PÄÄTÖS Nro 156/08/1 Dnro ISY-2007-Y-95 Annettu julkipanon jälkeen 3.12.2008 ASIA Kirveskosken kalankasvatuslaitoksen toiminnan jatkamista koskeva ympäristö- ja vesitalouslupahakemus, Sysmä. HAKIJA Tammilohi / Matti Heikkilä Asikontie 2 21100 Naantali TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Kirveskosken kalankasvatuslaitoksen toiminnan jatkamista. Laitos sijaitsee Sysmän kunnan Joutsjärven kylässä Tainionvirran Kirveskosken itärannalla hakijan omistamilla tiloilla Kirveskoski RN:o 11:0 ja Lohisaari RN:o 4:47. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 30.3.2007 ja sitä on täydennetty 8.8.2007. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Kirveskosken kalankasvatuslaitosta koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 26.6.1997 antaman päätöksen nro 39/97/1 mukaan luvan saajan oli pantava vireille hakemus
31.3.2007 mennessä, mikäli aikoo jatkaa kalankasvatusta. Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain ja veden laitokselle johtamisen osalta vesilain mukaisena asiana. 2 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 c) mukaan kalanviljelylaitoksella on oltava ympäristölupa, kun toiminnassa käytetään kuivarehua vähintään 2 000 kg/a tai kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg/a. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatusta koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Vesioikeus on 26.6.1997 päätöksellään nro 39/97/1 myöntänyt luvan veden johtamiseen Kirveskosken kalankasvatuslaitokselle ja laitoksella käytetyn veden takaisin vesistöön päästämiseen vuoden 2007 loppuun. Luvan mukaan Tainionvirrasta saa ottaa vettä enintään 850 l/s ja kalanruokintaan käytettävä rehumäärä sai olla enintään 65 000 kg vuodessa. Vuoden 1999 loppuun asti fosforipäästön enimmäismääräksi määrättiin 350 kg vuodessa. Vuodesta 2000 alkaen laitokselta vesistöön johdettava fosforipäästö sai olla enintään 300 kg vuodessa ja kasvatuskaudella kuukausikeskiarvona laskettuna enintään 3,0 kg päivässä. Lisäkasvu on noin 50 000 kg vuodessa. Kalatalousvelvoitteena on istutettava vuosittain 500 kpl vähintään 20 cm:n mittaista taimenen poikasta. Ympäristöministeriö on vahvistanut 11.3.2008 Päijät-Hämeen maakuntakaavan. Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Alapuolinen vesistö ja sitä kuormittavat toiminnat Laitos sijaitsee Sysmän reitin vesistöalueella ja siellä Nuoramoisen alueella (14.81). Laitoksella käytetty vesi johdetaan Tainionvirtaan Kirveskosken kohdalla, josta vedet virtaavat noin 2,5 km:n päässä sijaitsevaan Joutsjärveen Harvialanselälle ja sieltä edelleen Enoveteen. Tainionvirta laskee Jääsjärvestä. Jääsjärven luusuan valuma-alue on
3 1 510 km 2 ja järvisyys 24,5 %. Joutsjärven luusuan valuma-alue on 1 540 km 2 ja järvisyys 25,6 %. Tainionvirran keskivirtaama Kirveskosken kohdalla on 9,6 m 3 /s, keskiylivirtaama 15,6 m 3 /s ja keskialivirtaama 5,1 m 3 /s. Harvialanselän pinta-ala on 4,5 km 2, suurin syvyys 9 metriä ja tilavuus 13,5 milj.m 3. Tainionvirtaa kuormittavat toinenkin kalanviljelylaitos ja Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamo sekä valuma-alueen hajakuormitus. Lähivaluma-alueesta on peltoa noin 10 %. Veden laatu Vuosina 2002-2006 Jääsjärven luusuassa vesi on ollut niukkaravinteista, fosforipitoisuus on ollut enimmillään 12 µg/l. Kirveskosken kalankasvatuslaitoksen yläpuolella veden fosforipitoisuus on ollut 10-17 µg/l. Laitoksen alapuolella on keskimääräinen fosforipitoisuus ollut 16,2 µg/l ja Harvalanselällä keskimäärin 15,8 µg/l. Veden hygieeninen laatu on ollut hyvä. Fosforipitoisuuksissa ei ole ollut havaittavissa muutosta lupakauden aikana. Vuonna 2006 Harvalanselän syvänteen alusvedessä oli havaittavissa voimakasta hapenvajausta huhtikuussa ja elokuussa. Kalasto ja kalastus Tiedot kalastosta ja kalastuksesta perustuvat viiden vuoden välein tehtävään kalastustiedusteluun. Tainionvirta on erittäin suosittu kalastuspaikka. Tainionvirran virkistyskalastusalueelle istutetaan säännöllisesti taimenta Eteläisellä Tainionvirralla paikalliset käyttävät pyydyksenä pääasiassa katiskaa, mutta myös virveliä ja onkea. Tärkein saalislaji on taimen. Lisäksi pyydetään haukea ja ahventa. Kaloissa ei ole havaittu makuvirheitä. Noin puolet kalastustiedusteluun vastaajista arvioi, että kalankasvatuslaitoksista olisi ollut jonkinlaista haittaa. Osan mielestä Tainionvirrassa on havaittavissa rehevöitymishaittoja. Kalastus Joutsjärvellä on monipuolista. Pyydyksinä käytetään verkkoja, vapakalastusvälineitä ja katiskaa. Tiedusteluun vastanneiden kokonaissaalis oli noin 1 750 kg. Yleisin saalislaji oli hauki, seuraavaksi yleisimmät olivat särki ja ahven. Haukikanta
4 on Joutsjärvessä hyvä ja kuhasaalista voidaan pitää suurena. Myös siikaa on saatu hyvin saaliiksi. Lahnakanta on ainakin tyydyttävä, ja sen kanta on runsastunut verrattuna 2000-luvun alkuun. TOIMINTA, PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yleiskuvaus toiminnasta ja laitoksen rakenteet Laitoksella kasvatetaan kirjolohen, siian, karpin ja taimen poikasia istutuskokoisiksi. Valtaosa tuotannosta on kirjolohta. Ruokakalatuotantoa tai perkausta laitoksella ei ole. Laitoksella käytetty vähäfosforinen kuivarehu on vuosina 2002-2006 sisältänyt fosforia 545-618 kg ja typpeä 3 007-4 160 kg vuodessa. Kalat ruokitaan käsin kaksi kertaa päivässä kesällä ja kerran viikossa talvella. Laitoksella käytetyn rehun määrä, kalojen kasvu ja rehukerroin vuosina 2002-2007 on ollut seuraava: Vuosi Rehumäärä Kasvu Rehukerroin kg/a kg/a 2002 65 000 43 200 1,5 2003 64 990 68 600 0,95 2004 65 000 69 900 0,93 2005 65 000 69 550 0,93 2006 65 000 69 850 0,93 2007 65 000 72 700 0,89 Kaloja kasvatetaan kolmessa maa-altaassa, joista yksi on jaettu kahteen osaan. Altaiden pinta-alat ja tilavuudet ovat: 1 510 m 2 ja 3 926 m 3, 1 570 m 2 ja 2 669 m 3 sekä jaettu allas 1 380 m 2 ja 2 346 m 3, 1 350 m 2 ja 2 025 m 3.
Laitoksen vesien johtaminen ja käsittely 5 Laitokselle vettä otetaan Tainionvirrasta kolmesta eri paikasta putkella enintään 850 l/s. Johdetun veden määrä vaihtelee vuodenajan mukaan. Vedenkorkeutta seurataan Kirveskosken voimalaitoksen yläpuolella vedenkorkeusasteikolla. Käytetty vesi johdetaan yhteen uomaan, josta vesi poistuu voimalalaitoksen kautta Tainionvirtaan. Lähtevän veden määrä mitataan purku-uomassa olevalla mittapadolla. Altaisiin kertynyt liete imuroidaan lietekouruista pois kerran viikossa toukolokakuussa. Jätteet, kemikaalit ja varastointi Kasvatusaltaista poistettu liete, noin 160 m 3 vuodessa, sijoitetaan hakijan pellolle. Kuolleet kalat, noin 100 kg vuodessa, kompostoidaan ja käytetään maanparannusaineena omalla kasvimaalla ja perunapellolla. Rehu varastoidaan kuivassa tilassa rehusiiloissa. Laitoksella ei käytetä kemikaaleja. Päästöt Vuosina 2002-2006 laitoksen kuormitustarkkailussa fosforikuormitus on vaihdellut 180-330 kg välillä vuodessa. Ainetaselaskennan perusteella laskettu vuosikuormitus on ollut hieman suurempi kuin kuormitustarkkailun tulos. Kasvatuskauden aikainen fosforikuorma on ollut 1,0-1,6 kg päivässä. Vuonna 2007 fosforikuormitus oli ainetaselaskennan perusteella 254 kg ja kuormitustarkkailun perusteella 281 kg. Kuormitukselle asetettu raja-arvo 300 kg vuodessa on ylitetty vuosina 2004, 2005 ja 2006. Vuodet olivat kalankasvatukselle epäedullisia eli kuivia ja lämpimiä. Vesi oli lämmintä ja vähähappista, eivätkä kalat kyenneet hyödyntämään rehua tehokkaasti. Hakijan esittämällä uudella rehunkäyttömäärällä, 85 000 kg vuodessa, voitaisiin tuottaa noin 91 000 kg:n kalojen lisäkasvu. Kun oletetaan, että rehun fosforipitoisuus on 0,95 % ja kalojen lisäkasvuun sitoutuu noin 4 g fosforia kiloa kohti sekä lietteeseen jää 8-10 kg fosforia, saadaan ainetaseen kautta laskettua fosforikuormaksi 433-435
kg vuodessa. Typen kuormitus on 3 165 kg vuodessa, kun lietteeseen jäävän typen määrää ei huomioida. 6 Vaikutukset vesistöön Välittömästi Kirveskosken kalankasvatuslaitoksen alapuolella Tainionvirrassa on havaittu fosforipitoisuuden nousua. Kalankasvatuslaitoksen aiheuttama pitoisuuslisä fosforitasossa on vuosina 2002-2006 (touko-lokakuu) ollut vuosittain 1,6 µg/l. Elosyyskuussa fosforipitoisuus nousi keskimäärin yli 2 µg/l. Kirveskosken kalankasvatuksen fosforikuormituksen aiheuttama lisäys laitoksen kohdalla Tainionvirran fosforin ainevirtaamaan (luontainen fosfori + muu kuormitus) oli kesä-, elo- ja lokakuussa vuosina 2002-2006 keskimäärin 11 %. Havaintokerroittain laitoksen aiheuttama fosforilisäys vaihteli välillä 1-26 %. Joutsjärven fosforipitoisuudet ovat olleet hiukan suurempia kuin kalankasvatuslaitoksen yläpuolella Tainionvirrassa. Mahdollisuudet vesistökuormituksen alentamiseen ja paras käyttökelpoinen tekniikka Hakijan käsityksen mukaan käytössä oleva tekninen ratkaisu, lietteen imurointi kerran viikossa kesäaikana on ollut toiminnan kannattavuuteen suhteutettuna kehittynyt ja käyttökelpoinen menetelmä ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Yliruokintaa on vältetty annostelemalla ruokinta tarkasti ja käyttämällä mahdollisimman vähäfosforista kuivarehua. TARKKAILU Laitoksen vesistökuormitusta ja -vaikutuksia tarkkaillaan Etelä-Savon ympäristökeskuksen (kunta nykyisin Hämeen ympäristökeskuksen alueella) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Kuormitustarkkailun näytteet otetaan touko-, kesä-, heinä-, elo-, syys- ja lokakuussa kerran kuukaudessa. Lähtevästä vedestä otetaan voimalaitoksen alapuolelta kahden vuorokauden kokoomanäytteet tunnin välein automaattisella näytteenottimella. Lai-
tokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte. Vesistä määritetään fosfori ja lähtevästä vedestä lisäksi fekaaliset koliformiset bakteerit. 7 Veden virtaama mitataan mittapadolla, jonka leveys on 351 cm. Laitos huolehtii itse virtaamamittauksesta. Vesistötarkkailun näytepisteitä on kuusi: Vanhanmyllynkosken ylä- ja alapuolella (Hotilankoski), Kirveskosken ylä- ja alapuolella, Joutsjärven Harvalanselällä ja Nuoramoisessa. Näytteet otetaan kahdesta viiteen kertaan vuodessa riippuen näytteenottopisteestä. Näytteistä määritetään veden lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, väri, kemiallinen ja biologinen hapenkulutus sekä happi-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet ja bakteerit. Laitoksen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtu Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksikön 27.10.1998 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti viiden vuoden välein tehtävillä tiedusteluilla. Viimeisin tiedustelu on tehty vuonna 2006. HAKIJAN ESITYS KESKEISIKSI LUPAEHDOIKSI Hakija hakee muutosta voimassaolevaan lupaan siten, että fosforikuormitus on enintään 450 kg vuodessa ja kuivarehun määrä on enintään 85 000 kg vuodessa. Hakija esittää myös kalatalousvelvoitteen poistamista, koska tuotanto ja siitä johtuva vesistökuormitus on pientä. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Sysmän kunnassa 12.9. - 12.10.2007 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu 12.9.2007 Itä-Häme -lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Hämeen ympäristökeskukselta, Hämeen TEkeskukselta, Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Sysmän kunnalta.
8 Samanaikaisesti on kuulutettu ympäristölupavirastossa vireillä oleva Vanhanmyllyn kalankasvatuslaitos/tero Hutrin ympäristölupahakemus. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus esittää, että kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrä saa olla enintään 85 000 kg vuodessa. Fosforipäästö saa olla enintään 390 kg vuodessa ja kasvatuskautena enintään 3,0 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna. Fosforipäästön ylittyessä on laitoksella olevaa kalamäärää ja rehunkäyttöä vähennettävä. Liete on poistettava altaiden lietetaskuista. Vedenkorkeus Tainionvirrassa välittömästi Kirveskosken voimalaitospadon yläpuolella ei saa ylittää korkeutta N 60 +86,83 m. Voimalaitospadon yläpuolelle rakennettu vedenkorkeusasteikko on pidettävä kunnossa. Vedenkorkeutta ja virtaamaa on tarkkailtava päivittäin. Tiedot tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenvedon yhteydessä. Laitoksella on pidettävä hoitopäiväkirjaa, johon merkitään mm. tiedot laitoksella olevista ja poistetuista kalamääristä, käytettyjen rehujen ja kemikaalien määristä ja laadusta, vedenkorkeuksista ja käytetyistä vesimääristä sekä lietetaskuista poistetusta lietteestä. Päästöjä vesistöön, lietteen poiston tehokkuutta ja vesistövaikutuksia on tarkkailtava. Tarkkailun suorittajan on oltava julkisen valvonnan alainen vesientutkimuslaitos. Vuosiyhteenveto edellisen vuoden toiminnasta on toimitettava kalenterivuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja kunnalle. Tiedot on toimitettava ympäristöhallinnossa käytössä olevien ohjeiden mukaisesti. Kuolleet kalat ja muut jätteet on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle ja terveydelle. Käsittelyssä tulee noudattaa Sysmän kunnan antamia ohjeita ja määräyksiä. Hakijan on seurattava kalankasvatukseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, joka on hyödynnettävä niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.
Hakijan on tehtävä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vuoden 2014 loppuun mennessä. 9 Hämeen TE-keskus lausuu, että Kirveskosken laitoksen kuormitus heikentää osaltaan Tainionvirran ja Joutsjärven tilaa. Fosforikuormitus ei saa nousta nykytasosta. Mikäli vesiensuojelutoimenpiteitä ei tehosteta ja kuormitus kasvaa nykyisestä, aiheutuu alapuoliselle vesistölle lisääntyviä rehevöitymishaittoja. Laitoksen vesiensuojelussa on pyrittävä parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Kalankasvatuksen jätevesien vaikutusta purkuvesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu on toteutettava yhteistyössä Tainionvirran muiden kuormittajien kanssa. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman. Vuodesta 2008 alkaen hakijan on maksettava TE-keskukselle kalatalousmaksua 1 000 euroa vuodessa. Maksua voidaan käyttää Tainionvirran ja Joutsjärven kalataloudellisten hoitotoimien suunnitteluun, istutuksiin, kunnostuksiin ja muihin tarpeellisiin hoitotoimiin sekä hoidon tulosten seurantaan. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Vaarallisista kalataudeista on ilmoitettava Hämeen TE-keskukselle. Sysmän kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu Tainionvirran ravinnekuormituksen kasvua. Fosforipäästö saa olla enintään 300 kg vuodessa. Kirveskosken kalankasvatuslaitos on Tainionvirran suurimpia kuormittajia ja se on ylittänyt fosforille asetetun luparajan vuosina 2004, 2005 ja 2006. Kalanviljelylaitoksen vesistötarkkailussa tulisi huomioida yläpuolisen Tainionvirran pistekuormitus. Ruokintaan on käytettävä parasta mahdollista tekniikka. Lupa tulee myöntää korkeintaan 10 vuoden määräajaksi. Sysmän kunnanhallitus yhtyy teknisenlautakunnan lupajaoston asiasta antamaan lausuntoon.
Muistutukset 10 1) AA ja BB (Lohiperä RN:o 6:74) vaativat, ettei lupaa kalakasvatuslaitoksen toiminnalle myönnetä. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, laitokselle on annettava velvoitteet ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi ja hakijalle on asetettava istutusvelvoitteet. Toimintaa on myös valvottava tehokkaasti viranomaisten toimesta. Muistuttajat ovat havainneet kymmenen viimeisen vuoden aikana erityisesti loppukesästä mm. kalapyydysten ja muiden esineiden limoittumista ja likaantumista. Käyttövesi saunalle otetaan putkella Joutsjärvestä. Putken suulla oleva tekstiilisuodatin on vaihdettava kolmen viikon välein, jottei se tukkeudu toimimattomaksi. Päästöjen vähätteleminen hakemuksessa on asiatonta. 2) CC ja DD (Koivikko RN:o 1:36) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. Tainionvirran kuormitusta tulee pyrkiä kiireellisesti vähentämään. Harvialanselällä ei voi enää harrastaa vetouistelua. Rehevöityminen huonontaa virkistyskäyttöä ja liikkumista. Muistuttajat esittävät, että nykyisiä Tainionvirran ravinteita tulee vähentää Muurahaislahteen rakennettavalla saostusaltaalla, josta vedet purkautuisivat Harvalanselälle. 3) EE ja FF (Salmenranta RN:o 1:55) esittävät tutkimuspyynnön Kirveskosken kalankasvatuslaitoksen mahdollisista ympäristöhaitoista. Viidentoista vuoden aikana veden laatu on huonontunut voimakkaasti. Leväisyys ja ruovikoituminen ovat lisääntyneet rajusti ja kalojen kutupaikat ovat vähentyneet. 4) Joutsjärven osakaskunta ei hyväksy kalankasvatuslaitoksen vesistökuormituksen lisäämistä. Rehun kulutus saa olla enintään 50 000 kg vuodessa ja vesistöön pääsevän fosforin määrä enintään 250 kg vuodessa. Kalakannan hoitoon määrätty istutusvelvoite tulee säilyttää entisen suuruisena. Kalalaji voidaan sopia kunakin vuonna osapuolten kesken. Ellei yhteisymmärrystä synny, istutetaan taimenta. 5) Kiinteistöyhtymä AHTI (Ahti RN:o 6:63) vastustaa luvan myöntämistä toiminnalle ja etenkin toiminnan laajentamiselle. Joutsjärven kalakanta ja veden laatu ovat heikentyneet 20 vuoden aikana merkittävästi kalanviljelylaitoksen rakentamisen jälkeen. Uiminen ja verkkokalastaminen on ollut vastenmielistä järvessä kelluvien levämöykkyjen takia. Veden laatu pitäisi saada paranemaan. Harvalanselkä on matala ja erityi-
11 sen herkkä rehevöitymiselle. Laitoksen fosforikuormitus on ylittynyt kolmen viime vuoden aikana. Hakija ei ole esittänyt, miten se parantaa tilannetta, kun fosforimäärät ovat ylittyneet eikä sitä, kuka valvoo Tainionvirrasta otettavan veden määrää ja ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää. Toiminnassa syntyvät kalat sijoitetaan perunapeltoon ja kasvimaalle. Peltojen sijainti tulee tarkastaa ja varmistaa, ettei niistä valu päästöjä Tainionvirtaan. Jos jatkolupa myönnetään, sen on oltava määräaikainen ja enintään viisi vuotta pitkä. Istutusvelvoite tulee säilyttää ja velvoitetta tulee valvoa. 6) GG (Koivuniemi RN:o 7:23) vaatii, että istutusvelvoite on pysytettävä, koska fosforikuormituksesta on haittaa. 7) HH ja II, JJ:n kuolinpesän edustajina (Lohiapaja RN:o 6:77 ja Lohela RN:o 6:78) vastustavat luvan myöntämistä. Laitoksen fosforipäästöjen vaikutukset vesistöön ovat jo nyt nähtävissä Harvalanselällä ja Lohilahdessa. Muistuttajat kysyvät, mitä seurauksia fosforikuormituksen ylityksistä on tulossa luvanhaltijalle. Lupaehtojen mukaan vesistöön päästettävän fosforin määrä on saanut olla enintään 300 kg vuodessa. 8) KK (Juoksukangas RN:o 1:41) vaatii vesienkäsittelyn parantamista. Muistuttaja ei hyväksy laitoksen fosforikuormitusta vesistöön. Laitoksen poistovedestä on suodatettava kuormittavat aineet pois. Myös maanviljelijät ovat joutuneet investoimaan päästöjen vähentämiseksi. 9) LL (Mäntykallio RN:o 1:33) vastustaa kalankasvatuslaitoksen toiminnan laajentamista. Harvalanselän vesi on jo nyt niin saasteista ja kasvillisuutta täynnä, että joukkoon ei mahdu kalanpyydykset. Ilman veden tutkimistakin voi tavallinen ranta-asukas aistia veden laadun sen kauheasta hajusta. Tainionvirran vesi on tutkittava puolueettomalla taholla ennen luvan myöntämistä. 10) MM (Männistö RN:o 4:115 ja Rämsänranta RN:o 1:27) vaatii, että lupaehtoja on tiukennettava, kalankasvattamon nykyisiä rehumääriä tulee pienentää ja fosfori tulee kerätä entistä tarkemmin talteen. Laitosten vaikutus Tainionvirtaan ja Joutsjärveen ei ole vähäinen. Kuolleet kalat ja liete on ilmoitettu sijoitettavan perunapeltoon ja kasvimaalle, joita ei laitoksella kuitenkaan ole. Mikä on lopputulos, kun ne kaadetaan samaan paikkaan vuosien ajan. Kesällä laitoksen lähellä on huomattava hajuhaitta, jo-
12 ka johtunee hautaamattomista kaloista ja lietteestä. Lokkeja ja muita tuholintuja ammutaan haulikolla vuorokauden ajasta riippumatta ja haavoittuneita lintuja on tavattu tieltä ja vedestä. Supien ja kettujen määrä on poikkeuksellisen suuri, mistä aiheutuu haittaa riistakannoille. Istutusvelvoitetta Joutsjärveen ja Tainionvirtaan ei saa poistaa. 11) NN ja OO (Koivumäki RN:o 6:170 ja Mäkipelto RN:o 6:161) vaativat, että kuormitusta tulisi kaikin keinoin välttää, eikä lisäkuormitusta tule sallia. Kalojen istutusvelvoite tulee säilyttää, jos laitos saa jatkoluvan. Joutsjärvi on pieni matalavetinen järvi, joka on jo nyt kuormittunut ja rehevöitynyt. Myös lomamökkiläisiltä, vakinaisilta asukkailta ja viljelymailta vaaditaan ympäristön- ja vesistönsuojelua. 12) PP (Vuokkola RN:o 1:13 ja Metsä-Olkkola RN:o 1:61) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Muistuttaja on 30 vuoden aikana seurannut, miten vesistö on rehevöitynyt, veden laatu heikentynyt ja kaloihin on tullut kesäisin makuhaittoja. Kalalaitokset ovat kiistatta osasyyllisiä tähän. Tainionvirran suulla noin 250 m:n matkalta järvi on kasvanut umpeen. Samoin Muurahaislahti ja Lohilahti ovat pahasti rehevöityneet. Vesi oli juomakelpoista vielä 70-luvun alussa. Lupahakemuksessa on runsaasti epätarkkuuksia sekä ristiriitaisia väittämiä. Kasvatusaltaista poistetaan lietettä 160 m 3 vuosittain. Useamman vuoden aikana siitä kertyy aikamoinen määrä kiintoainetta. Tammilohen omistamaan muutaman aarin suuruiseen perunapeltoon ei tuollaisia määriä voida ongelmitta sijoittaa, varsinkaan kesällä, jolloin pellossa kasvanee perunaa. Pelto sijaitsee Tainionvirran rannalla, mikä on ongelma ympäristön kannalta. Hakemuksesta ei selviä, miten valumat jokeen on estetty. Liiketaloudellinen kannattavuus ei saa olla ympäristötekniikan hyödyntämisen peruslähtökohta. Ympäristölainsäädäntö lähtee nykyään asteittaisesta ympäristön kuormituksen vähentämisestä. Hakija vähättelee laitoksen vesistölle aiheuttamia haittoja. Hakijalla ei ole asiantuntemusta verrata laitoksen päästöjä muuhun vesistön kuormitukseen, kuten maatalouteen ja loma-asutukseen. Mökkiläiset joutuvat rakentamaan saostuskaivoja ja imeytyskenttiä, jotta lain velvoitteet täytetään. On kohtuutonta, että kalanviljelylaitos saisi kasvattaa kuormitusta. Se on vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta.
13 Hakija ei ole tehnyt mitään investointeja kymmeniin vuosiin. Laitos on hoitamattoman ja rähjäisen näköinen, maisemoinnit tekemättä ja rakennukset huonokuntoisia. Tammilohi on lisäksi rikkonut ympäristölupaansa viime vuosina. 13) QQ (Koivuhaka RN:o 6:163) vaatii, että Joutsjärven kuormitusta on vähennettävä huomattavasti, eikä ainakaan lisättävä hakemuksen mukaisilla toimilla. Joutsjärvi on rehevöitynyt 30 vuoden ajan. 14) RR ja SS (Nenäkäs RN:o 8:167) vastustavat luvan myöntämistä hakemuksessa esitetyssä laajuudessa. Lupaa ei tule myöntää toimintaan, jonka seurauksena vesistöön päästettävä fosforikuorma ylittää Itä-Suomen vesioikeuden vuonna 1997 antaman päätöksen mukaiset enimmäisrajat. Lisäpäästöjen salliminen loisi vakavan uhan erityisesti Harvalanselän lisärehevöitymiselle, mikä heikentäisi vapaa-ajanasunnon ympäristöarvoja, käyttömahdollisuuksia ja edelleen omaisuuden arvoa. 15) Hartolan kalastusalue katsoo, että lupa voidaan myöntää, kun nyt voimassa olevia lupaehtoja ei ylitetä miltään osin. Tainionvirta on Etelä-Suomen tärkeimpiä koskikalastuskohteita. Sen vetovoimaa on parannettu kalataloudellisilla kunnostuksilla ja istutuksilla. Joessa on myös luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Laitoksen toiminta osaltaan heikentää Tainionvirran tilaa ja alueella on todettavissa rehevöitymishaittoja. Vahinkojen kompensoimiseksi tai kalastusedellytysten parantamiseksi laitokselle tulisi määrätä esim. kalatalousmaksu tai istutusvelvoite. 16) Joutsjärven yhteisalueiden jakokunta ei hyväksy kalankasvatuslaitoksen vesistökuormituksen lisäämistä. Kuormitusta on pyrittävä vähentämään. Rehun kulutus saa olla korkeintaan 50 000 kg vuodessa ja vesistöön pääsevän fosforin määrä enintään 250 kg vuodessa. Alapuolisen kalakannan hoitoon määrätty istutusvelvoite tulee säilyttää entisen suuruisena. Laitoksella harjoitettava toiminta aiheuttaa vesistöön huomattavia päästöjä. Joutsjärven tilaa on pyritty parantamaan mm. maatalouden päästöjä vähentämällä ja haja-asutusalueen kiinteistöt uusivat jätevesijärjestelmiään päästöjen pienentämiseksi. 17) TT:n kuolinpesän edustajana UU (Lahtela RN:o 6:11 ja Lähtelä RN:o 6:33) vaatii, ettei laitokselle myönnetä nykyistä isompia kuivarehun käyttömääriä. Harvalanselällä
14 verkot limaantuvat kahdessa vuorokaudessa, erityisesti talvella 2007 limaantuminen oli runsasta ja haju voimakasta. Joutsjärvi on rehevöitynyt ja lahdelmat kasvaneet umpeen. 18) VV ja XX (Rantakoivu RN:o 4:102 ja Rämsänranta RN:o 1:27) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. Kalankasvatuslaitoksen toiminta tulisi lakkauttaa. Nykyisiä lupaehtoja on räikeästi rikottu. Muistuttajat odottavat, että viranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin lain mukaisten rangaistusseuraamuksien määräämiseksi. Hakemukseen olisi tullut liittää voimassa olevan päätöksen mukaan selvitys siitä, miten vesistökuormitusta aiotaan vähentää. Selvitystä ei ole esitetty, vaan on tehty esitys päästöjen lisäämisestä ja vesistön kuormittamisesta lisää. Lupaehtoja ei ole noudatettu, vaan niitä on rikottu mm. veden sallittu yläkorkeus on ylitetty, virtaama on ylitetty, lietteenpoisto on jätetty tekemättä, tontilla ei ole peruna- tai kasvimaata, kuolleiden kalojen kompostointia ei ole tehty, alueella ei ole hakemuksessa esitettyjä komposteja, fosforikuormitus on ylitetty huomattavasti ja laitosta ei ole hoidettu huolellisesti ja asianmukaisesti. Rikkomukset eivät ole olleet vähäisiä eikä tahattomia, vaan niitä on pidettävä törkeinä. Hakijan esittämien päästölaskelmien perusteella kalaan sitoutuvan fosforin prosenttiosuus rehun sisältämästä fosforista vaihtelisi 47-71 % välillä. Muut asiantuntijatahot eivät tue näitä lukuja. Raisio Oyj:n ilmoittama sitoutumisosuus vaihtelee 20-30 % välillä ja ympäristöhallinnon käyttämä luku on 33 %. Näin ollen aikaisempina vuosina kuormituksen ylitykset ovat olleet huomattavasti suuremmat. Hakemuksen mukainen toiminta puolestaan tarkoittaisi 541 kg vuosittaista fosforikuormaa. Laskennallinen kuorma ei anna oikeaa kuvaa päästöistä. Kalojen ruokinta on kerännyt alueella paljon lintuja, osa rauhoitettuja kuten tiirat, selkälokit ja kalasääski. Lintuja on karkotettu ampumalla myös pesimäaikaan, mikä on laitonta. Linnut ovat tarttuneet altaiden ylle pingotettuihin lankoihin. Hakemuksessa on vääriä ja ristiriitaisia tietoja. Asemapiirrokseen ei ole merkitty verkkokasseja. Pohjoisimmassa ja keskimmäisessä altaassa on 10 kpl verkkokasseja. Lietteen levityspaikasta on monenlaista tietoa. Kompostoitavan kalajätteen määrästä
15 on kahdenlaista tietoa. Ilmoitettu määräkin tuntuu pieneltä. Harvalanselän tilavuus on ilmoitettu väärin. Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä on kaikilta oleellisilta tiedoiltaan väärin. Veden laatu on huonontunut kalanviljelylaitoksen takia. Harvalanselällä oli voimakasta hapenvajausta huhtikuussa ja elokuussa vuonna 2006. Tainionvirran laskupaikka Harvalanselälle on rehevöitynyt, kaislikoitunut ja lietteestä mataloitunut. Hakemukseen liitetyn tutkimusraportin mukaan Tainionvirta on rehevöitynyt voimakkaasti Vanhanmyllyn kohdalta ja Kirveskosken kohdalla lisää. Fosforikuormituksen lisäys on yli nelinkertainen havaintoasemaan 1 nähden. Laitoksen toiminta vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyvyyttä, vesistön virkistyskäyttöä, vesistön puhdistautumiskykyä ja aiheuttaa kaloissa makuhaittoja. Aiheutettava haitta on merkittävä verrattuna saavutettaviin hyötyihin. Laitos työllistää vain yhden henkilön. Vaikutusalue on laaja ja koskettaa 300-500 henkeä. Tarkkailutietojen luotettavuus ei ole yleisön tarkastettavissa. Onko laitosta valvottu, kun laiminlyönnit ovat jatkuneet vuosia? Velvoitetarkkailun tuloksia ei ole syytä ottaa huomioon, koska otanta on pieni. Vaikutuksia ympäristöön tulee tarkastella absoluuttisena kuormituksena. Hakemusta ei voi perustella sillä, että myös maatalous ja muut rehevöittävät vesistöjä. Laki edellyttää kaikilta päästöjen vähentämistä, myös hajaasutus on saanut tiukat velvoitteet. Kuormitusta voisi lisätä loputtomiin, mikäli perusteena käytettäisiin ravinnekuormitusta per lisäkasvukilo. 19) YY vaatii, että ympäristöluvassa on kiinnitettävä huomiota lietteen poistoon kasvatusaltaista. Muistuttaja ei ole nähnyt vuosikymmeniin poistettavan lietettä kasvatusaltaista, eikä myöskään havainnut perunamaata, jota on vuosien saatossa lannoitettu sadoilla tonneilla lietettä. Lietteen asianmukainen poisto on taloudellinen ja tehokas tapa alentaa vesistön ravinnekuormitusta. Joki ja Joutsjärvi ovat rehevöityneet viimeisen kymmenen vuoden aikana voimakkaasti. Rehevöityminen näkyy lahtien kaislikoitumisena, jokisuun voimakkaana kasvustona ja suistoalueen mataloitumisena. Kalalajisto on muuttunut särkikalavaltaisemmaksi. Tainionvirran vesi on niukkaravinteista, joten pienemmätkin ravinnepäästöt vaikuttavat vesistön tilaan suhteessa enemmän. Rehevöitymiseen ovat vaikuttaneet laajat
16 peltoalueet ja metsähakkuut. Kalanviljelyn vaikutukset on todennettavissa mittaustuloksin. Kirveskosken kalanviljelylaitos lisää fosforipitoisuutta 11 % kun verrataan veden laatua ennen ja jälkeen viljelylaitoksen. Laitos on lisäksi ylittänyt päästörajat kolmena edellisenä vuotena. Miten liete poistetaan muina vuodenaikoina kuin kesäisin? Jos lietettä poistetaan muunakin aikana, mihin liete sijoitetaan. Lietteen levitykselle on tarkat säännökset erityisesti sulamisvesien aikaan. Perunapellolle kesällä levitettävän liete määrä on suuri. Saman määrän lietelantaa tuottaa 16 lehmää viiden kuukauden aikana. Eikä tämä määrä mene "lisänä oman perunamaan lannoitukseen". 20) ZZ (Risula RN:o 1:31) vaatii, että fosforikuormitus ei saa nousta. Myöskään käytettävän kuivarehun määrä ei saa nousta. Vesistöön kohdistuu paljon rasitteita, eikä mitään niistä tulisi ainakaan tietoisesti enää nostaa. Hakemuksen mukaisena fosforikuorma nousisi 50 % ja kuivarehun määrä 30 % nykyisestä. HAKIJAN SELITYS Hämeen ympäristökeskuksen lausunnon osalta hakija toteaa, että parin viime vuosikymmenen ajan vesistökuormitus on ollut hyvin alhainen ja fosforipitoisuuden nousu laitoksen alapuolisella veden laadun havaintopaikalla, suhteessa yläpuolelta tulevan veden fosforipitoisuuteen, on ollut alhainen. Haettu vesistökuormitusraja on mahdollinen, ilman että vesistön fosforitaso nousee rehevöittävälle tasolle. Joutsjärven fosforipitoisuus on ollut ajoittain suurempi kuin laitoksen alapuolella, mikä kuvastaa muualta järven valuma-alueelta tulevan hajakuormituksen vaikutusta. Joutsjärven syvänne on pienialainen ja jyrkkäreunainen, jollaisten happiolot voivat olla heikot jo luonnostaankin. Hakija esittää ympäristökeskuksen kannasta poiketen lupakauden pituudeksi 25 vuotta tai toistaiseksi. TE-keskuksen vaatimusta kalatalousmaksusta hakija pitää perusteettomana. Nykyisen istutusvelvoitteen hoidossa ei ole ollut ongelmia, kuten selityksen liitteenä olevasta Joutsjärven osakaskunnan lausunnosta käy ilmi. Alueen muille kuormittajille ei ole määrätty istutusvelvoitetta. Lisäksi toiminnan pieneen kokoon viitaten hakija esittää
istutusvelvoitteen poistamista. Mikäli velvoite määrätään, hakija esittää sen hoidettavaksi laitoksessa kasvatettavilla kalalajeilla. 17 Yksityisten maanomistajien ja osakaskuntien muistutuksia hakija pitää lähinnä mielipiteinä, joita ei ole perusteltu kestävin argumentein. Hakija kiistää vesistön rehevöitymisen laitoksensa toiminnan seurauksena. Vesistöön tulee paljon yksilöimätöntä hajakuormitusta. Kaikki vaatimukset ympäristöluvan epäämisestä tulee hylätä perusteettomina. Liete viedään 5,5 ha peltoalueelle, josta puolet on kesannolla ja toinen puoli viljeltynä. Ala on riittävä lietteelle, josta noin 90 % on vettä. Kala on ravintoopillisesti arvokas ruoka ja kalastus virkistyskäytöllisesti tärkeää, joten toiminnalla on yhteiskunnallista merkitystä. TARKASTUS Asiassa on 26.8.2008 suoritettu tarkastus. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksella hakija antoi ympäristölupavirastolle laitoksen toiminnan vuosiyhteenvedon vuodelta 2007. Lisäksi hakija on 29.8.2008 toimittanut ympäristölupavirastolle laitoksen velvoitetarkkailun yhteenvedon vuodelta 2007, jonka tietojen osalta kertoelmaosaa on täydennetty. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU VESITALOUSLUPA Ympäristölupavirasto myöntää Tammilohi/Matti Heikkilälle luvan veden johtamiseen Tainionvirrasta Kirveskosken kalankasvatuslaitokselle Sysmän kunnassa. Veden johtamisesta laitokselle ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
YMPÄRISTÖLUPA 18 Ympäristölupavirasto myöntää hakemuksen osin hyläten Tammilohi/Matti Heikkilälle ympäristöluvan Sysmän kunnassa Joutsjärven kylässä sijaitsevan Kirveskosken kalankasvatuslaitoksen toimintaan jäljempänä näkyvin lupamääräyksin. Kasvatettava kalamäärä on vuotuisena kasvuna ilmaistuna noin 55 000 kg. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousvelvoite. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muita ympäristönsuojelulain mukaisia alapuolisen vesistön veden laatuun tai sen käyttöön kohdistuvia toimenpitein estettäviä tai korvattavia vahinkoja. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset 1. Kalankasvatuslaitokselle saa johtaa vettä Tainionvirrasta enintään 850 l/s. Laitokselle johdettava virtaama on voitava määrittää kaikissa olosuhteissa. Kasvatuskaudella toukokuusta lokakuuhun virtaama on mitattava päivittäin ja muuna aikana kerran viikossa. Virtaama on merkittävä hoitopäiväkirjaan. 2. Kalankasvatuksessa käytetään neljää maa-allasta, joiden yhteistilavuus on 10 966 m 3 ja yhteispinta-ala 5 810 m 2. 3. Kalankasvatuslaitoksen rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa niin, etteivät ne aiheuta vahinkoa yleiselle tai yksityiselle edulle. Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 4. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että vedenkorkeus Tainionvirrassa välittömästi Kirveskosken voimalaitospadon yläpuolella ei ylitä korkeutta N 60 + 86,83 m. Kirveskosken voimalaitospadon yläpuolella on oltava helposti päästävässä ja näkyvässä paikassa vedenkorkeusasteikko, johon on merkittävä padotuskorkeuden yläraja
N 60 +86,83 m. Veden korkeutta on seurattava päivittäin ja korkeus on merkittävä käyttöpäiväkirjaan. 19 Päästöt vesiin 5. Kalankasvatuslaitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 55 000 kg vuodessa. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kaloja ei saa ruokkia liikaa ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. 6. Laitoksen fosforipäästö vesistöön saa olla kokonaisfosforina enintään 250 kg vuodessa. Fosforipäästö lasketaan käytetyn rehun fosforimäärän ja kalojen kasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. Laitoksen ominaiskuormitus ei saa ylittää 5 grammaa fosforia tuotettua kalakiloa kohti. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasvatuksessa olla keskimäärin enintään 0,9 %. Poikaskasvatuksessa käytettävän rehun fosforipitoisuuden tulee olla mahdollisimman pieni. 7. Käytettävien rehujen määrä ja niiden fosforipitoisuus on merkittävä laitoksen käyttöpäiväkirjaan. 8. Maa-altaissa on oltava toimivat lietekourut. Lietekouruista on poistettava liete kasvatuskauden aikana vähintään kerran viikossa. Maa-altaiden tyhjennys vedestä on tehtävä lietteen irtoamisen estämiseksi hitaasti välttäen nopeita virtaaman vaihteluita. Jätteet 9. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua vaaraa ympäristölle tai roskaantumista. Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on varastoitava erikseen siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Jätehuollossa tulee noudattaa Sysmän kunnan antamia ohjeita ja määräyksiä.
20 Kuolleet kalat on poistettava altaista mahdollisimman pian. Kuolleita kaloja ei saa sijoittaa maaperään tai peltoon sellaisenaan ilman esikäsittelyä, kuten kompostointia. Kuolleiden kalojen varastointi, kuljetus ja käsittely on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu ja alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. 10. Maa-altaista poistettava liete on käsiteltävä ja sijoitettava niin, että se ei pääse pilaamaan pohjavettä tai valumaan vesistöön. Lietevesien sijoittaminen maaperään tai peltoon sellaisenaan ei ole sallittua. Suunnitelma lietevesien käsittelystä esimerkiksi kemiallisesti tai turvesuodatuksella ja syntyvän lietteen loppusijoittamisesta on esitettävä Hämeen ympäristökeskukselle 1.3.2009 mennessä. Häiriö- ja poikkeustilanteet 11. Luvan saajan on ilmoitettava kalanviljelylaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriöja poikkeustilanteista Hämeen ympäristökeskukselle ja Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 12. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 13. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista, tiedot lietteen poistosta ja käsittelystä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Käyttöpäiväkirja on säilytettävä laitoksella ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.
21 14. Päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä tavalla siten täydennettynä, että näytteenottojakso lähtevästä vedestä on seitsemän vuorokautta. Päästötarkkailu on järjestettävä siten, että laitoksella käytetyn veden määrästä ja kuormituksesta saadaan luotettavat tiedot. Maa-altaasta poistetun lietteen fosfori- ja kiintoainepitoisuudet on selvitettävä edustavista kokoomanäytteistä vuosina 2009 ja 2012. Vesistövaikutuksia on tarkkailtava nykyisen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Päivitetty käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ohjelmaan on sisällytettävä tarkkailtavien parametrien lisäksi myös mallisivu käyttöpäiväkirjasta, näytepisteiden paikat kartalla ja tekninen kuvaus päästötarkkailun järjestämisestä. Samassa yhteydessä on esitettävä nykyistä yksityiskohtaisempi kuvaus käytetyn vesimäärän mittauksesta niin, että laitoksen ulkopuolelta tuleva virtaus ei ole siinä mukana. Tarkkailun suorittajan on oltava julkisen valvonnan alainen vesientutkimuslaitos. 15. Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Esitys tarkkailun toteuttamisesta on toimitettava Hämeen TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna Vanhanmyllyn kalankasvatuslaitoksen kanssa. 16. Tarkkailuohjelmia voidaan muuttaa Hämeen ympäristökeskuksen ja Hämeen TEkeskuksen tarpeelliseksi katsomallaan tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 17. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle, Hämeen TE-keskukselle ja Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi,
joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Hämeen TE-keskukselle ja Hartolan kalastusalueelle. 22 Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Ympäristökeskukselle on toimitettava tiedot ympäristöhallinnossa käytössä olevien ohjeiden mukaisesti. 18. Kalankasvatuslaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 19. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalatalousmaksu 20. Luvan saajan on istutettava vuodesta 2009 alkaen vuosittain 200 kappaletta 3- vuotiasta järvitaimenta Tainionvirtaan ja Joutsjärven Harvialanselälle päästöjen vaikutusalueelle Hämeen TE-keskuksen ohjeiden mukaisesti kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu aiheutuvan, voi vahingonkärsijä päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN 23 Lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2018 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä 28.2.2018 mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämä päätös korvaa lainvoiman saatuaan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 39/97/1, 26.6.1997. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Vesitalousluvan myöntämisen edellytykset 24 Lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta veden johtamisesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Kalankasvatuslaitoksen toiminnasta ei asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemisestä ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kalankasvatuslaitoksen vesien purkualueella on vesistötarkkailun tulosten perusteella havaittavissa rehevöitymishaittoja. Harvalanselän syvänteessä on ollut happipitoisuuden alentumista ja sen lahtialueilla ilmaversoinen kasvillisuus on lisääntynyt. Tainionvirta on Päijät-Hämeen tärkein koskikalastuskohde, jonka kalastusolosuhteita on parannettu kunnostuksin ja istutuksin. Jääsjärven luusuassa, josta Tainionvirta laskee, vesi on niukkaravinteista. Vuosina 1995-1997 fosforipitoisuus on luusuassa ollut 8-10 µg/l. Vuosina 1995-2006 kalankasvatuslaitoksen yläpuolella Tainionvirran veden fosforipitoisuus on ollut keskimäärin kasvatuskaudella 10-17 µg/l ja laitoksen alapuolella 12-21 µg/l. Kirveskosken kalankasvatuslaitos on suurin yksittäinen pistekuormittaja Tainionvirralla. Vaikka toiminta ei yksinään suhteellisen hyvistä laimentumisolosuhteista johtuen aiheuta vesistön pilaantumista, vaikutukset ovat merkittävät yhdessä muiden pistekuormittajien kanssa. Edellä mainituista syistä laitoksen vuotuiseksi fosforin kuormitusrajaksi on määrätty 250 kg vuodessa, mikä rajoittaa laitoksen vuotuisen kasvatusmäärän noin 55 000 kiloon vuodessa. Laskennallista kuormitusrajaa ylittämättä voi
kalojen vuotuista kasvua lisätä rehun fosforipitoisuuden valinnalla ja rehun käytön tarkkuuden lisäämisellä. 25 Kun otetaan erityisesti huomioon vesistön muun kuormituksen lisäksi Kirveskosken kalankasvatuslaitoksen sijainti ja kuormituksen kohdistuminen Tainionvirran alapuolisen Joutsjärven Harvialanselälle, jossa on havaittavissa rantakasvillisuuden lisääntymistä Tainionvirran suualueella ja syvännealueen happiolosuhteiden heikkenemistä, on vesistön pilaantumisen estämiseksi rajoitettava Kirveskosken kalanviljelylaitoksen kuormitusta aikaisemmassa luvassa määrättyä tasoa pienemmäksi. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista arvioitaessa on otettu huomioon laitoksen ikä, tekniset ratkaisumahdollisuudet, vesistön muu kuormitus sekä purkualueen vesistön muu käyttö. Luvan mukaisesti toimittaessa Kirveskosken kalankasvatuslaitoksen päästöistä vesistöön ei aiheudu ennalta arvioiden sellaista vesistön pilaantumista, josta aiheutuisi korvattavia edunmenetyksiä ja josta olisi luvan myöntämisen yhteydessä määrättävä korvauksia. Ennakoimattomien vahinkojen osalta annetaan erillinen ohjaus. Määräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä. Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle oikeuden johtaa laitokselle vettä nykyisen luvan mukainen määrä. Ympäristöluvan määräykset Laitoksen vesistökuormituksen rajoittamiseksi annetaan määräykset suurimmasta sallitusta laitoksella käytettävän rehun määrästä ja suurimmasta sallitusta laskennallisesta fosforikuormituksesta. Määräykset eivät ole vaihtoehtoisia. Ruokintaan käytettävä
rehu saa sisältää fosforia vain sen verran, että ei ylitetä suurinta sallittua fosforipäästöä. 26 Vuotuinen fosforikuormitusraja (250 kg fosforia) perustuu seuraavaan laskelmaan: Kuivarehun sisältämä fosfori 55 000 kg x 0,85 % (P-pit.) 468 kg Lisäkasvuun sitoutuva vähennetään 55 000 kg x 0,4 % - 220 kg Vesistöön joutuva = 248 kg Tässä tapauksessa luotettavin tieto fosforipäästöstä saadaan laskennallisesti. Päästömittaus on tarpeen laskennallisen tiedon valvomiseksi. Päästömittausperusteinen rajaarvo edellyttäisi nykyistä huomattavasti tiheämpää ja luotettavampaa virtaamamittausta ja lähtevän veden näytteenottoa. Lietteen mukana poistettavaa fosforin määrää ei ole edellä olevassa laskelmassa otettu huomioon. Maa-altaiden lietteen poisto kerran viikossa ei edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lietteen käsittely ei ole kaikilta osin hallittua, eikä sen ympäristövaikutuksia voida tarkasti arvioida. Luvan saajalle on varattu aikaa selvittää käsittelyn järjestäminen ja toteuttaa se kustannustehokkaasti. Säännöllinen lietteen poisto maaaltaista ja lietteen asiallinen käsittely vähentää vesistökuormitusta. Lisäksi asetetaan määräys tuotettua kalakiloa kohti laskettavalle fosforin ominaiskuormitukselle (enintään 5 g/kg), joka on tiukempi, kuin valtioneuvoston vesiensuojelun tavoiteohjelman 2005 asettama keskimääräinen tavoite 7 g fosforia kasvatettua kalakiloa kohti. Ominaiskuormitus on saavutettavissa laitoksen huolellisella hoidolla ja käyttämällä vähäfosforista kuivarehua. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annettu lupamääräys koskee näitä velvollisuuksia. Kuolleiden kalojen käsittelystä on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000). Häiriötilanteiden syiden selvittäminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, joka voi antaa
asiantuntija-apua poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä poikkeustilanteesta johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi. 27 Toiminnan harjoittajan on ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista, -riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen kuormituslaskennan valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten tehtävää selvitystä varten. Istutusvelvoite on katsottu tarpeelliseksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Tainionvirran olosuhteissa on perusteltua toteuttaa kalatalousvelvoite taimenistutuksena. Vaikutusalue on taimenen lisääntymis- ja kalastusaluetta. Velvoite voidaan toteuttaa Tainionvirran alueella kasvatetuilla kaloilla, jolloin vältytään muun muassa kalatautiriskiltä. Laitoksen aikaisempaan velvoitteeseen verrattuna istutusvelvoite on toteutettava vuotta vanhemmilla taimenilla. Tämän vuoksi ja koska kuormitusta on rajoitettu aikaisempaan verrattuna velvoitteen istutusmäärää on alennettu. Nyt annettavat lupamääräykset ja rajoitukset huomioon ottaen, määräysten tarkistaminen voidaan määrätä tehtäväksi noin kymmenen vuoden kuluttua. Ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle toimintaa koskevista muutoksista tai poikkeavista tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Hämeen ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lupamääräysten tarkistaminen on määrätty tehtäväksi tavanomaisesti käytetyn noin kymmenen vuoden kuluttua. Hämeen TE-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Kalatalousmaksun sijaan on katsottu tarkoituksenmukaisemmaksi määrätä istutusvelvoite.