Metron automatisointi Click to edit Master subtitle style 13.1.2010 Kimmo Reiman
Sisältö Miten on tähän tultu? Kuinka metro toimii kuljettajan ohjaamana? Mitä etuja automaattimetro tarjoaa? Kuinka automaattimetro toimii? Kuinka ja milloin tämä toteutetaan? Mitä haasteita hankkeeseen liittyy?
Helsingin metron historiaa Päätös metron rakentamisesta 1969 Testiraide 1971 2.8.1982 avattiin osuus Rautatientori Itäkeskus (10,2 km) Useita laajennuksia ja uusia asemia: Mellunmäkeen 1989 Ruoholahteen 1993 Vuosaareen 1998 Kalasataman asema 2007
Helsingin metro tänään 21,1 km (josta tunnelissa 6,5 km) 2 linjaa (Ruoholahti Mellunmäki ja Ruoholahti Vuosaari) 17 asemaa (joista tunnelissa 7) 57 miljoonaa matkustajaa vuodessa Junayksiköt: M-100 sarja 42 kpl (Valmet & Strömberg Suomi 1977 1984) M-200 sarja 12 kpl (Bombardier Saksa 2000 2001)
Metro Espooseen Jatke Helsingin metroon Samat junat Sama liikenteenohjaus 7 uutta asemaa 13,4 kilometriä
Kohti automaattimetroa 1970-luvulla suunniteltiin, että Helsingin metro tulee kulkemaan ilman kuljettajaa 60 sekunnin vuorovälein Kuljettajatonta ajoa testattiin testiraiteella Suunnitelmasta luovuttiin kustannusten ja teknisten ongelmien takia Päätös automatisoinnista kaupunginvaltuustossa 17.5.2006, projektiin varattu 70 M Tarjouspyyntö 30.3.2007 kuudelle kiinnostuneelle Tarjoukset saatu 1.8.2007 kolmelta tarjoajalta
Kohti automaattimetroa Joukkoliikennelautakunta valitsi Siemensin toimittajaksi 15.5.2008 Kaupunginvaltuusto hyväksyi budjettikorotuksen 115 M asti kesäkuussa 2008 Sopimus allekirjoitettiin Siemensin kanssa 11.12.2008 Optiosopimus länsimetrolaajennuksesta allekirjoitettiin 25.9.2009
Matkustajien turvattomuus metrossa Syksyllä 2006 haastateltu 994 matkustajaa Jonkin asteista turvattomuutta kokee 81 % naisista ja 52 % miehistä, eniten turvattomuutta aiheuttaa muiden matkustajien häiriköinti Suurin osa haastatelluista ei usko turvallisuuden parantumiseen automaattimetrossa, mutta kuitenkin 85 % matkustajista arvioi oman metron käyttönsä säilyvän samalla tasolla jatkossakin Toiveina automaattimetroon: lisää henkilökuntaa, vartijoita, valvontakameroita, hälytysnappeja
Matkustajien pelot Pimeys junassa Rullaportaiden käyttö Henkilökunnan puuttuminen Kuljettajan virhe Ovien sulkeutuminen / avautuminen Tunnelissa ajaminen Muiden matkustajien häiriköinti Tekninen vika metrossa 0 10 Tuntee turvattomuutta 20 30 40 % 50 60 70 Tuntee jossain määrin turvattomuutta 80 90
Kuljettajan ohjaama metro opastin vaihde raidevirtapiiri Click to edit Master subtitle style pakkopysäytyslaite valvomo
Mikä on automaattimetro? Puoliautomaattinen (STO = semiautomatic train operation): kuljettaja sulkee ovet ja antaa lähtöluvan, automaatti ajaa seuraavalle asemalle Kuljettajaton (DTO = driverless train operation): ohjaamossa ei ole kuljettajaa, mutta junassa on junavalvoja Miehittämätön (UTO = unattended train operation): junassa ei ole lainkaan henkilökuntaa
Missä on automaattimetroja (DTO/UTO)? Eurooppa Kööpenhamina 2002 Lille 1983, Lyon linja D 1991, Toulouse 1993, Pariisi linja 14 1998, Rennes 2002 Lontoo Docklands Light Rail 1987 Torino 2006, Nürnberg 2008, Lausanne 2008 Muualla mm. Vancouver 1986, Miami 1986, Detroit 1987, Las Vegas 1995 Osaka 1981, Yokohama 1989, Taipei 1996, Kuala Lumpur 1996, Singapore 2003 Suunnitteilla mm. Tukholma
Automaattimetron edut Palvelu vuorovälit pienemmät, lyhyemmät junat joustavuus kapasiteettimuutoksille enemmän henkilöstöä matkustajapalveluun Turvallisuus Vähemmän inhimillisiä virheitä Parempi matkustajaturvallisuus (valvontakameroita, paloilmaisimia, laituriovet) Taloudellisuus Tehokkaampi energian käyttö Vähemmän henkilöstöä Lyhyempiä junia -> lyhyempiä asemia Nopeammat käännöt -> vähemmän junia Matkustusajan säästö, ruuhkien väheneminen
Automaattimetro (UTO) Click to edit Master subtitle style Baliisi
Automaattimetro (UTO) Click to edit Master subtitle style Matkamittari (odometri)
Automaattinen metro (UTO) Click to edit Master subtitle style radiojärjestelmä
Automaattimetro (UTO) Sallitun liikkeen raja Limit of movement authority Click to edit Master subtitle style
Automaattimetro (UTO) Click to edit Master subtitle style esteentunnistin suistumisilmaisin
Sallitun liikkeen rajan laskeminen
Laituriosuuksien valvonta Tarkoituksena estää ihmisten ja esineiden jääminen junan alle asemalaitureiden kohdalla Vaihtoehtoiset ratkaisut Infrapuna-, skanneri- tai videokamerapohjainen valvontajärjestelmä, joka pysäyttää saapuvan junan havaituaan esteen (GIDS= Guideway Intrusion Detection System) Laituriovet estävät pääsyn radalle
Laituriosuuksien valvonta Infrapunajärjestelmä Lyonissa
Laituriosuuksien valvonta Skanneri Kööpenhaminassa
Laituriosuuksien valvonta Kamerapohjainen järjestelmä Prahassa
Laituriovet Pariisissa linjalla 14
Valvonta vai ovet? Valvontajärjestelmä Laituriovet + edullisempi + helpompi rakentaa + estää putoamiset radalle + estää radalle pääsyn + estää radan roskaantumista + mainos/infotauluille tilaa - väärät hälytykset - ongelmallinen lumisateessa ja lumessa - kalliimpi - ongelmallinen kylmässä ja sumussa - vaatii leveät ovet, koska junissa ovet eri paikoissa - riski junapaloissa
Laituriturvallisuus Alkuperäinen suunnitelma laiturivalvonta Kaksi eri junatyyppiä: ovet eri paikoissa Riittääkö vanhojen junien pysähtymistarkkuus? Kustannukset: Helsingissä noin 15 M halvempi Tutustumiskäyntejä => laiturivalvonnassa ongelmia huonoissa sääolosuhteissa Videopohjainen järjestelmä edistynein ja helpoin huoltaa Videopohjaisen järjestelmän testiasennus Kulosaaren asemalle => tuuli ja lumi aiheuttavat paljon vääriä hälytyksiä Laituriosuuksien valvontajärjestelmä (GIDS) ei ole suositeltava ulkoasemilla
Laituriturvallisuus Nykyinen päätös: laituriovet/portit Helsingin vanhat asemat 170 cm, Espoon uudet asemat täyskorkeat ovet Ovet ovat normaalia leveämpiä: junan ovien sijainti vaihtelee M100 ja M200 välillä 2,5 55,5 cm Aiheutuuko tästä kestävyysongelmia? Joillekin asemille rakennetaan katto Lämpötilavaatimukset -40 ºC asti Lämmityselementit Käyttöönotto haasteellista: nykyiset junat ovat 6vaunuisia, automaattijunat vain 4-vaunuisia
Muut turvajärjestelmät Tallentava videovalvontajärjestelmä juniin sisälle Paloilmoittimet juniin Hätäpuhelinyhteys junista suoraan valvomoon
Hankkeen päätavoitteet Miehittämätön toiminta (UTO) ilman kuljettajaa tai muuta junahenkilöä Minimivuoroväli 90 sekuntia Kiertoaika vaatimuksen mukainen Järjestelmän käytettävyys vaatimuksen mukainen, perustana myöhästymiset ja liikennehäiriöt Mahdollisimman pienet häiriöt asennuksen ja käyttöönoton aikana vain ennalta sovittuja katkoja Rautatieturvallisuus paranee Linjan pidennys mahdollista ja helppoa
Talviolosuhteet Helsingin metro on maailman pohjoisin 70% radasta on maanpinnalla Käyttölämpötilavaatimus -40 ºC Herkimmät osat: junat: esteentunnistimet ja suistumisen ilmaisimet laituriovet Laituriovien testiasennus Vuosaaren asemalle
Nykyisten junien käyttö Vanhat junat automatisoidaan: M100 (1980) ja M200 (2000) M100-junat peruskorjattu Tärkeimmät kysymykset: Riittääkö pysähtymistarkkuus laiturioville? Riittääkö käytettävyys miehittämättömään ajoon? Löytyvätkö tarpeelliset junadokumentit? Jarrutestejä toimittajan kanssa joulukuussa 2008 Pysähtymistarkkuus +/-25 50 cm realistinen Työryhmä selvitti junadokumenttien saatavuuden
Metrojärjestelmä käytössä automatisoinnin asennuksen ja käyttöönoton aikana Liikenne klo 5.30-23.30, sunnuntaisin klo 6.30 Asennustyöt tehdään yöaikaan Sopimus sallii kuusi liikennekatkoa: Yksi perjantaista klo 23.30 maanantaihin klo 5.30 Viisi lauantaista klo 21.00 sunnuntaihin klo 10.00 Sakot ylimääräisistä ja odottamattomista katkoista
Valvomon siirto Nykyinen valvomo Hakaniemessä maanalla, ei tilaa laajennukseen Uusi rakennetaan Herttoniemeen Uusi rakennusprojekti, jossa useita suuria rakennuksia = > lupariskit Valvomo toteutetaan erillisenä rakennuksena
Projektiaikataulu 2009 2010 2011 2012 Suunnittelu laituriovitestaus asetinlaite automaattiajo testaus esihyväksyntä käytettävyystesti lop. hyväksyntä varikko testi linja linja, junat 2013 2014 2015
Kiitos mielenkiinnostanne Kysymyksiä? Kimmo Reiman Helsingin kaupungin liikennelaitos Automaattimetroprojekti kimmo.reiman@hel.fi Puh. 09 310 78449