Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010
Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla /The Research Council of Norway www.forskningsradet.no / on ollut vuodesta 2001 lähtien erillinen saamentutkimusohjelma, jonka kautta jaetaan rahaa norjalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten tekemälle saamentutkimukselle. Varoja myönnetään myös saamen kielen kehittämiseen tiedeviestinnän kielenä: Tromssan yliopisto ja Sámi allaskuvla julkaisevat ohjelman tuella saamenkielistä referee-julkaisua Sámi dieđalaš áigečála,
Saamentutkimusohjelman päätavoitteena on vahvistaa saamentutkimusta sekä määrällisesti että laadullisesti Ohjelma pyrkii rekrytoimaan tutkijoita ( saamelaiset ja muut) saamentutkimukseen kehittää saamea tieteen kielenä pyrkii yhdistämään saamentutkimuksen muuhun kansainväliseen alkuperäiskansatutkimukseen tukee monitieteistä saamentutkimusta edistää tutkimusta, joka valottaa saamelaisten yhteisöjen monimuotoisuutta ja kehitystä sekä niiden suhteita valtaväestöihin edistää saamelaisten perinteisen tiedon tutkimusta
Toisena päätavoitteena on edistää saamentutkimuksen tulosten julkaisua ja välittämistä eri käyttäjäryhmille Monikielisyys (kansainväliset, kansalliset foorumit, tutkimustiedon käyttäjät) Palauttaa tietoa tutkituille yhteisöille Erityisenä tärkeänä tavoitteena on edistää saamen kielen käyttöä tieteen kielenä Eteläsaamen ja luulajansaamen alueiden ja kielten tutkimusta tuetaan erityisesti Ohjelma pyrkii lisäämään saamentutkijoiden ja tutkimusinstituutioiden yhteistyötä sekä kansainvälisiä verkostoja.
Vuosille 2007-2017 saamentutkimukseen on varattu noin 90 miljoonaa Norjan kruunua. Saamentutkimusohjelma II toimikunta päättää rahojen jaosta. (jäsenet: Bergenin yo, Tromssan yo, Sámi allaskuvla, Varangerin Saamelaismuseo, Uppsalan yo, Oulun yo- Norjan saamelaiskärjäjien edustajat tarkkailijoina) Vaikka päähakijoiden on oltava norjalaisia instituutioita, ohjelma kehottaa saamentutkimusta verkostoitumaan sekä pohjoismaisten saamentutkimusta tekevien tahojen kanssa että laajemminkin kansainvälisesti. Tärkeimmät saamentutkimuksen tekijät ovat Tromssan yliopisto ja Saamelainen korkeakoulu. Ohjelma tukee yhteistyötä näiden ja muiden instituutioiden välillä
Saamentutkimusohjelmalla on kuusi pääteemaa, jotka on valittu ensimmäisen ohjelman (2001-2006) arvioinnin pohjalta. Saamen kieli, perinteinen tieto, suullinen perinne ja kirjallisuus Kulttuuri-ilmaisut (mm. uskonto, taide, kulttuurimuistomerkit, moderni vs. perinteinen) Demografia ja väestönkehitys Elinehdot ja elämänlaatu Lapset ja nuoret kasvuehdot ja itseilmaisu - Koska saamelaiset yhteisöt ovat olleet viime vuosikymmeninä nopean muutoksen kourissa, on tärkeää ymmärtää miten nuoret ja lapset ovat selvinneet muutoksesta ja miten he näkevät tulevaisuutensa saamelaisina.
Resurssit ja oikeudelliset olot Modernin saamelaisen yhteiskunnan rakentaminen - Modernin saamelaisen yhteiskunnan rakentamisprosessi, johon liittyy luonnonresurssien käyttö ja oikeudelliset kysymykset, nähdään strategisesti tärkeänä tutkimuskohteena. - Saamelaisiin yhteisöihin on viime vuosikymmeninä syntynyt lainsäädännön perusteella uusia yhteiskunnallisia instituutioita, kuten esimerkiksi vaaleilla valitut saamelaiskäräjät Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan sekä saamelaiseen opetussuunnitelmaan perustuvat koulut tai saamenkieliset luokat > Näiden uusien instituutioiden toimintaa ja vaikutuksia niin saamelaiseen kuin valtaväestöjen yhteisöihin ei kuitenkaan ole tutkittu systemaattisesti
Koska saamelaiset ovat näihin päiviin saakka ollut historiaton kansa, painottaa ohjelma myös saamelaisten menneisyyden tutkimuksen tärkeyttä. Vaikka saamelaisten historian tutkimiseen ohjataan ohjelman kautta varoja, vie pitkän aikaa ennenkuin saamelaisten esihistorian ja historian tutkimus on samalla tasolla valtaväestöjen menneisyyden tutkimuksen kanssa.
Norjan opetusministeriö (Kunnskapsdepartement) asetti syyskuussa 2010 työryhmän, jonka tehtävä on selvittää ja Norjan saamelaisuuteen liittyvän ylimmän opetuksen ja tutkimuksen nykytilaa ja tehdä ehdotuksia sen tulevaisuudesta Selvityksen ja ehdotusten oltava valmiina 2010 Työryhmässä myös Ruotsin ja Suomen saamentutkimuksen edustus
Saamentutkimuksen rahoituksen haasteet Suomeen ja Ruotsiin on pyritty saamaan vastaava tutkimusohjelma, mutta sellaista ei toistaiseksi ole edes näköpiirissä. Suomessa on joissakin keskusteluissa esitetty, että Suomen Akatemia voisi suunnata jonakin vuonna varoja saamentutkimukseen erillisen saamelaisteemoihin keskittyvän tutkimusohjelman kautta. Mm. valmisteilla oleva pohjoismainen saamelaissopimus tulee toteutuessaan yhdentämään pohjoismaista saamelaispolitiikka ja saamelaisyhteisöjä: myös tutkimusyhteistyön tulee olla samoilla linjoilla. Vaikka konkreettisia toimia ei vielä ole saatu aikaan, on keskustelua omasta pohjoismaisesta saamentutkimusohjelmasta syytä jatkaa.