Nykytilanne Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2010

Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 1 Nykytilanne Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2010 Museo Tilat m2 Vuokrat /vuosi /m2 Menot vuonna 2010 Tulot vuonna 2010 Henkilöstökulut Toimintamenot Menot yht Vos Jkl osuus Muu avustus Jyväskylän taidemuseo 626 102 284 308 336 981 55 632 67 557 - Kauppakatu 23 (Holvi, näyttelytilaa) 1 133 179 190 13,2 - Tietotalon museotilat (työtilat) 372 55 238 12,4 - Grafiikkakeskus (Galleria Harmonia) => Veturitalleille 2012 600 58 366 8,1 - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) 296 37 836 10,7 Keski-Suomen museo 909 409 234 604 640 263 43 187 160 386 - Museon näyttelytilat 2 526 294 995 9,7 - Tietotalon museotilat (työtilat) 764 114 140 12,4 - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) 1 867 266 700 11,9 - Erillismuseot ja kohteet yhteensä 1 681 114 865 5,7 - Vanhat poistuvat varastot 37 731 Omatoiminen tuotto Tulot yht Suomen käsityön museo 666 699 246 977 438 075 244 500 104 518 - Kauppakatu 25 1 750 270 089 12,9 - Konservointikeskus (Salmiranta, osuus) 458 66 600 12,1 - Konservointikeskus (Salmiranta) 292 51 072 14,6 Yhteensä 11 739 1 546 821 2 202 210 765 889 4 514 920 1 415 319 2 423 821 343 319 332 461 4 514 920 %-osuus 34 % 49 % 17 % 100 % 31 % 54 % 8 % 7 % 100 % Menot yhteensä vuonna 2010 4 514 920 - laskelmat pohjautuvat vuoden 2010 tilinpäätökseen

Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 2 A Toiminta jatkuu nykyiseen tapaan Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2020 Museo Tilat m2 Vuokrat /vuosi /m2 Menot vuonna 2020 Tulot vuonna 2010 Henkilöstökulut Toimintamenot Menot yht Vos Jkl osuus Muu avustus Jyväskylän taidemuseo 626 102 284 308 336 981 55 632 67 557 - Kauppakatu 23 (Holvi, näyttelytilaa) 1 133 179 153 13,2 - Tietotalon museotilat (työtilat) 372 55 238 12,4 - Grafiikkakeskus (Galleria Harmonia) => Veturitalleille 2012 485 100 000 17,2 - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) 296 37 836 10,7 - Salmiranta, korvaavat varastotilat) 200 36 000 15,0 Keski-Suomen museo 909 409 234 604 640 263 43 187 160 386 Omatoiminen tuotto Tulot yht - Museon näyttelytilat, pk + laaj 150 2 676 578 016 18,0 K-S museo - Tietotalon museotilat (työtilat) 764 114 140 12,4 m2 investointi - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) 1 867 266 700 11,9 2 676 5 352 000 - Erillismuseot ja kohteet yhteensä 1 681 114 865 5,7 23 000 Suomen käsityön museo 666 699 246 977 438 075 244 500 104 518 - Kauppakatu 25 1 750 270 089 12,9 - Konservointikeskus (Salmiranta, osuus) 458 66 600 12,1 - Konservointikeskus (Salmiranta) 292 51 072 14,6 2 423 821 30 000 315 887 Investoinnin tunnusluku Yhteensä 11 974 1 869 708 2 225 210 765 889 4 860 807 1 415 319 2 739 708 343 319 362 461 4 860 807 2 000 /m2 %-osuus 38 % 46 % 16 % 100 % 29 % 56 % 7 % 7 % 100 % Vuosi 2010 yhteensä 11 739 1 546 821 2 202 210 765 889 4 514 920 %-osuus vuonna 2010 34 % Muutos vuoteen 2010 verrattuna 235 322 887 23 000 345 887 Menot yhteensä vuonna 2020 4 860 807 - Vuotuiset menot kasvavat noin 346 000, jonka rahoitus muodostuu - 30 000 omatoimisen tuoton kasvusta - 316 000 kaupungin avustuksen kasvusta - laskelmat on tehty vuoden 2011 hintatasossa

Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 3 B Keskusta-alueen museo- ja näyttely-yksikkö, "City-museo" Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2020 Museo Tilat m2 Vuokrat /vuosi /m2 Menot vuonna 2020 Tulot vuonna 2010 Henkilöstökulut Toimintamenot Menot yht Vos Jkl osuus Muu avustus Jyväskylän taidemuseo 626 102 284 308 336 981 55 632 67 557 - Kauppakatu 23 (Holvi, näyttelytilaa) 0 0 13,2 - Tietotalon museotilat (työtilat) 0 0 12,4 - Grafiikkakeskus (Galleria Harmonia) => Veturitalleille 2012 485 100 000 17,2 - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) 296 37 836 10,7 - Salmiranta, korvaavat varastotilat) 200 36 000 15,0 Keski-Suomen museo 909 409 234 604 640 263 43 187 160 386 Omatoiminen tuotto Tulot yht - Museon näyttelytilat, pk + laaj 150 2 676 578 016 18,0 K-S museo - Tietotalon museotilat (työtilat) 0 0 12,4 m2 investointi - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) 1 867 266 700 11,9 2 676 5 352 000 - Erillismuseot ja kohteet yhteensä 1 681 114 865 5,7 23 000 Suomen käsityön museo 666 699 246 977 438 075 244 500 104 518 - Kauppakatu 25 0 0 12,9 - Konservointikeskus (Salmiranta, osuus) 458 66 600 12,1 - Konservointikeskus (Salmiranta) 292 51 072 14,6 2 423 821 150 000 City-museo 369 268 City-museo - Näyttelytoiminnan tilat 1 600 384 000 20,0 m2 investointi, - Asiakaspalvelu- ja työpajatilat 300 72 000 20,0 yksityinen toimija - Toimisto- ja arkistotilat 1 400 336 000 20,0 3 300 6 600 000 Yhteensä 11 255 2 043 089 2 225 210 765 889 5 034 188 1 415 319 2 793 089 343 319 482 461 5 034 188 Investoinnin tunnusluku %-osuus 41 % 44 % 15 % 100 % 28 % 55 % 7 % 10 % 100 % 2 000 /m2 Vuosi 2010 yhteensä 11 739 1 546 821 2 202 210 765 889 4 514 920 %-osuus vuonna 2010 34 % Muutos vuoteen 2010 verrattuna -484 496 268 23 000 519 268 Menot yhteensä vuonna 2020 5 034 188 - Vuotuiset menot kasvavat noin 509 000, jonka rahoitus muodostuu - 150 000 omatoimisen tuoton kasvusta - 369 000 kaupungin avustuksen kasvusta - laskelmat on tehty vuoden 2011 hintatasossa

Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 4 C Keskusta-alueen museo- ja näyttely-yksikkö, City-museo kaupungin omiin tiloihin esim. Pääkirjaston kiinteistöön Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2020 Museo Tilat m2 Vuokrat /vuosi /m2 Menot vuonna 2020 Tulot vuonna 2020 Henkilöstökulut Toimintamenot Menot yht Vos Jkl osuus Muu avustus Jyväskylän taidemuseo 626 102 284 308 336 981 55 632 67 557 - Kauppakatu 23 (Holvi, näyttelytilaa) 0 0 13,2 - Tietotalon museotilat (työtilat) 0 0 12,4 - Grafiikkakeskus (Galleria Harmonia) => Veturitalleille 2012 485 100 000 17,2 - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) 296 37 836 10,7 - Salmiranta, korvaavat varastotilat) 200 36 000 15,0 Keski-Suomen museo 909 409 234 604 640 263 43 187 160 386 Omatoiminen tuotto Tulot yht - Museon näyttelytilat, pk + laaj 150 2 676 577 849 18,0 K-S museo - Tietotalon museotilat (työtilat) 0 0 12,4 m2 investointi - Kokoelmakeskus (Salmiranta, osuus) 1 867 266 700 11,9 2 676 5 352 000 - Erillismuseot ja kohteet yhteensä 1 681 114 865 5,7 23 000 Suomen käsityön museo 666 699 246 977 438 075 244 500 104 518 - Kauppakatu 25 0 0 12,9 - Myymälätila - Konservointikeskus (Salmiranta, osuus) 458 66 600 12,1 - Konservointikeskus (Salmiranta) 292 51 072 14,6 City-museo kaupungin omiin tiloihin 2 423 821 299 101 100 000 - Näyttelytoiminnan tilat 1 600 345 600 18,0 City-museo - Asiakaspalvelu- ja työpajatilat 300 57 600 16,0 m2 investointi - Toimisto- ja arkistotilat 1 400 268 800 16,0 3 300 6 600 000 Yhteensä 11 255 1 922 922 2 225 210 765 889 4 914 021 1 415 319 2 722 922 343 319 432 461 4 914 021 Investoinnin tunnusluku %-osuus 39 % 45 % 16 % 100 % 29 % 55 % 7 % 9 % 100 % 2000 /m2 Vuosi 2010 yhteensä 11 739 1 546 821 2 202 210 765 889 4 514 920 %-osuus vuonna 2010 34 % Muutos vuoteen 2010 verrattuna -484 376 101 23 000 399 101 Menot yhteensä vuonna 2020 4 914 021 - Vuotuiset menot kasvavat noin 350 000, jonka rahoitus muodostuu - 100 000 omatoimisen tuoton kasvusta - 299 000 kaupungin avustuksen kasvusta - laskelmat on tehty vuoden 2011 hintatasossa

1 Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 5 Keski-Suomen museon erillismuseot ja -kohteet 1. Heiskan taiteilijakoti Osoite: Kramsunkatu 8, Jyväskylä Avoinna: pe 13 14, muulloin sopimuksesta Testamenttilahjoitus: Vappu Heiskan testamentti 10.3.1993 Ilmoitan täten viimeisen tahtoni ja testamenttini olevan, että kaikki niin kiinteä kuin irtain omaisuuteni lankeaa kuolemani jälkeen täydellä omistusoikeudella Jyväskylän kaupungille, jolla on velvollisuus omaisuuden kulttuurihistoriallisen merkityksen huomioon ottaen hoitaa sitä lähinnä kaupungin museokokonaisuuteen liittyvänä osana. Perukirja: 16.12.1993 Kohde: Asuinrakennus, sauna ja liiteri ja kodin irtaimisto Heiskan taiteilijakoti on Antti Halosen ja Jonas Heiskan suunnittelema, vuonna 1912 valmistunut huvilatyyppinen, kaksikerroksinen ateljeetalo Kramsunkatu 8:ssa Älyläksi nimetyllä alueella Jyväskylän viidennessä kaupunginosassa (V-72-7). Tontti lohkottiin vuonna 1911. Hirsirunkoista ateljee- ja asuinrakennusta laajennettiin vuonna 1926 1927 arkkitehti Kerttu Tammisen piirustusten mukaan. Lisäksi tontilla on pieni käymälä- ja varastorakennus vuodelta 1912 sekä 1926 1927 rakennettu pesutupa. Kiinteistö on Jonas, Maikki ja Vappu Heiskan taiteilijakoti, joka avattiin museona yleisölle vuonna 1998. Voimassa olevan, 20.3.1991 vahvistetun asemakaavan mukaan Kramsunkatu 8:n tontti kuuluu AO/s - korttelialueeseen. Kaavassa päärakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Sen korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mahdolliset muutokset on tehtävä entistäen. Kohde sijaitsee Jyväskylän Älylässä, joka on osa Seminaarinmäen valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Asuinrakennuksen sisääntulokerroksessa on pieni keittiö, eteinen, kaksi kerrosta korkea ateljee sekä uudella puolella saliksi suunniteltu huone. Vanhan osan yläkerta muodostuu korkean ateljeen kahdella sivulla olevista parvista. Uuden puolen yläkerrassa on makuuhuone. Kellarikerrokseen tehtiin kaksi asuinhuonetta, joista toinen on Vappu Heiskan aikana muutettu kylpyhuoneeksi, sekä puuvaja ja ruokakellari. Lisäksi talossa on ullakkotiloja. Heiskan taiteilijakodin kokoelmien perusta on kuvataiteilija Vappu Heiskan testamenttilahjoitus, Kramsunkatu 8:n kiinteistö ja irtaimisto. Irtaimistoon kuuluu kodin tavanomaista esineistöä, kuten huonekaluja, taloustavaroita, tekstiilejä, perheen arkistoaineistoa ja valokuvia sekä taidemaalari Jonas Heiskan, soitonopettaja Maikki Heiskan ja kuvataiteilija Vappu Heiskan uraan liittyvää aineistoa. Ateljeekodissa on mittava, lähes 800 teoksen taidekokoelma Jonas ja Vappu Heiskan maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa sekä perheen saamia ja hankkimia muiden taiteilijoiden teoksia. Valtaosa esineistä on luetteloitu. Valokuva- ja arkistoaineistot on järjestetty, mutta odottavat luettelointia. 2. Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Osoite: Cygnaeuksenkatu 2 Avoinna: Avataan yleisölle vuonna 2012 osana Vanhan pihan kokonaisuutta Lahjoitus: Rakennusliike TEORA OY 1953 (Kuparisepän talo) ja 1955 (Hattumaakari Fagerlundin talo) Kohde: Kaksi 1800-luvun puolivälin tienoilla rakennettua jyväskyläläistä asuinrakennusta Keski-Suomen museon käsityöläiskodit ovat Jyväskylän kaupungin ruutuasemakaava-alueen vanhimpia asuinrakennuksia. Suurempaan, vuosien 1842 1850 aikana rakennettuun kupariseppä Sjöblomin taloon on sisustettu kuparisepän sali, kamari ja keittiö, lukkarinlesken ja suutarin kamarit sekä peltisepän ja suutarin verstaat. Vuonna 1844 rakennetussa pienemmässä hattumaakari Fagerlundin talossa on puusepän verstas ja kisällin kamari. Talot purettiin keskikaupungilta kerrostalojen alta, suurempi Vaasankatu 27:n tontilta vuonna 1953 ja pienempi vuonna 1955 Cygnaeuksenkatu 12:n tontilta. Keski-Suomen Museoyhdistys ry sai rakennukset lahjoituksena rakennusliike TEORA Oy:ltä. Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti 22.2.1954 varata suuremmalle kupariseppä Sjöblomin aikoinaan omistamalle rakennukselle paikan Ruusupuistosta. Sisäasiainministeriö hyväksyi asemakaavan muutoksen lokakuussa 1954. Samalle tontille sijoitettiin myös pienempi hattumaakari Fagerlundin

talo. Rakennukset pystytti jämsäläinen Kalle Nieminen apunaan Viktor ja Arvo Heinonen. Uunit, lattiat, maalaukset ja tapetoinnit tehtiin Jyväskylän kaupungin rakennustoimiston työvoimalla rakennusmestari J. Aaltosen johdolla. Korjaus- ja sisustussuunnitelmat laadittiin Keski-Suomen museossa. Pienempään rakennukseen sijoitettiin kellosepän verstas ja kisällin huone ja suurempaan kuparisepän koti, läkkisepän verstas, suutarinverstas sekä lukkarin lesken huone, jota varten opettaja Martti Korpilahti oli testamentannut äidiltään perimänsä kaluston. Käsityöläiskodit avattiin yleisölle 7. lokakuuta 1956. Rakennukset siirrettiin kokonaisina Keski-Suomen museon laajennuksen tieltä lokakuussa 1988 kadun toiselle puolelle. Siirrettyjen, mutta edelleen tyhjillään olleiden rakennusten ulko- ja sisämaalaukset uusittiin kesällä 1991. Samalla korjattiin suuremman rakennuksen kattovauriot, jotka aiheutuivat 26.4.1991 tuhopoltosta. Seuraavana vuonna kunnostettiin rakennusten ikkunat. Kuparisepän talo avattiin sisustettuna yleisölle 17.7.1992 ja pienempi puusepäntalo kesällä 1993. Käsityöläiskodeissa oleva esineistö kuuluu Keski-Suomen museon kokoelmiin ja suuri osa esillä olleista esineistä on hankittu tai valmistettu sijoitettavaksi käsityöläiskotien sisustukseen 1950-luvun puolivälissä tehdyn sisustussuunnitelman mukaisesti. Rakennusten vuonna 1988 tapahtuneen siirron jälkeen sisustussuunnitelma uusittiin ja esineistöä täydennettiin museon kokoelmista. Rakennukset siirrettiin Keski-Suomen museon edestä keväällä 2010 kaupungin keskustaan Cygnaeuksenkatu 2:n puutalotontille. Käsityöläiskodit on tarkoitus pitää avoinna ympäri vuoden. Jyväskylän ruutuasemakaavan viimeisestä ehjästä puutalotontista muodostetaan vuoteen 2012 mennessä toiminnallinen Vanha Piha, jossa on mahdollisuus tutustua 1800-luvun puutalomiljööseen ja elämään. 2 3. Jyväskylän lyseon museo Osoite: Yliopistonkatu 13 Avoinna: sopimuksesta ryhmille Vaiheet: - Jyväskylän kaupungin vuonna 1978 perustama ja samasta vuodesta lähtien Keski-Suomen museon hoidossa ollut museo - Keski-Suomen museoon kuuluva erillismuseo vuodesta 1981, jolloin Keski-Suomen museo siirtyi luovutussopimuksella Jyväskylän kaupungin omistukseen - Jyväskylän Lyseon lukio siirtyi Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle vuonna 2010 - Jyväskylän lyseon museo toimii alkuperäisissä tiloissaan koulutalossa, tilojen hallinnasta merkintä koulurakennuksen luovutussopimuksessa (kauppakirjassa) Kohde: kaksi vierekkäistä näyttelysalia koulutalon kellarissa Jyväskylän lyseon vuonna 1902 valmistuneen koulutalon kellarissa sijaitseva Jyväskylän lyseon museo kertoo monipuolisesti Suomen ensimmäisestä suomenkielisestä oppikoulusta ja suomenkielisen kouluopetuksen syntyvaiheista ja historiasta. Keski-Suomen museo teki vuonna 1978 perusnäyttelyn tuolloin perustetulle koulumuseolle. Täysin uusittu perusnäyttely avattiin yleisölle Lyseon 150-vuotisjuhalavuoden kunniaksi vuonna 2008. Perusnäyttelytilan lisäksi museossa on pieni vaihtuvien näyttelyjen sali, jossa on 2010 2011 esillä näyttely piirilääkäri Wolmar Schildtin vuonna 1848 Eurooppaan tekemästä opintomatkasta. Ajatus Jyväskylän lyseon museon perustamisesta sai alkunsa lyseon entisten oppilaiden yhdistyksen piirissä 1970- luvun alussa sen jälkeen, kun oli havaittu, että lyseossa oli säilynyt harvinaisen suuri kokoelma käytöstä poistettuja havaintovälineitä. Etenkin kemian ja fysiikan opetuksen havaintoesineistöä oli säästynyt, kun rehtori Martti Saraste uhmasi 1950- ja 1960-luvuilla kouluhallituksen määräystä hävittää vanhat havaintovälineet. Käskyllä oli haluttu painostaa koulut ajanmukaistamaan opiskeluvälineensä. Museossa on esillä esineistöä koko sen 150-vuotisen historian ajalta. Esine-, kuva- ja arkistokokoelmat karttuvat edelleen koulusta tallennettavilla esineillä sekä lyseon entisten oppilaiden lahjoituksilla. Koulurakennuksen uudemman osan kellariin varastoidut museokokoelmiin kuuluvat esineet on siirretty Kokoelmakeskukseen. 4. Niitynpään työläiskotimuseo Osoite: Museopolku, Vaajakoski Avoinna: kesäaikaan torstaisin, aukipito ja opastus ostopalveluna Vaiheet: Museo siirtyi vuonna 2009 Jyväskylän maalaiskunnalta kuntaliitoksen yhteydessä Keski-Suomen museon hallintaan erillismuseoksi. Kohdetta on kunnostettu vuonna 2010 Lape-hankkeessa.

3 Kohde: kaksihuoneinen asuinrakennus ja piharakennus Niitynpään työläiskotimuseo pihapiireineen sijaitsee Jyväskylässä Vaajakoskella. Niitynpään mökki on rakennettu todennäköisesti vuonna 1892. Mökki oli alun perin Haapaniemen ja myöhemmin Haapalahden talon torppa. SOK osti rakennuksen vuonna 1916 ja asutti sen omilla työntekijöillään. Jyväskylän maalaiskunta hankki mökin museotarkoitukseen vuonna 1979. Vaajakoskelle kaavailtiin Niitynpään museo- ja vapaa-ajan aluetta. Jussi Jäppinen laati luonnoksen, jossa työläiskoti museoitaisiin ja alueelle siirrettäisiin työväentalo ja vesimylly. Lähialueella sijaitseva omakotitalo ulkorakennuksineen ja rakennettava leikkikenttä muodostaisivat vapaa-ajan alueen. Suunnitelma toteutui supistetussa muodossaan eli Niitynpään työläiskotimuseona, joka käsittää ainoastaan alkuperäisellä paikallaan olevan asuinrakennuksen, ulkorakennuksen ja pienen piha-alueen. Päärakennus on pieni punamullattu hirsirakennus, jossa on keittiö, kamari, eteinen ja pieni varastotila. Hirsisessä ulkorakennuksessa on puusee, puuvaja ja varastotila. Keski-Suomen museo laati museorakennusten kunnostus- ja sisutussuunnitelmat; asuinrakennus ja ulkorakennus kunnostettiin 1920-luvun malliin. Asuinrakennus sisustettiin 1930-luvun asuun noudattaen viimeisten asukkaiden, Rautiaisten sisustustapaa. Museon kokoelmat liittyvät kiinteästi museon asuinrakennuksen sisustukseen ja oletettujen asukkaiden tarvekaluihin, vaatteisiin ja tekstiileihin. Alkuperäistä esineistöä ei juuri ole, vaan esineet kerättiin lahjoitusten ja esineostojen kautta museota perustettaessa. Museorakennuksessa esillä olevat esineet on luetteloitu käsinkirjoitettuun pääkirjaan. Niitynpään työläiskotimuseo avautui yleisölle vuonna 1982. 5. Pienmäen talomuseo Osoite: Hankasalmen Niemisjärvi, Museotie Avoinna: kesäaikaan ke su 11 18 Vaiheet: - Keski-Suomen Museoyhdistys osti 21.3.1967 Hankasalmen Niemisjärven Pienmäen tilan rakennukset ja yhden hehtaarin tonttialueen rouva Vuokko Laitiselta ja päätti tehdä kohteesta Pienmäen talomuseon - Pienmäen talomuseo avattiin yleisölle kesäkuussa 1969 Kohde: alkuperäisellä paikallaan oleva talonpoikainen pihapiiri, jossa noin 20 rakennusta Pienmäen talomuseo sijaitsee Hankasalmen Niemisjärvellä. Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009) luokitellun Pienmäen talomuseon pihapiirissä on noin 20 alkuperäisellä paikallaan sijaitsevaa hirsirakennusta. Suurin osa rakennuksista on 1800-luvulta. Pihapiiri rakennuksineen kunnostettiin talomuseoksi 1960-luvun lopulla sen jälkeen, kun Keski-Suomen Museoyhdistys osti rakennukset ja puolentoista hehtaarin piha-alueen. Pienmäki avattiin yleisölle kesällä 1969. Pihapiirin rakennukset on sisustettu osittain Pienmäen talon vanhalla esineistöllä ja osittain Keski-Suomen museon esinekokoelmiin kuuluvilla esineillä. Rakennuksia kunnostetaan laaditun konservointi- ja hoitosuunnitelman mukaan vuosittain. Pienmäki on keskisuomalaisessa mäkimaisemassa sijaitseva, pihamuodoltaan kolmipihainen yksinäistalo. Pienmäessä yhtyvät itäinen ja läntinen pihamuoto. Vuoteen 1866 asti Pienmäen talossa asui Pöyhösten suku. Suuri osa pihapiirin rakennuksista tehtiin vuosina 1837 1859. Vuonna 1867 tila torppineen siirtyi Matti Laitiselle (1827 1881), joka oli Makkolan talon poika Hankasalmen Kovalanmäeltä. Matti Laitinen muutti Pienmäkeen yhdessä itseään neljätoista vuotta nuoremman vaimonsa, Makkolan naapurissa sijainneen Halmeniemen talon tyttären, Henriikka Makkosen (1841 1880) kanssa. Tila oli elinvoimainen, ja perheeseen syntyi muutaman vuoden välein kuusi lasta, kolme poikaa ja kolme tytärtä. Perheen äiti kuoli Pienmäen saunassa nuorimman tyttären synnytykseen vuonna 1880 ja tytär menehtyi kuukauden vanhana. Viisi lasta jäivät täysin orvoiksi, kun perheen isä, Matti Laitinen kuoli vuonna 1881. Perheen esikoisesta, Albertista tuli Pienmäen isäntä 30-vuotiaana vuonna 1897. Hän lunasti loputkin sisarosuudet perikunnalta vuonna 1905. Nuoremmat sisarukset jäivät kuitenkin naimattomina asumaan taloon. Pienmäen päärakennuksen vanhempi tupa rakennettiin vuonna 1849. Jo vuonna 1852 taloa jatkettiin: keskelle rakennusta tehtiin läpikuljettava porstua ja karjapihan puoleiseen päätyyn toistupa, peräkamari sekä miespihan puolelle, myöhemmin isännän kamariksi kutsuttu huone. Sisälle mentiin himmelin eli kuistin kautta. Ulko-ovena oli erikoinen, kaksiosainen veräysovi. Pihapiiriin saavuttaessa rakennukset sijoittuvat seuraavasti: savusauna rakennettiin alakujan varteen vuoden 1919 tienoilla kaura-aitta, 1800-luku eloaitta Matin aitta, 1784

4 kokkitalli, 1838 kärryliiteri, 1840. leipäaitta/suola-aitaksi vaateaitta, 1845. pihatupa, pystytetty vanhoista hirsistä 1978 päärakennus 1849 ja 1852 sikala, 1923 navetta keittokota kaivo käytetyn kodan paikalle karjapihaan rakennettiin vuonna 1969 uusi hirsikota liiteri, 1800-luku makuaitta haudeheiniä varten, 1600-luku vilja-aitta, 1700-luku jauhoaitta riihi pyykkikota paja 6. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Osoite: Vesangantie, Könkkölä Avoinna: sopimuksesta Vaiheet: Jyväskylän kaupungin keskusvaraston hoitaja, sittemmin kotiseutuneuvos Taito Mörk (1922 2005) tallensi työssään vanhaa kunnallistekniikkaan liittyvää esineistöä. Könkkölä-toimikunta, johon Taito Mörk kuului, päätti vuonna 1975, että Könkkölän alueelle siirretyt Sillanpään aitta ja jyrätalli varataan museotarkoituksiin. Museoajatuksen myötä alueelle rakennettiin telatraktorikatos, tuotiin kolme työmaakoppia, rakennettiin vanhan mallinen kivioja, kitakaivoja, kokoojankaivon malli sekä kaupunginarkkitehti Erkki Kantosen suunnittelema iso kalustovaja. Vuonna 1994 alueelle siirrettiin Halssilasta maakellari ja vuonna 2002 tehtiin museorakennusten edessä olevalle kentälle tasanteet tulevaa leikkivälinepuistoa varten. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museon esineiden keruu ja näyttelyt saatiin valmiiksi vuonna 1984, jolloin varastopäällikkö Taito Mörk luovutti kokoelman luetteloituna Keski-Suomen museon hoitoon. Museo avattiin yleisölle vuonna 1987. Kokoelma koostuu kunnallistekniikkaan liittyvistä koneista ja kalustosta, noin 1 000 esineestä, jotka on sijoitettu esille alueen kahdeksaan eri rakennukseen, yhteensä noin 400 m². Kohde: aitta, kalustovaja, jyrätalli, työmaakoppi ja työmiesten ruokasuoja Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Könkkölässä Köhniönjärven rannalla. Alue suunniteltiin Jyväskylän kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden vapaa-ajanviettopaikaksi ja sen rakennutti Könkkölä-toimikunta. Toimikunnan jäseninä ovat Jyväskylän kunnantyöläisten ammattiosasto ry, Jyväskylän kaupungin viran- ja toimenhaltijat ry sekä Jyväskylän kunnallisvirkailijat ry. Vuonna 1947 rakennettiin miesten sauna ja Lutakosta siirretty jyrätalli, joka toimi aluksi kokous- ja yöpymistilana. Seuraavana valmistui kaupunginarkkitehti Olavi Kivimaan suunnittelema päärakennus, jonka perustus- ja sokkelikivet tuotiin puretusta Rantapuiston paviljongista. Majoituskäyttöön rakennettiin vuonna 1964 vuonna 1964 kaupunginarkkitehti Erkki Kantoisen piirtämä luhtiaitta. Vuonna 1968 Könkkölään siirrettiin Sillanpään talon iso vilja-aitta sanomalehti Keskisuomalaisen tontilta. Kolmas aitta tuotiin Palokan Mannilasta vuonna 1974. Molemmat vanhat aitat olivat viimeisiä aittarakennuksia silloisen Jyväskylän kaupungin alueella. Lisäksi Könkkölään on siirretty 1860-luvulla Kirkkopuistoon tehdyn kaivon puinen koppi. Museo esittelee kunnallistekniikkaan liittyvän rakentamisen eri vaiheita. Sillanpään vilja-aitan alakerrassa esitellään kivi-, sähkö-, ja pajatyötä sekä rakennusalaa. Yläkerrassa kerrotaan maaperätutkimuksesta, maanrakennusalasta, kaupungin metsien hoidosta sekä maalaus-, putki- ja metalliverstastöistä. Kalustovajaan sijoittuvat palotoimen, puutarhaosaston, viemäröinnin, betoni- ja kivilouhintatyön sekä hevosliikenteen esittelyt. Ulkona on esillä kivijyriä, viemärinmalleja ja telatraktori. Jyrätallissa kerrotaan viemäri- ja vesijohtorakentamisesta sekä sementtivalimotoiminnasta. Lisäksi alueella on työmaan konttorikoppi 1930-luvun lopulta ja työmiesten ruokailusuoja 1940-luvulta. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museon kokoelma on kokonaan esillä Könkkölän näyttelytiloissa ja karttuu edelleen.

5 7. Nojosniemen veneverstas Osoite: Nojosniemi, Laukaa Avoinna: suljettu, veneenrakentamisesta kertova perusnäyttely rakenteilla Lahjoitus: - Venemestari Otto Nieminen lahjoitti Keski-Suomen museolle Nojosniemen Lepolahden vanhan veneverstaansa, pihapiirin muut rakennukset sekä kahden ja puolen hehtaarin suuruisen maa-alan vuonna 1997 - Osa veneverstaan ranta-alueesta rauhoitettiin Otto Niemisen esityksestä luonnonsuojelualueeksi vuonna 1994 Kohde: veneverstas, paja, sauna ja liiteri sekä luonnonsuojelualue Lahjoittaessaan verstaansa ja ympäröivän maa-alan Keski-Suomen museolle oli Otto Niemisen toivomuksena, että paikkaa käytetään pääasiallisesti veneenrakennuksen historiaa ja tekniikkaa esitteleviin tarkoituksiin. Alueelle voidaan rakentaa mainittuihin tarkoituksiin liittyviä rakennuksia. Lahjoituksena saatuun kokoelmaan kuuluu noin 1 000 esinettä, jotka ovat luetteloimatta. Keski-Suomen museo kartuttaa veneenrakentamiseen liittyviä esineitä veneverstaan kokoelman yhteyteen. Veneenrakentamisen historia on yksi Keski-Suomen museon tallennustoiminnan erityisaloista. Otto Nieminen teki verstaallaan soutu- ja moottoriveneitä vuodesta 1950 vuoteen 1966, jonka jälkeen toiminta siirtyi lähemmäksi Laukaan tietä. Suosituimmaksi venemalliksi tuli tasaperäinen perämoottorivene, niin sanottu kalamopo, joka kilpaili vahvasti 1960-luvun alussa yleistyneiden lasikuituveneiden kanssa. Veneenrakentamisen lisäksi Otto Nieminen (1920 2004) teki kirvesmiehen töitä rakennuksilla ja toimi myös sisustuspuuseppänä muun muassa Alvar Aalto -museon ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan laitosrakennuksen sisustamisessa. Työuransa loppuvaiheessa Nieminen keskittyi puusepänverstaassaan puukonperien valmistukseen. Otto Nieminen oli innokas perinteentallentaja. Hän teki Keski-Suomen museolle pienoismallit Päijänteen, Keurusselän ja Keiteleen soutuvenetyypeistä. Nieminen osallistui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteentallennuskilpailuihin ja tallensi kotiseudun historiaa ja kansankulttuuria erityisesti Laukaan ja Vaajakosken alueelta. 8. Rosenbröijerin hautakappeli Osoite: Jääskelä, Oravasaari Avoinna: opastus sopimuksesta Lahjoitus: - Jääskelän tilan omistajien lahjoitus Jyväskylän kaupungille vuonna 1987, Jyväskylän kaupungin 150- vuotisjuhlavuonna Kohde: pieni satulakattoinen hirsirakennus, jonka lattian alla hautaholvi; rakennusta ympäröi hirsiaita. Majuri Carl Christian Rosenbröijerin perheen hautakappeli sijaitsee Jyväskylän Oravasaaressa Jääskelän, entisen Uddegårdin tilan mailla. Jyväskylän kaupungin perustamiseen merkittävällä tavalla vaikuttaneen majuri Rosenbröijerin perheen hautakappeli on aidattu hirsiaidalla. Jääskelän tilan omistajat luovuttivat kappelin Jyväskylän kaupungille vuonna 1987. Keski-Suomen museo vastaa kappelin hoidosta. Hirsirakenteisessa rakennuksessa on lattian alla hautaholvi. Kappeliin on sijoitettu Rosenbröijerin suvun vaakuna, siunaushiekkalaatikko, kaksi laakeriseppelettä ja joitakin rakenneosia kappelia ympäröineestä vanhasta hirsiaidasta. Kappeli on muinaismuistolailla suojeltu. Majuri Carl Christian Rosenbröijer (1762 1832) oli nuorena vänrikkinä osallistunut Kustaa III:n sotaan. Sittemmin hän palveli Adelcreutzin rykmentissä ja osallistui Suomen sodan aikana Viaporin puolustamiseen. Sodan jälkeen hän erosi armeijasta ja asettui Laukaan Uddegårdin tilalle maanviljelijäksi. Aikansa talouskysymyksistä kiinnostunut Rosenbröijer omisti myös Haapakosken sahan. Rosenbröijer esitti vuonna 1823 Laukaan pitäjän kokouksessa, että Jyväskylä olisi sopiva paikka sisämaan kaupungille. Lähimpään merenrantakaupunkiin oli matkaa yli 30 peninkulmaa ja koska Jyväskylään oli jo ennestään asettunut runsaasti käsityöläisiä ja maakauppiaita. Pitäjäläiset hyväksyivät ehdotuksen eteenpäin viemisen. Rosenbröijer auttoi vielä pitäjänkokouksen jälkeenkin asian etenemistä ottamalla suoraan yhteyttä kenraalikuvernööriin ja käytti hyväksi myös entisiä tuttavuuksia armeijan ajoilta. Kaupunkiajatus sai kuitenkin kehittyä vielä toistakymmentä vuotta kunnes Venäjän keisari Nikolain I allekirjoitti Jyväskylän kaupungin perustamisasiakirjan 22.3.1837. Rosenbröijer oli kuollut jo viitisen vuotta aiemmin, vuonna 1832.

6 9. Vihtalahden aitta Osoite: Survo-Korpelan pihapiiri, Kuokkala, Jyväskylä Avoinna: - Lahjoitus: - Vihtalahden nuorisoseuran kokouksessa 21.8.1936 seuran jäsenet päättivät yksimielisesti luovuttaa Vihtalahden museon Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n hallintaan. Kohde: kokkitalli (aitta), jossa ollut esinekokoelma on siirretty Keski-Suomen museoon Vihtalahden museolla tarkoitettiin Muuramen Kuusanmäen talon mailla, Vihtalahden kansakoulun vieressä sijainnutta kokkirakennusta ja rakennukseen kerättyjä esineitä. Esineistö oli Muuramen Vihtalahden nuorisoseuran jäsenten kotiseutuharrastuksena Muuramesta keräämä kokoelma. Keruun ja nuorisoseuran toiminnan aktiivina toimi Lauri Kuusanmäki. Lahjoituksen jälkeen vuonna 1938 Keski-Suomen museon museonhoitaja Toivo Ojala luetteloi kokoelman 156 esinettä. Vuonna 1982 kokkiaitta siirrettiin Muuramesta Jyväskylän Survo-Korpelan pihapiiriin Jyväskylään ja esinekokoelma luetteloitiin uudelleen ja siirrettiin Keski-Suomen museoon. Vihtalahden nuorisoseuralta saatuun kokoelmaan kuuluu pääasiassa maatalouteen liittyviä esineitä sekä jonkin verran tekstiilejä. Kokoelma ei kartu.

Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 6 Museoiden tilat 2011 Museo m 2 vuokra e/v rak.vuosi Jyväskylän taidemuseo Holvi, Kauppakatu 23 1 133 179 190 1930 Tietotalo 372 55 238 Grafiikkakeskus, Hannikaisenkatu 39 600 58 366 Kokoelma- ja konservointikeskus 296 37 836 2 400 330 631 Keski-Suomen museo Näyttelyt, Alvar Aallon katu 7 2 526 294 995 1960 Tietotalo 764 114 140 Kokoelma- ja konservointikeskus 1 867 266 700 Kuormaajantie 19 266 20 448 Heiskan talo 189 22 596 Jyväskylän lyseon museo 346 34 704 K-S museo, kuparisepän talo 107 8 172 K-S museo, puusepän verstas 44 2 760 Könkkölä, ent. vilja-aitta 109 3 420 Könkkölä, luhtiaitta 50 2 016 Könkkölä, museorakennus 136 6 180 Könkkölä, työkaluvaja 34 2 040 Pienmäki, talomuseo 190 6 396 Pienmäki, talomuseon muut rakennukset 146 3 132 Työläiskotimuseo 66 3 000 Nojosniemen veneverstas Viitalahden aitta Rosenbröijerin hautakappeli 6 840 790 699 Suomen käsityön museo As Oy Säästökeskus, Kauppakatu 25 1 750 270 089 1960 Kokoelma- ja konservointikeskus 458 66 600 Konservointikeskus 292 51 072 2 500 387 761 Museopalvelut yhteensä 11 739 1 509 090 MUUT KAUPUNGIN TILOISSA TOIMIVAT MUSEOT Alvar Aalto -säätiö Alvar Aalto -museo 2 166 195 580 1973 Keski-Suomen luontomuseo (Jyväskylän yliopisto) Vesilinna 866 128 924 Yhteensä 3 052 324 504 MUUT MUSEOTILAT Yliopiston museo, kulttuurihistoriallinen osasto 1 129 Keski-Suomen ilmailumuseo 4 800

Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 7 Museoiden nettomenot/asukas 2009 Museon nimi Valtionosuuden piirissä olevat museot Taidemuseot Kulttuurihistorialliset museot Valtakunnalliset erikoismuseot Lähteet: Museotilasto 2009, Väestörekisterikeskus järj. nro museotyyppi euroa/ asukas kunnan asukas-luku nettomenot menot yhteensä Saamelaismuseo Siida, Inari 1 e 134,14 6 863 920 590 1 462 572 Suomen lasimuseo, Riihimäki 2 e 41,62 28 587 1 189 761 1 381 706 Turun museokeskus 3 k 38,92 176 087 6 853 489 8 621 162 Kymenlaakson museo, Kotka 4 k 35,82 54 775 1 961 982 2 267 227 Lahden kaupunginmuseo 5 k 25,15 100 854 2 536 165 2 717 837 Satakunnan Museo, Pori 6 k 24,38 82 786 2 018 246 2 146 490 Tampereen kaupungin historialliset museot 7 k 21,82 211 507 4 615 319 7 862 319 Mikkelin kaupungin museot 8 t 19,13 48 688 931 264 1 029 211 Pohjanmaan museo - maakuntamuseo, Vaasa 9 k 18,37 59 175 1 087 275 1 188 001 Porin taidemuseo 10 t 17,82 82 786 1 475 586 1 578 076 Oulun taidemuseo 11 t 16,22 139 133 2 257 142 2 324 962 Espoon kaupunginmuseo 12 k 14,66 244 330 3 582 762 3 668 632 Vaasa, Pohjanmaan museo - aluetaidemuseo, Vaasa 13 t 14,61 59 175 864 693 899 520 Mobilia Auto- ja tiemuseo, Kangasala 14 e 14,25 28 466 405 729 1 298 420 Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta 15 k 13,44 71 814 965 046 1 034 872 Espoon modernin taiteen museo 16 t 13,35 244 330 3 260 627 3 661 047 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 17 k 13,27 66 455 881 959 1 027 182 Pohjois-Karjalan museo, Joensuu 18 k 13,00 72 704 944 820 1 095 066 Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu 19 k 12,98 139 133 1 806 467 1 866 002 Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi 20 k 12,51 59 848 748 455 1 010 483 Helsingin kaupunginmuseo 21 k 12,27 583 350 7 159 798 7 613 999 Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 22 k 12,04 92 626 1 115 403 1 248 004 Lahden taidemuseo 23 t 11,90 100 854 1 199 688 1 261 081 Keski-Suomen museo 24 k 11,77 129 623 1 525 631 1 697 829 Helsingin kaupungin taidemuseo 25 t 11,04 583 350 6 440 437 6 995 889 Tampereen taidemuseo 26 t 10,81 211 507 2 286 770 2 793 770 Kouvolan kaupungin museot 27 t 10,60 88 174 934 729 949 192 Kouvolan kaupungin museot 28 k 10,60 88 174 934 729 949 192 Rovaniemen taidemuseo 29 t 9,15 59 848 547 560 566 229 Kuopion taidemuseo 30 t 8,86 92 626 821 006 840 974 Suomen käsityön museo 31 e 8,78 129 623 1 137 624 1 252 691 Jyväskylän taidemuseo 32 t 8,30 129 623 1 076 105 1 142 552 Etelä-Karjalan taidemuseo, Lappeenranta 33 t 7,75 71 814 556 321 585 126 Alvar Aalto -museo, Jyväskylä 34 e 7,51 129 623 973 600 1 256 700 Joensuun taidemuseo 35 t 6,99 72 704 508 356 553 062 Forum Marinum, Turku 36 e 5,63 176 087 992 107 1 386 656 Tekniikan museo, Tampere 37 e 5,41 211 507 1 144 214 1 192 235 Turun taidemuseo 38 t 4,48 176 087 788 548 1 015 499 Designmuseo, Helsinki 39 e 4,11 583 350 2 398 162 3 031 437 Työväenmuseo Werstas, Tampere 40 e 3,22 211 507 682 048 943 720 Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 41 e 2,17 583 350 1 266 886 1 408 870 Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki 42 e 2,15 583 350 1 253 045 1 470 149 Keski-Suomen Ilmailumuseo, Jyväskylä 43 e 1,78 129 623 230 232 425 988 Teatterimuseo, Helsinki 44 e 1,76 583 350 1 026 569 1 191 674 Suomen Urheilumuseo, Helsinki 45 e 1,43 583 350 836 054 1 025 624 Suomen Rautatiemuseo, Helsinki 46 e 0,89 583 350 517 102 688 463 Valtakunnallinen keskiarvo (n = 46) 15,15 Jyväskylän kaupungin museoiden ka 9,62

omatoiminen tuotto yht 541 982 191 945 1 767 673 305 245 181 672 128 244 3 247 000 97 947 100 726 102 490 67 820 85 870 34 827 892 691 69 826 400 420 145 223 150 246 59 535 262 028 454 201 132 601 61 393 172 198 555 452 507 000 14 463 14 463 18 669 19 968 115 067 66 447 28 805 283 100 44 706 394 549 48 021 226 951 633 275 261 672 141 984 217 104 195 756 165 105 189 570 171 361

Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 8 Museoiden nettomenot/asukas 2009 museotyypeittäin Museon nimi Valtionosuuden piirissä olevat museot Lähteet: Museotilasto 2009, Väestörekisterikeskus järj. nro euroa/ asukas kunnan asukas-luku nettomenot menot yhteensä omatoiminen tuotto yht Taidemuseot Mikkelin kaupungin museot 1 19,13 48 688 931 264 1 029 211 97 947 Porin taidemuseo 2 17,82 82 786 1 475 586 1 578 076 102 490 Oulun taidemuseo 3 16,22 139 133 2 257 142 2 324 962 67 820 Vaasa, Pohjanmaan museo - aluetaidemuseo, Vaasa 4 14,61 59 175 864 693 899 520 34 827 Espoon modernin taiteen museo 5 13,35 244 330 3 260 627 3 661 047 400 420 Lahden taidemuseo 6 11,90 100 854 1 199 688 1 261 081 61 393 Helsingin kaupungin taidemuseo 7 11,04 583 350 6 440 437 6 995 889 555 452 Tampereen taidemuseo 8 10,81 211 507 2 286 770 2 793 770 507 000 Kouvolan kaupungin museot 9 10,60 88 174 934 729 949 192 14 463 Rovaniemen taidemuseo 10 9,15 59 848 547 560 566 229 18 669 Kuopion taidemuseo 11 8,86 92 626 821 006 840 974 19 968 Jyväskylän taidemuseo 12 8,30 129 623 1 076 105 1 142 552 66 447 Etelä-Karjalan taidemuseo, Lappeenranta 13 7,75 71 814 556 321 585 126 28 805 Joensuun taidemuseo 14 6,99 72 704 508 356 553 062 44 706 Turun taidemuseo 15 4,48 176 087 788 548 1 015 499 226 951 Kulttuurihistorialliset museot Turun museokeskus 1 38,92 176 087 6 853 489 8 621 162 1 767 673 Kymenlaakson museo, Kotka 2 35,82 54 775 1 961 982 2 267 227 305 245 Lahden kaupunginmuseo 3 25,15 100 854 2 536 165 2 717 837 181 672 Satakunnan Museo, Pori 4 24,38 82 786 2 018 246 2 146 490 128 244 Tampereen kaupungin historialliset museot 5 21,82 211 507 4 615 319 7 862 319 3 247 000 Pohjanmaan museo - maakuntamuseo, Vaasa 6 18,37 59 175 1 087 275 1 188 001 100 726 Espoon kaupunginmuseo 7 14,66 244 330 3 582 762 3 668 632 85 870 Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta 8 13,44 71 814 965 046 1 034 872 69 826 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 9 13,27 66 455 881 959 1 027 182 145 223 Pohjois-Karjalan museo, Joensuu 10 13,00 72 704 944 820 1 095 066 150 246 Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu 11 12,98 139 133 1 806 467 1 866 002 59 535 Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi 12 12,51 59 848 748 455 1 010 483 262 028 Helsingin kaupunginmuseo 13 12,27 583 350 7 159 798 7 613 999 454 201 Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 14 12,04 92 626 1 115 403 1 248 004 132 601 Keski-Suomen museo 15 11,77 129 623 1 525 631 1 697 829 172 198 Kouvolan kaupungin museot 16 10,60 88 174 934 729 949 192 14 463 Erikoismuseot Saamelaismuseo Siida, Inari 1 134,14 6 863 920 590 1 462 572 541 982 Suomen lasimuseo, Riihimäki 2 41,62 28 587 1 189 761 1 381 706 191 945 Mobilia Auto- ja tiemuseo, Kangasala 3 14,25 28 466 405 729 1 298 420 892 691 Suomen käsityön museo 4 8,78 129 623 1 137 624 1 252 691 115 067 Alvar Aalto -museo, Jyväskylä 5 7,51 129 623 973 600 1 256 700 283 100 Forum Marinum, Turku 6 5,63 176 087 992 107 1 386 656 394 549 Tekniikan museo, Tampere 7 5,41 211 507 1 144 214 1 192 235 48 021 Designmuseo, Helsinki 8 4,11 583 350 2 398 162 3 031 437 633 275 Työväenmuseo Werstas, Tampere 9 3,22 211 507 682 048 943 720 261 672 Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 10 2,17 583 350 1 266 886 1 408 870 141 984 Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki 11 2,15 583 350 1 253 045 1 470 149 217 104 Keski-Suomen Ilmailumuseo, Jyväskylä 12 1,78 129 623 230 232 425 988 195 756 Teatterimuseo, Helsinki 13 1,76 583 350 1 026 569 1 191 674 165 105 Suomen Urheilumuseo, Helsinki 14 1,43 583 350 836 054 1 025 624 189 570 Suomen Rautatiemuseo, Helsinki 15 0,89 583 350 517 102 688 463 171 361

Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 9 Varsinaisen toiminnan menojen osuus kokonaismenoista 2009 Museon nimi Valtionosuuden piirissä olevat museot Lähde: Museotilasto 2009 menot yhteensä palkkausmenot kiinteistömenot kokoelmahankintamenot muut menot (varsinainen toiminta) muut menot/ kokon. menot % Taidemuseot ka 22,9 Espoon modernin taiteen museo EMMA 3 661 047 1 823 042 273 881 17 020 1 547 104 42,3 1 Turun taidemuseo 1 015 499 576 705 38 661 35 168 364 965 35,9 2 Tampereen taidemuseo 2 793 770 1 298 000 651 000 36 770 808 000 28,9 3 Helsingin kaupungin taidemuseo 6 995 889 3 200 347 1 329 924 452 350 2 013 268 28,8 4 Mikkelin kaupungin museot 1 029 211 465 813 259 059 8 725 295 614 28,7 5 Porin taidemuseo 1 578 076 886 958 200 654 49 080 441 384 28,0 6 Joensuun taidemuseo 553 062 245 687 183 135 2 869 121 371 21,9 7 Vaasa, Pohjanmaan museo - aluetaidemuseo 899 520 412 415 255 512 61 964 169 629 18,9 8 Rovaniemen taidemuseo 566 229 296 291 122 148 41 068 106 722 18,8 9 Lahden taidemuseo 1 261 081 523 722 487 267 19 859 230 233 18,3 10 Lappeenranta, Etelä-Karjalan taidemuseo 585 126 296 412 177 223 10 000 101 491 17,3 11 Jyväskylän taidemuseo 1 142 552 595 419 305 481 49 958 191 694 16,8 12 Oulun taidemuseo 2 324 962 759 424 1 150 710 82 026 332 802 14,3 13 Kouvolan kaupungin museot 949 192 324 775 481 461 25 000 117 956 12,4 14 Kuopion taidemuseo 840 974 350 051 340 911 49 963 100 049 11,9 15 Kulttuurihistorialliset museot ka 15,1 Rovaniemi, Lapin maakuntamuseo 1 010 483 385 154 338 091 287 238 28,4 1 Helsingin kaupunginmuseo 7 613 999 3 357 467 2 697 795 5 163 1 553 574 20,4 2 Tampereen kaupungin historialliset museot 7 862 319 3 641 316 2 785 000 25 003 1 411 000 17,9 3 Lappeenranta, Etelä-Karjalan museo 1 034 872 581 287 269 414 443 183 728 17,8 4 Joensuu, Pohjois-Karjalan museo 1 095 066 482 424 421 986 190 656 17,4 5 Lahden kaupunginmuseo 2 717 837 1 047 443 1 205 588 4 341 460 465 16,9 6 Espoon kaupunginmuseo 3 668 632 1 850 957 1 266 095 11 991 539 589 14,7 7 Pori, Satakunnan museo 2 146 490 1 328 274 514 081 304 135 14,2 8 Oulu, Pohjois-Pohjanmaan museo 1 866 002 1 103 002 521 024 640 241 336 12,9 9 Kouvolan kaupungin museot 949 192 324 775 481 461 25 000 117 956 12,4 10 Vaasa, Pohjanmaan museo - maakuntamuseo 1 188 001 788 019 258 337 4 894 136 751 11,5 11 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 1 027 182 656 145 256 798 114 239 11,1 12 Turun museokeskus 8 621 162 4 506 728 3 055 867 137 567 921 000 10,7 13 Jyväskylä, Keski-Suomen museo 1 697 829 866 052 651 062 180 715 10,6 14 Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 1 248 004 791 070 337 462 3 873 115 599 9,3 15 Kotka, Kymenlaakson museo 2 267 227 715 770 1 551 457 0,0 16 Erikoismuseot ka 22,2 Tampere, Työväenmuseo Werstas 943 720 608 102 14 693 200 320 725 34,0 1 Helsinki, Teatterimuseo 1 191 674 484 824 336 148 370 702 31,1 2 Jyväskylä, Keski-Suomen Ilmailumuseo 425 988 270 543 23 128 6 921 125 396 29,4 3 Helsinki, Suomen Rautatiemuseo 688 463 398 371 104 298 500 185 294 26,9 4 Helsinki, Suomen Urheilumuseo 1 025 624 632 253 117 211 2 000 274 160 26,7 5 Kangasala, Mobilia Auto- ja tiemuseo 1 298 420 574 020 410 293 314 107 24,2 6 Tampere, Tekniikan museo 1 192 235 527 287 393 108 271 840 22,8 7 Helsinki, Designmuseo 3 031 437 1 072 685 1 292 062 22 587 644 103 21,2 8 Turku, Forum Marinum 1 386 656 704 122 394 554 287 980 20,8 9 Jyväskylä, Suomen käsityön museo 1 252 691 631 968 369 606 5 019 246 098 19,6 10 Inari, Saamelaismuseo Siida 1 462 572 577 832 593 846 19 047 271 847 18,6 11 Jyväskylä, Alvar Aalto -museo 1 256 700 723 500 307 800 14 000 211 400 16,8 12 Helsinki, Suomen valokuvataiteen museo 1 408 870 791 733 351 518 35 667 229 952 16,3 13 Helsinki, Suomen rakennustaiteen museo 1 470 149 878 575 389 520 15 744 186 310 12,7 14 Riihimäki, Suomen lasimuseo 1 381 706 425 254 731 265 56 024 169 163 12,2 15 YHTEENSÄ (46) Menot Keskiarvo 1 991 900 951 783 623 861 37 179 395 763 20 N 46 46 46 36 45 46 järj. nro

Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 10 1 Vakinainen henkilökunta 2011 VOS henkilötyövuodet kokoaik. osa-aik YHT Museopalvelut 42 43 6 49 eläköitymisvuodet vakituisten vuosipalkka sivukuluineen, 2011 henkilöstökulut TA 2011 tehtävänkuvat Jyväskylän taidemuseo 10 9 4 13 446 611 545 040 amanuenssi 2 2017, 2025 1) näyttelyt,taidehankinnat, viestintä, 2) kokoelmat, arkisto, teossijoitukset hallintosihteeri 1 2022 henkilöstö- ja taloushallinto intendentti 1 2018 Grafiikkakeskus, grafiikan kokoelmat, kansainväliset näyttelyt museoassistentti 1 1 asiakaspalvelu, museokauppa, kassatoiminnot, tiedotus museolehtori 1 2022 museo- ja taidekasvatus museomestari 1 näyttelyrakentaminen, museo- ja näyttelytekniikka, kuljetukset, kiinteistöt museonvalvoja 2 viikonloppuvalvonta museotoimenjohtaja 1 2016 hallinto, talous, kehittäminen suunnittelija 1 2021 tutkimus, laajat kotimaiset näyttelyhankkeet työmestari 1 tekninen vastaava grafiikan pajalla Keski-Suomen museo 19 19 1 20 740 230 807 171 amanuenssi 7 2019, 2020 1) kuva-arkisto ja arkisto, kuvatilaukset, 2) kokoelmat, 3) arkeologia ja suojelu, 4) maakunnallinen museotyö, 5) rakennustutkimus ja suojelu (maakunta), 6) rakennustutkimus (Jyväskylä), 7) yritys- ja laitosmuseot intendentti 2 2011, 2012 1) kokoelmat, kiinteistöt, museonjohtajan sijainen, 2) perusnäyttelyt, vaihtuvat näyttelyt, tutkimus konservaattori 1 2023 esinekokoelmat (kovat materiaalit), erillismuseoiden rakennukset, korjausneuvonta luetteloija 1 arkisto-, kuva- ja esinekokoelmien luettelointi museoassistentti 1 1 asiakaspalvelu, museokauppa, kassatoiminnot, opastukset, tiedotus museolehtori 1 museo- ja kulttuuriperintökasvatus, viestintä museomestari 1 näyttelyrakentaminen, museo- ja näyttelytekniikka, kuljetukset, kiinteistöt hallinto, henkilöstö, talous, kehittäminen, kulttuuriympäristöön liittyvä museonjohtaja 1 2023 viranomaistoiminta siivooja 1 2023 museon, Konservointi- ja kokoelmakeskuksen siisteys toimistosihteeri 1 2023 henkilöstö- ja taloushallinto, kirjaamo vahtimestari-siivooja 1 2012 tilavaraukset, vahtimestaripalvelut, museosiivous valokuvaaja 1 2016 kuvaukset, kuvatilaukset, graafinen suunnittelu

Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 10 2 VOS henkilötyövuodet kokoaik. osa-aik YHT eläköitymisvuodet vakituisten vuosipalkka sivukuluineen, 2011 henkilöstökulut TA 2011 tehtäväkuvat Suomen käsityön museo 13 15 1 16 569 538 658 489 amanuenssi 6 2018, 2025 1)gallerianäyttelyt, tiedotus, 2) arkisto, kirjasto ja kuva-arkisto, 3) näyttelyt, 4) tutkimus- ja dokumentointi, 5) esinekokoelmat, 6) kansallispukuneuvonta, 7) kansallispukukeskuksen toiminta, opastukset ja kokoelmat intendentti 1 näyttelyt, kiertonäyttelyt suunnittelu ja toteutus sekä näyttelyiden kierrätys johtava konservaattori 1 2019 konservointitarjousten valmistelu ja neuvottelut, töiden suunnittelu, konservointikartoitukset, olosuhdeseuranta konservaattori 1 2021 tekstiilien konservointi museoassistentti 1 asiakaspalvelu, museokauppa (toiminnan ja myynnin suunnittelu, tilitykset), kassatoiminnot museolehtori 1 2021 museokasvatus, kultturiperintökasvatus, verkkonäyttelyt, opetuspaketit museomestari 1 2018 näyttelyrakentaminen, museo- ja näyttelytekniikka, kuljetukset, kiinteistöt museonjohtaja 1 2019 hallinto, talous, kehittäminen, projektien johto, avustukset ja tilitykset, verkkonäyttelyt, tietojärjestelmät viikonloppuvalvonta, museokauppa (aineiston valinta ja hankinta), museonvalvoja 1 museoassistentin sijaistaminen, sähköinen osoiterekisteri siivooja 1 museon, Konservointi- ja kokoelmakeskuksen siisteys toimistosihteeri 1 2011 henkilöstö- ja taloushallinto, tilitykset, asiakaspalvelu, museokauppa, osoiterekisteri, postitukset

Jyväskylän museoverkkoselvitys Liite 11 Konservointiselvitys Sivistystoimenjohtaja Laila Landén asetti 9.8.2007 työryhmän selvittämään konservoinnin organisointia Jyväskylän kaupungin museotoimeen kuuluvissa museoissa, Jyväskylän taidemuseossa, Keski- Suomen museossa ja Suomen käsityön museossa. Työryhmään ovat kuuluneet kulttuuritoimenjohtaja Elli Ojaluoto (puheenjohtaja), museotoimenjohtaja Päivimarjut Raippalinna, museonjohtaja Simo Kotilainen, museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen (sihteeri) sekä museotoimen henkilöstön valitsemana amanuenssi Sirpa Suhonen Keski-Suomen museosta. Lisäksi työryhmä on työskentelyn aikana kuullut Konservointikeskuksen johtavaa konservaattoria Anne Vesantoa ja konservaattori Maria Peniä sekä Keski-Suomen museon konservaattori Esko Aholaa EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI Tekstiilikonservointi ja kovien materiaalien konservointi Suomen käsityön museon alaisuudessa toimii konservointikeskus, jolla kaksi päätoimista työntekijää, johtava konservaattori ja konservaattori (tekstiilikonservointia). Heidän palkkamenonsa sisältyvät museon saamaan valtionosuuteen (henkilötyövuosiin). Konservointikeskuksen menot vuonna 2008 ovat 121 800 euroa. Menoista katetaan osa valtionosuudella ja museon saamalla harkinnanvaraisella valtionavustuksella. Ulkopuolisilta asiakkailta saatava tulotavoite on 31 000 euroa ja sen saavuttamiseksi konservaattorien työpanoksesta ohjautuu pääosa ulkopuolisten tilaajien (muut museot, seurakunnat, kunnat) töihin. Samaan aikaan Keski-Suomen museon ja käsityön museon omat tekstiilikokoelmat jäävät konservoimatta. Molempien museoiden arvokkaiden tekstiilikokoelmien konservointisuunnitelman teko tulee käynnistää kiireellisesti. Tämä edellyttää konservaattorin tekemää kokoelmien kuntokartoitusta, jonka perusteella voidaan luoda vuosittainen konservointiohjelma ja aikataulu. Konservointiaikataulu voidaan vuosittain rytmittää niin, että Konservointikeskus pystyy myymään palvelujaan ulkopuolisille. Keski-Suomen museossa on kovien materiaalien konservaattorin vakanssi. Museon esinekokoelmista on metalliesineitä 20 %, puuesineitä 18 %, rahoja ja mitaleja 7 %, lasi- ja posliiniesineitä 6,5 % ja aseita 0,3 %, joten konservaattori huolehtii yli 50 % museon noin 60 000 esineestä. Lisäksi konservaattorin tehtävät on jaettu niin, että puolet hänen työajastaan on rakennuskonservaattorin tehtäviä. Esineiden huollon ja konservoinnin lisäksi konservaattori huolehtii Keski-Suomen museon erillismuseoiden ja -kohteiden kunnostuksista sekä osallistuu maakunnan alueella tehtäviin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunto- ja korjauskatselmuksiin. Suomen käsityön museolla ei ole omaa kovien materiaalien konservaattoria. Työryhmä esittää: Jatkossa konservointikeskuksen ulkopuolisten tulojen osuutta pienennetään, jolloin työpanosta käytetään nykyistä enemmän museoiden omien tekstiilikokoelmien konservointiin. Esitetään myös, että Keski-Suomen museo tarjoaa tietyn määrän kovien materiaalien konservointipalveluja vuosittain Suomen käsityön museolle. Suomen käsityön museo ostaa nämä palvelut konservointiohjelmansa mukaisesti konservointiin varatuilla määrärahoilla. Ehdotus edellyttää, että Keski-Suomen museon konservaattorin työpanosta suunnataan nykyistä enemmän esinekokoelmiin ja Keski-Suomen museoon saadaan lisäresursseja rakennuskonservointitehtäviin. Keski-Suomen museon ja Suomen käsityön museon tekstiilikokoelmien ja kovien materiaalien kokoelmien konservoinnin lisäämiseksi molempien museoiden nettomenoja lisätään 12 000 eurolla vuonna 2009. Rahoitustarve tarkistetaan vuosittain. Taidekonservointi Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon taidekokoelmia on kunnostettu ja konservoitu ostopalveluina. Jyväskylän taidemuseolla on hoito- ja konservointiohjelma, mutta ei riittäviä resursseja kokoelmien inventointeihin, huoltoon ja kunnostukseen. Vuosien varrella kokoelmia on muutettu useaan otteeseen ja niitä on jouduttu osin säilyttämään varustukseltaan puutteellisissa varastotiloissa. Kumpikin on rasittanut kokoelmia sekä yksittäisiä teoksia. Huomattava osa kokoelmista on sijoitettu pääosin Jyväskylän kaupungin julkisiin tiloihin, mikä myös altistaa teoksia vahingoittumiselle, kulumiselle ja likaantumiselle. 1

Keski-Suomen museon taidekokoelmat ovat osittain huonossa kunnossa ja kaipaavat pikaista kuntokartoitusta ja konservoitavien teosten kiireellisyysjärjestyksen mukaan konservointia. Konservointitarpeet ovat erityisen ajankohtaiset museoiden kokoelma- ja konservointikeskuksen rakentamisen vuoksi. Muutto uusiin tiloihin Salmirantaan tapahtuu vuonna 2009. Osa teoksista on niin huonokuntoisia, että ne tulee konservoida jo ennen muuttoa. Lisäksi etenkin kaupungin taidekokoelmaan kuuluvien sijoitettujen töiden kunto tulisi pikaisesti arvioida. Työryhmä esittää: Museoiden kokoelmiin kuuluvien taideteosten konservointi hankitaan edelleenkin ostopalveluina siten, että museotoimen talousarvioon varataan ensivaiheessa 12 000 euroa taideteosten konservointia varten. Rahoitustarve tarkistetaan vuosittain. Myös riittävät henkilöstöresurssit tulee turvata. Julkisiin tiloihin sijoitettujen teosten kunnostus- ja konservointitarpeiden rahoitukseen haetaan uudenlaisia ratkaisuja valtakunnallisena yhteistyönä, johon osallistuvat Valtion taidemuseo, sen kehittämisyksikkö KEHYS ja aluetaidemuseot muun muassa sijoitustoimintaa kehittämällä ja tuotteistamalla. Kuva-arkistojen aineistot Jokaisen kolmen museon kuva-arkiston aineistot kuten muutkin museokokoelmiin kuuluvat aineistot vaativat säilyäkseen lämpötilaan ja kosteuteen liittyviä erityisolosuhteita. Keski-Suomen museon kuva-arkiston olosuhteet on kuva-arkiston muuton myötä saatu vakiintumaan kesän 2008 aikana. Kosteus- ja lämpöoloja seurataan päivittäin. Myös pakkausmateriaalit, negatiivien ja kuvien säilytyspussit tulee olla sellaiset, ettei niistä haihdu alkuperäismateriaalille vahingollisia aineita. Osa Keski-Suomen museon ja Suomen käsityön museon lasinegatiivien säilytyspusseista joudutaan todennäköisesti tämän vuoksi vaihtamaan. Vaihdosta tulee sekä materiaali- että palkkakustannuksia. Museoiden kuva-arkistoaineistojen säilymistä edistää parhaiten negatiivien, valokuvien ja filmimateriaalin digitointi, jolloin alkuperäisten aineistojen käsittely ja käyttö vähenee olennaisesti. Digitointia on pystytty tekemään opetusministeriön vuosittain haettavan myyttirahoituksen turvin. Myyttirahoituksen osuus on 1 080 /kk eli hieman alle puolet digitointia tekevän tutkijan palkasta. Varmistetaan, että museoiden talousarviossa on vuosittain Myytti-avustuksen edellyttämä omarahoitusosuus digitointia kokoelmien digitointia varten. Suurimmat kuvakokoelmat, yli 260 000 kuvaa, on Keski-Suomen museossa. Tähän mennessä on digitoitu vain pieni murto-osa aineistosta. Lisäksi osa museoiden kuvaarkistojen aineistosta kaipaa konservointia. Työryhmä esittää: Kuvien konservointipalveluja ostetaan tarpeen mukaan. Opetusministeriön Myytti-avustuksen omarahoitusosuus varataan museoiden talousarvion henkilöstökustannuksiin vuosittain. Arkistoaineistot Museoiden arkistokokoelmat koostuvat paperiaineistosta, käsin kirjoitetuista asiakirjoista painettuihin julisteisiin sekä nauhoitteista. Digitointi edistää kokoelmien säilymistä. Työryhmä esittää: Vanhinta ja arinta arkistoaineistoa konservoidaan tarpeen mukaan ostopalveluna. Opetusministeriön Myytti-avustuksen omarahoitusosuus varataan museoiden talousarvion henkilöstökustannuksiin vuosittain. Rakennuskonservointi ja restauroinnin ohjaus Keski-Suomen museon konservaattorin työpanoksesta puolet kohdistuu kovien materiaalien konservointiin ja puolet rakennuskonservaattorin tehtäviin. Rakennuskonservoinnissa pääpaino on Keski- Suomen museon erillismuseoiden ja kohteiden kunnostamisessa ja konservoinnissa. Laajin museon kohteista on Pienmäen talomuseon valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö, jossa on yli 20 hirsirakennusta. Lisäksi konservaattori huolehtii Otto Niemisen veneverstaan rakennusten kunnostamisesta, Rosenbröijerin hautakappelista, Vihtalahden aitasta, Keski-Suomen museon käsityöläiskodista sekä Heiskan taiteilijakodista. Vuonna 2009 Keski-Suomen museon hoitoon siirtyy myös Vaajakoskella sijaitseva Jyväskylän maalaiskunnan omistuksessa oleva Niitynpään työläiskotimuseo. 2

Museokohteiden hoidon lisäksi konservaattori osallistuu koko maakunnan alueella paikallismuseoiden rakennusten kunnon arviointiin ja kunnostamisen suunnitteluun sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten kunto- ja korjauskatselmuksiin. Konservaattorin työ liittyy olennaisena osana Keski- Suomen museon kulttuuriympäristön hoidon viranomaistehtäviin. Työryhmä esittää: Keski-Suomen museoon palkataan päätoiminen rakennuskonservaattori (2010). Arkeologinen aineisto Keski-Suomen museo vastaa Museoviraston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan omalta osaltaan Keski-Suomen alueen arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Arkeologi tekee koekaivauksia ja vastaanottaa löytöjä. Löytöjen käsittelyä ja väliaikaista säilyttämistä varten museon arkeologille tulee asianmukainen työtila Salmirannan kokoelma- ja konservointikeskukseen vuonna 2009. Työryhmä esittää: Toiminta jatkuu vakiintuneen käytännön mukaisena. 3