Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki. Koilliskeskuksen asemakaavojen hulevesiselvitys

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki Koilliskeskuksen asemakaavojen hulevesiselvitys Loppuraportti 8.11.2006

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki Koilliskeskuksen asemakaavojen hulevesiselvitys 2840-C7673 Sisältö: 1 JOHDANTO 1 1.1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.2 SELVITYKSEN ORGANISAATIO 2 1.3 KÄSITTEITÄ 2 2 TARVEKARTOITUS 3 2.1 NYKYTILA 3 2.1.1 Valuma-alueet ja reitit sekä sadevesiviemäröinti 3 2.1.2 Selvitysalueen maankäyttö 4 2.1.3 Luontoarvot lähiympäristössä 5 2.2 HULEVESIEN HALLINNAN TARPEEN ARVIOINTI 5 2.2.1 Maankäyttösuunnitelma 5 2.2.2 Maankäytön vaikutukset hulevesien muodostumiseen ja laatuun 6 2.2.3 Hulevesien johtamisen mahdollisuudet ja sadevesiviemäreiden kapasiteetti 7 2.3 HULEVESIEN HALLINNAN TARVE 8 3 HULEVESIEN HALLINTATOIMIEN SUUNNITTELU 9 3.1 YLEISTÄ 9 3.2 SADEVESIVIEMÄRIVERKOSTON SANEERAAMINEN 9 3.3 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN TONTEILLA 10 3.3.1 Yleistä 10 3.3.2 Painanteet 11 3.3.3 Maanalaiset viivytysaltaat 13 3.4 HULEVESIEN JOHTAMINEN PÄÄASIASSA VALTATIEN 9 ALITSE 15 3.5 ALUEELLISEN HULEVESIKOSTEIKON RAKENTAMINEN 16 3.5.1 Tarpeet ja tavoitteet 16 3.5.2 Sikosuon koillinen osavaluma-alue 16 3.5.3 Kosteikon rakenne ja mitoitus 17 3.6 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 18 4 LISÄTARKASTELUT 19 4.1 SIKOSUON LUONTOARVOIHIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 19 4.1.1 Yleistä 19 4.1.2 Sikosuon nykytilanne 19 4.1.3 Suunnitellun maankäytön vaikutukset 20 4.2 HULEVESIEN JOHTAMINEN VALTATIEN 9 OJIIN JA RUMPUIHIN 22 4.2.1 Yleistä 22 4.2.2 Tiehallinnon kanta 22 4.2.3 Mitoituslaskelmat 22 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 25 5.1 YLEISTÄ 25 5.2 ESITYS JATKOSUUNNITTELUSTA 25 5.3 HULEVESIEN HALLINNAN HUOMIOIMINEN KAAVASUUNNITTELUSSA 26

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Selvitys koskee Tampereen Koilliskeskuksen aluetta, jonne on suunniteltu kaupallisia palveluita sekä asumista. Selvitysalue sisältää kolme asemakaavaaluetta, nrot 7187, 7844 ja 7913, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 16 hehtaaria. Alue sijaitsee valtateiden 9 ja 12 välisellä alueella ja sitä halkovat Aitolahdentie sekä Mäentakusenkatu. Selvitysalue kuuluu Tampereen Iidesjärven valuma-alueeseen. Tarkastelualueen sijainti ja yleispiirteinen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Tarkastelualueen sijainti. Työn tavoitteena on tarkastella suunnitellun maankäytön vaikutuksia alueella muodostuvien hulevesien määrään ja laatuun sekä suunnitella tarvittavat hulevesien hallintatoimet mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Selvityksen lähtökohtana on Koilliskeskuksen osayleiskaavan selostuksessa esitetyt hulevesien hallinnan tavoitteet ja suunnitelmat. Tässä selvityksessä esitetään yleispiirteinen suunnitelma hulevesien hallinnasta alueella (mitoitus, sijoitus) sekä annetaan tarvittavat ohjeet hulevesiratkaisujen tarkempaan suunnitteluun. Raporttiin on kuvattu työn eri vaiheissa selvitetyt kysymykset ja niiden tarkennukset. Kappaleisiin 1-3 on kuvattu työn perusosa, kappaleeseen 4 tehdyt lisätarkastelut ja kappaleessa 5 on tehty yhteenveto työn eri vaiheissa selvitetyistä tekijöistä sekä annettu esitys jatkosuunnittelusta.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 2 1.2 Selvityksen organisaatio Selvitys on tehty konsulttityönä Suunnittelukeskus Oy:ssä. Konsultin työryhmään kuluivat dipl.ins. Perttu Hyöty ja dipl.ins. Satu Lehtikangas. Työn tilaajina ovat Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki. Yhteyshenkilöinä tilaajien puolella toimivat kiinteistö- ja kauppapaikkapäällikkö Kari Mäkelä/POK, kauppapaikkapäällikkö Jukka Tornberg/Ruokakesko Oy sekä arkkitehti Sakari Leinonen/Tampereen kaupunki. Lisäksi työhön on osallistunut alueen kaavoituksesta vastaava aluearkkitehti Ilkka Kotilainen Tampereen kaupungilta. 1.3 Käsitteitä Valunnalla tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä veden pintavalunta nopeutuu. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta taas huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti koottu ojilla ja sadevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tästä voi seurata useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purku-uomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 1. Hulevesien aiheuttamien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi on suunniteltu ns. ekologisia hallintamenetelmiä, joilla hulevesien määrää ja laatua pyritään kontrolloimaan siten, että veden kiertokulku alueella rakentamisen jälkeen olisi mahdollisimman paljon luonnontilaisen kaltainen. Keinoja hulevesien hallintaan ovat mm. päällystettyjen pintojen minimoiminen syntyneiden hulevesien imeyttäminen maaperään epäpuhtauksien vähentäminen hulevesistä suodattamalla, laskeuttamalla ja kasvillisuuden avulla hulevesien viivyttäminen, eli pintavalunnan jakaminen pitkälle ajanjaksolle Hulevesien ekologisten hallintamenetelmien toteuttaminen vaatii perinteiseen sadevesiviemäröintiin verrattuna enemmän tilaa ja niiden kustannukset etenkin ylläpidon osalta ovat sadevesiviemäröintiä suuremmat. Tästä johtuen ekologiset hallintamenetelmät soveltuvat parhaiten uusille rakennettaville alueille, joissa niiden asettamat vaatimukset voidaan parhaiten ottaa huomioon. 1 US EPA. 1999. Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R-99-012. Washington D.C.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 3 2 TARVEKARTOITUS 2.1 Nykytila 2.1.1 Valuma-alueet ja reitit sekä sadevesiviemäröinti Selvitysalue sijaitsee Itä-Tampereella, valtateiden 9 ja 12 risteysalueen läheisyydessä. Alue sijaitsee Iidesjärven valuma-alueella. Pintavalunta purkautuu etelään Kaukajärven suuntaan sekä länteen valtatien 9 alitse Pappilan Sikosuon suuntaan. Selvitysalue on sadevesiviemäröity. Suurin osa sadevesiviemäreistä purkaa Lahtomäenkadun runkoviemäriin ja edelleen Kaukajärven suuntaan laskevaan ojaan. Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun risteyksessä sadevesiviemärit purkavat moottoritien ramppien kuivatusojiin. Lähialueen sadevesiviemäriverkko on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Lähialueen sadevesiviemäröinti. Sadevesiviemäreiden tulvimista on esiintynyt rankkasateilla Lahtomäenkadun ja Hannulankadun risteyksessä 2. 2 Rakennuspäällikkö Petri Pulli, Tampereen Vesi. Suullinen tiedonanto 18.9.2006.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 4 2.1.2 Selvitysalueen maankäyttö Selvitysalueesta valtatien 12 viereen sijoittuva osa on jo nykytilassa rakennettu kaupan suuryksikön alue. Aitolahdentien ja Mäentakusenkadun viereiset alueet ovat nykytilassa lähes täysin rakentamatta alueen eteläosassa olevaa yksittäistä pientaloa lukuun ottamatta. Rakentamattomilla alueilla on metsää ja jonkin verran peltoa tai niittyä. Alueen nykytilaa on havainnollistettu kuvissa 3 ja 4. Kuva 3. Viistokuva selvitysalueen itä- ja keskiosista 3. Kuva 4. Viistokuva selvitysalueen länsireunasta 3. 3 Tampereen kaupunki. http://www.tampere.fi/ytoteto/viisto_kuvat/index.htm

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 5 2.1.3 Luontoarvot lähiympäristössä Merkittäviä luontoarvoja, joihin selvitysalueella muodostuvilla hulevesillä voi olla vaikutusta, on Pappilan Sikosuolla, joka sijaitsee vt 9:n länsipuolella ja jonne mm. valtateiden 9 ja 12 risteysalueen hulevedet johtuvat. Sikosuo on arvokas luontokohde sekä kasvillisuutensa että siellä esiintyvien hyönteisten perusteella 4. Arvokas kasvillisuus on lehtomaista ja sijaitsee alimmissa maastonkohdissa, jolloin kasvukauden aikaiset tulvat voivat aiheuttaa haittaa luontoarvoille. Selvitysalueella muodostuvilla hulevesillä voi olla välillisiä vaikutuksia myös Iidesjärveen, jonka valuma-alueelle suunniteltu maankäyttö sijoittuu. Etäisyys Iidesjärveen on kuitenkin suuri ja selvitysalue muodostaa vain hyvin pienen osan koko valuma-alueesta. Lisäksi Iidesjärven valuma-alueesta suuri osa on jo nykytilanteessa rakennettua. Näin ollen selvitysalueen rakentamisella ei ole mainittavia vaikutuksia Iidesjärveen purkautuvan pintavalunnan määrään tai laatuun. 2.2 HULEVESIEN HALLINNAN TARPEEN ARVIOINTI 2.2.1 Maankäyttösuunnitelma Selvitysalueelle on suunniteltu kaupallisia palveluita sekä asumista. Suurimman muutoksen nykytilanteeseen verrattuna aiheuttaa Citymarketin alue selvitysalueen pohjoisosassa. Länsiosassa on Prisman alue, joka on nykytilanteessa jo rakennettu, ja jonka asemakaavalla mahdollistetaan toiminnan laajennus. Aitolahdentien itäpuolelle tulee asuinkorttelien alue. Suunniteltua maankäyttöä on havainnollistettu kuvassa 5. Kuva 5. Suunniteltu maankäyttö. Selvitysalue on osa Koilliskeskuksen osayleiskaava-aluetta. Ote osayleiskaavasta on esitetty kuvassa 6. 4 Korte, K., Kosonen, L. 2003. Tampereen arvokkaat luontokohteet. Ympäristövalvonnan julkaisuja 4/2003. Tampereen kaupunki.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 6 Kuva 6. Koilliskeskuksen osayleiskaava 2.2.2 Maankäytön vaikutukset hulevesien muodostumiseen ja laatuun Vaikutukset pintavalunnan määrään Selvitysalueella muodostuvien hulevesien ja pintavalunnan määrän arvioimiseksi alueelta määritettiin maankäyttöluonnoksen perusteella kattopintojen, kestopäällystettyjen alueiden ja viheralueiden osuudet. Niille määritettiin valumiskertoimet, jotka kuvaavat miltä osin eri pinnoille satava vesi muodostuu pintavalunnaksi. Suunniteltu maankäyttö lisää päällystettyjen pintojen määrää ja tätä kautta hulevesien ja pintavalunnan muodostumista. Suurimmat muutokset kohdistuvat aiemmin rakentamattomille alueille. Maankäytön aiheuttamat muutokset valumiskertoimissa nykytilanteeseen verrattuna on esitetty kuvassa 7.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 7 250 % Muutos valumiskertoimissa selvitysalueella 200 % 150 % 100 % 50 % 0 % Citymarket Asuinalue Prisma Koko selvitysalue Kuva 7. Maankäytön aiheuttamat muutokset valumiskertoimissa Citymarketin alueen osalta pintavalunnan määrä kasvaa noin kolminkertaiseksi, asuinalueen osalta noin kaksinkertaiseksi ja Prisman osalta merkittävää muutosta nykytilanteeseen verrattuna ei aiheudu. Koko selvitysalueen osalta pintavalunnan määrä kasvaa hieman yli 1.5-kertaiseksi. Vaikutukset pintavalunnan laatuun Alueelle suunnitellaan liikerakennuksia pysäköintialueineen sekä asuinrakentamista. Kattopinnoilla muodostuvat hulevedet sisältävät melko vähän epäpuhtauksia, mutta liikenne- ja pysäköintialueiden hulevedet voivat sisältää huomattavasti kiintoainetta ja siihen sitoutuneita epäpuhtauksia, etenkin kaupan suuryksiköiden tapauksessa, joiden synnyttämät liikennemäärät ovat suuria. Huomioitavaa on kuitenkin, että selvitysalueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee suuria ja runsaasti liikennöityjä teitä, joilla muodostuvat hulevedet ovat todennäköisesti suurempi kuormitustekijä valumareiteillä ja purkuvesistöissä kuin suunniteltu maankäyttö. 2.2.3 Hulevesien johtamisen mahdollisuudet ja sadevesiviemäreiden kapasiteetti Selvitysalueella muodostuvat hulevedet ovat johdettavissa Tampereen Veden sadevesiviemäriverkostoon, joka johtaa vedet etelään Kaukajärven suuntaan sekä valtateiden 9 ja 12 risteysalueen kuivatusojiin, joista vedet johtuvat valtatien 9 alitse länteen. Nykytilanteessa selvitysalueella muodostuvia hulevesiä johdetaan sekä kaupungin sadevesiviemäriverkostoon että valtateiden kuivatusojiin. Alueella on jo nykytilanteessa esiintynyt sadevesiviemäriverkoston tulvimista rankkasateilla. Suunniteltu maankäyttö lisää alueella muodostuvia hulevesiä selvästi, mistä johtuen Tampereen Veden sadevesiviemäriverkon kapasiteetti ei tule riittämään kaikkien hulevesien johtamiseen. Näin ollen sadevesiviemäriverkoston kapasiteettia tulee kasvattaa tai rakennettavilla alueilla tulee toteuttaa

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 8 2.3 Hulevesien hallinnan tarve hulevesien viivytystoimia, joilla ehkäistään sadevesiviemäriverkoston ylikuormittuminen. Vaihtoehtoisesti hulevesiä tulee pyrkiä johtamaan nykyistä enemmän valtateiden kuivatusojiin, mikäli se on mahdollista teiden kuivatusta vaarantamatta. Selvitysalueen hulevesien hallitsemiseksi on useampia vaihtoehtoja, jotka käsitellään tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Lähtökohtana voidaan pitää, että selvitysalueen sadevesiviemäröinti ei ole riittävä suunnitellun maankäytön hulevesien johtamiseen, minkä lisäksi hulevesillä voi olla haitallisia vaikutuksia valtatien 9 länsipuolisen Sikosuon luontoarvoille. Hulevesien hallintatoimilla pyritään järjestämään suunnittelualueen kuivatus siten, että sadevesiviemäröinnin tulviminen ei lisäänny tai mieluummin vähenee eikä Sikosuon luontoarvoja vaaranneta. Nämä tavoitteet edellyttävät uusia hulevesien johtamisjärjestelyjä, sadevesiviemäreiden saneeraamista tai hulevesiä viivyttävien rakenteiden toteuttamista. Hulevesien hallinnan tarve on suurin Citymarketin alueella, jossa maankäytön aiheuttama muutos hulevesien määrässä on isoin. Citymarketin hulevesiä tulisi joko viivyttää alueella ennen purkamista sadevesiviemäriin tai johtaa suuntaan, jossa tulvimisongelmia ei esiinny. Asuinalueen hulevedet ovat todennäköisesti johdettavissa sadevesiviemäriin, mutta niitä on suositeltavaa viivyttää alueella ennen purkamista. Prisman osalta välitöntä hulevesien hallinnan tarvetta ei ole, koska muutokset nykytilaan verrattuna on merkityksettömiä. Prisman osalta suositellaan kuitenkin, että hulevesien johtamisjärjestelyillä vähennettäisiin Hannulankadun sadevesiviemäriin johdettavien vesien määrää tulvimisriskin vähentämiseksi. Hulevesien laadun kannalta käsittelytarvetta voi olla jossain määrin Sikosuon suuntaan laskevien vesien osalta, eli Citymarketin ja Prisman alueita koskien.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 9 3 HULEVESIEN HALLINTATOIMIEN SUUNNITTELU 3.1 Yleistä Tässä selvityksessä tarkastellaan neljää keinoa selvitysalueen hulevesien hallitsemiseksi. Vaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia ja toteuttamiskelpoisin ratkaisu voi olla eri menetelmien yhdistelmä. Tarkasteltavat vaihtoehdot ovat: Sadevesiviemäriverkoston saneeraaminen kapasiteetiltaan suuremmaksi Hulevesien viivyttäminen tonteilla ennen johtamista sadevesiviemäriin Tonttien kuivatuksen toteuttaminen siten, että suurin osa selvitysalueen hulevesistä johdetaan valtatien 9 alitse Hulevesikosteikon rakentaminen valtatien 9 länsipuolelle selvitysalueen sekä moottoriteiden risteysalueen hulevesien käsittelemiseksi Koilliskeskuksen osayleiskaavaselostuksessa on esitetty hulevesien hallinnan toteuttamista rakentamalla viivytyslammikoita. Lammikoita on esitetty sijoitettavaksi mm. Citymarketin alueelle. Kaupan suuryksikön alue tulee olemaan tiiviisti rakennettu, eikä kiinteistön alueella todennäköisesti löydy tilaa tai sopivaa sijoituspaikkaa varsinaisten lammikoiden toteuttamiseen. Tästä johtuen tässä selvityksessä on tarkasteltu pienipiirteisempiä viivytystoimenpiteitä, joilla on kuitenkin vastaava vaikutus hulevesien hallinnassa kuin lammikoillakin. Valtatien 9 länsipuolelle suunniteltu hulevesikosteikko noudattaa kaavaselostuksen suunnitelmaa. 3.2 Sadevesiviemäriverkoston saneeraaminen Mikäli selvitysalueen hulevesiä aiotaan johtaa sadevesiviemäriverkostoon suunnitellun maankäytön toteuduttua, tulee tiettyjä verkoston osia saneerata. Saneeraamisella lisätään verkoston kapasiteettia johtaa hulevesiä, jolloin tulvimisen mahdollisuus rankkasateilla vähenee. Tulvimisongelmia on havaittu Lahtomäenkadun ja Hannulankadun risteyksessä, jossa Prisman suunnasta tuleva sadevesiviemäri yhtyy Lahtomäenkadun pääviemäriin. Sadevesiviemärin kapasiteetin parantamiseksi esitetään, että Lahtomäenkadun nykyisen sadevesiviemärin rinnalle rakennetaan toinen sadevesiviemäri ainakin purkupisteestä Hannulankadulle ja mieluummin ylemmäs Lahtomäenkadulle, kohtaan jossa Korpikodinkadun suunnasta tuleva 500 mm sadevesiviemäri yhtyy Lahtomäenkadun viemäriin. Rakennettavan sadevesiviemärin halkaisijan tulisi olla 400-500 mm ja linjan pituus n. 200 metriä (välttämätön) tai n. 400 metriä (suositeltava). Saneerattava osuus on esitetty kuvassa 8.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 10 Kuva 8. Saneerattava sadevesiviemäri. Rinnakkaisen sadevesiviemärin rakentamistarve on ilmeinen etenkin tilanteessa, jossa uuden Citymarketin alueella muodostuvia hulevesiä johdetaan sadevesiverkostoon ilman kiinteistöjen alueella tehtäviä viivytystoimenpiteitä. Mikäli hulevesiä viivytetään tonttien alueella ennen purkautumista sadevesiviemäriverkostoon, ei verkoston saneeraustarve ole akuutti. Koska tulvimista on kuitenkin tapahtunut jo nykytilanteessa, ei voida sulkea pois tulvimisen mahdollisuutta vaikka viivytystoimenpiteitä toteutettaisiinkin. 3.3 Hulevesien viivyttäminen tonteilla 3.3.1 Yleistä Kiinteistö- ja korttelikohtaisilla hulevesien hallintamenetelmillä pyritään vähentämään hulevesien määrää ja viivyttämään niiden virtaamaa siten, että tarvetta sadevesiviemäriverkoston suurentamiselle tai keskitettyjen hulevesien hallintamenetelmien toteuttamiselle ei olisi tai tarve on vähäisempi. Kiinteistö- ja korttelikohtaiset menetelmät ovat pinta-alaltaan pienehköjä ja niillä tulisi pyrkiä ennen kaikkea hulevesien imeyttämiseen. Selvitysalueen tapauksessa edellytykset imeytykseen eivät ole erityisen hyvät, koska alueen maaperä on vettä melko heikosti läpäisevää. Lisäksi suunniteltu Citymarketin alue sijaitsee ympäröiviä katuja selvästi ylempänä, jolloin hulevesien imeyttäminen tontilla voi vaikeuttaa alapuolisten rakenteiden kuivatusta. Kiinteistökohtaiset menetelmät suositellaankin toteutettavaksi pääasiassa viivytysmenetelminä, jotka voivat olla viheralueille sijoitettavia painanteita tai maanalaisia kaivantoja. Menetelmillä pyritään viivyttämään hulevesiä ennen niiden purkamista sadevesiviemäreihin, tosin niissä tapahtuu jossain määrin myös hulevesien imeytymistä.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 11 3.3.2 Painanteet Rakenne Hulevesien viivytyspainanteet ovat periaatteessa viheralueita jotka on rakennettu ympäröiviä alueita alemmas ja joissa hulevesillä on mahdollisuus lammikoitua. Painanteet voivat olla allasmaisia, joista hulevedet tyhjentyvät ylivuotokaivon kautta tai sitten ne voivat olla matalia ojia, jotka johtavat vesiä hiljalleen eteenpäin. Erilaisia painanteita on havainnollistettu kuvissa 9 ja 10. Kuva 9. Hulevesipainanne pysäköintialueen reunalla 5. Kuva 10. Hulevesien johtamiseen käytettävä viherpainanne 5. 5 Stormwater management manual. 2002. Revision #2. Environmental services, City of Portland. Oregon, USA

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 12 Menetelmien sijoittaminen Painanteiden pinta-alan tarve on vähintään 10 % vettä läpäisemättömien pintojen määrästä, jolloin niillä pystytään viivyttämään kerran viidessä vuodessa toistuvan 10 minuuttia kestävän sateen (160 l/s*ha) aiheuttama hulevesimäärä oletuksella, että lammikoitumissyvyys on noin 10 cm. Mitoitussade on suurempi kuin yleensä sadevesiviemäreiden mitoituksessa käytetty menetelmien toimintavarmuuden kasvattamiseksi. Viivytyspainanteet sijoitetaan kiinteistöjen viheralueille kohtiin, joihin hulevedet voidaan johtaa suoraan läpäisemättömiltä pinnoilta. Painanteille varattavien alueiden tulisi olla tasaisia ja niiden pinta-alan suurempi kuin varsinaiseen viivyttämiseen tarvittavan alueen koko. Tehtyjen tarkastelujen perusteella sekä asuinalueen että Citymarketin alueella on riittävät viheraluevaraukset viivytyspainanteiden toteuttamiseen. Citymarketin tapauksessa epävarmuutta aiheuttavat kuitenkin korkeuserot ja kaltevuus. Mikäli Citymarketin viheralueet sijoittuvat rinteisiin tai kohtiin, joihin hulevesien johtaminen pintoja pitkin ei ole mahdollista, maanpäällisten viivytysmenetelmien käyttö ei ole mahdollista. Esitykset viivytykseen varattavista alueista on esitetty kuvissa 11 ja 12. Aluevaraukset on tehty karkealla tasolla ja ovat varsinaiseen viivytykseen tarvittavia alueita suurempia. Menetelmien tarkemmassa suunnittelussa erityishuomiota on kiinnitettävä viereisten katurakenteiden kuivatuksen varmistamiseen. Kuva 11. Viivytykseen käytettävät viheralueet CM:n alueella.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 13 Kuva 12. Viivytykseen käytettävät viheralueet asuinalueella. 3.3.3 Maanalaiset viivytysaltaat Vaihtoehtona viivytyspainanteille ovat maanalaiset viivytysaltaat, jotka ovat esim. parkkipaikkojen tai viheralueiden alle rakennettuja kaivantoja, jotka on täytetty huokoisella materiaalilla kuten murskeella tai tarkoitusta varten suunnitelluilla valmiilla elementeillä. Maanalaiset viivytysmenetelmät ovat yleensä sadevesiviemäröintiin kytkettyjä. Menetelmien etuna on maanpäällisten alueiden säästyminen muuhun käyttöön sekä mahdollisuus käyttöön myös jo rakennetuilla alueilla. Haittapuolia ovat suurehkot kustannukset johtuen kaivutöistä ja materiaalikustannuksista. Maanalaiset altaat on lisäksi varustettava hiekanerotuskaivoilla, joilla estetään hienoaineksen aiheuttama altaan tukkeutuminen. Havainnekuva muovielementeillä täytetystä altaasta on esitetty kuvassa 13.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 14 Kuva 13. Muovielementetillä täytetty maanalainen viivytysallas 6. Maanalaiset kaivannot voidaan mitoittaa periaatteessa mille vesimäärälle tahansa, koska kaivantojen kokoa ei rajoita käytettävissä oleva maanpäällinen tila. Kaivantojen fyysiset mitat riippuvat mitoitusvesimäärästä ja niiden täyttömateriaalista. Käytettäessä louheella tai murskeella täytettyjä kaivantoja niiden hyötytilavuus on enintään 30-40% kokonaistilavuudesta kun taas muovista kennorakennetta käytettäessä hyötytilavuus voi olla jopa 95 % kokonaistilavuudesta. Maanalaiset kaivannot voidaan sijoittaa periaatteessa minne tahansa, mutta sijoituspaikkaa voi rajoittaa kantavuus käytettäessä muovista kennorakennetta. Muovielementtien kantavuus on enintään 10 t/m 2. 6 Labkoset. 2006. Wavin-Labko Oy:n asiakaslehti 1/2006.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 15 3.4 Hulevesien johtaminen pääasiassa valtatien 9 alitse Selvitysalue rajautuu lännessä valtatiehen 9, jonka alitse johtaa suuria rumpuja ja avo-ojia valtatien 12 risteyksen kohdalla. Osa selvitysalueella muodostuvista vesistä purkautuu jo nyt suoraan näihin ojin. Tulevassa tilanteessa suurimman lisäyksen hulevesimääriin aiheuttaa Citymarketin alue, joka sijaitsee aivan risteysalueen vieressä. Mikäli Citymarketin alueen hulevedet voitaisiin johtaa kokonaisuudessaan suoraan risteysalueen avo-ojiin ja edelleen valtatien 9 alitse, vältettäisiin tällöin todennäköisesti edellä esitetty sadevesiviemäröinnin saneeraustarve selvitysalueen läheisyydessä. Sadevesiviemäriverkoston kuormitusta voitaisiin edelleen vähentää rakentamalla myös Prisman kuivatusjärjestelyt laajennuksen yhteydessä siten, että mahdollisimman suuri osa hulevesistä johdettaisiin valtatien 9 alitse. Nykytilanteessakin osa Prisman hulevesistä johdetaan tähän suuntaan. Tilannetta on havainnollistettu kuvassa 14. Kuva 14. Hulevesien johtamisjärjestelyt valtateiden 9 ja 12 risteysalueella. Keskitetty hulevesien johtaminen valtatien 9 alitse lisää Pappilan Sikosuolle johdettavien vesien määrää ja siten myös epäpuhtauksista aiheutuvaa kuormitusta. Vaikutusta Sikosuon luontoarvoihin on tarkasteltu kappaleessa 4.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 16 3.5 Alueellisen hulevesikosteikon rakentaminen 3.5.1 Tarpeet ja tavoitteet 3.5.2 Sikosuon koillinen osavaluma-alue Selvitysalueelta ja sen läheisyydestä laskee Sikosuon suuntaan hulevesiä, jotka mm. suurista liikennemääristä johtuen sisältävät runsaasti epäpuhtauksia. Selvitysalueelle suunniteltu maankäyttö lisää hulevesien määrää ja virtaamavaihteluita ja vaikuttaa heikentävästi myös hulevesien laatuun. Selvitysalueen hulevesillä voi olla yhdessä muun valuma-alueen hulevesien kanssa heikentäviä vaikutuksia Sikosuon luontoarvoille. Vaikutuksia on tarkasteltu lähemmin kappaleessa 4. Valtatien 9 länsipuolelle sijoitettavalla hulevesikosteikoilla pystyttäisiin tasaamaan Sikosuolle purkautuvaa virtaamaa sekä laskeuttamaan hulevesistä kiintoainesta sekä siihen sitoutuneita epäpuhtauksia. Kosteikolla pystytään vähentämään myös valtatien 12 pohjoispuolelle myöhemmin tulevien työpaikkaalueiden ja lumenkaatopaikan vaikutuksia. Sikosuolle valtatien 9 ja 12 risteysalueen suunnasta laskeva oja kerää vettä noin 36 hehtaarin kokoiselta valuma-alueelta. Mikäli selvitysalueen rakentamisen yhteydessä hulevesiä pyritään johtamaan tähän ojaan mahdollisimman paljon, valuma-alueen pinta-ala tulee olemaan noin 40 hehtaaria. Suuriman osan valuma-alueesta muodostavat valtatiet 9 ja 12 risteys- ja reuna-alueineen. Valuma-alue nykytilanteessa on esitetty kuvassa 15. Kuva 15. Sikosuon koillinen osavaluma-alue

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 17 3.5.3 Kosteikon rakenne ja mitoitus Kosteikko esitetään sijoitettavaksi ojapainanteeseen valtatien 9 länsipuolelle. Kosteikon toteuttaminen edellyttää kaivutöitä, jotta saavutetaan riittävä viivytystilavuus eikä vettä padoteta korkeudelle, joka hankaloittaisi valtatien kuivatusjärjestelyjä. Suunnitellun kosteikon pinta-ala on noin 4000 m 2, mikä on 1 % valuma-alueen pinta-alasta ja karkean mitoitusohjeen 7 mukaan näin ollen riittävä. Kosteikon sijainti ja pinta-alan tarve on esitetty kuvassa 16. Kuva 16. Alueellisen kosteikon sijainti ja tilantarve. Kosteikko toteutetaan patoamalla purku-uoma sekä kaivamalla uomaa syvemmäksi ja leveämmäksi. Kuivana aikana vesi virtaa kosteikon ja padon läpi perusuomaa ja purkuputkea myöten ja vettä on vain kosteikon syvimmissä osissa. Rankkasateella vesi nousee perusuoman äyräiden yläpuolelle ja levittäytyy ympäristöön muodostaen tulva-alueen. Kosteikon rakennetta on havainnollistettu pituusleikkauksella kuvassa 17. Purkuputki mitoitetaan siten, että viivytystilavuus tyhjenee noin kahden vuorokauden kuluessa altaan täyttymisestä. Erittäin suuren virtaaman aikana tai purkuputken tukkeutumisen johdosta vesi purkautuu yli patokynnyksen, joka on tehtävä riittävän vahvaksi, jotta liika vesi voi purkautua maapadon rakenteita rikkomatta. Syvemmän veden alueen tulisi olla ainakin kosteikon purkupäässä, missä se toimii myös lietetilana, johon kiintoaine laskeutuu. 7 Ruohtula, J. (toim.) 1996. Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden suunnittelu. Suomen ympäristökeskus. Helsinki.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 18 Kuva 17. Pituusleikkausesimerkki kosteikosta 8. 3.6 Vaihtoehtojen vertailu Esitetyistä vaihtoehdoista hulevesien tehokkaan johtamisen ja kuivatuksen näkökulmasta paras vaihtoehto on hulevesien johtaminen mahdollisimman suurelta osin valtatien 9 alitse. Tällöin ei rasiteta selvitysalueen jo ennestään kapasiteettinsa ylärajoilla olevaa sadevesiviemäriverkostoa eikä suoranaista tarvetta hulevesien viivyttämiseen tonteilla tästä johtuen ole. Vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää kuitenkin varmuutta siitä, että lisäveden johtaminen valtatie 9 risteysalueen ojiin ja rumpuihin ei aiheuta ongelmia teiden kuivatuksen suhteen. Asiasta pitää neuvotella Tiehallinnon kanssa. Lisäksi hulevesien johtaminen tähän suuntaan voi heikentää Sikosuon luontoarvoja sekä lisätä eroosiota purkuuomissa. Sikosuon luontoarvoihin kohdistuvia vaikutuksia on tarkastelu kappaleessa 4. Sadevesiviemäröinnin saneeraamisella lisätään verkoston kapasiteettia johtaa suunnitellun maankäytön aiheuttamia hulevesiä, jolloin tulvimisongelmia ei esiintyisi eikä tällöin tarvetta kiinteistökohtaisille hulevesien hallintamenetelmille olisi. Uuden putkiviemärin toteuttaminen lisää kuitenkin hulevesien sisältämien epäpuhtauksien kulkeutumista ja lisääntyneen virtaaman aiheuttamia ongelmia, kuten eroosiota ja mahdollisesti tulvimista putkiviemärin purkuojissa selvitysalueen eteläpuolella. Lisäksi uuden putkiviemärin rakentamiskustannukset voivat nousta suuriksi. Kiinteistökohtaisten viivytysmenetelmien toteuttaminen ehkäisee tulvimisongelmaa eikä tarvetta sadevesiviemärien saneeraamiselle aiheudu. Menetelmillä pystytään myös jossain määrin imeyttämään hulevesiä sekä poistamaan epäpuhtauksia, jolloin maankäytön vaikutuksia veden kiertoon voidaan ehkäistä toisin kuin pelkällä hulevesien johtamisella selvitysalueen ulkopuolelle. Kiinteistökohtaisten menetelmien haittapuolina on tilantarve (painanteet viheralueilla) ja kustannukset (maanalaiset viivytysaltaat). Kiinteistökohtaiset viivytysmenetelmiä käytettäessä ei myöskään ole selvitysalueen osalta tarvetta alueellisen hulevesikosteikon toteuttamiselle. Alueellisen hulevesikosteikon toteuttaminen ei yksinään ratkaise selvitysalueen hulevesien hallinnan kysymyksiä. Kosteikolla on kuitenkin laajempaa merkitystä valtateiden risteysalueen sekä myös samalle valuma-alueelle myöhemmin rakennettavien alueiden hulevesien käsittelyssä. Alueellisen hulevesikosteikon tarve ei ole pelkästään suunnitellusta maankäytöstä aiheutuva, mistä johtuen sen toteuttamisvelvollisuutta ei voida osoittaa nyt tarkasteltavien asemakaavojen kontolle. 8 Ruohtula, J. (toim.) 1996. Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden suunnittelu. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. (mukailtu)

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 19 4 LISÄTARKASTELUT 4.1 Sikosuon luontoarvoihin kohdistuvien vaikutusten arviointi 4.1.1 Yleistä Pirkanmaan ympäristökeskus on Koilliskeskuksen osayleiskaavasta antamassaan lausunnossa edellyttänyt, että maankäytön myötä lisääntyvien hulevesien aiheuttamat vaikutukset Sikosuon luontoarvoille on arvioitava. Myös tämän selvityksen yhteydessä ympäristökeskuksen kanta 9 oli, että valittavan hulevesien hallintaratkaisun vaikutukset Sikosuohon on arvioitava. Näillä perusteilla sovittiin työpalaverissa 10.10.2006, että Sikosuohon liittyviä tarkasteluja tarkennetaan ja laajennetaan siten, että myös koko osayleiskaavan aiheuttamat muutokset huomioidaan. 4.1.2 Sikosuon nykytilanne Pappilan Sikosuon valuma-alue on kokonaisuudessaan noin 138 hehtaaria. Suon rajaus on hieman epäselvä, mistä johtuen valuma-alueen alarajana on käytetty suolta laskevan ojan Luhtaankadun alittavaa rumpua. Valuma-alueella on mm. pientalo-, rivitalo- ja pienkerrostaloasutusta, valtateihin liittyviä liikennealueita sekä runsaasti viheralueita etenkin suon ja sinne laskevien ojien ympäristössä. Valuma-alue on esitetty peruskartalla kuvassa 18. Kuva 18. Sikosuon valuma-alue 9 Osastopäällikkö Leena Stranden, Pirkanmaan ympäristökeskus. Suullinen tiedonanto 5.10.2006.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 20 4.1.3 Suunnitellun maankäytön vaikutukset Pintavalunnan lisääntyminen Suunnitellun maankäytön vaikutusten arvioimiseksi Sikosuon valuma-aluetta tarkasteltiin kahdessa osassa: ns. koillista osavaluma-aluetta (kuva 18), jonka valumavedet purkautuvat Sikosuolle yhtä ojaa myöten ja jonka alueelle asemakaavojen ja osayleiskaavan maankäyttö sijoittuu, sekä koko Sikosuon valumaaluetta. Koilliselle osavaluma-alueelle määriteltiin karttojen ja ilmakuvien perusteella erilaisten maankäyttömuotojen pinta-alat ja valumiskertoimet ja laskettiin näiden perusteella keskimääräinen valumiskerroin. Muilta osin Sikosuon valumaalueelle keskimääräinen valumiskerroin arvioitiin peruskartan ja ilmakuvien perusteella. Tämän jälkeen määritettiin suunnitellun maankäytön pinta-alat ja valumiskertoimet sekä asemakaavojen että koko osayleiskaavan mukaisessa tilanteessa ja laskettiin muutos keskimääräisissä valumiskertoimissa koillisella osavalumaalueella sekä koko Sikosuon valuma-alueella. Muutokset eri tilanteissa nykytilanteeseen verrattuna on esitetty kuvassa 19. Muutos valumakertoimissa Sikosuon valuma-alueella 18 % 16 % 16 % 14 % 12 % 11 % 10 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 2 % 0 % Koillinen osa-alue, asemakaavat Koillinen osa-alue, koko oyk Sikosuon VA, asemakaavat Sikosuon VA, koko oyk Kuva 19. Muutokset valumakertoimissa Sikosuon valuma-alueella. Kuten kuvasta voidaan nähdä, suunnitellun maankäytön vaikutukset valumiskertoimiin ja sitä myötä alueella muodostuvan pintavalunnan määrään ovat koillisella valuma-alueella noin 11-16 % ja koko valuma-alueella noin 5-7 %. Lähtöaineiston ja laskelmien tarkkuuden perusteella muutosta voidaan pitää vähäisenä. Vaikka asemakaavojen alueella tapahtuvat muutokset ovat huomattavia (vrt. kappale 2.2.2), muodostavat rakennettavat alueet niin pienen osan koko valuma-alueesta, että rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta Sikosuolle johtuvan pintavalunnan määrään.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 21 Vaikutukset Sikosuon luontoarvoihin Pappilan Sikosuo on luokiteltu kasvistoltaan arvokkaaksi alueeksi ja arvokkaaksi hyönteisalueeksi 10. Huomionarvoisimmat kasvilajit Sikosuolla ovat jänönsalaatti, soikkokaksikko, isovesirikko ja isolimaska. Näistä lajeista soikkokaksikko on rauhoitettu ja isovesirikko on valtakunnallisesti vaarantunut uhanalainen laji. Isovesirikkoa ei ole kohteelta havaittu viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Laji ilmestyy tyypillisesti siemenpankista esimerkiksi maaperän kaivuun yhteydessä. Tampereen arvokkaat luontokohteet-julkaisussa mainitut Sikosuolla esiintyvät sienilajit ja hyönteislajit ovat melko harvinaisia - harvinaisia, mutta varsinaista suojelustatusta niillä ei ole. Vuoden 2003 jälkeen alueelta ei ole merkittäviä uusia lajihavaintoja 11. Virtaamien kasvuksi Koilliskeskuksen alueelta Sikosuon suuntaan laskevissa ojissa on arvioitu laskennallisesti 5 7 %. Nykyiselläänkin valtatien 9 ja valtatien 12 risteysalueen ympäristöstä valuvat vedet pidättyvät seisovan veden lammikoiksi vanhoille turpeenottoalueille Sikosuon koillispuolelle. Lammikkoiset alueet tasaavat virtaamia ja mahdollistavat veden kuljettaman kiintoaineksen laskeutumisen, joten Sikosuon vesitalous ei todennäköisesti muutu valtateiden risteysalueen maankäytön myötä. Muuttuva maankäyttö ei siten uhkaa Sikosuon luontoarvoja. Hulevesien käsittelytarve Sikosuon luontoarvojen turvaamiseksi Koska rakentamisesta aiheutuvat muutokset pintavalunnan määrässä ovat kokonaisuuden kannalta vähäisiä, ei maankäytön arvioida heikentävän Sikosuon luontoarvoja. Tästä johtuen tarvetta hulevesien käsittelylle alueellisella hulevesikosteikolla tai lammikolla ei ole. Mikäli hulevesiä käsitellään kiinteistökohtaisesti viivyttämällä ja imeyttämällä, muutokset Sikosuon suuntaan purkautuvan pintavalunnan määrässä ovat vielä vähäisemmät, jolloin suunniteltu maankäyttö ei aiheuta käytännössä minkäänlaista riskiä Sikosuon luontoarvoille. 10 Korte, K., Kosonen, L. 2003. Tampereen arvokkaat luontokohteet. Ympäristövalvonnan julkaisuja 4/2003. Tampereen kaupunki. 11 Kari Korte, Tampereen kaupunki. Suullinen tiedonanto 17.10.2006.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 22 4.2 Hulevesien johtaminen valtatien 9 ojiin ja rumpuihin 4.2.1 Yleistä Suunnitellun maankäytön hulevesien johtaminen valtatien 9 kuivatusojiin ja rumpuihin edellyttää Tiehallinnon lupaa. Hämeen tiepiiriltä kysyttiin kantaa hulevesien johtamiseen sekä lähetettiin tämän raportin luonnos (raporttiluonnos 24.10.2006) kommenteille. Tiepiirin kommentit on esitetty kappaleessa 4.2.2 ja tiepiirin edellyttämät mitoituslaskelmat on esitetty kappaleessa 4.2.3. 4.2.2 Tiehallinnon kanta 4.2.3 Mitoituslaskelmat Mitoitussade ja virtaamat Lähtökohtaisesti Tiehallinnon kanta on ollut, että maanteiden kuivatusjärjestelyjä ei tulisi käyttää muun maankäytön kuivatusvesien johtamiseen 12, mutta poikkeuksiakin on tehty. Asia edellyttää kuitenkin erillistä suunnittelua ja lupaa. Mikäli muun maankäytön vesien johtaminen edellyttää muutoksia maantien kuivatukseen, muutoksien maksajan tulisi olla kunta tai kiinteistön omistaja. Tiehallinto suosittelee joka tapauksessa hulevesien viivyttämistä kiinteistöjen alueella, mikäli vesiä suunnitellaan johdettavaksi valtateiden ojiin ja rumpuihin. Tiehallinnon teiden suunnitteluohjeen (1993) mukaan mitoitussateena taajamissa maanteillä pääteiden ympäristössä käytetään n. 200 l/s*ha, kestoltaan 10 minuuttia. Tällaisen sateen toistuvuus on noin kerran kymmenessä vuodessa. Kaupunkien ja vesihuoltolaitosten sadevesiviemärit on yleensä mitoitettu kerran 2-3 vuodessa toistuvalle 10 minuutin sateelle, rankkuudelta n. 120-130 l/s*ha. Taulukossa 1 on esitetty arvio hulevesimääristä kerran 10 vuodessa toistuvalla mitoitussateella. Arvio perustuu kuvassa 20 esitettyihin alueisiin, jotka edustavat vesien johtamisen maksimitilannetta. Arviossa ei ole huomioitu hidastumiskerrointa, jolloin toteutuva hetkellinen virtaama on todennäköisesti arvioitua hieman pienempi. 12 Minna Huttunen, Hämeen tiepiiri. Suullinen tiedonanto 24.10.2006.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 23 Viivytysmenetelmien vaikutus Kuva 20. Valtatien 9 ojiin ja rumpuihin kuivatettavat alueet (maksimitilanne) Taulukko 1. Mitoitusvirtaamat ja -vesimäärät 10 minuutin mitoitussateella 200 l/s*ha. Alue PA [ha] Val.kerroin Q [l/s] V [m3] Citymarket 3,93 0,68 535 321 Prisma 3,64 0,76 553 332 Mitoitussateella muodostuvan virtaaman johtaminen edellyttäisi kummankin alueen tapauksessa noin 600 mm sadevesiviemäriä. Prisman tapauksessa valtatien 9 alittava rumpu ja Mäentakusenkadun sadevesiviemärin purkuputki ovat kooltaan 400 mm, eivätkä ne ole riittäviä kaikkien vesien johtamiseen vaikka virtaama jaettaisiin kahtia. Citymarketin vedet puretaan 800 mm:n rumpuun, joka on marketalueen vesien johtamiseen riittävä, mutta rumpuun tulee vesiä huomattavasti laajemmalta alueelta, mistä johtuen tätäkään rumpua ei voida pitää riittävänä kaikkien vesien johtamiseen. Koska olemassa olevat purkureitit ovat riittämättömiä hulevesien johtamiseen, tulee putkia joko suurentaa tai hulevesiä viivyttää kiinteistöjen alueella. Purkuputkien suurentaminen lisää hulevesien aiheuttamia ongelmia alempana purkureittien varsilla, mistä johtuen kiinteistökohtainen viivytys on suositeltavampi ratkaisu. Kiinteistökohtaisia viivytysmenetelmiä on käsitelty kappaleessa 3.3. Menetelmät voivat olla joko maanpäällisiä tai maanalaisia ratkaisuja. Maanalaiset kaivannot voidaan mitoittaa viivyttämään minkä kokoista hulevesimäärää tahansa, mutta niiden toteuttamiskustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin maanpäällisillä ratkaisuilla. Maanpäällisten ratkaisujen mitoitusta rajoittaa käytettävissä oleva tila. Maanpäälliset viivytyspainanteet on sijoitettava kiinteistöjen viheralueille, joita ei tarkasteltavana olevilla alueilla ole kovin paljoa. Viivytysmenetelmien toteuttamista rajoittavat tekijät ovat siis joko kustannukset tai pinta-ala. Tässä yhteydessä on tarkasteltu maanpäällisiä ratkaisuja.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 24 Sekä Prisman että Citymarketin kiinteistöjen alueella on viheralueita, joita voidaan käyttää hulevesien viivyttämiseen. Taulukossa 2 on esitetty arvio käytettävissä olevien viheralueiden määrästä sekä viivytystehokkuudesta. Arvion perusteena on oletettu, että viheralueista 50 % on käytettävissä hulevesien lammikoitumisalueena, keskimääräinen lammikoitumissyvyys on 10 cm ja viivytysalueiden tyhjeneminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa sadetapahtuman jälkeen. Taulukko 2. Viivytysmenetelmien tehokkuus Prisman ja Citymarketin alueilla. Alue PA [ha] Viivytykseen käytettävän viheralueen PA [m2] Viivytettävä vesimäärä [m3] Vesimäärää vastaava 10 min sade [l/s*ha] Citymarket 3,93 3100 310 193 Prisma 3,64 2200 220 133 Kuten taulukosta voidaan nähdä, Citymarketin alueella käytettävissä olevat viheralueet riittävät lähes koko mitoitussateen (200 l/s*ha, 10 minuuttia) aiheuttaman hulevesimäärän viivyttämiseen. Mikäli viivytysalueet ovat tyhjänä sateen alkaessa, Citymarketin alueelta purkautuisi vain noin kahdeskymmenesosa ilman viivytysmenetelmiä aiheutuvasta hulevesivirtaamasta (taulukko 1). Purkautuva vesimäärä on niin vähäinen, että se ei aiheuta riskiä maanteiden kuivatukselle. Prisman tapauksessa hulevesivirtaama olisi kokonaisuudessaan noin kolmannes ilman viivytysmenetelmiä aiheutuvasta hulevesivirtaamasta eli noin 200 l/s. Tämä virtaama jakautuisi edelleen kolmeen suuntaan (Tampereen Veden sadevesiviemäri lounaassa, rumpu valtatien 9 alitse lännessä ja rumpu Mäentakusenkadun alitse koillisnurkassa). Tällöin olemassa olevat purkureitit olisivat riittäviä hulevesien johtamiseen, eikä merkittävää riskiä maanteiden kuivatukselle aiheudu.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 25 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Yleistä Suunniteltu maankäyttö ei aiheuta sellaisia muutoksia valumisoloissa, että hulevesien hallinta keskitetyillä yksiköillä, kuten alueellisilla kosteikoilla tai lammikoilla olisi tarpeen. Hulevesien hallinnan vaihtoehdoksi esitetään kiinteistöjen alueella toteutettavia toimenpiteitä, joilla pyritään imeyttämään ja viivyttämään hulevesiä sekä johtamaan niitä suuntaan, jossa sadevesiviemäröinnin tai muiden kuivatusjärjestelyjen tulvimisriski on pienin. Nk. kiinteistökohtaisia hallintamenetelmiä tulisi käyttää etenkin niiden kiinteistöjen alueella, jossa rakentaminen aiheuttaa suurimmat muutokset pintavalunnan määrässä nykytilanteeseen nähden tai hulevesien laadusta aiheutuu käsittelytarvetta (esim. osayleiskaavan lumenkaatopaikka). Suurimmat muutokset hulevesien muodostumisessa tapahtuvat asemakaavojen 7187 ja 7844 (uusi asuinalue ja Citymarket) alueilla. Näillä alueilla muodostuvien hulevesien hallinta on tarpeen tulvimisongelmien välttämiseksi. Prisman alueella maankäytön aiheuttamat muutokset ovat hyvin vähäisiä ja alue on jo nykyisellään kytketty Tampereen Veden sadevesiviemäriverkostoon. Asemakaavan toteutuminen ei muuta oleellisesti muuta nykytilannetta joten hulevesien hallintaa kiinteistön alueella ei voida tällä perusteella edellyttää. Lopullisen ratkaisun menetelmien tarpeellisuudesta tekevät Tampereen kaupunki ja Tampereen Vesi siltä osin kuin alueella muodostuvia hulevesiä johdetaan rakennettuun sadevesiviemäriverkostoon ja Tiehallinto siltä osin kuin hulevesiä johdetaan valtateiden kuivatusjärjestelmiin. Siltä varalta, että kiinteistökohtaisia hallintamenetelmiä tullaan edellyttämään, on esitys jatkosuunnittelusta tehty ne huomioiden. 5.2 Esitys jatkosuunnittelusta Laskelmien perusteella Prisman ja Citymarketin alueiden hulevesien johtaminen edellyttää joko hulevesien viivyttämistä kiinteistöjen alueella, purkuputkien ja rumpujen suurentamista ja/tai virtaaman jakamista useampaan suuntaan. Asuinalueen hulevedet ovat johdettavissa rakennettuun sadevesiviemäriverkostoon, tosin hulevesien tulisi viivyttää kiinteistön alueella ennen purkamista viemäriin. Prisman tapauksessa alueen kuivatus esitetään suunniteltavaksi siten, että tontin lounaispään vedet johdettaisiin Tampereen Veden sadevesiviemäriin (kuten nykytilanteessakin). Uuden rakennuksen ja sen lähiympäristön hulevedet jaettaisiin valtatien 9 ja Mäentakusenkadun alittaviin rumpuihin. Kiinteistön alueelle esitetään toteutettavaksi hulevesien viivytyspainanteita viheralueille, etenkin valtatien 9 ojiin ja rumpuihin kuivatettavalla alueen osalla. Citymarketin alueen kuivatusjärjestelyt esitetään suunniteltavaksi siten, että hulevedet johdetaan mahdollisimman suurelta osin länteen valtatien 9 alitse. Osa hulevesistä voidaan johtaa myös Tampereen Veden sadevesiviemäriin Lahtomäenkadulla. Koko kiinteistön alueella on toteutettava hulevesien viivytysmenetelmiä purkureittien tulvimisen estämiseksi. Uudella asuinalueella esitetään kattojen ja pysäköintialueiden hulevesien viivyttämiseksi pienipiirteisiä viherpainanteita, joissa vesi voi lammikoitua ennen johtamista sadevesiviemäriin.

Pirkanmaan Osuuskauppa, Ruokakesko Oy ja Tampereen kaupunki 26 Kiinteistöjen alueelle tulevat hulevesien johtamis- ja käsittelyjärjestelyt suunnitellaan ja mitoitetaan tarkemmin tonttien rakennussuunnittelun yhteydessä. Nykyiset sadevesiviemäröinnin purkuputket ja ojat Mäentakusenkadun ja Aitolahdentien risteyksessä ovat tukkeutuneet. Rummut ja purkuojat tulisi puhdistaa asemakaava-alueiden hulevesien johtamista varten. 5.3 Hulevesien hallinnan huomioiminen kaavasuunnittelussa Seuraavassa on todettu ne keskeiset tekijät, jotka hulevesien hallintatoimenpiteiden osalta tulee ottaa huomioon kaavasuunnittelussa. Mainitut tekijät voidaan tuoda esiin suosituksen ja ohjeen luonteisina. Tekijät koskevat kaikkia asemakaavoja. Hulevesimäärien minimointi: - Alueelle (ml. tonteilla) suositellaan toteutettavaksi mahdollisimman vähän pintoja, jotka estävät sadevesien imeytymisen. - Alueella (ml. tonteilla) suositellaan tehtäväksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden peittämiä viheralueita. Hulevesien viivyttäminen kiinteistöjen alueella: - Sadevesiviemäreihin ja maanteiden kuivatusojiin ja -rumpuihin johdettavia hulevesiä tulee viivyttää kiinteistön alueella. Viivyttämiseen voidaan käyttää viheralueille rakennettavia painanteita, maanalaisia kaivantoja tai muita vastaavia rakenteita. Menetelmät on suositeltavaa toteuttaa siten, että huleveden imeytyminen niistä on mahdollista. Menetelmien mitoitus: - Maanteiden kuivatusojiin ja rumpuihin kuivatettavilla kiinteistöjen osilla hulevesien viivytysmenetelmät tulisi mitoittaa kerran kymmenessä vuodessa toistuvalle mitoitussateelle (200 l/s*ha, 10 minuuttia). Tampereen Veden sadevesiviemäreihin kuivatettavilla kiinteistöjen osilla hulevesien viivytysmenetelmät tulisi mitoittaa kerran viidessä vuodessa toistuvalle mitoitussateelle (160 l/s*ha, 10 minuuttia). Suunnittelukeskus Oy Laatinut: Perttu Hyöty, dipl.ins. projektipäällikkö Tarkastanut: Satu Lehtikangas, dipl.ins. toimialapäällikkö Hyväksynyt: Jukka Meriluoto, tekn. lis. toimialajohtaja P:\Tampere\Yritykset\Pirkanmaan Osuuskauppa\C7673_Koilliskeskus_hulevedet\C_Suunnitelmat\raportti\raportti.doc