää tarkastustyötä ELY-keskuksille sekä samalla lupien käsittelyn pitenemistä nykyisestä. Tilaajavastuu tulee ulottumaan myös liikennelupiin. Kuljetuksen tilaajan on selvitettävä, että kuljetuksen harjoittajalla on voimassa oleva liikennelupa. Vastuu koskee ns. ammattimaisia kuljetuksen tilaajia, eli kaupparekisteriin merkittyjä elinkeinonharjoittajia, myös kuntia ja valtioita. Myöhemmin luvan voimassaolon voi tarkistaa julkisesta luparekisteristä, VALLUsta. Uusi valtakunnallinen liikenneluparekisteri VALLU otetaan käyttöön toukokuussa 2012. Siihen rakennetaan ns. julkinen osio, joka näyttää yrityksen perustiedot ja lupatilanteen. Uutta tulee olemaan vähintään kerran vuodessa tehtävät riskiluokituspäätökset kuljetusyrityksistä, joiden toiminnassa on havaittu puutteita. ELY tekee riskiluokituspäätökset poliisilta, verohallinnolta, tullilta ja työsuojeluhallinnolta saamiensa ilmoitusten sekä muun käytettävissä olevan tiedon perusteella. Riskiluokitusjärjestelmä ja kohdennettu valvonta perustuu valvovien viranomaisten väliseen aktiiviseen tiedonvaihtoon. Yrityksellä on aina oltava toimipaikka, johon valvontaviranomaiset voivat tehdä tarkistuksia. Postilokero osoitteena ei kelpaa. Työryhmä on esittänyt tavara- ja joukkoliikennelupien keskittämistä yhteen ELYkeskukseen, Etelä-Pohjanmaan ELY:yyn. Tavara- ja joukkoliikennelupahenkilöstö siirtynee 1.1.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY:n hallinnolliseen alaisuuteen. Työskentely jatkuu nykyisissä toimipaikoissa hajautettuna valtakunnallisena luparyhmänä. 10
maasta ja metsästä Mikko ja Jaakko Yli-Hakala, Kuljetusliike Hantula Ky: Kuljetusala miellettävä liiketoiminnaksi Pohjanmaalla hommat ovat niin sanotusti hanskassa. Tämä tuli todistettua ainakin rehukuljetusten osalta, kun nuoret yrittäjäveljekset Yli-Hakala tekivät selkoa yhteisesti omistamansa kuljetusliikkeen toiminnasta. Perinteitä kunnioitetaan, mutta uudet ajatukset ohjaavat kehitystä. Olli Blomberg Veljekset Mikko ja Jaakko Yli-Hakala ovat valveutuneita ja eteenpäin pyrkiviä nuoria kuljetusyrittäjiä. myös veljeksillä on vielä yksi tällainen yhdistelmä. Lisäksi heillä on kaksi kippilavayksikköä lähinnä viljan kuljetuksissa ja kaksi yksinomaan rehun kuljetuksiin tarkoitettua säiliöyhdistelmää. Erillään yrityksen ydintoiminnoista eli teollisuuden puolella liikennöidään yhdellä kemikaalisäiliöautolla. Kaikki yrityksen ajoneuvoyksiköt ovat 60-tonnisia täysperävaunuyhdistelmiä. Pituudeltaan ne eivät kuitenkaan ole moduulimittaisia, vaan tehtävän mukaan joko 20- tai 23-metrisiä. Kuljetusliike Hantula Ky on yritys, jonka käytännön toimintojen vetäjiksi seinäjokelaisveljekset Mikko (34) ja Jaakko (33) Yli-Hakala tulivat vuonna 2001. Poikien äidin isä, nyt jo edesmennyt Jaakko Hantula, päätti tuolloin luopua yritystoiminnasta. Vuodesta 2006 veljekset ovat omistaneet kuljetusliikkeen kahdestaan. Mikko aloitti yrityksessä kuljettajana vuonna 1997, Jaakko vuotta myöhemmin. Molemmat saivat raskaan kaluston kuljettajakoulutuksensa varusmiesaikanaan Vaasan rannikkopatteristossa. Mikko vastaa yrityksen kuljetusjärjestelyistä, Jaakko korjaamon ja pesuhallin toiminnasta. Mutta ristiin mennään jos on tarvis, Jaakko kuittaa. Poikien isä Esa ja nuorin veli Juho toimivat yrityksessä kuljettajina. Muita palkkasuhteisia kuljettajia on yhdeksän. Vaari aloitti maatalousalan kuljetukset yhdellä autolla Hankkijan toimeksiannosta vuonna 1975, Mikko kertoo. Jaakko täydentää saman tien, että kalustomäärää lähdettiin tarkoituksellisesti lisäämään heti, kun 1990-luvun alun liikennelupauudistus sen mahdollisti, ensin yhdellä lisäautolla ja sen jälkeen aina suhdanteiden ja kuljetuskysynnän tahdissa, enimmillään autoja on ollut kahdeksan. Rehujen ja viljojen kuljetukset ovat olleet keskeisessä asemassa koko yrityksen toiminnan ajan, vuodesta 1995 on keskitytty lähes yksinomaan niihin. Vuosien saatossa menetelmät ovat muuttuneet. Takavuosina niin suositut suursäkkitoimitukset ovat käytännössä loppuneet, mutta varsinkin kivennäisaineita toimitetaan perinteisenä säkkitavarana vielä jonkin verran. Niin sanotuilla lokeroiduilla kippilavoilla varustettua kalustoa käytetään edelleen jonkin verran rehukuljetuksissa, Vaatii osaamista Veljesten kertoman mukaan eläinrehujen kuljettaminen vaatii aivan omanlaistaan osaamista ja maatalouden eri olosuhteiden tuntemista. Sen uskoo viimeistään siinä vaiheessa, kun Mikko kertoo rehutuotteita olevan noin 60 erilaista. He itse kuljettavat vain kuivarehuja. Kuormat haetaan pääsääntöisesti Koskenkorvan rehutehtaalta. Liha- ja lypsykarjalle on omat tuotteensa, samoin lihasioille, emakoille ja porsaille sekä siipikarjalle. Myös eläinten ikä ja kasvatusolosuhteet vaikuttavat oikean rehun valintaan. Viljelijät valitsevat oikeat rehut yhdessä rehutoimittajan kanssa, me huolehdimme siitä, että juuri oikea tuote siirtyy oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikeissa määrin auton säiliöistä tilan siiloon. Rehukuljetukset muodostavat yhden niistä kuljetusmuodoista, joissa toimituksissa ei tuijoteta kellon-, vuorokauden- tai edes vuodenaikaan. Tilojen siiloissa on oltava rehua koko ajan saatavilla. Tämä asettaa veljesten mukaan haasteita 14
niin kuljetusreittien suunnittelulle kuin aikataulutukselle. Tilannetta ei lainkaan helpota se, että taustalla koko ajan kummittelee niin ajo- ja lepoaika- kuin työaikalainsäädäntö. Koska kuljetukset pyörivät periaatteella 24/7, on kuljettajan vaihto usein tehtävä jossain reitin varren levähdyspisteessä. Levännyt kuljettaja ajaa vaihtopaikalle pakettiautolla ja vapaalle lähtevä kuljettaja palaa sillä takaisin varikolle. Järjestelyähän tämä vaatii, mutta olemme saaneet sen toimimaan niin toimeksiantajaa kuin kuorman vastaanottajia tyydyttävällä tavalla, Mikko kuvailee. Kuljetusvarmuutta Yli-Hakalat ylläpitävät turvaamalla yhteen auto- ja yhteen kuormatila-/perävaunuvalmistajaan. Automerkki on ollut sama jo Jaakko-vaarin yritystoiminnan aloittamisesta lähtien, kuormatilat ja perävaunut on tilattu samalta toimittajalta vuodesta 1995. Molemmat tahot tietävät mitä me haluamme ja myös mitä me tarvitsemme. Esimerkiksi perävaunuvalmistajan suosituksesta emme aluksi valinneet vaunuihin levyjarruja. Ottamalla huomioon sen, että osa kuljetuksistamme osuu jopa aivan alimmalle tieverkolle, oli päätös silloin oikea. Nyt tekniikoiden kehittyessä on tilanne tältä osin muuttumassa, Jaakko selvittää toteamalla, että levyjarruilla voidaan saavuttaa noin 50 kg:n painonsäästö jokaista akselia kohden. Telaamalla perille Mikko kertoo alemman ja alimman tieverkon edelleen muodostavan ongelmia rehukuljetuksille, etenkin kelirikkoaikoina, mutta myös sateisina ja leutoina talvina. Useimpiin paikkoihin on vieläkin mentävä pelkällä autolla, perävaunu on jätettävä sopivaan paikkaan odottamaan. Kun vetoauton kuorma on tyhjennetty, palataan perävaunun luo, vaihdetaan kuormatilat keskenään ja ajetaan takaisin tilan rehusiilon luo, puhutaan telaamisesta. Tämä selittää sen, miksi pääteiden varsilla linja-autopysäkillä tai levähdysalueella niin usein näkee tämän alan kuljetuksille tyypillisen, varsin lyhyen täysperävaunun, jonka kylkiteksti kertoo kyydissä olevan rehua. Tällaisen turvallisen, maapohjaltaan riittävän lujan ja tasaisen jättöpaikan löytäminen voikin joskus olla työn ja tuskan takana. Monelle maatilalle eli rehutoimittajan loppuasiakkaalle rehuauto on asia, jonka puuttuminen huomataan vasta sitten, kun rehukuorma jostain syystä ei ajallaan ole päätynyt tilan rehusiiloon. Mitenkään harvinaista ei siis ole, että automme käyvät tiloilla yöaikaan, Mikko toteaa. Tästä käytännöstä johtuen rehuauton kuljettajan on tunnettava paikat, jotta hän osaa suunnistaa suoraan sen rakennuksen luo, missä rehusiilo sijaitsee. Raskaan kaluston käsittely tilojen usein niin ahtailla piha-alueilla vaatii kuljettajalta huolellista harkintaa. Syviä pyöränjälkiä ei sovi jättää jälkeensä, se ei kerro ammattitaidosta. Meillä ei ole tarvetta puhallella kuljettajien niskaan, taloon on valikoitunut hyvää ja pätevää henkilöstöä, jolle voi ohjata osan kuljetustapahtumaan liittyvästä käytännön vastuusta. Näin pitääkin olla, sillä autot lähtevät sunnuntaina maailmalle ja palaavat vasta loppuviikosta kotiin. Kaiken pitää sujua rutiinilla, johon asiakkaamme ja heidän asiakkaansa voivat luottaa. Laadulla ja omalla työllä Kaikki mitä keritään ja pystytään, tehdään itse, kuvailee Jaakko yrityksen rutiineja koskien kaluston teknistä kunnossapitoa. Usein se merkitsee sitä, että viikonloput asutaan täällä hallilla Kaluston puhtaanapito ja hygienia onkin kaikissa maatalouteen liittyvissä kuljetuksissa tärkeää. Esimerkiksi Eviran määräyksiä omavalvonnasta on noudatettava, lisäksi tulee toimeksiantajan valvonta. Riskien tunnistaminen ja tiedostaminen on kaikessa johtolankana. Kuljettajien suojavaatetus tietyissä tehtävissä on itsestään selvyys, samoin desinfiointiaineen sumutus renkaisiin, lokasuojiin ja Mikko hoitaa kuljetukset, Jaakko huollot, mutta toistensa tehtäviä ei vierasteta. purkuletkuihin sekä kuljettajan jalkineisiin ja ohjaamon jalkatiloihin tilalta lähdön jälkeen, mikäli olosuhteet tilalla sitä edellyttävät. Veljekset ovat huolellisen harkinnan jälkeen ylläkuvatut menetelmätavat omaksuneet ja rutiinit yritykseensä valinneet. Kuljetusyrityksen kulurakenteen määrittely juuri oikeaksi suoriteala huomioiden vaatii paneutumista. Oma työ ei kuitenkaan aina ole halvin vaihtoehto, mutta joskus ainoa. Pitää siis aina fundeerata mikä on oikea ratkaisu, Jaakko filosofoi. Suurta apua me olemme saaneet Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Seppo Toloselta. Hän tuli henkilökohtaisesti perehtymään toimintaamme ja oli kokonaisen päivän irtorehuauton mukana saadakseen kuvan kokonaisuudesta. Sen jälkeen olikin paljon helpompaa vertailla kuluja ja menoja keskenään. Veljekset ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että vaikka omalla työllä se oma yritys rakennetaan, asiantuntijoita kuitenkin aina tarvitaan. Mikko ja Jaakko Yli-Hakala painottavatkin, että kuljetusala on miellettävä liiketoiminnaksi siinä missä mikä tahansa muu liiketoimi. Kuljetusliike Hantula Ky Kuormaa maatilalle viedessään rehuauton kuljettajan pitää olla varautuneena mitä erilaisimpiin olosuhteisiin. Omistajat: Kotipaikka: Suoriteala: Kalustoa: Henkilöstö: Liikennettä: Mikko ja Jaakko Yli-Hakala Seinäjoki Rehun ja viljan sopimuskuljetukset 6 täysperävaunuyhdistelmää 13 omistajat mukaan lukien Pohjanmaa, Lounais- ja Etelä-Suomi 15
maasta ja metsästä Puuta, pölliä ja pilkettä Metsä avautuu monimuotoisena yrittäjä Markku Sääskilahden elämässä. Se antaa niin elannon kuin sisältöä vapaa-aikaan. Teksti Aksana Kurola Kuva Antti Kurola Iloinen, viisissäkymmenissä oleva rovaniemeläinen yrittäjä Markku Sääskilahti astelee vastaan. Hänestä näkee, että elämässä on kaikki hyvin. Into loistaa silmistä ja olemuksessa on vireyttä. Työn monipuolisuus ja haasteellisuus sekä onnistunut vapaa-ajan vietto pitävät yllä positiivista elämänasennetta. Mies viihtyy metsässä niin työssä kuin vapaa-aikana. Ainoa toive on, että pysyisi terveenä: Silloin jaksaa tehdä! Läheltä ja kaukaa Sääskilahdella on neljä kuorma-autoa ja sora-auto. Nykyään 70 prosenttia ajoista on puutavaraa. Työmaa kattaa pinta-alallisesti lähes puolet Suomesta. Tavaraa kuljetetaan koko Lapin läänin ja osittain Oulun läänin alueelta. Puutavaraa viedään Tervolan sahalle, Metsä-Botnian ja Stora Enson Kemin tehtaille sekä Ruotsiin Karlsborgin tehtaalle ja Rolfin sahalle. Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä kauaksi. Yrittäjän autot kuljettavat Rovaniemen kaupungille risua ja energiapuuta. Luonnollisestikin risuajoa on vain lähialueilla, kuitupuuta vähän pidemmältäkin matkalta. Ajatella pitää Sääskilahti tietää kuljetusyrittäjänä metsäteiden haasteellisuuden. Metsässä pitää ajatella kaikkea mitä tekee. Kun saapuu uudelle työmaalle on parempi tarkastaa paikat ensin. Jos vain hosuu, särkyy autot. Kun Pellon perälle tuli uusi savotta, Sääskilahti kävi siellä ensin parantamassa tietä. - Ei siellä nyt ollut kuin pari kolme kantoa, mutta niin pahalla paikalla, että kun kärryn oikaisee, niin se on renkaan menoa. Sellaista kun ei hoksaa, ja painaa menemään, niin silloin sitä tulee vahinkoa. Autoilla ajetaan välillä hurjiinkin paikkoihin maastoon. Eihän niitä ole tarkoitettu metsäkoneiksi, mutta välillä tuntuu, että sitä ne melkein ovat. Toisinaan on ollut mahdoton mennä ja on joutunut peruuttamaan pidemmältäkin. Pohjoinen ulottuvuus Sääskilahti on ikänsä ollut pohjoisessa, ja pitää elinoloja hyvinä. Mukavaa täällä on Ruska-aikana varsinkin, kun on komeat maisemat. Yöl- 16
Ekologisuus on yhtä kuin hyvä talous ja ilman muuta kannattavaa, sillä polttoaineen kulutus on kallein maksuerä tällä hetkellä. Markku Sääskilahti, 52 vuotta Yrittäjä, Rovaniemi Perhe: Markku Sääskilahti asuu vaimonsa kanssa Rovaniemen Saarenkylässä. Hänellä on kolme lasta ja neljä lastenlasta. Harrastukset: Metsästys ja kalastus Lempiruoka: Hirvi- ja poronkäristys pottumuusin kera Tulevaisuuden toive: Terveenä kun pysyisi, sehän se kaikkein parasta olisi. Sääskilahdelle on kunnia-asia, että hänen autonsa ovat hyvässä kunnossa ja niillä ajetaan taloudellisesti. lä kun sattuu revontulet loistamaan, niin niitä on mukava katsella. Ja se on hienon näköistä, kun on tyven järvi, aamuaurinko paistaa ja ajelee menemään. Nyt yrittäjä odottaa, että talvi tulee ja sen myötä pakkaset. Nyt on kaikista huonoin vuodenaika. Kun vettä sataa, ovat tiet pehmeitä ja liikkuminen metsässä on hankalaa. Jo viiden asteen pakkanen kuivaa maastot, jolloin koneet pystyvät taas liikkumaan. Talven kylmimpinä päivinä ja pahimmilla liukkailla Sääskilahden autot eivät ole ajossa. Kun on 30 astetta pakkasta laitetaan autot seisomaan, koska muuten kylmä rikkoo ne. Vuodessa näitä päiviä kertyy korkeintaan viidestä kymmeneen. Myöskään pääkallokeleillä ei liikuta. Jos yksikin auto pyörähtää ympäri, niin siitä tulee kallista. Kuljettajan haasteena ovat myös porot, jotka erityisesti talvella viihtyvät tiellä. Tänä vuonna on onneksi kolareilta vältytty. Maantiellä on tärkeää ennakoida, erityisesti kun näkee poroja. Jos poron pää on alhaalla, niin ei siinä mitään, mutta jos päät ovat ylhäällä ja sarvipäitä on kahta puolen tietä niin pitää hiljentää. Ekologista ajoa Sääskilahdelle on kunnia-asia, että hänen autonsa ovat hyvässä kunnossa ja niillä ajetaan taloudellisesti. Yrittäjän autot ovat saavuttaneet luottamuksen myös Ruotsin poliisilta, joka ei turhaan pysäyttele tuttuja autoja. Sääskilahti kehuu Ruotsin hintaleikkureita. Siellä ei makseta yli 63 tonnin kuormasta. Ylikuormien välttämisen ansiosta ajoneuvot kestävät paljon paremmin. Sääskilahti huomaa ekologisuuden taloudellisuutena. Yrittäjä huolehtii ekologisesta ajosta kouluttamalla kuljettajansa kahden vuoden välein. Polttoaineen kulutus putoaa 3-5 litralla sadalla kilometrillä. Kun vuorokaudessa tulee noin tuhannen kilometriä ajoa autolle, kertyy siitä ihan merkittävä säästö. Ekologisuus on yhtä kuin hyvä talous ja ilman muuta kannattavaa, sillä polttoaineen kulutus on kallein maksuerä tällä hetkellä, Sääskilahti huomauttaa. Metsässä tulee tarvottua Sääskilahti ei tyydy pysymään vain kuljetusalalla. Mies on juuri tullut Sallasta pelkkähirsimökkiä pystyttämästä. Yrittäjän leipä koostuu ajoista ja mökkien pystytyksestä sekä metsän ostoista ruotsalaisille sahoille. Kyllä minä metsällä liikun melko paljon joka viikko. Se on vähän niin kuin vastapainoa tälle työlle. Luulisi, että vuorokauden tunnit olisi jo täytetty, mutta Sääskilahti ehtii vielä olemaan järjestötoiminnassa Pohjois- Suomen Puutavarajaoston johtoryhmässä, Lapin liikenneyrittäjissä ja Rovaniemen autoilijoissa. Sääskilahti järjestää myös aktiviteettitoimintaa eläkeläisille. Joskus miehet lähtevät kyytiläisiksi. Heistä on hyvää juttuseuraa ja heihin voi luottaa, ovathan he tehneet oman leipätyönsä samalla alalla. Kaikesta huolimatta Sääskilahdelle jää vapaa-aikaakin. Silloin hän metsästää tai kalastaa. Tulvan aikaan hän nosti Ounasjoesta 14,5 kiloisen hauen. Hirvenmetsästyskin on tullut aloitettua Ruotsin puolella jo hieman aiemmin kuin Suomessa. Sääskilahti esittelee meille vielä samaa vuosikertaa olevan traktorinsa herra Majurin, jonka avuin mies pilkkoo polttopuut omaan tarpeeseen. 17
maasta ja metsästä Finnforestin Rengon sahalla Tarkkalan kolme pyöräkuormaajaa hoitavat tukkien koneurakoinnin. Tarkkalan Kuljetus Oy Kuusikymppinen Lopelta Tarkkalan Kuljetus Oy:n juuret ovat syvällä Hämeen metsäteollisuuden kuljetuksissa. Niitä on hoidettu jo 60 vuotta ammattitaidolla. Ulla Eskelinen Lopella pienessä Topenon kylässä asuvat melkein kaikki Tarkkalan yrittäjäperheen jäsenet. Suuri osa heistä myös työskentelee perheyrityksessä. Tarkkalan Kuljetus Oy on nykyisin keskittynyt sahojen sivutuotekuljetuksiin. Hakkeen ja purun lisäksi kuljetetaan mm. keräyspaperia ja biopolttoaineita. Yrityksen alkutaipaleella kuljetettiin myös raakapuuta vuoteen 1984 saakka. Tarkkalan Kuljetuksen perusti 1951 Längelmäeltä Topenolle muuttanut Pekka Tarkkala, jonka lapset ovat nyt yrityksen johdossa. Taloushallinnon asioista vastaa Seppo Tarkkala ja toimistoa Topenon kylällä hoitaa sisarussarjan nuorimmainen Seija Ranta. Reijo Tarkkala vastaa kalustosta ja on liikenteestä vastaava johtaja. Pentin toimenkuvaan kuuluu osallistua kaikkeen mahdolliseen. Veljesten lapsista yrityksen palveluksessa on neljä poikaa. Topeno on niin pieni kylä, ettei täällä enää ole palveluja, mutta suurin osa perheestämme viihtyy täällä edelleen. Ne kauemmaksikin muuttaneet ovat pysytelleen pääosin Lopella. Välillä tuntuu, että olemme täällä Topenon kylässä liki metsässä, mutta todellisuudessa ympärillä oleviin kaupunkeihin on hyvät tiet ja välimatkat eivät tunnu pitkiltä, kertoo Reijo Tarkkala suvun kotikonnusta. Yhdessä vietettyjen tuntien aikana selviää, että veljekset Reijo ja Seppo ehtivät myös maatöihin. Perunaa on nostettu koko talveksi ja vähän ylikin, myös syksyn kynnöt on jo tehty. Pitkäaikaisia asiakassuhteita Sateisena haastattelupäivänä Tarkkalan Kuljetus Oy:ssä on juuri käyty kuljetussopimusneuvottelu Metsäliiton kanssa. Neuvottelussa päästiin molempia osapuolia miellyttävään kompromissiin ja tehtiin sopimus puoleksitoista vuodeksi. Muuttuvat tilanteet sopimuskauden aikana voidaan hoitaa tämän jälkeen pitkälti puhelimitse, kertoo Metsäliiton sivutuotepäällikkö Sakari Mäki-Kojola neuvottelun jälkeen lounaalla. Pekka Tarkkalan vierellä Topenon toimistolla yrityksen 50- ja 60-vuotisjuhlien kunniaksi saadut kilometripylväät. Tarkkalan Kuljetuksen suurimmat asiakkaat ovat Metsäliitto ja Versowood Oy. Yhteistyö Paloheimo Oy:n Riihimäen sahan kanssa alkoi jo vuonna 1953. Yrityskauppojen kautta saha kuuluu nykyisin Versowood konserniin ja yhteistyö jatkuu edelleen. Yrityksen toimitusjohtaja Ville Kopra kertoo sahatavaran myynnin suju- 18
Versowood Oy:n Riihimäen sahan hakesiilolla vasemmalta Petri Tarkkala, Metsäliiton Sakari Mäki-Kojola, Seppo ja Reijo Tarkkala sekä Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra. Yhden auton hakekuorman lastaus ja purkaminen kestävät yhteensä noin 40 minuuttia. Me hoidamme myös eri energiayhtiöiden lämpövoimalaitosten siilojen valvontaa ja huolehdimme niihin kuormat oikeaan aikaan, kertoo Reijo. Tarkkalan Kuljetuksen 60-vuotisjuhlaa vietettiin Riihimäen hallilla 19.8.2011. Kuvassa vasemmalta Tero, Reijo, Pentti, Pekka, Petri, Seppo, Mikko ja Antti Tarkkala. Takana Chevrolet vm. 1947. Samanlaisella autolla Pekka aloitti halkojen kuljetukset aikanaan. neen keväällä hyvin, mutta kesällä alkoivat puheet uudesta lamasta, joka näkyy myös heti sahateollisuuden tuotannossa. Tulevaisuus näyttää kuitenkin jo vuoden 2013 osalta paremmalta. Tarkkaa kuljetusten ja energiatalouden seurantaa Tarkkalan Kuljetuksen autot ajavat 60 65 kuormaa vuorokaudessa. Tavaraa siirtyy 2000 2500 tonnia päivässä. Ympäri vuorokauden ajavan kaluston liikkeitä seurataan toiminnanohjausjärjestelmällä. Tekstiviestipohjaiset ohjeet kuljettajille lähetetään suoraan autoihin, joista kuormatiedot siirtyvät taloushallinnon järjestelmään kaksi kertaa vuorokaudessa. Myös polttoaineen kulutusta ja päästöjä seurataan erittäin aktiivisesti. Vuonna 2001 Hämeen Ympäristökeskukselta tuli yritykselle kunniamaininta nimenomaan liikenteen ympäristöhaittojen vähentämisestä. Tarkkalan hallilta on vuokrattu tilat myös Kaipolan tehtaan keräyspaperin välivarastoksi. Bioenergiapuu käyttöön entistä paremmin Yrityksen liikevaihdosta 20 % koostuu nykyisin biopolttoaineiden kuljetuksista. Bioenergiapuun käyttöä voisi lisätä lämmityksessä vieläkin enemmän. Nykyisin esimerkiksi suurimmilla sahoilla on omat lämpölaitokset. Niistä saadaan puutavaran kuivatukseen ja työtilojen lämmityksen tarvittava sähkö. Ylijäävä osa menee kaukolämpöverkkoon. Perheyrityksen jatkuvuus vankalla pohjalla Tarkkalan nuorempi sukupolvi on tullut mukaan työhön perheyritykseen monen eri reitin kautta. Mikko tiesi heti haluavansa alalle, Antti kouluttautui puusepäksi, mutta kun niitä töitä ei löytynyt tuli kuljettajaksi firmaan. Petri harkitsi omaa valintaansa pitkään, mutta hankki lopulta aikuiskoulutuskeskuksesta pätevyyden työhön. Tero opiskelee tietotekniikkaa, mutta osallistuu loma-aikoina taloushallinnon tehtäviin ja ajaa myös yhdistelmiä. Vaikka meitä on täällä monta, emme oikeasti törmää päivittäin toisiimme, naureskelee Reijo kun jätämme Mikon ja Petrin hoitamaan ajojärjestelytehtäviään. Tarkkalan Kuljetus Oy Perustettu: 1951 Kalusto: 11 yhdistelmäajoneuvoa ja 6 pyöräkuormaajaa Henkilökunta: 38 henkilöä Toimitilat: toimisto Lopella, huolto- ja varastohalli Riihimäellä Suoriteala: sahateollisuuden sivutuotekuljetukset Toiminta-alue: eteläinen Suomi, likimain Kaskinen-Jyväskylä-Imatra -linjan eteläpuolella 19
maasta ja metsästä Tavoitteena aina tyytyväinen asiakas Sokerijuurikassesonki on lokakuun alussa kovimmillaan. Juurikkaita kuljetetaan lähes tauotta Säkylässä sijaitsevalle tehtaalle, jossa tapahtuu jalostus hienosokeriksi teollisuuteen ja kuluttajille. Kuljetusliike Juha Anttila Taivassalosta on yksi monista Länsi-Suomen kuljetusyrittäjistä, joka kuljettaa sesonkiaikana juurikkaita. Eliisa Mattila uha Anttilan yritys on ollut toiminnassa kolmen sukupolven ajan. Juhan J isoisä aloitti toiminnan 73 vuotta sitten. Maatalouskuljetukset Raision tehtaalle ovat tällä hetkellä yrityksen suurin työllistäjä. Enimmäkseen kuljetetaan viljaa ja lannoitteita. Syksyllä muiden kuljetusten päälle tulevat sokerijuurikasajot. Tällä hetkellä yrityksessä on 3 autoa ja 2 kuljettajaa, joista toinen on Juhan oma poika. Hän on ollut mukana toiminnassa puolitoista vuotta, heti ajoneuvoyhdistelmäkortin saatuaan. Tulevaisuuden suunnitelmissa on, että yritys siirtyisi hänen nimiinsä. Ammattikoulussa vain puolitoista päivää Juha Anttila on tiennyt pikkupojasta asti mitä tulee tekemään isona. Hän ehti käydä ammattikoulua vain puolitoista päivää. Toisena koulupäivänä ruokatunnin jälkeen Juha päätti, että kyllä tämä on nähty. Kotiin hän uskalsi mennä vasta, kun oli käynyt kysymässä entisestä kesätyöpaikasta trukkikuskin työpaikkaa. Juha kertoo ajamisen olevan hänelle elämäntapa. Pitkät ajomatkat ja poissaolot kotoa kuitenkin vaativat perheeltä paljon. Verkostoitunut kyllä-mies Juha haluaa palvella asiakkaitaan aina mahdollisimman hyvin. Hänen poikansa on tuskaillut, kuinka Juha aina sanoo asiakkaalle kyllä, vaikka kiirettä olisi. Juha kuittaa huolen sillä, että aina jostain löytyy auto hoitamaan keikan ja näin saadaan asiakas tyytyväiseksi. Juhalla onkin hyviä yhteistyökumppaneita, joille voi tarvittaessa antaa keikan. Seuraavalla kerralla, kun toisella on kiire, Juha vuorostaan auttaa häntä. Yhteistyökumppanit auttavat myös kustannustehokkaissa kuljetuksissa. Joskus on helpompi soittaa yhteistyökumppanin lähellä oleva auto hakemaan kuorma, kuin lähteä itse ajamaan tyhjällä autolla paikan päälle. Muiden yrittäjien kanssa verkostoituminen ei ole koskaan itseltä pois, Juha kannustaa. Makeaa tehtaan täydeltä Säkylässä sijaitseva Sucros Oy:n tehdas on Suomen ainoa juurikassokeritehdas. Kuljetusrinki, jossa Juha Anttila on mukana, ajaa päivittäin sokerijuurikkaita tehtaalle 6 7 kuormaa. Juurikkaan viljely keskittyy melko lähelle tehdasta, keskimääräinen kuljetusmatka on 90 kilometriä. Sesonkiaikana riittää kiirettä, sillä muutkin päivittäiset ajot pitää hoitaa juurikkaiden kuljetusten lomassa. Sucros Oy:n tehtaalla tuotetaan 45 % Suomen markkinoille menevästä sokerista. Yhdestä kilon juurikkaasta saadaan 150 grammaa sokeria ja esimerkiksi 5 keskimääräisen käyntipäivän aikana sokeria tuotetaan yhteensä 5 500 tonnia eli 1 kilon sokeripaketti jokaiselle suomalaiselle. Sokerijuurikkaista hyödynnetään lähes kaikki mitä siitä saadaan irti. Sokerin jalostuksessa jäänyt juurikasleike kuivataan ja se menee karjan rehuksi. Kivet ja multa ovat ainoa asia, jota ei jalostuksessa hyödynnetä, kertoo viljelypäällikkö Tero Tanner. Tehdas toimii kolmessa vuorossa ja vuorokauden aikana juurikkaita tulee 250 kuormaa eli noin 8 500 tonnia. Tehtaan käyntikausi on noin 80 90 päivää ja välikauden aikana sitä huolletaan, kunnostetaan ja uusitaan seuraavaa sesonkia varten. Rohkeasti korottamaan omia hintoja Kustannusten nousu ja niiden siirto omiin hintoihin on Juhan mukaan paljon yrittäjästä itsestään kiinni. Ei kukaan asiakas tule sinulle itse tarjoamaan korkeampia hintoja, ne pitää itse uskaltaa pyytää, Juha painottaa. Juha käskee niitä ihmisiä katsomaan peiliin, joiden mielestä SKAL ei tee asialle mitään. Ei SKAL voi olla mukana jokaiselle jäsenelle neuvottelemassa hintoja kohdilleen. Oma syy, jos ei itse sido rahtihintoja indeksiin. Juha ajattelee monia uudistuksia positiiviselta kantilta. Hänen mielestään esimerkiksi ammattipätevyydessä ja siihen liittyvissä koulutuksissa ei ole mitään ihmeellistä. Eihän millekään muullekaan alalle pääse ilman koulutusta, hän kuittaa. Työaikalaki kuitenkin tuottaa Juhalle ylimääräistä huolta. Moni käytännön asia on vaikeutunut työaikalain uudistuessa. Juhan mielestä kuljetusyrittäjänä on mahdotonta toimia kellontarkasti nykyisen työaikalain säätelemissä puitteissa. 22
Muiden yrittäjien kanssa verkostoituminen ei ole koskaan itseltä pois. Uusi kuorma on taas lastattu ja matka kohti Säkylää alkaa. Ei kukaan asiakas tule sinulle itse tarjoamaan korkeampia hintoja, ne pitää itse uskaltaa pyytää. 23
Kilpailu ulkomaisten yritysten kanssa kansainvälisistä kuljetuksista ei ole Oulussa niin kovaa kuin etelämpänä Suomessa, koska ulkomainen kalusto ei täysin sovellu pohjoisille leveysasteille, toteaa Hanna Kinnunen. 24
Asiakaskontaktit ja hinnoittelu järjestykseen Nuori, perheellinen, energinen, harkitusti sanaileva ja rauhallisesti esiintyvä kuljetusyrittäjä Oulusta on pohtinut paljon kuljetusalalla menestymisen keinoja. Ulla Eskelinen Kuljetusyrittäjä Hanna Kinnunen on johtanut Kuljetusliike Kinnunen Oy:tä vuodesta 2006, jolloin yritys siirtyi hänelle sukupolvenvaihdoksessa isältä Sakari Kinnuselta. Sakari on nyt osaaikaeläkkeellä, mutta myös osa-omistajana yrityksessä. Hänen ammattitaitoaan ja mielipiteitään tarvitaan usein ja hän myös tuuraa Hannaa toimistotöissä. Monen ammatin kautta kuljetusyrittäjäksi Hanna Kinnunen työskenteli jo kouluaikoina kesäisin Oulussa monessa eri työssä. Tutuiksi tulivat muun muassa sairaalan kanttiini, myymälässä työskentely ja kuntosaliohjaaminen. Omassa yrityksessä hän aloitti perinteisestä autojen pesusta 14-vuotiaana. Myöhemmin hän huolehti laskutuksesta ja palkanlaskennasta, myös asuessaan Turussa. Hanna opiskeli Turun Ammattikorkeakoulussa yrittäjyyden tradenomiksi. Opiskelurahaa hän tienasi ravintola-alan töissä. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli ensin matkaoppaana Kreikassa ja Espanjassa, sitten Stockmannilla hallinnollisissa tehtävissä ja viimeksi Lindorffilla jälkiperinnässä. Turussa vietettyjen seitsemän vuoden jälkeen oli tarpeeksi ikävä Ouluun ja olin saanut rauhassa harkita perheyrityksen jatkamista. Päätin aloittaa kuljetusyrittäjänä, mikä ilahdutti isääni kovasti, Hanna perustelee päätöstään. Naisena kuljetusalalla Positiivista palautetta olen saanut ja kannustusta myös siihen, että asioille tulee erilaisia katsontakantoja. Minulle on jopa sanottu valintani olevan hatunnoston arvoinen. Paikka on kuitenkin pitänyt ansaita kovalla työllä. On ollut kiva näyttää epäilijöille, hymyilee Hanna säteilevästi. Turun Ammattikorkeakoulussa Hanna opiskeli yrittäjyyden linjalla ja ehti miettiä yrityksen tulevaisuutta. Kaikilla linjan opiskelijoilla oli perheyritystausta ja opiskeluun liittyvät strategia- ja analyysitehtävät liittyivät aina omaan yritykseen. Hannan uudistukset Etäisyys teki hyvää, sillä kauempaa katsottuna huomasi selkeästi, että yrityksemme pitää vastata paremmin nykyajan haasteisiin. Yritystä ei pyöritetä enää ratin takaa ja on hyvä pitää oma perhe-elämä erillään työstä, Hanna kertaa mietteitään. Ensimmäisiä konkreettisia uudistuksia sukupolvenvaihdoksen jälkeen oli, että yritykselle perustettiin erillinen toimisto. Se auttoi työ- ja kotiasioiden pitämisessä erillään. Ihan täydellinen ero ei ole, sillä toimisto on paritalossa, jonka toisessa päässä asuu isoisä Eino Kinnunen, joka alun perin perusti kuljetusyrityksen vuonna 1949. Isoisä käy lähes päivittäin vaihtamassa kuulumisia. Oman kotitaloni pihapiirissä on myös autojemme varikko. Olen kuitenkin niin tottunut siihen, että autot lähtevät ja tulevat, etten aina edes huomaa jonkun palauttaneen auton ajosta, vaan saatan soitella perään ja kyselen milloin olet tulossa keikalta, Hanna nauraa. Heti aloittaessaan kuljetusyrittäjänä Hanna päätti ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä asiakkaisiin. Säännöllinen yhteydenpito luo hyvän pohjan asiakaskontakteille. Hän tapaa säännöllisesti kaikkia kotimaisia asiakkaitaan ja on vieraillut myös Virossa ja Venäjällä asiakkaiden luona. Tartuin myös yrityksen näkyvyyteen eli uudistin lomakkeiden, käyntikorttien ym. työvälineiden graafisen ulkoasun. Myös kotisivu muokattiin yhteneväksi yrityksen muuhun ulkoasuun. Henkilöstöpuolella olen aloittanut henkilökunnan virkistyspäivät, joiden sisältö vaihtelee kokouksista vapaa-ajanviettoon. Viimeksi pesimme lauantaipäivänä yhdessä yrityksen autot ja menimme sen jälkeen ulos syömään. Hinnoittelulla kannattavaksi Tilanne on kansainvälisen liikenteen kuljetusyrityksille, niin meille kuin muillekin, huolestuttava. Emme voi kilpailla kuljetuksen hinnalla muiden maiden kuljetusyritysten kanssa. Varsinkin virolaiset, puolalaiset ja venäläiset hinnoittelevat työn todella alle kannattavuusrajan. Mutta onneksi meillä on kilpailukeinoinamme luotettavuus, taloudellinen vakavaraisuus, pitkä kokemus, toimintavarma kalusto, ammattitaitoiset kuljettajat ja pitkät asiakassuhteet. Vihreillä arvoillakin voi saada asiakassuhteen pysymään, Hanna muistuttaa. Meillä ei enää anneta yksittäiselle kuljetukselle hintaa, laskematta ensin, että siitä myös tulee jäämään jotain itsellekin. Valitettavasti työtarjous hyväksytään monessa yrityksessä edelleen ottamatta huomioon muuttuvia kustannuksia, eli ns. könttähintana. Hanna Kinnunen Syntynyt: 1.11.1977 Oulussa Perhe: avomies ja 4-vuotias poika Ammatti: kuljetusyrittäjä Ajokortti: ABC Harrastukset: moottoripyöräily, hiihtäminen, showtanssi, ulkoilu Paras paikka maailmassa: koti Lempiruoka- ja juoma: kreikkalainen ruoka ja vesi Meillä on kilpailukeinoinamme luotettavuus, taloudellinen vakavaraisuus, pitkä kokemus, toimintavarma kalusto, ammattitaitoiset kuljettajat ja pitkät asiakassuhteet. 25
Olen lisännyt meillä kaikkiin pitkäaikaisiin kuljetussopimuksiin polttoaineklausuulit. Samoin sopimuksissa mainitaan aina vapaa purku-/lastausaika ja veloitus ylimeneviltä tunneilta maksettavasta korvauksesta. Yksittäisiin, sähköpostilla sovittaviin tarjouksiin olen lisännyt maininnan siitä, paljonko polttoainelisä on tarjouspäivänä. Kummiyrittäjä Hanna on mukana SKAL:n luomassa kansanedustajien kummiyrittäjä -ryhmässä, jossa kukin yrittäjä solmii henkilökohtaisen yhteyden nimettyyn kansanedustajaan. Hanna on ollut puhelimitse yhteydessä Tytti Tuppuraisen (SDP) kanssa muutaman kerran, ja ensimmäinen tapaaminen on sovittu lokakuun lopulle. Hanna haluaa korostaa yhteydenpidossaan erityisesti sitä, että suomalaisen kuljetusyrittäjän on pystyttävä nykyisessä tilanteessa säilyttämään kilpailukykynsä, eli yrittäjille ei saa lisätä enää kustannuksia. Jollain keinolla, esimerkiksi tietulleilla, on tiestönkäytöstä kerättävä varoja valtiolle ulkomaalaisilta yrityksiltä, jotka ajavat Suomessa. Suomalainen yrittäjäkin joutuu ulkomailla maksamaan teiden käytöstä. Hanna uskoo, että yhteydenpito kansanedustajiin on pitkällä tähtäimellä tärkeää edunvalvontatyötä. Hän on myös sitä mieltä, että kuljetusalalla pitää opetella toimimaan sen kanssa mitä on. Ei kannata purnata joutavia. Käytetään sekin aika vallitseviin lakeihin ja säädöksiin sopivien sopeutumiskeinojen etsimiseen sekä suomalaisiin asioihin, joihin voimme vaikuttaa, kuten esimerkiksi pätevän työvoiman saamisen varmistamiseen ja sakotuskäytännön muuttamiseen. Koulutukseen tukea Kuljetusalan profiilia on nostettava, meidän on oltava näkyvämpiä. Yhteiskunta voisi myös tukea alalle kouluttautumista. Koska Kuljetusliike Kinnunen Oy ammattiajokortin voi saada vasta 20-vuotiaana, ehtii moni nuori valita jo jonkun muun nopeammin työelämään johtavan ammatin. Meillä on tällä hetkellä yksi henkilö oppisopimuskoulutuksessa ja hyviä, joskin kalliita, kokemuksia tällaisesta työvoiman hankinnasta on jo aiemmilta vuosilta. Hanna haluaa myös kehittää itsenään yrittäjänä ja hankkia uusia ideoita. Hän on juuri aloittanut kaksi vuotta kestävän yrittäjien Perustettu: 1949 Suoritealat: - ulkomaanliikennettä Eurooppaan ja Venäjälle - kappaletavara-, kontti-, lämpösäädellyt- ja erikoiskuljetukset - pikarahtikuljetukset Eurooppaan ja Venäjälle - jakelukuljetukset - kaluston vuokraus yrityksille Kalusto: 5 vetoautoa, 8 puoliperävaunua, pakettiauto, johon 2 kapellikärryä Henkilökunta: 8 kuljettajaa Oulussa toimintaympäristö on rento ja meillä on kattava verkosto ja paljon hyviä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa keskustella alan asioista ja joilta saa apua sekä neuvoja tarvittaessa. emba koulutuksen, vaikka häntä hieman hirvittääkin missä välissä opinnot hoitaa. Se on kuitenkin vain järjestelykysymys. Stressinhallintaa ja perhe-elämää Hanna on aina harrastanut paljon liikuntaa, joka pitää hänet hyvässä kunnossa ja laukaisee stressin. Lajeista ovat jäljellä nykyisin moottoripyöräily, hiihtäminen, showtanssi ja ulkoilu. Harrastuksia olen joutunut viime vuosina vähentämään, mutta siitä olemme pitäneet kiinni, että kerran tai kaksi kertaa vuodessa lomailemme ulkomailla perheen kesken, koska siellä voi todella erkaantua töistä. Seuraavaksi lähden lomalle Turkkiin poikani kanssa kahdestaan, koska mieheni työpaikalta ei loma nyt järjestynyt. Meidän perheessä perinteiset miesten ja naisten roolit työmarkkinoilla ovat hauskasti päälaellaan, avomieheni on lastentarhanopettaja, Hanna paljastaa. 26