Hyvinvointia ja tasapainoa arkeen 2013-2016

Hyvinvointia ja tasapainoa arkeen 2013-2016 1

Mielenterveys- ja päihdetyönstrategia Ilomantsin kunta Sisällys Saatteeksi: Mielenterveys- ja päihdetyön visio vuoteen 2016 1 KATSAUS PALVELUIHIN 2008-2013 4 2 KEHITTÄMISEHDOTUKSET 6 2.1 Puheeksi ottomallin ja matalan kynnyksen toimintalinjan säilyttäminen 7 2.2 Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö 9 2.3 Ostopalveluiden käytön tarkempi suunnittelu 13 3 TILASTOTIEDON HYÖDYNTÄMINEN KEHITTÄMISESSÄ 15 Liitteet: Vastuualueen kehittämisehdotukset vuodelta 2013 Hyvinvointia ja tasapainoa arkeen strategiakuva (co) 2

Mielenterveys- ja päihdetyön visio vuoteen 2016 HYVINVOINTIA JA TASAPAINOA ARKEEN Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisessä hoitoon tulossa korostuu matalakynnyksinen yhden oven periaate ja yhdistetyt mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksiköt. Samaa linjaa halutaan noudattaa Ilomantsissakin. Mielenterveys- ja päihdetyön yhteistä ajatusta on lähdetty hakemaan teemoista, jotka yhdistävät molempia tehtäväalueita myönteisellä tavalla. Hyvinvoinnin ja tasapainon hakemiseen keskittyvällä arjella suunnataan yhteistyö edistävään ja ehkäisevään suuntaan. Kuva 1. Strategian arvopohja. Elämänmyönteisyys Oikeudenmukaisuus Omatoimisuus positiivisuus luo mielenterveys- ja korostetaan kuntalaisten positiivisuutta päihdepalveluita on omaa vastuuta o m a l l a saatavilla kaikille hyvinvoinnista ja elämänasenteella on tasapuolisesti terveydestä vaikutusta oman hyvän kuntalaisilla on oikeus tuetaan palveluiden kokemisen tunteeseen päästä kuntoutukseen, käyttäjien omahoitoa hyvillä valinnoilla jos hän sitä tarvitsee e d i s t e t ä ä n kuntoutumista Kunnioittaminen Turvallisuus Asiakaslähtöisyys kuntalaisella on oikeus kuntalaiset voivat palvelut perustuvat tulla kohdelluksi luottaa siihen, että yhteistyössä tehtyyn i h m i s a r v o a tarvittavat palvelut ovat h e n k i l ö k o h t a i s e e n kunnioittaen huolimatta saatavilla hoidon ja/tai mielenterveys- ja palveluiden käyttäjät kuntoutuksen tarpeen päihdeongelmasta voivat luottaa siihen, arviointiin asiakkaan ja työntekijän että henkilökunta on palvelut ovat yhteistyösuhde on ammattitaitoista h e n k i l ö k o h t a i s e s t i tasa-arvoinen ja s u u n n i t e l t u j a e d e l l y t t ä ä m o l e m m i n p u o l i s t a palvelumahdollisuudet huomioiden kunnioitusta Perusturvalautakunta nimesi keväällä 2013 työryhmän, jolle annettiin tehtäväksi mielenterveys- ja päihdestrategian valmistelu. Tässä mielenterveys- ja päihdestrategiassa on otettu huomioon kahden 3

edellisen vuoden aikana tehty alustava valmistelu, mitä osa aiemmasta päihdetyöryhmästä on tehnyt. Työskentelyssä ja ajattelussamme haluamme voimakkaasti siirtyä aikaan, jolloin pyritään puhumaan kahden eriytyneen palvelun sijasta mielenterveys- ja päihdepalveluista yhteisenä palveluna. Strategiassa korostetaan yhden oven periaatetta ja mielenterveys- ja päihdeasioista puhumisen matalaa kynnystä. Tässä strategiassa on otettu huomioon kunnan hyvinvointikertomus sekä Ilomantsin kunnan visio ja strategia painopistealueineen. Mielenterveys- ja päihdetyöryhmä tarvitaan moniammatilliseksi toimijaksi jatkossa, joka seuraa strategian toteutumista. 1 KATSAUS PALVELUIHIN 2008-2013 Aiemmissa päihde- ja mielenterveysstrategioissa on perehdytty riittävästi hoitoonohjausmallien ja puheeksi ottamiseen ja hoitoon liittyviin seikkoihin. Aiemmin on myös kuvattu tarkasti eri palvelumuotoja ja tehtävänkuvia eri päihde- ja mielenterveystilanteissa. Tässä strategiassa voidaan keskittyä kehittämisehdotuksiin, olettaen, että kunnan palvelutarjonta on tiedossa tai tarvittaessa tieto on saatavilla ja nähtävillä aiemmista tuotetuista asiakirjoista. Tässä palveluiden katsauksessa kuvataan mielestämme olennaisimmat palveluiden kehittämiseen ja kehittymiseen vaikuttaneet seikat. Vuonna 2008 laaditussa mielenterveystyön kokonaissuunnitelmassa suositeltiin kolmannen psykiatrisen sairaanhoitajan lisäystä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Tämä resurssilisäys on mahdollistanut mm. akuuttiaikojen tarjoamisen aiempaa paremmin. Yksityissektorilta on pystytty siirtämään potilaita kunnan palveluihin. Psykiatristen sairaanhoitajien työssä jaksaminen on kohentunut ja poissaolot pystytään paremmin paikkaamaan. Resurssin lisäys on näkynyt myös mm. yhteistyökäytäntöjen kehittämisessä ja ehkäisevien toimintatapojen käytön lisääntymisenä. Aikuisten mielenterveystyössä on kuitenkin havaittu myös lisääntyvää tarvetta palveluihin: ensi kertaa mielenterveyspalveluihin hakeutuneita on aiempaa enemmän, työkykyyn liittyvät selvittelyt ovat lisääntyneet, työikäisten asiakkaitten määrä on lisääntynyt ja erityisesti masennus- ja paniikkioireilu näyttää lisääntyneen. Mielenterveyspalveluja käyttäville asiakkaille toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely keväällä 2011. Tyytyväisyyttä arvioitiin mittarilla 1= huono, 2= kohtalainen, 3= hyvä, 4= erittäin hyvä. Kaiken kaikkiaan palvelut koettiin hyviksi; kokonaiskeskiarvoksi saatiin 3,35. Tyytyväisimpiä mielenterveyspalvelujen asiakkaat olivat esimerkiksi työntekijän käytökseen, ammattitaitoon ja kykyyn kuunnella. Odotustilojen sijaintiin ja tilojen viihtyvyyteen sen sijaan eivät kaikki olleet yhtä tyytyväisiä. Psykiatripalveluja toivottiin Ilomantsiin, ja psykiatrin vastaanottoaikoja terveyskeskuksella on nykyisin järjestetty noin kerran kuukaudessa. 4

Päihdetyön asiakkaille pyrittiin toteuttamaan asiakastyytyväisyyskysely vuoden 2012 lopussa, mutta useiden sattumusten vuoksi saatiin vain yksi palaute. Asiakastyytyväisyyskysely on tarkoitus toteuttaa uudelleen keväällä 2014. Päihdetyössä on aiempina vuosina kehitetty puheeksi ottamisen mallia ja hoitoonohjausmallia. Nämä mallit koetaan käytäntöihin juurrutetuiksi kunnallisissa palveluissa, se näkyy mm. yhteistyötilanteissa eri viranomaisten kesken. Toimivaa puheeksi ottamista ja hoitoonohjausmallia aiotaan pitää yllä vähintään nykyisellä tasolla. Hoito- ja kuntoutustyötä aiotaan suunnata aiempaa painokkaammin korjaavasta työstä edistävään ja ehkäisevään työhön, myös työskentelyotteen ja näkökulman muodossa. Sosiaalitoimistossa on eriytetty mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen liittyvä osaaminen kahdelle työntekijälle: sosiaalityöntekijälle ja sosiaaliohjaajalle. Sosiaalityöntekijä keskittyy mielenterveyden kuntoutusasioihin ja sosiaaliohjaaja päihdetyöhön. Tällainen keskittäminen on mahdollistanut mm. osaamisen kehittämistä ja yhteistyön selkiyttämistä esim. terveyspalveluiden suuntaan. Päihdetyössä työparityöskentelyä on pystytty lisäämään hankalien päihdetilanteiden kohdatessa sosiaaliohjaajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan välille sekä terveyskeskuksen vuodeosastolle. Päihdekuntoutusta tarjoaviin laitospaikkoihin on tutustuttu lähiseudulla, näin ollen pystytään toteuttamaan osuvampia kuntoutuspaikkavalintoja asiakkaille. Hoitoonohjausmallin mukaisesti ilman hoidon tarpeen arviointia ei laitoskuntoutukseen asiakas voi enää mennä. Painopisteenä on toteuttaa kuntoutus avopalveluissa niin pitkälle kuin asiakkaan tilanne huomioiden se on mahdollista. Palvelujen oikeanlaisella ja oikea-aikaisella tarjoamisella tavoitellaan parempia kuntoutumistuloksia. Ilomantsin kunnan vuoden 2008 tehdyn mielenterveyssuunnitelman yhtenä painopisteenä oli ostopalveluiden yhteistyön lisääminen (asumispalvelut ym. kuntoutuspalvelut) yhtenä osana palvelujärjestelmäämme. Tänä aikana ostopalveluiden hankinnassa onkin tapahtunut kunnassamme merkittävä muutos. Aiemmin erikoissairaanhoidon tuottama Ilomantsissa sijainnut Kuntoutus- ja päiväkeskuksen toiminta päättyi ja palvelu siirtyi yksityiselle palveluntuottajalle. Yhteistyö lisääntyi huomattavasti tämän palvelurakennemuutoksen myötä sekä käyttäjän että myös palvelunostajan näkökulmasta. Ostopalveluiden määrä asumiskuntoutuksessa lisääntyi merkittävästi mikä taas näkyi suoraan erikoissairaanhoidon menojen merkittävänä pienenemisenä. Tänä aikana asumis- ja päivätoimintapalveluissa olevien mielenterveysasiakkaiden palveluiden tarve on kartoitettu vuosittain asiakaskohtaisten palvelusuunnitelmien tekemisen avulla. Palvelusuunnitelman tekoon on aina osallistunut asiakas, omainen/edunvalvoja, hänen hoidostaan/kuntoutuksestaan vastaava hoitaja, kunnan sosiaalityöntekijä ja muut tärkeät toimijat. Suunnitelman teon tavoitteena on 5

asiakkaan palveluntarpeen kartoittaminen, kuntoutumisen tavoitteiden asettaminen sekä riittävien kuntouttavien tukitoimien järjestämisen suunnittelu. Päihdetyön ostopalvelut ovat lähinnä olleet laitoskuntoutuksen ostamista eri päihdekuntoutuspaikoista. Lisäksi satunnaisesti on tehty yhteistyötä Sovatek-säätiön kanssa, lähinnä siellä on ollut A-klinikka tapaamisia ja vuodeosastohoitoja yksittäisiä tapauksia. Päihdeterapeutin palveluita ei ole saatu, mutta toisaalta erityistä tarvetta ei siihen ole asiakkailta tullut esillekään. Avokuntoutuspalvelut on hyvin pitkälti viime vuosina pystytty tarjoamaan omana toimintana. Psykiatrin ja päihdelääkärin palvelut on tuotettu ostamalla lääkäripalveluita. Vakiintuneet lääkärikäytännöt ovat selkiyttäneet asiakastyötä entisestään. Lasten ja nuorten palveluihin keskittyvän terveyskeskuspsykologin vastaanotto on toteutunut jo useita vuosia kolmena päivänä viikossa Ilomantsin terveyskeskuksella, kouluilla ja Vunukan päiväkodilla. Psykologin puoleen on käännytty mm. oppimisvaikeuksissa, kaveripulmissa, kotihuolissa ja omaan tai läheisten terveyteen ja mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Oppimisvaikeuksien selvittämiseksi on tehty koulupsykologinen tutkimus, ja sen tärkeimpänä tavoitteena on ollut oppilaalle sopivien opetuksen tukikeinojen suunnitteleminen ja muun avun löytäminen. Koulunkäyntiin liittyvissä pulmissa psykologi on ollut tiiviissä yhteistyössä oppilaiden, heidän vanhempiensa ja opettajiensa kanssa ja tarpeen mukaan myös koulukuraattorin, erityisopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Lapsilla ja nuorilla on ollut mahdollisuus myös kahdenkeskisiin luottamuksellisiin keskustelutapaamisiin sekä psykoterapiatyöskentelyyn psykologin kanssa. Terapiatyötä on tukenut psykologin suorittama lasten ja nuorten psykoterapeuttikoulutus. Terveyskeskuksen tarpeiden mukaan psykologi on toteuttanut pienimuotoisesti myös aikuisten terapiatyötä. Perheneuvola on aloittanut nykyisessä muodossaan 2013 toimintansa sosiaalityöntekijän ja psykologin työparityöskentelynä. Lasten ja nuorten palvelut on todettu Ilomantsissa olevan hyvällä tasolla sivistystoimen toteuttamana. Oppilashuolto toimii kouluissa, päivähoidon järjestelyt ovat kunnossa sekä nuorisotoimella, liikuntatoimella ja seurakunnilla on tiivis yhteistyö. Harrastustarjonta on laajaa ja niistä löytyy useimmille oma mielekäs ajanviettotapa. Lastensuojelusuunnitelmassa on kuvattu lasten ja nuorten palvelut erinomaisesti. Tässä strategiassa niitä ei ole syytä kerrata. 6

Kunnassa on useita vuosia toiminut ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, joka on osallistunut sekä paikalliseen että maakunnalliseen päihdetyöryhmään. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön keskeisin rooli on ollut kunnassamme ajantasaisen tiedon siirtäminen ja ehkäisevän päihdetyön näkökulman esiin tuominen. 2 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen ja haittojen ehkäisy edellyttää hallintorajojen rajat ylittävää yhteistyötä kuntasektorilla. Tavoitteeseen pääseminen tarkoittaa terveys-, sosiaali-, koulu-, kulttuuri-, vapaa-aika-, asuntotoimen, poliisin, seurakuntien, järjestöjen ja yrityssektorin rakentavaa yhteistyötä. Viimeisimpinä vuosina yhteistyö eri sektoreilla on mielenterveys- ja päihdetyöryhmän puuttuessa ollut asiakaskeskeistä ja tarpeeseen käynnistettyä yksilötasolla. Ehkäisevän työn tarkempaa määrittelyä on aloitettu vuonna 2013 eri toimialoilla, sen kehittämistä jatketaan edelleen. Ostopalveluiden käytön tarkempaa suunnittelua tarvitaan edelleen, hoidon tarpeen arviointi on erilaisten kuntoutusvaihtoehtojen kartoituksessa tärkeää. Asiakastyytyväisyyskysely aiotaan toteuttaa päihdeasiakkaille vuonna 2014 päihdeasiakkaille, vuodelta 2011 on mielenterveysasiakkaiden vastaavat tulokset olemassa. Liitteessä on kehittämisehdotukset BSC- mittariston muodossa, ohessa ko. taulukko kuvattuna tekstinä. 2.1 Puheeksi ottomallin ja matalan kynnyksen toimintalinjan säilyttäminen Alue: Kunnalliset palvelut (peruspalvelut) Mielenterveys- ja päihdestrategialla tulee olla tavoitteena luoda linjaukset toimivalle työlle ja palveluiden kehittämiselle. Palveluprosessit tulisi pitää toimivina ja yhteistyö moniammatillisella tasolla. Koko strategian tavoitteena on vähentää päihdehaittoja ja mielenterveyspulmia yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla. Palveluiden järjestämistä ja saatavuutta tulisi edelleen kehittää sekä toimijoiden ammattitaidosta tulisi huolehtia. Toimenpiteet, joilla tavoitteet aiotaan saavuttaa puuttumalla ajoissa/varhain: puheeksi ottamalla ja mini-intervention keinoin 7

tiivistämällä yhteistyötä: hoitoketjujen toimivuutta selkiyttämällä ja kehittämällä, vastuista sopimalla selkiyttämällä palveluprosesseja: puheeksi otto -> ongelman tunnistaminen -> hoidon tarpeen arviointi ja kuntoutussuunnitelman tekeminen-> toteutus ja seuranta ->arviointi hyödynnetään itsehoitoa ja korostetaan omaa vastuuta valinnoissa pidetään huolta riittävistä resursseista tiedottamalla päihdeongelmaan ja mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä, hoitotavoista jne Kuva 2. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluprosessi 8

Palveluiden tuottamisen tärkeimmät tavoitteet 1. Hoitoon ohjaaminen mahdollisimman varhain 2. Toipumisen tukeminen 3. Työ- ja toimintakyvyn palauttaminen (omatoimisuuden) 9

2.2 Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Alue: Aikuisten mielenterveys- ja päihdetyö = avokuntoutuspalvelut (terveyskeskuspsykologi ja psykiatriset sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja) Aikuisten mielenterveys- ja päihdetyössä ehkäisevä työ lomittuu ja on osin päällekkäistä korjaavan työn kanssa. Riittävä tuki erilaisissa elämään liittyvissä kriisitilanteissa ehkäisee vakavampia mielenterveys- ja päihdepulmia, ja toisaalta jo kehittyneitten pulmien hyvä hoito ehkäisee tilanteen kroonistumista ja usein myös ongelmallista päihteidenkäyttöä. Etenkin perheellisten aikuisten mielenterveyden tukeminen ja mahdollisten pulmien hoito ehkäisee heidän lastensa mahdollisia hyvinvointipulmia. Mielenterveyspotilaitten ja runsaasti päihteitä käyttävien omaiset ovat usein myös vaarassa sairastua esim. masennukseen, joten hyvä korjaava työ ehkäisee osaltaan myös läheisten mielenterveys- tai päihdepulmia. Yksilökeskustelut ovat mielenterveys- ja päihdetyössä perustyömenetelmä, jonka tarve tuskin tulevaisuudessa on vähenemässä, ja jota ei esim. sosiaalisista peloista kärsivien asiakkaitten tai arkaluontoisten pulmien kohdalla voi korvata ryhmämuotoisella tuella. Psykoedukaation antaminen yksilöille sisältäen myös päihdevalistusta ja päihteiden käytön kartoituksen, ehkäisee pulmien vaikeutumista ja antaa välineitä itsehoitoon. Mahdollista olisi myös kehittää pienryhmille annettavaa psykoedukaatiota ja ohjausta itsehoitomenetelmiin. Stressinhallintataidoilla on mahdollista ehkäistä mm. uupumusta, masennusta, ahdistushäiriöitä ja päihteitten käyttämistä rentoutumiseen tai ahdistuksenhallintaan, joten esim. rentoutumisen opettelu on oleellinen osa mielenterveys- ja päihdepulmien ehkäisyä. Keskusteluhoitoa voi täydentää ja monipuolistaa soveltamalla nykyistä enemmän erilaisia luovia menetelmiä ja hyödyntämällä terveyttä edistävää luontoympäristöä. Itsehoitoon ohjaavaa kirjallisuutta on myös hyvä hankkia ohjauksen ja neuvonnan tueksi. Kaikki hyvinvointia tukevat tai terapeuttiseen itsetutkiskeluun ohjaavat menetelmät, joita asiakas oppii hyödyntämään arjessaan, ehkäisevät esim. masennuksen tai uupumuksen uusiutumista. Usein asiakkaat opettavat samoja keinoja läheisilleen ja tuttavilleen, jolloin toimivien itsehoitokeinojen vaikutus moninkertaistuu. 10

Aikuisten mielenterveystyö Ilomantsin alueella on haasteellista, koska psykoterapian piiriin on rajalliset mahdollisuudet päästä. Useilla asiakkailla on vuosia kestänyttä masennuspulmaa tai uupumusta, usein taustalla jo lapsuudenaikaisia pulmia, joita keskusteluhoidossa käsitellään. Monet hyötyisivät psykoterapiasta, jotteivät mielenterveyspulmille altistavat ajattelumallit tai tunne-elämän pulmat jatkossa aiheuttaisi vakavia, kroonistuneita mielenterveyspulmia, tai haittaa seuraaville sukupolvelle. Perusterveydenhuoltoon soveltuvia lyhytterapeuttisia menetelmiä ovat mm. HOT (hyväksymis- omistautumisterapia) ja interpersoonallinen psykoterapia. Tällainen lisäkoulutus mielenterveystyöntekijöille auttaisi vähentämään varsinaisen psykoterapian tarvetta ja antaisi lisäkeinoja erityisesti haastavien asiakastapausten eteenpäin viemiseen. Ryhmämuotoisessa toiminnassa voi parhaimmillaan yhdistyä vertaistuki, kokemusasiantuntijuus ja sosiaalinen pääoma. Ryhmämuotoisen tuen järjestämiseen ja materiaalin valmistelemiseen tarvitaan työntekijöiltä ajallista resurssia ja soveltuvat tilat ja laitteet. Pienellä paikkakunnalla itsehoitoryhmien kokoaminen voi olla pulmallista. Mielenterveyspalveluissa on parhaillaan käynnissä kartoitus asiakkaitten kiinnostuksesta ryhmämuotoiseen toimintaan. Toiminta on hyvä tarjota tavalla, jossa vältetään asiakkaitten kielteinen leimautuminen. Kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyön tekemiseksi tulisi selvittää erilaiset mahdollisuudet Ilomantsissa. Henkisestä hyvinvoinnista huolehtimisen tulisi olla arkinen asia, jopa positiivisena mielletty ilmiö. Tiivistä yhteistyötä päihdetyön osalta sosiaalityön ja terveyspalveluiden kesken aiotaan edelleen jatkaa. Sen ylläpitämiseksi tarvitaan edelleen kehittää käytännön toimintamalleja ja osaamisen ajantasalla pitämistä pidetään tärkeänä. Kuva 3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön tavoitteet / konkreettiset kehittämisideat vuosille 2014 2015 TAVOITE KEINOT ARVIOINTI 1) Itsehoidon, kokemusasiantuntijuuden, vertaistuen ja sosiaalisen pääoman hyödyntäminen mielenterveys- ja päihdetyössä a) Järjestetään itsehoitoon ohjaavaa ryhmätoimintaa mielenterveys-palveluih in b) Järjestetään kokoontumistiloja mielenterveys/ päihdepuolen asiakkaille c) Ohjataan asiakkaita a) Onko jokin ryhmämuotoinen palvelu toteutunut vuosina 2014 2015? (montako kertaa, osallistuneitten asiakkaitten määrä) b) Onko kokoontumistila löytynyt / järjestetty? c) Onko kaikille ryhmämuotoisesta 11

2) Itsehoitomenetelmien hyödyntäminen masentuneitten asiakkaitten hoidossa keskustelutuen (ja mahdollisen lääkityksen) lisänä 3) Konsultointikäytäntöjen arviointi peruspalvelujen ja mielenterveys/päihdetyön yhteistyössä 4) puheeksiotto malli kaikkiin ehkäiseviin palveluihin käyttöön 5) henkilöstön osaamisen lisääminen ja varmistaminen 6) perustetaan työryhmä ostopalveluiden ohjaukseen asiakastyöhön erilaisten jo olemassa olevien ryhmä-toimintojen pariin (esim. kolmas sektori) d) aloitetaan päihdekuntoutujille oma-apukeskusteluryh mä, hyödynnetään AA-toiminnan ja laitoskuntoutuksen osaajia Hankitaan mielenterveystyöntekijöille tuorein masennuksen itsehoitoon ohjaava materiaali / kirjallisuus ja otetaan se asiakastyössä aktiiviseen käyttöön. (mielenterveyden ensiapukoulutus 1 ja 2) Arviointi- ja suunnittelupalaverit yksiköittäin 2014 2015 aikana. hehko-käynneillä osa työskentelyä kotikäynneillä kiinnitetään huomiota jaetaan itsearviointilomaketta päihde- ja mielenterveystutkintoihin kannustetaan, lähihoitajaopinnoissa syventävät opinnot mt- ja päihdetyöhön kotihoidossa ja asumispalveluissa on mt ja päihdetiimiin nimetty vastuuhenkilö motivoivan haastattelun tuesta kiinnostuneille asiakkaille löytynyt sopiva ryhmä? (Kysely vuoden 2015 lopulla) d) osallistuvuus ryhmään e) päihdepalvelujen vaikuttavuus mittari otetaan käyttöön v. 2013 Työntekijöitten arvio 2015: Missä määrin ko materiaali on ollut käytössä kohderyhmässä? Miten hyvin se on toiminut? Ovatko suunnittelupalaverit toteutuneet? Tilannearviopalaverit yksiköittäin 2015 lopulla. yli 65- vuotiaiden mittari koulutuksista pidetään kirjaa ja koulutuksiin osallistuneet toimivat yksiköittäin vastuuhenkilöinä kokoontumiskerrat, asiakasmäärät, talouden toteuma Toteutuneet Lapset Puheeksi- 12

7) mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisy koulutuksia tarpeen mukaan kuukausittaiset kokoukset jossa käsitellään asiakkaiden kuntoutusasioita Lapset Puheeksi-koulutus aikuispsykiatrian ja päihdetyön työntekijöille keskustelut Alue: Lasten- ja nuorten palvelut Yhteistyö Ilomantsin perheneuvolan sekä lastensuojelun sosiaalityön kanssa on tärkeä osa lasten ja nuorten terveyskeskuspsykologin työtä. Viime vuosina, ennen Ilomantsin perheneuvolan perustamista, perheneuvolatyön tarjonta on ollut liian vähäistä verrattuna sen tarpeeseen ja kysyntään. Perheneuvolaan kuuluvaa lasten ja nuorten mielenterveystyötä, vanhempien tapaamisia ja neuvontatyötä on ohjautunut terveyskeskuspsykologille ja muillekin työntekijöille koulun ja sosiaalityön piirissä. Tämä vuosien varrella kehkeytynyt tilanne on vaikeuttanut koulupsykologisen työn kuten oppimisvaikeuksien selvittelyn, konsultaatiotyön ja muun ennaltaehkäisevän mielenterveystyön toteuttamista, koska resurssia näihin on jäänyt liian vähän lasten mielenterveyspulmien ja perhevaikeuksien vaatiessa nopeaa selvittelyä ja avun löytämistä. Työresurssin vajauksen ohella samanaikaisesti on lasten ja nuorten mielenterveydellisten ongelmien määrä ja siten myös ammattiavun tarve kasvanut. Pitkään odotettu Ilomantsin perheneuvola käynnistyi elokuussa 2013, ja nyt on mahdollista vahvistaa merkittävästi mielenterveystyötä ja ennaltaehkäisevää työtä lasten, nuorten ja heidän perheidensä parissa. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön tavoitteet / konkreettiset kehittämisideat vuosille 2014 2015: lasten ja nuorten mielenterveystyö TAVOITE KEINOT ARVIOINTI 13

1. Lapsille ja nuorille sopivien tutkimusmenetelmien avulla saatavan tiedon yhdis-täminen masennuksen ja koulu-uupumuksen varhaiseksi havaitsemiseksi ja auttamistyön aloittamiseksi 2. Konsultatiivisen koulupsykologityön lisääminen yksilötutki-musten ja yksilöinter-ventioiden ohella d) Yhteistyön perusta-minen terveyskeskus-psykolog in ja perheneuvolan työntekijöiden kesken a) Täydennyskoulutus psykolo-gin testimenetelmien käytössä -v. 2014 tammikuu: WZT- Wartegg-Zeihen -testin tulkintakoulutus (2 pv) b) Nuorten henkilökohtaisten tavoitteiden/projektien menetelmän kokeilu koulupsykolo-gin työssä - tavoitekyselyn ja mielialaym. mittareiden tulosten vertailu (CDI, BDI, Nuorten koulu-uupumusmittari, SDQ) a) a) Oppilashuoltotyöryhmä n yhteistyömuotojen kehittä-minen ja vahvistaminen b) c) b) Perehtyminen konsultatii-visen työn menetelmiin ja uudistuksiin -Psykologiliiton koulupsy-kologisen toimikunnan tuottama materiaali ym. Suunnittelu yhteistyöpalave-reissa (esim. kuukausittain) -työnjaon selkiyttäminen terveyskeskuspsykologin ja perheneuvolan työnteki-jöiden kesken -yhteistyön muotojen kehittäminen a) Tutkimusmenetelmien toimivuuden vertailu psykologin ja lähimpien yhteistyö-kumppaneiden interventioiden perustana ja seurantatietona a) Konsultatiivisen otteen lisäämisen vaikutuksen arviointi -opettajien arvio -oppilashuoltoryhmän arvio -psykologin oma arvio a) jakson aikana päivitetään ja arvioidaan säännöllisesti yhteistyömuotojen ja työnjaon toimivuutta b) loppuarvion pohjalta jatko-suunnittelu 2.3 Ostopalveluiden käytön tarkempi suunnittelu 14

Tulevaisuuden haasteena on edelleen huoli kasvavista päihde- ja mielenterveysongelmista sekä niiden hoitamisen kustannuksista ja siitä, 1.) miten kuntamme pystyy vastaamaan tähän haasteeseen asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Nykyisin pystymme kuntana vastaamaan laajasti perustason palveluista, mutta kuntoutujan arkeen intensiivisemmin suunnattuja palveluita esim. asumiskuntoutusta, päivä- ja työtoimintaan ko. kohderyhmälle ei kunnallisena palveluna ole. Keskustelua palveluiden kunnallistamisesta on käyty, mutta suunnitelmaa palveluiden tuottamisesta ei ole pystytty edistämään. Vuonna 2012 konsultin tekemän selvityksen mukaan kustannuksia pitää vähentää ensisijaisesti ostopalvelupaikkojen vähentämisellä. Tämä vaatii kuitenkin sen, että palvelutaso ei kunnassa tulevaisuudessa vähene, vaan vähennettävien ostopalveluiden rinnalle on pystyttävä tarjoamaan samaan aikaan riittävät avohuollon palvelut sekä päihde- että mielenterveyskuntoutujille. Konsultin tekemän suunnitelman mukaan päihde- ja mielenterveysstrategiassa on määriteltävä ostopalveluiden kohdennettavien määrärahojen käyttötarkoitus. Tällä hetkellä kuntouttavien palveluiden myöntämisestä vastaa mielenterveysasiakkaille vammaispalvelun sosiaalityöntekijä sekä päihdeasiakkaille sosiaaliohjaaja. Tulevaisuudessa ko. palveluiden käyttöaste näyttää kasvavan, samalla kun määrärahoja pienennetään. 2.) Palveluiden kohdentaminen ja mahdolliset kehittämistarpeet vaativat yhteistyöverkoston nimeämistä. Moniammatillisen työotteen avulla pystytään parhaiten turvaamaan se, että asiakkaat saavat palvelut ns. yhden oven periaatteella ja vältytään turhilta päällekkäisiltä palveluilta. Toisena haasteena mielenterveys- ja päihdetyön kentällä on 3.) valtakunnallisen palvelurakennemuutoksen vaikutukset kuntien palveluverkkoon. Nykyisen laitospainotteisen hoitojärjestelmän muutos avohoitopainotteiseksi lisää väliaikaisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän kustannuksia, koska muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan lisää voimavaroja ja palvelumuotoja kunnan peruspalvelukokonaisuuteen. Yksittäisten viranhaltijoiden varaan asiaa ei voi jättää, koska kyseessä on enemmän palveluiden mahdollistavat rakenteet kuin yksittäisten työntekijöiden kekseliäisyys ja ammattitaito toteuttaa asiat. Näiden haasteiden edessä kunnassamme on tehtävä työtä, jotta pystymme jatkossa hoitamaan päihde- ja mielenterveysasiakkaamme yhä tehokkaammin peruspalveluverkostossamme. Tulemme tarvitsemaan yhä enenevässä määrin niin perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluverkkoon kunnallisia kuntouttavia toimintamuotoja esim. päivätoimintaa/klubitalotoimintaa, tuettua asumista ja palveluasumista. Kehittämistyön kohteena on myös päihde- ja mielenterveystyön yhteistyön 15

juurruttaminen kuntatason toimijoiden sisällä. Tämän kehittämistyön haasteeseen on perustettava yhteistoimijoiden verkosto, jonka tehtävänä on suunnitelman eteenpäinvieminen moniammatillisella tasolla. Kuntatason työryhmän tehtävänä on perustason mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistarpeiden esiintuominen sekä palveluiden riittävyyden turvaaminen kunnassamme. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiakas saa parhaan avun, kun palvelujärjestelmä muodostaa yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden, joka kattaa monipuolisesti avo- ja laitospalvelut, perus- ja erikoispalvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Vaikka palveluvalikoima ulottuu eri hallinnonaloille ja porrastuksen tasoille ja mukana on monia palveluntuottajia, tulee asiakkaan päästä palveluihin yksinkertaisesti. Hoitojärjestelmän tehtävänä on huolehtia yksilöllisen palvelukokonaisuuden räätälöimisestä. Mielenterveys- ja päihdeongelmat näkyvät yhä enemmän yhteen kietoutuneena vyyhtinä, ja tilannetta on syytä käsitellä kokonaisuutena. Tämän vuoksi myös 4.) kuntatasolla on aloitettava päihde- ja mielenterveyspalveluiden uudelleen organisointi ja kehittäminen. Ostopalveluiden käytön tarkempi suunnittelu koetaan siis toteutuvan yhteistyössä kahdenlaisen työryhmän voimin; mielenterveys- ja päihdetyöryhmässä sekä ostopalveluista päättävän työryhmän voimin (vrt. SAS-työryhmä vanhustyössä). Alla vielä tiivistetyt kehittämistarpeet, joihin toivotaan esimiesten ja lautakuntien kannanottoa ja järjestelyä viranhaltijoiden tueksi ostopalveluiden ja koko mielenterveys- ja päihdepalvelujen toteutuksen osalta: 16

1.) miten kuntamme pystyy kasvavien tarpeiden edessä turvaamaan palvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti 2.) palveluiden kohdentaminen ja mahdolliset kehittämistarpeet vaativat yhteistyöverkoston nimeämistä 3.) valtakunnallisen palvelurakennemuutoksen vaikutukset kuntien palveluverkkoon ja muutoksessa mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden huomioon ottaminen 4.) kuntatasolla on aloitettava päihde- ja mielenterveyspalveluiden uudelleen organisointi ja kehittäminen 3 TILASTOTIEDON HYÖDYNTÄMINEN KEHITTÄMISESSÄ Tilastotieto on olennainen osa työskentelyn ja palveluiden tarjonnan kehittämistä. Tilastojen seuraamista pidetään tärkeänä, mm. kehittämistyön tarpeen arvioinnissa ne ovat eräänlaisena lähtökohtana. Seurattavat indikaattorit ovat saatavilla helposti alla olevista nettilinkeistä. Indikaattorit, joita työryhmä esittää seurattavaksi tulevina vuosina ovat: (Indikaattorit ovat muodossa: /1000 asukasta) depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-24 vuotiaat depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 vuotiaat erityiskorvattaviin lääkkeisiin, psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64 vuotiaat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 vuotiaat psykiatrian avohoitokäynnit/1000 asukasta psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 17

päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita päihdehuollon laitoksissa olleet asiakkaat päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. 9- luokan oppilaista kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.-9. luokan oppilaista tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. -9. luokan oppilaista tupakoi päivittäin, % 8. 9. luokan oppilaista Lähde http://uusi.sotkanet.fi aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria; 0-12 v erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria; 13-17 v psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. 9. luokan oppilaista keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. -9. luokan oppilaista Lähde: http://hyvinvointikompassi.thl.fi Tilastojen avulla voidaan nykytilaa peilata menneeseen aikaan. Tilastoissa parhaiten kuvautuu todellisuuden kanssa yhteneväisesti psykiatristen laitoshoitopäivien väheneminen 2010 vuodesta alkaen. Päihdehuollon asumispalveluja on voitu lisätä samalla, kun laitoskuntoutuspaikat ovat 18

kehittäneet toimintaansa tuetun asumispalveluina. Ilomantsissa hoidetaan vuodeosastolla päihdekuntoutujia reilusti enemmän kuin Pohjois-Karjalassa tai koko maassa. Lastenpsykiatrian avohoitokäynnit ovat lisääntyneet moninkertaisiksi vuodesta 2007 alkaen. Joistakin valituista inikaattoreista ei ole ajankohtaisia lukuja saatavilla, mikä vaikeuttaa vertailua. Tulevan mielenterveys- ja päihdetyöryhmän tulisi seurata indikaattoreita vuosittain ja tehdä erillinen tulkinta indikaattoreiden muutoksista. 19

VASTUUALUEEN PALVELU Mielenterveys- ja päihdetyö KEHITTÄMISEHDOTUS Mielenterveys- ja päihdestrategian laatiminen Strategia sis. ainakin seuraavat asiat: Asiakastyytyväisyyskyselyn toteutus Puheeksi ottomallin juurruttaminen (matalan kynnyksen toimintalinja) Ehkäisevän työn tarkempi määrittely eri toimialoilla päihde- ja mttyössä Ostopalveluiden käytön tarkempi suunnittelu ODOTETTU VAIKUTUS Tavoitteet ja painopistealueet selkenevät ja kehittämiseen voidaan sitoutua Asiakkaan mielipiteen huomioiminen strategiaan Ajatuksen sisäistäminen: sote-alueen työntekijät pystyvät tekemään perustyötä mielenterveys- ja päihdeasiakastyössä Ehkäisevä työ konkretisoituu, hahmottuu paremmin, sille on helpompi kohdentaa resursseja (ehkäisevän työn näkyväksi tekeminen) Painopisteet ja tavoitteet ALOITUS TOIMENPIDE lautakunta määrittelee työryhmän Toteutetaan kysely loppuun 11/12 suunnitellulla tavalla Sanansaattajien kouluttaminen/idean siirtoa Sanansaattajien avustuksella toimialoilla/toimipist eissä määritellään kunkin tekemä ehkäisevä työ oman työn näkökulmasta Määritellään strategiaan VASTUU Päihde- ja mttyöryhmä sama kuin yllä AIKA- TAULU SEURANTA/ RAPORTOINTI v. 2013 Mielenterveys- ja päihdetyöryhmä raportoi lautakuntaa tammi-maalisk uu 2013 Esimiehet/päihdetiimi sama kuin yllä 2013-2014 strategian toteuman raportointi sama kuin yllä sama kuin yllä 2013 yhdessä strategian työstämisen kanssa 2013 yhdessä strategian MITTARI Strategian työstäminen ja sen toteuman seuranta yksittäisten kehittämisehdotusten mukaan kyselyn tulokset Miten mitattavissa? työntekijöiden itsearvio - - itsearvio? realisoitujen resurssien käytön toteuma? - resurssien käytön toteuma 20

määrärahojen käytölle tarkentuvat määrärahojen käyttötarkoitus työstämisen kanssa paremmin kohdennettujen rahojen käyttö? 21

22

23