KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2013 vp METSO-ohjelman toteutuminen ja sen rahoituksen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO on avainasemassa metsien monimuotoisuuden turvaamisessa. Sen avulla vapaaehtoiset luonnonhoito- ja suojelutoimet voidaan keskittää ekologisesti merkittäviin kohteisiin ja hyödyntää kustannustehokkaasti kentällä toimivia organisaatioita. METSO-ohjelman tavoitteiden toteutumisen suurimmaksi haasteeksi on noussut rahoituksen riittämättömyys. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on määritelty pinta-alatavoitteiksi 96 000 hehtaaria suojelualueille sekä 82 000 hehtaaria ympäristötuki- ja luonnonhoitohankkeille. Vain murto-osa on saavutettu, noin 14 prosenttia suojelualueista ja kolmasosa ympäristö- ja luontohankkeista. Olisi tärkeää, että suojeluehdotusten käsittelyajat ELY-keskuksissa ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä pysyisivät kohtuullisina, ja että kaikkia suojelukeinoja myös tarjottaisiin omistajille. Lisäksi, jotta eri suojelukeinolle asetetut tavoitteet saavutettaisiin, tulee valtion budjetissa jatkossakin turvata ministeriöiden METSO-määrärahat, jotka väliarvion mukaan ovat suojelualuehankintojen ja suojelusopimusten osalta 43 miljoonaa euroa vuodessa, ja kokonaan uusien ympäristösopimusten ja luonnonhoitohankkeiden osalta yli 7 miljoonaa euroa vuoteen 2020 asti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että METSO-ohjelma toteutuu ja että sen rahoitus turvataan? Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2013 Pertti Salolainen /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pertti Salolaisen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 71/2013 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että METSO-ohjelma toteutuu ja että sen rahoitus turvataan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: METSO-ohjelma ja sen toimenpiteet Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 eli METSO yhdistää metsien suojelun ja talouskäytön. Sen tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Valtioneuvosto hyväksyi ohjelman maaliskuussa 2008 yhdessä Kansallinen metsäohjelma 2015:n kanssa. METSO-ohjelmassa suojelu perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja sitä toteutetaan pysyvin ja määräaikaisin keinoin. Metsänomistajalle korvataan toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset ja tulon menetykset. Vapaaehtoisella suojelulla turvataan puuston rakennepiirteiltään edustavia ja lajistoltaan monimuotoisia metsäluonnon elinympäristöjä. METSO-ohjelmaa varten on laadittu yhteiset luonnontieteelliset valintaperusteet ohjelman toimenpiteiden suuntaamiseksi kustannustehokkaasti sekä metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Vapaaehtoisen suojelun toteuttamistapa valitaan siten, että yhdistetään parhaimmalla mahdollisella tavalla luonnonarvojen turvaamisen tavoitteet, metsänomistajan näkemykset kohteen hallinnasta sekä yhteiskunnan voimavarojen asianmukainen käyttö. Alueelliset metsä- tai ympäristöviranomaiset tekevät päätöksen kohteen ja toimenpiteen soveltuvuudesta ohjelmaan. Monimuotoisuuden kannalta tärkeillä alueilla voidaan tehdä myös luonnonhoitotöitä tai ennallistaa alue. Ennallistamistoimilla pyritään palauttamaan kohteen alkuperäiset luonnonolosuhteet. Metsäisten luontotyyppien osalta luonnonhoitoa ja ennallistamista tehdään esimerkiksi lehdoissa, jalopuumetsissä, eräiden uhanalaisten lajien (kuten valkoselkätikan) elinympäristöissä ja harjujen paahderinteillä. Kestävän metsätalouden rahoituslakiin (1094/1996) sisältyvällä metsätalouden ympäristötuella korvataan yksityiselle metsänomistajalle metsän biologisen monimuotoisuuden tai erityisen tärkeän elinympäristön säilyttämisestä tai muusta luonnonhoidosta aiheutuvat vähäistä suuremmat lisäkustannukset tai menetykset. Saman lain nojalla voidaan rahoittaa myös metsäluonnon hoitohankkeita. Metsänomistaja saa neuvoja kohteensa monimuotoisuuden arvioinnissa Metsäkeskuksesta, ELY-keskuksesta tai muilta metsä- tai ympäristöalan toimijoilta. Metsänomistajille suunnattu neuvonta on parantanut metsänomistajien tietämystä metsiensä monimuotoisuusarvoista. Neuvonnan vaikuttavuutta voidaan edelleen lisätä tuomalla metsänomistajien neuvonnassa esille metsien monimuotoisuutta edistävien toimenpiteiden ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Valtion metsissä luonnonhoitoa toteutetaan alue-ekologisen suunnittelun ja Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaan periaattein. Lisääntynyt tieto metsälajistosta ja elinympäristöistä on nostanut esiin uusia tai kehitettäviä toi- 2
Ministerin vastaus KK 71/2013 vp Pertti Salolainen /kok mia talousmetsien luonnonhoidon edistämiseksi. Valtion retkeilyalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa korostetaan metsien ja soiden luonnontilan edistämistä sekä lehtojen hoitoa. Välttämättömiä perustietoja tuottavaa tutkimusta toteutettiin METSOn kokeiluvaiheessa etenkin MOSSE- ja PUTTE-tutkimusohjelmissa. Tutkimusohjelmat yhdistettynä seurantahankkeisiin ovat parantaneet merkittävästi edellytyksiä suunnitella ja kohdentaa METSOn toimenpiteitä. METSOn toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi edellyttää metsäluonnon monimuotoisuuden seurantaa. Seurannassa kootaan vuosittain yhteenveto METSOn toimenpiteiden toteutumisesta. Metsien eliölajien ja luontotyyppien seurannan avulla pystytään todentamaan METSOn vaikutukset metsäluontoon. Ohjelman seurantaa ja arviointia tarvitaan myös ohjelman toimenpiteiden kehittämiseksi ja tarvittaessa resurssien uudelleen suuntaamiseksi. Ohjelmasta on laadittu väliarvio vuonna 2012. Arvioinnin perusteella valtioneuvosto tarkistaa METSO-periaatepäätöstä keväällä 2013 huomioiden ohjelman vaikuttavuuden ja rahoituksen kehityksen. Ohjelman toimeenpanoa jatketaan vuoteen 2020. METSO-ohjelman rahoitus Ohjelman toimenpiteet rahoitetaan pääosin valtion varoin ympäristöministeriölle ja maa- ja metsätalousministeriölle päätettävien valtiontalouden kehysten ja vuosittaisiin talousarvioihin sisältyvien määrärahojen puitteissa. METSOa on toteutettu yksityismetsissä vuosina 2008 2011 yhteensä n. 103 miljoonan euron suuruisella budjetilla. Ympäristöministeriön rahoituksella on saatu suojelualueita tällä ajanjaksolla n. 13 700 hehtaaria, ja MMM:n rahoituksella on tehty ympäristötukisopimuksia METSO-elinympäristöistä 7 500 hehtaarille. Vuonna 2012 ympäristöministeriön pääluokassa oli rahoitusta METSOn toteuttamiseen yksityismetsissä 32 miljoonaa euroa ja maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa 8,3 miljoonaa euroa. Lisäksi METSO-tutkimukseen on käytetty vuosittain n. 0,7 miljoonaa euroa. Rahoituskehys on aleneva erityisesti maaja metsätalousministeriön Metso-rahoituksen osalta. Ohjelman 82 000 hehtaarin suojelutavoitteesta on saavutettu n. kolmasosa. Tavoitteen saavuttaminen kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla maksaisi 2012 kustannustasossa laskien n. 80 miljoonaa euroa. Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2013 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 71/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Pertti Salolainen /saml: Vad tänker regeringen göra för att METSO-handlingsplanen ska förverkligas och dess finansiering tryggas? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: METSO-handlingsplanen och de åtgärder som ingår i den I handlingsplanen för den biologiska mångfalden i skogarna i södra Finland för åren 2008-2016 dvs. METSO-handlingsplanen sammankopplas skyddet av skogarna med ekonomianvändningen av skog. Planens mål är att stoppa tillbakagången hos naturtyperna med skog och skogsarter och att stabilisera en gynnsam utveckling av den biologiska mångfalden i skogarna. Statsrådet godkände handlingsplanen i mars 2008 i samband med godkännandet av det nationella skogsprogrammet 2015. Naturskyddet inom METSO-handlingsplanen bygger på frivilliga åtgärder från markägarnas sida och verkställs genom permanenta och tidsbundna åtgärder. Skogsägaren får ersättning för de kostnader som åtgärden medför och för förlorad inkomst. Genom det frivilliga skyddet bevaras livsmiljöer med trädbestånd som är representativa för skogsnaturens strukturella drag och mångfalden i skogarna. Gemensamma naturvetenskapliga urvalskriterier har utarbetats för METSO-handlingsplanen för att åtgärderna ska vara kostnadseffektiva och så ändamålsenliga som möjligt med tanke på tryggandet av skogarnas biologiska mångfald. Metoderna för verkställandet av skydd på frivillig väg väljs så att man på bästa möjliga sätt sammanlänkar målen för tryggandet av naturvärdena, skogsägarens syn på besittningen av objektet och en ändamålsenlig användning av samhällets resurser. De regionala skogs- eller miljömyndigheterna beslutar om huruvida objektet och åtgärderna är förenliga med handlingsplanen. Också restaurering och naturvårdande skötsel kan bedrivas på områden som är viktiga för den naturliga mångfalden. Målet med restaureringsåtgärderna är att återställa objektets ursprungliga naturförhållanden. I fråga om skogliga naturtyper utförs restaurering och naturvårdande skötsel i t.ex. lundar, skogar med ädelträd, livsmiljöer som har förekomster av vissa hotade arter (t.ex. vitryggig hackspett) och på solexponerade åsar. Med det miljöstöd för skogsbruket som ingår i lagen om finansiering av ett hållbart skogsbruk (1094/1996) får skogsägarna ersättning för extra kostnader eller förluster som är större än ringa och som uppkommit i anslutning till bevarandet av skogens biologiska mångfald eller en särskild livsmiljö eller till annan naturvårdande skötsel. Också naturvårdsprojekt som gäller skogsnatur kan finansieras med stöd av lagen. Skogsägaren får råd om värderingen av sitt mångfaldsobjekt av Skogscentralen, ELY-centralen eller någon annan aktör inom skogs- eller miljösektorn. Rådgivningen till skogsägarna har förbättrat deras kunskap om skogarnas mångfaldsvärden. Rådgivningens effektivitet kan förbättras genom att man i rådgivningen till skogsägarna lägger fram ekologiska, ekonomiska och sociala motiveringar till de åtgärder som syftar till att främja mångfalden. 4
Ministerns svar KK 71/2013 vp Pertti Salolainen /kok I statens skogar genomförs naturvården enligt principerna för områdesekologisk planering och i enlighet med Forststyrelsens miljöguide. Den ökade kunskapen om arterna och livsmiljöer i skogarna har lyft fram nya åtgärder och sådana åtgärder som kan förbättras i syfte att främja naturvården i ekonomiskogarna. I planerna för skötseln och användningen av de statliga strövområdena framhävs främjandet av skogarnas och torvmarkernas naturliga tillstånd samt skötseln av lundarna. Under pilotskedet av METSO genomfördes framför allt i forskningsprogrammen MOSSE och PUTTE forskning som gav nödvändiga basuppgifter. Forskningsprogrammen samt uppföljningsprojekten i anknytning till dem har betydligt förbättrat förutsättningarna för att planera och styra åtgärderna inom METSO. Utvärderingen av vilken effekt åtgärderna inom METSO har förutsätter en uppföljning av skogsnaturens biologiska mångfald. Genom uppföljningen sammanställs årligen ett sammandrag över de åtgärder inom METSO som förverkligats. Genom att undersöka skogsarternas och naturtypernas utveckling kan man påvisa METSOs effekter på skogsnaturen. Uppföljningen och utvärderingen av handlingsprogrammet behövs också för att utveckla åtgärderna i programmet och vid behov omfördela resurserna. Utgående från erfarenheterna och forskningsresultaten utarbetades år 2012 en mellanrapport över handlingsplanens genomförande. Utifrån rapporten kommer staten våren 2013 att granska principbeslutet om METSO-handlingsplanen och då beakta programmets effekter och utvecklingen av finansieringen. Programmet fortsätter fram till 2020. Finansiering av METSO-handlingsplanen: Åtgärderna finansieras huvudsakligen med statliga medel av de anslag som beviljas miljöministeriet och jord- och skogsbruksministeriet inom ramen för de statsekonomiska ramarna och de årliga budgeterna. METSO-handlingsplanen har genomförts i privata skogar 2008 2011 med en budget som uppgår till sammanlagt ca 103 miljoner euro. Under denna period har man genom miljöministeriets finansiering fått nya skyddsområden omfattande ca 13 700 hektar, och genom jord- och skogsbruksministeriets finansiering har man ingått avtal om miljöstöd för METSO-livsmiljöer omfattande 7 500 hektar. År 2012 omfattade miljöministeriets huvudtitel 32 miljoner euro i finansiering för att genomföra handlingsplanen i privata skogar, och jord- och skogsbruksministeriets huvudtitel 8,3 miljoner euro för samma ändamål. Dessutom har man årligen använt ca 0,7 miljoner euro för METSO-forskning. Budgetramen har en nedåtgående trend särskilt i fråga om jord- och skogsbruksministeriets METSO-finansiering. Av programmets mål på 82 000 hektar skyddsområden har en tredjedel uppnåtts. Att nå målet i sin helhet inom jord- och skogsbruksministeriets förvaltningsområde skulle kosta ca 80 miljoner euro enligt 2012 års kostnadsnivå. Helsingfors den 12 mars 2013 Jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen 5