Sillat Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto. Sisäisiä julkaisuja 23/2006

Sillat 1.1.26 Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto Sisäisiä julkaisuja 23/26

Sillat 1.1.26 Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto Sisäisiä julkaisuja 23/26 Tiehallinto Helsinki 26

Kannen kuva: Markkulan silta Kihniössä on vuonna 1959 valmistunut puinen riiippuansassilta, jonka päällysrakenne on peruskorjattu vuonna 1988. Silta on museosilta. Jännepituus on 1, metriä ja hyödyllinen leveys 4,5 metriä. Sillalla on liikennemerkillä merkitty 16 tonnin telipainorajoitus ja kapeneva tie. Tiehallinnolla on yhteensä kahdeksan riippuansassiltaa, osa puisia ja osa teräksisiä. Merkittävin riippuansassilta Suomessa on valtatiellä 5 sijaitseva, vuonna 1999 valmistunut Vihantasalmen silta, nk. "Honkahimmeli", jonka kolme pääjännettä kukin on 41 metriä pitkä puinen liimattu riippuansas ja jotka muodostavat liittorakenteen teräsbetonisen siltakannen kanssa. ISSN 1457-991X TIEH 4519 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1458-1561 TIEH 4519-v Edita Prima Oy Helsinki 26 Julkaisua myy/saatavana: asiakaspalvelu.prima@edita.fi Faksi 2 45 247 Puhelin 2 45 11 TIEHALLINTO Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL 33 521 HELSINKI Puhelinvaihde 24 22 11

Sillat 1.1.26. Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto. Helsinki 26. Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 23/26. 68 s + liitt. 2 s. ISSN 1457-991X, TIEH 4519. Asiasanat: Sillat, Siltarekisteri, Siltojen kunto, Sillantarkastus, Siltojen kantavuus Aiheluokka: 35 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa esitetään tilastoja, jotka kuvaavat 1.1.26 Tiehallinnon hallinnassa olevaa sillastoa. Nelostie Oy:n hoidossa olevat valtatie 4:n sillat välillä Järvenpää Lahti ovat tilastoissa mukana. Tiehallinnon hallinnassa oli 1.1.26 14 282 siltaa. Siltojen jälleenhankintaarvo on noin 4,4 miljardia euroa ilman arvonlisäveroa. Sillanrakentaminen on ollut Suomessa varsin voimakasta 196-luvulta alkaen, jolloin siltoja rakennettiin niiden pinta-alan perusteella lähes kolminkertainen määrä edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Sillanrakentaminen jatkui Suomessa varsin vilkkaana 196-luvulta aina 199-luvun loppupuolelle saakka. Käytännön kokemusten perusteella silta tulee peruskorjausikään 3 4 vuoden iässä. 196-luvun sillat ovat siis tulleet peruskorjausikään, mutta korjauksia ei ole voitu rahoituksen niukkuuden vuoksi riittävässä määrin toteuttaa. Tämä on nähtävissä tämänkin julkaisun tilastoissa siltojen kunnon huononemisena. Siltojen peruskorjaustarve ja samoin tietysti myös rahoitustarve on noussut pysyvästi aikaisempaa suuremmaksi. Tähän on reagoitu vuonna 25 valmistuneen julkaisun Siltojen ylläpito Toimintalinjat mukaisesti. Siltojen ylläpidon ja korjauksen rahoitustaso on tarkoitus lähivuosina nostaa tasolle, jolla kunnon heikkeneminen voidaan pysäyttää sekä korjaustoiminnan jälkeenjäämää voidaan ryhtyä poistamaan. Tiehallinnon sillaston kuntoa on seurattu noin viiden vuoden välein tehtävillä yleistarkastuksilla 197-luvulta lähtien. Vuodesta 199 lähtien tarkastustiedot on tallennettu Siltarekisteriin. Kaikki julkaisun tilastotiedot on kerätty Tiehallinnon Siltarekisteristä. Tiehallinnon sillaston rakennetta kuvattaessa on käytetty Siltarekisterin siltojen perustietoja ja palvelutasoa kuvattaessa niiden perustietoja lähinnä siltojen kantavuuden ja painorajoitusten osalta. Julkaisun viimeiseen kappaleeseen on kerätty siltojen korjaustietoja eli korjausten lukumääriä ja suoritteita. Korjaustiedot perustuvat tiepiirien Siltarekisteriin päivittämiin korjaustietoihin, jotka ovat kuitenkin hyvin puutteelliset eivätkä anna oikeata kuvaa korjauksista ja niihin käytetyistä varoista.

Vägförvaltningens broar 1.1.26. Brobeståndet, servicenivån och tillståndet. Helsingfors 26. Vägförvaltningen. Vägförvaltningens interna publikationer 23/26. 68 s. + bilagor 2 s. ISSN 1457-991X, TIEH 4519. Nyckelord: Broar, Broregistret, Broars tillstånd, Broinspektion, Broars bärighet Änmesklass: 35 SAMMANDRAG Denna publikation innehåller statistik som beskriver Vägförvaltningens broar 1 januari 26. Broarna på avsnittet Träskända Lahtis av riksväg 4 som sköts av Nelostie Ab finns med i statistiken. Vägförvaltningen förvaltade 1 januari 26 14 282 broar. Broarnas återanskaffningsvärde är cirka 4,4 miljarder euro utan mervärdesskatt. Det har byggts många broar i Finland sedan 196-talet. Då byggde man broar trefaldigt jämfört det föregående årtiondet om man mäter broarnas yta. Broar byggdes flitigt från 196-talet till slutet av 199-talet. Erfarenhetsmässigt vet man att en bro kräver grundlig reparation då den blivit 3 4 år gammal. Broarna som byggdes på 196-talet har nått den åldern men på grund av knapp finansiering har man inte kunnat utföra tillräckligt med reparationer. Det syns i denna statistik som en försämring av broarnas tillstånd. Behovet av grundliga renoveringar av broar har varaktigt stigit till en högre nivå än tidigare och naturligtvis också finansieringsbehovet. På detta har man reagerat enligt riktlinjerna i publikationen Siltojen ylläpito Toimintalinjat (Riktlinjer för underhåll och reparation av broar, endast på finska) som utkom 25. Finansieringen av broarnas underhåll och reparation skall under de närmaste åren höjas till en nivå på vilken man kan stoppa försämringen av brobeståndets tillstånd och påbörja avlägsnandet av eftersläpningen inom reparationsverksamheten. Vägförvaltningen har sedan 197-talet följt med broarnas tillstånd med inspektioner som utförs ungefär vart femte år. Från år 199 har inspektionsdata lagrats i Broregistret. All statistik i denna rapport baserar sig på data i Broregistret. Vid beskrivningen av brobeståndets sammansättning har man använt Broregistrets basdata och för beskrivningen av servicenivån data om broarnas bärighet och viktbegränsningar. I rapportens sista kapitel visas reparationsdata i form av reparationernas antal och reparationsinsatser. Siffrorna baserar sig på reparationsdata som vägdistriktena matat in i Broregistret. Dessa är dock mycket bristfälliga och ger inte en riktig bild av reparationerna och medlen som använts till dem.

Bridges of Finnish Road Administration 1.1.26, structure, service level and condition of the bridge stock. Helsinki 26. Finnish Road Administration. Finnra Reports 23/26. 68 p. + app. 2 p. ISSN 1457-991X, TIEH 4519. Keywords: Bridges, Bridge Register, Condition of Bridges, Bridge Inspection, Load Carrying Capacity Topic Category: 35 ABSTRACT This paper deals with statistics presenting the bridges of the Finnish Road Administration at the beginning of year 26. On 1.1.26 Finnish Road Administration possessed 14 282 bridges. The reconstruction price of these bridges is approximately 4 4 million euro. In Finland bridge building has increased fairly considerably beginning in the 196's, when bridges were built three times as much as in the 195's if the increase is measured with the area of the bridges. The bridges of the 196 s have now come to the age of their first reparation. Because of the lack of finance, necessary reparations have been postponed. This can be seen in these statistics as the condition of the bridges growing worse. The need for thorough repair of bridges and the corresponding funding has permanently risen to a higher level than previously. The Road Administration has reacted to this in accordance to the principles in the publication Siltojen ylläpito Toimintalinjat (Guiding Principles for Brigde Maintenance and Repair, only in Finnish) from 25. The financing of bridge maintenance and repair will be increased to a level where the deterioration of the bridge stock can be stopped and the backlog of the needs of thorough repair can start being addressed. All bridges are inspected visually once every 5 years. The results of these inspections are stored in the Bridge Register. All statistics presented in this paper have been compiled from the Bridge Register of the Finnish Road Administration. Statistics presenting the maintenance and repair volume of the bridges of the Finnish Road Administration are also compiled from the Bridge Register. However, data on maintenance and repair is incomplete.

ESIPUHE Tiepiirit vastaavat oman alueensa siltatietojen oikeellisuudesta Siltarekisterissä. Julkaisussa esitettävien tilastojen raakadata on laadittu Siltarekisteritietojen perusteella konsulttityönä WM-data Oy:ssä. Julkaisun on kirjoittanut ja saattanut painokuntoon Magnus Veijola Morro Ky:stä. Työtä on ohjannut ja valvonut Tiehallinnon keskushallinnossa Marja- Kaarina Söderqvist. Tämä julkaisu on lähes puhdas tilasto, jossa on selittävää tekstiä vähän. Sitä on siltojen kunnon osalta enemmän julkaisussa Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 25 (Tiehallinnon selvityksiä 16/26). Toivomme julkaisun käyttäjien toimittavan ehdotuksia ja kommentteja julkaisun edelleen kehittämiseksi, mieluiten sähköpostilla osoitteeseen: siltarekisteri@tiehallinto.fi Helsingissä, toukokuussa 26 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

Sillat 1.1.26 11 Sisältö 1 JOHDANTO 13 2 MÄÄRITELMIÄ 14 3 SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 16 3.1 Siltojen lukumäärät yleisillä teillä 16 3.2 Sillat tiepiireittäin tien toiminnallisen luokan mukaan 17 3.3 Varsinaiset sillat ja putkisillat käyttötarkoituksittain tien toiminnallisen luokan mukaan 19 3.4 Sillat tiepiireittäin tien KVL-luokan mukaan 2 3.5 Siltojen rakentamiskustannukset 21 3.6 Museosillat 22 4 VUONNA 25 VALMISTUNEET SILLAT 23 4.1 Vuonna 25 valmistuneet sillat tiepiireittäin ja siltatyypeittäin 23 4.2 Vuonna 25 valmistuneiden siltojen kustannukset 24 4.3 Suurimmat vuonna 25 valmistuneet sillat 24 5 SILLASTON RAKENNE 26 5.1 Siltojen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain 26 5.2 Sillat tiepiireittäin kokoluokan ja putkisillat ikäluokan mukaan 29 5.3 Sillat tiepiireittäin päärakennusmateriaalin mukaan 3 5.4 Suurimmat sillat 3 6 SILTOJEN KANTAVUUS 32 6.1 Siltojen suunnittelukuormat siltatyyppiryhmittäin 32 6.2 Siltojen suunnittelukuormat tien toiminnallisen luokan mukaan 32 6.3 Siltojen kantavuusluokat suunnittelukuormittain 34 6.4 Siltojen kantavuusluokat siltatyyppiryhmittäin 35 6.5 Siltojen kantavuusluokat valmistumisvuoden mukaan 35 7 SILTOJEN TOIMINNALLISET PUUTTEET 36 7.1 Painorajoitettujen siltojen lukumäärät 36 7.2 Painorajoitettujen ja tehostetussa tarkkailussa olevien siltojen lukumäärät tiepiireittäin päärakennusmateriaalin mukaan 36 7.3 Painorajoitettujen ja tehostetussa tarkkailussa olevien siltojen lukumäärät tiepiireittäin tien toiminnallisen luokan mukaan 37 8 SILTOJEN TARKASTUKSET 37 8.1 Sillat tiepiireittäin edellisestä tarkastuksesta tai valmistumisesta kuluneen ajan mukaan 37 8.2 Edellisestä tarkastuksesta tai valmistumisesta kuluneen keskimääräisen ajan kehitys tiepiireittäin 38

12 Sillat 1.1.26 8.3 Vuosittain tehdyt siltojen yleistarkastukset tiepiireittäin 39 8.4 Yleistarkastukset vuonna 25 tiepiireittäin tarkastusorganisaation mukaan 39 8.5 Yleistarkastusten määrien kehitys tarkastusorganisaatioittain 4 8.6 Vuonna 25 tehdyt sillantarkastukset tarkastustyypin mukaan 41 8.7 Sillantarkastusten lukumäärän kehitys tarkastustyypin mukaan 41 9 SILTOJEN KUNTO 43 9.1 Siltojen yhtenäinen kuntoluokka tiepiireittäin 44 9.2 Siltojen yhtenäisen kuntoluokan kehitys 45 9.3 Huonokuntoisten siltojen lukumäärän ja osuuden kehitys tiepiireittäin 46 9.4 Siltojen kuntoluokka iän mukaan 46 9.5 Siltojen kunto lasketun yleiskunnon perusteella 47 9.6 Huonokuntoisimmat sillat lasketun yleiskunnon perusteella 48 9.7 Huonokuntoisimmat varsinaiset sillat lasketun yleiskunnon perusteella 49 9.8 Siltojen pinta-alalla painotetun lasketun yleiskunnon kehitys tiepiireittäin 5 9.9 Vauriopistesumma tiepiireittäin 51 9.1 Sillat, joilla on suurimmat vauriopistesummat 53 9.11 Sillat, joilla on suurimmat korjaustarveindeksit 54 9.12 Sillat tiepiireittäin VPS-luokan mukaan 54 9.13 Vauriomäärät ja niiden kehitys 55 1 SILTOJEN KORJAAMINEN 6 1.1 Sillankorjaustoimenpiteet vuonna 25 6 1.2 Sillankorjaussuoritteet vuonna 25 62 1.3 Korjaamalla vähennetyt vauriopisteet vuonna 25 tiepiireittäin päärakenneosan mukaan 63 1.4 Vuonna 25 korjatut sillat tiepiireittäin 64 1.5 Vuonna 25 korjattujen siltojen korjauskustannukset 67 1.6 Korjaukseen käytetyt varat vuonna 25 tiepiireittäin päärakenneosan mukaan 68 LIITE 1. SILTOJEN KANTAVUUSLUOKKATAULUKKO 69 LIITE 2. SILTOJEN KUNTOLUOKITUS 71

Sillat 1.1.26 13 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tässä julkaisussa esitetään tilastoja, jotka kuvaavat 1.1.26 Tiehallinnon hallinnassa olevaa sillastoa. Nelostie Oy:n hoidossa olevat valtatie 4:n sillat välillä Järvenpää-Lahti ovat tilastoissa mukana. Kaikki julkaisun tilastotiedot on kerätty Tiehallinnon Siltarekisteristä. Pääasiassa on käytetty vuodenvaihdetietokantaa 1.1.26, josta on simuloitu myös vanhat vuodenvaihdetiedot trenditilastoihin. Tiehallinnon hallinnassa oli 1.1.26 14 282 siltaa, joista varsinaisia siltoja oli 11 34 ja putkisiltoja 2 978. Tiehallinnon siltojen jälleenhankinta-arvo on noin 4,4 miljardia euroa ilman arvonlisäveroa. Julkaisu on jaettu kolmeen kokonaisuuteen, joista ensimmäinen käsittelee Tiehallinnon sillaston rakennetta ja tämänhetkistä sillanrakentamista kuvaavia tilastoja, toinen palvelutasoa (kappaleet 6 ja 7) ja kolmannessa siltojen kuntoa sekä tarkastus- ja korjaustoimintaa.

14 Sillat 1.1.26 MÄÄRITELMIÄ 2 MÄÄRITELMIÄ Silta Putkisilta Varsinainen silta Maasilta Vesistösilta Kevyen liikenteen silta Käyttötarkoitus Sillasto Sillan valmistumisvuosi Sillan ikä Painorajoitettu silta Suunnittelukuorma Kantavuusluokka Sillan pituus Sillan pinta-ala Trenditilastot Laskentaperiaate: Laskettu yleiskunto Huonokuntoinen silta Silta on liikennettä välittävä rakenne, jonka vapaa-aukko on vähintään 2, m. Tien penkereen läpi johtava kevyttä liikennettä, ulkoilua, maataloutta tai vesistöä palveleva kulkureitti. Putkisillan pääsiltatyyppi on joko teräsbetoninen putki, jännitetty betoninen putki, teräksinen putki, teräksinen holvi, säänkestävä teräksinen putki tai säänkestävä teräksinen holvi. Kaikki sillat, jotka eivät ole putkisiltoja. Sillan ensisijainen käyttötarkoitus on muu kuin vesistösilta tai raittisilta. Sillan ensisijainen käyttötarkoitus on vesistösilta (ajoneuvoliikenteen silta) tai raittisilta (kevyenliikenteen silta). Sillan ensisijainen käyttötarkoitus on ylikulkukäytävä (maasilta) tai raittisilta (vesistösilta). Jos sillalla on useita käyttötarkoituksia, käytetään ensisijaisena käyttötarkoituksena 'Käyttötarkoitus' -parametritaulun pienimmän parametrinumeron mukaista käyttötarkoitusta. Tiehallinnon ja Nelostie Oy:n kunnossa pitämät sillat. Sillastoon eivät siten kuulu käytöstä poistetut sillat. Siltarekisteriin kirjattu valmistumisvuosi tai päällysrakenteen uusimisvuosi. Lasketaan valmistumisvuoden tai jos päällysrakenne on uusittu, niin sen perusteella. Silta on painorajoitettu, jos sillä on painorajoitusta osoittava liikennemerkki. Jos sillalla on useita suunnittelukuormia, käytetään vaativinta suunnittelukuormaa. Jos sillalla on useita kantavuusluokkia, käytetään vaativimpaan suunnittelukuormaan liittyvää kantavuusluokkaa erillisen kantavuusluokkataulukon mukaan. Sillan kokonaispituus Sillan kokonaispinta-ala Trenditilastot ovat usean vuoden kehitystä kuvaavia tilastoja. Tilastot lasketaan viimeisimmästä vuodenvaihdekannasta (1.1.26). Kukin vuodenvaihdetilanne simuloidaan käyttämällä tilannepäivänä kyseistä vuodenvaihdetta ja laskemalla halutut asiat (esim. edellisestä tarkastuksesta kulunut aika) tästä tilannepäivästä taaksepäin. Poistamalla tilannepäivän (1.1.xxxx) jälkeen tulleet uudet sillat ja ottamalla mukaan ne, jotka on merkitty poistuneeksi tilannepäivän jälkeen, voidaan vuodenvaihdetietoa 'simuloida'. Näin saadaan trenditilastot pitemmältä ajanjaksolta (vuodesta 1991). Kunnossapitäjän vaihtumista ei kuitenkaan voida tietää. Mukaan tulevat ne sillat, jotka tällä hetkellä ovat Tiehallinnon tai Nelostie Oy:n kunnossapitämiä. Tarkastajan eri päärakenneosille antamista kuntoarvioista painottamalla saatava, sillan kuntoa kuvaava tunnusluku. Sillan huonokuntoisuus voidaan määritellä kolmen eri mittarin mukaan:

Sillat 1.1.26 15 MÄÄRITELMIÄ 1) Yhtenäinen kuntoluokka Siltojen ylläpito toimintalinjat ohjeen (21.6.25) mukaan on erittäin huono (1) tai huono (2). 2) Laskettu yleiskunto on > 2,25 (uudenveroinen, erittäin huono 4). 3) Tarkastajan antama sillan yleiskuntoarvio on huono (3) tai erittäin huono (4). Korjaustarveindeksi (KTI) Sillan korjaustarvetta kuvaava tunnusluku, jota Hanketason Siltojenhallintajärjestelmässä eli Hanke-Sihassa käytetään valittaessa siltoja korjausohjelmiin. Vauriopistesumma (VPS) Sillan vaurioitumisen astetta ja määrää kuvaava luku, jota käytetään tiepiirien tulostavoitteen mittarina.

16 Sillat 1.1.26 SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3 SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.1 Siltojen lukumäärät yleisillä teillä 16 14 12 1 8 6 4 2 197 1973 1976 Siltojen lukumäärän kehitys yleisillä teillä 1.1.197-1.1.26 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 26 Päivämäärä Maanteillä Paikallisteillä Muilla teillä Siltoja yhteensä 1.1. 197 5 838 3 577 9 415 1.1. 1971 5 777 3 521 9 298 1.1. 1972 5 62 3 518 9 138 1.1. 1973 5 593 3 463 9 56 1.1. 1974 5 567 3 42 8 969 1.1. 1975 5 615 3 358 8 973 1.1. 1976 5 632 3 31 8 942 1.1. 1977 5 595 3 283 8 878 1.1. 1978 5 654 3 182 8 836 1.1. 1979 5 649 3 155 8 84 1.1. 198 5 676 3 8 8 756 1.1. 1981 5 741 3 25 8 766 1.1. 1982 5 834 2 978 8 812 1.1. 1983 5 99 3 33 8 942 1) 1.1. 1984 6 5 3 27 9 32 1.1. 1985 6 46 3 1 9 56 1.1. 1986 6 151 2 975 9 126 1.1. 1987 6 189 2 959 9 148 1.1. 1988 6 249 2 967 9 216 1.1. 1989 6 354 2 947 9 31 1.1. 199 6 411 2 97 9 318 1.1. 1991 6 446 2 886 9 332 1.1. 1992 8 363 3 752 12 115 2) 1.1. 1993 8 587 3 611 12 198 1.1. 1994 8 774 3 562 241 12 577 3) 1.1. 1995 8 672 3 85 441 12 918 1.1. 1996 8 821 3 88 443 13 72 1.1. 1997 8 942 3 816 485 13 243 1.1. 1998 9 4 3 832 482 13 354 1.1. 1999 9 236 3 841 518 13 595 1.1. 2 9 222 3 818 636 13 676 1.1. 21 9 514 3 838 451 13 83 4) 1.1. 22 9 633 3 853 394 13 88 1.1. 23 9 655 3 875 449 13 979 1.1. 24 9 697 3 883 529 14 19 1.1. 25 9 73 3 878 595 14 176 1.1. 26 9 626 3 87 786 14 282 Maanteillä Paikallisteillä Muilla teillä Siltoja yhteensä 1) Polkutiet sisältyvät paikallisteihin vuodesta 1983 alkaen. 2) Putkisillat sisältyvät yleisiin teihin 1.1.1992 alkaen. 3) 1.1.1994 on lisätty ryhmä 'sillat muilla teillä' (sisältää kevyen liikenteen tiet, levähdysalueet). 4) 1.1.21 alkaen 'Muilla teillä' sisältää rampeilla, kauttakulkuliikenteen kaduilla, polkuteillä ja rakenteilla olevilla teillä olevat sillat.

Sillat 1.1.26 17 SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.2 Sillat tiepiireittäin tien toiminnallisen luokan mukaan Varsinaisten siltojen lukumäärä 1.1.26 Siltoja Tiepiiri Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie yhteensä U Uusimaa 424 176 312 36 242 1 514 T Turku 293 121 218 651 73 1 356 KaS Kaakkois-Suomi 37 43 21 397 52 1 H Häme 571 86 294 526 11 1 578 SK Savo-Karjala 237 11 23 574 5 1 192 KeS Keski-Suomi 19 51 13 334 36 714 V Vaasa 211 82 156 567 68 1 84 O Oulu 47 16 337 839 42 1 731 L Lappi 252 12 283 42 6 1 135 Yhteensä, kpl 2 892 886 2 134 4 668 724 11 34 Varsinaisten siltojen kokonaispinta-ala 1.1.26 Pinta-ala Tiepiiri Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie yhteensä U Uusimaa 246 652 124 9 154 822 114 447 87 988 728 89 T Turku 131 33 43 238 88 541 138 4 2 575 422 84 KaS Kaakkois-Suomi 137 437 29 348 52 53 93 472 8 335 32 645 H Häme 253 158 3 51 88 96 111 142 38 782 522 498 SK Savo-Karjala 13 96 33 38 62 88 1 766 11 61 311 66 KeS Keski-Suomi 65 235 13 689 36 6 6 761 15 49 191 694 V Vaasa 67 846 21 26 48 12 89 231 11 652 237 767 O Oulu 133 243 24 569 8 966 129 38 6 316 374 42 L Lappi 97 567 38 72 7 266 85 753 9 866 32 154 Yhteensä, m2 1 235 564 359 362 682 974 923 28 21 533 3 411 713 Varsinaisten siltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tiepiireittäin 1.1.26 Varsinaisten siltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tien toiminnallisen luokan mukaan 1.1.26 V 7 % KeS 6 % O 11% L 9 % U 22 % T 12 % Yhdystie 27 % Muu tie 6 % Valtatie 36 % SK 9 % H 15 % KaS 9 % Seututie 2 % Kantatie 11 %

18 Sillat 1.1.26 SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT Putkisiltojen lukumäärä 1.1.26 Siltoja Tiepiiri Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie yhteensä U Uusimaa 57 35 45 166 13 316 T Turku 48 26 71 244 12 41 KaS Kaakkois-Suomi 8 21 75 216 9 41 H Häme 98 64 112 271 4 549 SK Savo-Karjala 69 46 8 158 6 359 KeS Keski-Suomi 67 16 42 83 3 211 V Vaasa 42 3 57 167 4 3 O Oulu 55 39 51 113 7 265 L Lappi 32 15 59 65 5 176 Yhteensä, kpl 548 292 592 1 483 63 2 978 Putkisiltojen kokonaispinta-ala 1.1.26 Pinta-ala Tiepiiri Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie yhteensä U Uusimaa 3 794 3 514 2 253 7 721 349 17 631 T Turku 3 267 1 164 2 661 6 364 539 13 995 KaS Kaakkois-Suomi 3 2 874 2 377 5 777 159 12 387 H Häme 8 513 3 845 7 974 12 38 279 32 649 SK Savo-Karjala 2 96 1 329 2 28 3 71 112 1 337 KeS Keski-Suomi 6 926 1 18 2 219 4 12 265 14 53 V Vaasa 2 361 1 499 2 567 6 817 72 13 316 O Oulu 1 695 973 1 725 3 334 51 7 778 L Lappi 2 33 858 3 19 2 582 142 8 85 Yhteensä, m2 34 695 15 74 27 246 52 445 1 968 131 428 Putkisiltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tiepiireittäin 1.1.26 Putkisiltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tien toiminnallisen luokan mukaan 1.1.26 O 6 % L 7 % U 13 % Muu tie 1% Valtatie 26 % V 1 % T 11 % Yhdystie 41% KeS 11 % KaS 9 % Kantatie 11% SK 8 % H 25 % Seututie 21%

Sillat 1.1.26 19 SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.3 Varsinaiset sillat ja putkisillat käyttötarkoituksittain tien toiminnallisen luokan mukaan Varsinaisten siltojen lukumäärä 1.1.26 Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Siltoja yhteensä Vesistösilta 1 39 434 1 367 3 996 72 6 98 Risteyssilta 786 141 197 184 155 1 463 Ramppisilta 5 3 49 57 Ylikulkusilta 114 36 89 16 4 43 Alikulkukäytävä 918 252 456 295 125 2 46 Ylikulkukäytävä 13 13 13 9 73 121 Pehmeikkösilta 1 1 Muu maasilta 11 7 8 26 Alikulkusilta Raittisilta 4 6 5 15 246 276 Ei tietoa 1 1 1 3 Yhteensä, kpl 2 892 886 2 134 4 668 724 11 34 Putkisiltojen lukumäärä 1.1.26 Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Putkisiltoja yhteensä Vesistösilta 219 15 345 1 295 12 2 21 Risteyssilta 4 1 5 Ramppisilta 4 4 Ylikulkusilta Alikulkukäytävä 318 139 242 177 8 884 Ylikulkukäytävä 1 1 Pehmeikkösilta Muu maasilta Alikulkusilta 1 1 Raittisilta 6 2 3 1 38 59 Ei tietoa 2 1 3 Yhteensä, kpl 548 292 592 1 483 63 2 978 Varsinaisten siltojen kokonaispinta-ala 1.1.26 Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Pinta-ala yhteensä Vesistösilta 541 33 167 798 388 876 646 54 15 855 1 759 913 Risteyssilta 425 128 11 82 173 883 168 169 1 812 978 812 Ramppisilta 5 55 4 3 15 773 25 38 Ylikulkusilta 71 838 24 42 48 37 68 438 2 72 214 427 Alikulkukäytävä 167 848 47 62 66 866 36 75 2 459 339 498 Ylikulkukäytävä 2 81 3 733 3 44 2 39 19 463 31 8 Pehmeikkösilta 19 59 19 59 Muu maasilta 1 359 1 623 442 3 424 Alikulkusilta Raittisilta 526 1 128 643 1 342 36 11 39 74 Ei tietoa 17 192 9 452 Yhteensä, m2 1 235 564 359 363 682 972 923 279 21 535 3 411 713 Putkisiltojen kokonaispinta-ala 1.1.26 Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Pinta-ala yhteensä Vesistösilta 12 692 8 61 15 21 44 629 569 81 71 Risteyssilta 466 466 Ramppisilta 286 286 Ylikulkusilta Alikulkukäytävä 21 343 6 415 11 968 7 528 472 47 726 Ylikulkukäytävä 83 83 Pehmeikkösilta Muu maasilta Alikulkusilta 19 19 Raittisilta 19 57 35 27 64 1 111 Ei tietoa 33 33 Yhteensä, m2 34 693 15 73 27 246 52 446 1 967 131 425 Varsinaisten siltojen lukumäärä käyttötarkoituksittain 1.1.26 Putkisiltojen lukumäärä käyttötarkoituksittain 1.1.26 Ylikulkukäytävä 1 % Alikulkukäytävä 18 % Ylikulkusilta 4 % Raittisilta 2 % Muu 1 % Alikulkukäytävä 29 % Raittisilta 2 % Muu % Risteyssilta 13 % Vesistösilta 61 % Vesistösilta 68 % Varsinaisten siltojen pinta-ala käyttötarkoituksittain 1.1.26 Putkisiltojen pinta-ala käyttötarkoituksittain 1.1.26 Ylikulkukäytävä 1% Alikulkukäytävä 1 % Raittisilta 1 % Muu 1 % Raittisilta 1 % Muu 1 % Ylikulkusilta 6 % Risteyssilta 29 % Vesistösilta 52 % Alikulkukäytävä 36 % Vesistösilta 62 %

2 Sillat 1.1.26 SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.4 Sillat tiepiireittäin tien KVL-luokan mukaan Siltojen lukumäärä 1.1.26 KVL-luokka (ajoneuvoa vuorokaudessa) Siltoja Tiepiiri > 6 3-6 15-3 35-15 < 35 Ei tiedossa yhteensä U Uusimaa 862 218 146 231 161 212 1 83 T Turku 395 225 179 383 434 141 1 757 KaS Kaakkois-Suomi 246 178 156 344 43 74 1 41 H Häme 644 299 263 325 469 127 2 127 SK Savo-Karjala 184 155 194 354 67 57 1 551 KeS Keski-Suomi 141 133 17 22 298 44 925 V Vaasa 99 227 162 353 48 63 1 384 O Oulu 273 27 217 442 82 37 1 996 L Lappi 98 73 81 359 636 64 1 311 Yhteensä, kpl 2 942 1 715 1 55 2 993 4 38 819 14 282 Siltojen kokonaispinta-ala 1.1.26 KVL-luokka (ajoneuvoa vuorokaudessa) Pinta-ala Tiepiiri > 6 3-6 15-3 35-15 < 35 Ei tiedossa yhteensä U Uusimaa 466 933 8 719 35 132 54 319 19 87 9 251 746 441 T Turku 194 218 56 394 54 94 62 812 42 121 26 439 436 78 KaS Kaakkois-Suomi 119 494 51 623 4 41 67 513 39 361 14 632 333 33 H Häme 252 429 83 464 63 87 55 317 46 79 53 421 555 147 SK Savo-Karjala 84 47 43 618 52 637 65 751 63 661 11 922 321 996 KeS Keski-Suomi 56 647 43 527 25 83 4 882 29 19 1 175 26 224 V Vaasa 33 91 66 192 45 418 54 56 43 135 8 381 251 83 O Oulu 1 67 53 46 54 93 74 874 94 331 4 4 382 179 L Lappi 73 366 32 118 23 382 77 771 94 512 9 89 31 958 Yhteensä, m2 1 382 2 511 115 395 586 553 295 472 17 229 34 3 543 139 Siltojen lukumäärien prosenttiosuudet tien KVL-luokan mukaan 1.1.26 Siltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tien KVL-luokan mukaan 1.1.26 < 35 29 % Ei tiedossa 6 % > 6 21 % 3-6 12 % 35-15 16 % < 35 13 % Ei tiedossa 6 % > 6 4 % 35-15 21 % 15-3 11 % 15-3 11 % 3-6 14 %

Sillat 1.1.26 21 SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.5 Siltojen rakentamiskustannukset kpl 4 Vuosina 197-25 valmistuneiden siltojen lukumäärät ja rakentamiskustannukset euroa 12 35 1 3 25 8 2 6 15 1 5 4 2 Valmistuneet sillat 197 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Vuosina 197-25 valmistuneiden siltojen kokonaispinta-alat ja rakentamiskustannukset m2 14 euroa 12 12 1 1 8 6 4 8 6 4 Valmistuneet sillat Merkittävä osa rakentamiskustannuksista on kirjaamatta Siltarekisteriin. Vuosina 199 25 valmistuneista silloista vuosikohtaisesti vähintään 6 prosentilla on joko kokonais- tai rakennuskustannustieto olemassa. Tässä käytetään sillan kokonaiskustannusta tai, mikäli kokonaiskustannustietoa ei ole, rakennuskustannusta. Kustannukset on korjattu rakennuskustannusindeksillä. Rakentamiskustannus Rakentamiskustannus 2 2 197 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25

22 Sillat 1.1.26 SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.6 Museosillat Museosillat 1.1.26, yhteensä 44 kappaletta Sillan nro Sillan nimi Sijaintikunta Valmistu- Siltatyyppi Pinta-ala Tieosoite Kunnossamisvuosi pitäjä U-127 Espoon kartanon silta no II (Sågbro) Espoo 1777 Kivinen holvisilta 96 1131-1 - 125 Tiehallinto U-669 Vårnäsin silta Kirkkonummi 1948 Puinen palkkisilta 793 11245-2 - 1938 Tiehallinto U-11 Myllysilta Nurmijärvi 1966 Puinen tukiansassilta 29 11475-1 - 215 Tiehallinto T-88 Strömman kääntösilta Perniö 1897 Teräksinen kääntösilta, puukantinen 196 - - Tiehallinto T-115 Halikon vanha silta Halikko 1864 Puinen tukiansassilta 497 72351-21 - 415 Tiehallinto T-754 Tulkkilan silta (Kokemäenjoen silta) Kokemäki 1918 Teräsbetoninen kaarisilta 453 12923-1 - 234 Tiehallinto T-85 Leinebergin silta Ulvila 186 Kivinen holvisilta 172 1293-2 - 19 Tiehallinto T-838 Lankosken vanha silta Merikarvia 1892 Kivinen holvisilta 17 - - Tiehallinto T-193 Muntin silta Taivassalo 185 Kivinen holvisilta 99 - - Muu T-1931 Lapijoen silta Eurajoki 1883 Kivinen holvisilta 277 - - Tiehallinto KaS-18 Salmen silta Hamina 194 Kivinen holvisilta 386 - - Kunta KaS-91 Keskikosken silta I Anjalankoski 1954 Teräksinen kaarisilta, teräsbetonikantinen 785 353-1 - 4265 Tiehallinto KaS-236 Korian silta (Vanha) Elimäki 187 Teräksinen ristikkosilta, puukantinen 528 - - Tiehallinto KaS-328 Mullinkosken silta Hamina 195 Jännitetty betoninen palkkisilta 26 371-1 - 232 Tiehallinto KaS-973 Savukosken silta Pyhtää 1927 Teräsbetoninen kaarisilta 3 - - Tiehallinto KaS-282 Virransalmen silta (Vanha) Mäntyharju 1937 Teräksinen ristikkosilta, puukantinen 221 - - Tiehallinto KaS-2853 Enonkosken silta (Vanha) Enonkoski 194 Kivinen holvisilta 113 7471-36 - 8 Tiehallinto H-31 Mierolan vanha silta Hämeenlinna 192 Teräsbetoninen holvisilta 511 - - Kunta H-389 Aunessilta Tampere 1899 Kivinen holvisilta 232 - - Tiehallinto H-421 Alvettulan vanha silta Pälkäne 1916 Teräsbetoninen kaarisilta 358 - - Kunta H-2132 Tönnön silta Orimattila 1911 Teräsbetoninen kaarisilta 224 1631-3 - 4245 Kunta H-3256 Markkulan silta Kihniö 1988 Puinen riippuansassilta 73 13343-1 - 2449 Tiehallinto SK-88 Sulasalmen silta Rautalampi 1931 Teräksinen palkkisilta, puukantinen 9 53-4 - Tiehallinto SK-795 Männikön silta Sonkajärvi 1926 Teräsbetoninen ulokepalkkisilta 138 16296-1 - 474 Tiehallinto SK-1136 Vornan silta Lieksa 1979 Puinen liimattu palkkisilta 83 577-1 - 39 Tiehallinto SK-1187 Haarajoen museosilta Tuupovaara 1927 Teräsbetoninen ulokepalkkisilta 152 - - Tiehallinto KeS-14 Viherin silta Joutsa 19 Puinen tukiansassilta 159 - - Kunta KeS-448 Heinäjoen silta Pihtipudas 1924 Kivinen holvisilta 22 16953-1 - 142 Tiehallinto V-258 Mattilan museosilta Alahärmä 1921 Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta 289 17841-1 - 34 Tiehallinto V-329 Närpes nybro Närpiö 1842 Kivinen holvisilta 477 - - Tiehallinto V-638 Harrströmin kevyen liikenteen kivisilta Korsnäs 1898 Kivinen palkkisilta 124 87413-72 - 49 Tiehallinto V-845 Toby stenbro Mustasaari 1781 Kivinen holvisilta 558 17639-1 - 94 Tiehallinto V-1782 Perttilän riippusilta Isokyrö 199 Teräksinen riippusilta, puukantinen 434 - - Kunta O-38 Pattijoen museosilta Raahe 1897 Kivinen holvisilta 57 - - Kunta O-639 Ponkilan silta Muhos 1931 Teräksinen riippusilta, puukantinen 256 - - Kunta O-215 Möykkysenjoen silta Ristijärvi 1925 Kivinen holvisilta 63 - - Tiehallinto O-2153 Matarapuron silta Ristijärvi 1925 Kivinen holvisilta 62 - - Tiehallinto O-2193 Tonkopuron silta Ristijärvi 1935 Kivinen holvisilta 51 - - Tiehallinto O-224 Tervasalmen silta Kuhmo 1935 Teräsbetoninen holvisilta 174 19258-1 - 182 Tiehallinto O-375 Etelänkylän isosilta Pyhäjoki 1837 Puinen tukiansassilta 415 18137-1 - 139 Tiehallinto O-3289 Kaivosojan silta Kärsämäki 1937 Kivinen holvisilta 67 8-1 - 2836 Tiehallinto O-3428 Savisilta Ylivieska 1912 Teräsbetoninen ulokepalkkisilta - - Kunta L-228 Ahdaskurun silta Enontekiö 1943 Kivinen holvisilta 49 21-238 - 2381 Tiehallinto L-46 Saarenputaan JK ja PT silta Rovaniemi 1925 Teräsbetoninen holvisilta 76 89741-91 - 735 Tiehallinto Yhteensä 11 11 m 2 Museosiltojen lukumäärä tiepiireittäin 1.1.26 yhteensä 44 kpl 1 8 6 4 2 U T KaS H SK KeS V O L

Sillat 1.1.26 23 VUONNA 25 VALMISTUNEET SILLAT 4 VUONNA 25 VALMISTUNEET SILLAT 4.1 Vuonna 25 valmistuneet sillat tiepiireittäin ja siltatyypeittäin Vuonna 25 valmistui 168 uutta siltaa ja 6 päällysrakennetta uusittiin. Uusitut päällysrakenteet ovat mukana alla olevissa tilastoissa. Toisilta omistajilta siirtyi vuonna 25 Tiehallinnolle 33 kpl siltaa ja Tiehallinnolta siirtyi toisille omistajille 6 siltaa, 89 siltaa poistettiin käytöstä. Tiehallinnon siltojen lukumäärän nettokasvu oli 16 siltaa. Siltojen lukumäärä Siltatyyppi Tiepiiri Siltoja U T KaS H SK KeS V O L yhteensä Teräsbetoninen laattasilta 2 3 5 Teräsbetoninen jatkuva laattasilta 1 1 2 Teräsbetoninen ulokelaattasilta 5 3 2 4 2 3 19 Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta 1 2 3 Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta 2 1 3 Teräsbetoninen laattakehäsilta 6 2 3 11 Teräsbetoninen jatkuva laattakehäsilta 2 2 Teräsbetoninen vinojalkainen laattakehäsilta 7 2 1 1 11 Teräsbetoninen rengaskehäsilta 1 1 Teräksinen palkkisilta 1 1 1 3 Teräksinen jatkuva palkkisilta 1 2 3 Teräksinen kiinteä kalustosilta 2 2 Puinen liimattu palkkisilta 1 1 Puinen liimattu riippuansassilta 1 1 Jännitetty betoninen jatkuva laattasilta 1 1 Jännitetty betoninen palkkisilta 1 1 2 4 Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 9 3 1 13 Jännitetty betoninen ulokepalkkisilta 2 4 1 7 Putkisillat 5 5 11 7 8 14 13 16 2 81 Ei tietoa 1 1 Yhteensä, kpl 34 1 25 1 19 22 16 26 12 174 Siltojen kokonaispinta-ala Siltatyyppi Tiepiiri Pinta-ala U T KaS H SK KeS V O L yhteensä Teräsbetoninen laattasilta 8 193 273 Teräsbetoninen jatkuva laattasilta 76 396 1 12 Teräsbetoninen ulokelaattasilta 1 78 1 76 866 1 195 472 663 6 52 Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta 391 731 1 122 Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta 1 13 212 1 225 Teräsbetoninen laattakehäsilta 6 711 251 222 7 184 Teräsbetoninen jatkuva laattakehäsilta 89 89 Teräsbetoninen vinojalkainen laattakehäsilta 1 32 175 139 137 1 483 Teräsbetoninen rengaskehäsilta 1 142 1 142 Teräksinen palkkisilta 82 129 195 46 Teräksinen jatkuva palkkisilta 1 538 53 2 68 Teräksinen kiinteä kalustosilta 611 611 Puinen liimattu palkkisilta 156 156 Puinen liimattu riippuansassilta 8 8 Jännitetty betoninen jatkuva laattasilta 772 772 Jännitetty betoninen palkkisilta 254 113 228 595 Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 9 24 2 195 659 11 878 Jännitetty betoninen ulokepalkkisilta 741 1 714 359 2 814 Putkisillat 184 16 31 26 1 694 45 211 86 2 968 Ei tietoa Yhteensä, m2 2 264 759 7 745 1 7 2 97 4 63 1 119 1 696 2 64 42 74

24 Sillat 1.1.26 VUONNA 25 VALMISTUNEET SILLAT Vuonna 25 valmistuneiden siltojen lukumäärä siltatyypeittäin Muut 1 % Tb-laattasillat 17 % Vuonna 25 valmistuneiden siltojen kokonaispinta-ala siltatyypeittäin Putkisillat 7 % Muut 3 % Tb-laattasillat 2 % Putkisillat 46 % Tb-palkkisillat 2 % Tblaattakehäsillat 14 % Jännitetyt betonisillat 37 % Tb-palkkisillat 3 % Terässillat 5 % Tb-laattakehäsillat 22 % Jännitetyt betonisillat 14 % Puusillat 1 % Puusillat 1 % Terässillat 7 % 4.2 Vuonna 25 valmistuneiden siltojen kustannukset Alla on esitetty kustannustietoja vuonna 25 valmistuneista silloista. Niiden siltojen osalta, joilla ei ole tietoa kokonaiskustannuksista, on esitetty rakennuskustannus, mikäli se on olemassa. Vuonna 25 valmistuneiden siltojen kustannukset Tiepiiri Yhteensä U T KaS H SK KeS V O L Uusia siltoja yhteensä, kpl 34 8 25 1 18 22 15 24 12 168 Siltoja joilla on kokonaiskustannus, kpl 23 5 1 1 11 18 11 79 Siltoja joilla kokonaiskustannus puuttuu, kpl 11 3 15 1 17 22 4 6 1 89 - näistä rakennuskustannus olemassa, kpl 2 2 8 14 26 Siltoja, joilla ei mitään kustannustietoa, kpl 11 1 13 2 3 22 4 6 1 63 Kokonaiskustannus, euroa 13 21 8 54 423 1 523 39 1 991 636 2 643 9 2 98 881 22 28 74 Ei kok.kust, rak.kust olemassa, euroa 19 526 9 1 38 12 1 971 3 3 478 838 Kustannus yhteensä, euroa 13 21 8 649 949 1 613 1 38 12 2 361 4 991 636 2 643 9 2 98 881 25 687 578 Alla olevassa taulukossa ovat 25 valmistuneista silloista mukana vain sellaiset sillat, joille löytyy kokonaiskustannus. Varsinaisille silloille pitää lisäksi löytyä kokonaispinta-ala. Putkisilloille lasketaan keskimääräinen hinta siltaa kohden. Vuonna 25 valmistuneiden siltojen yksikkökustannukset joillekin siltatyyppiryhmille Lkm Kokonaiskustannus, euroa Pinta-ala, m 2 Kokonaiskustannus, euroa/yksikkö Yksikkö Teräsbetoniset laattasillat 9 1 615 8 1 665 97 m 2 Teräsbetoniset laattakehät 13 5 197 8 7 759 67 m 2 Jännitetyt betoniset jatkuvat palkit 1 7 89 1 9 329 846 m 2 Putkisillat, joilla on pinta-alatieto 21 1 663 847 613 79 231 kpl Putkisillat, joilla ei ole pinta-alatietoa 15 1 524 112 ei tietoa 11 67 kpl Yhteensä 68 17 89 939 19 366

Sillat 1.1.26 25 VUONNA 25 VALMISTUNEET SILLAT 4.3 Suurimmat vuonna 25 valmistuneet sillat Sillan pituuden mukaan 1.1.26 Sillan numero Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Kokonaispituus [m] Tieosoite U-2194 Gubbackan ylikulkusilta Vantaa Teräsbetoninen laattakehäsilta 225, 13 - - KaS-2857 Joroisvirran ylikulkusilta Joroinen Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 139,8 5-142 - 3215 U-31 Pajarinteen risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 138,8 - - U-35 S Lieviön risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 138, 1186-1 - 26 V-1815 Kankkosen kevyen liikenteen siltakokkola Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräskantinen 91,2 87987-75 - 1 U-329 Suurlohjankadun risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 9, 25 - - H-266 Alakosken ponttoonisilta Kuru Teräksinen kiinteä kalustosilta, puukantinen 89,7 7337-43 - 63 KaS-1165 Lammin silta Valkeala Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 79,8 46-5 - U-327 Pultin ylikulkusilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 79, 25 - - U-331 Keskilohjantien risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 77,3 25 - - Sillan pisimmän jänteen mukaan 1.1.26 Sillan numero Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Pisin jänne [m] Tieosoite H-263 Hiedan varasilta Vammala Teräksinen kiinteä kalustosilta, teräskantinen 53,9 2495-2 - 3 KaS-2857 Joroisvirran ylikulkusilta Joroinen Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 5, 5-142 - 3215 U-329 Suurlohjankadun risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 35, 25 - - U-35 S Lieviön risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 34, 1186-1 - 26 KaS-2864 Kuvansin risteyssilta Joroinen Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 33,5 4557-3 - U-327 Pultin ylikulkusilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 32, 25 - - H-266 Alakosken ponttoonisilta Kuru Teräksinen kiinteä kalustosilta, puukantinen 3,8 7337-43 - 63 U-319 Lehmuston risteyssilta Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 3, - - KaS-1165 Lammin silta Valkeala Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 3, 46-5 - U-31 Pajarinteen risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 3, - - Sillan kokonaispinta-alan mukaan 1.1.26 Sillan numero Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Pinta-ala [m2] Tieosoite U-2194 Gubbackan ylikulkusilta Vantaa Teräsbetoninen laattakehäsilta 54 13 - - U-328 Lohjan satamaradan ylikulkusilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 1755 25 - - U-35 S Lieviön risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 1691 1186-1 - 26 KaS-2857 Joroisvirran ylikulkusilta Joroinen Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 1538 5-142 - 3215 U-331 Keskilohjantien risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 1337 25 - - U-329 Suurlohjankadun risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 1242 25 - - U-32 Lehtomaan risteyssilta Lohja Teräsbetoninen rengaskehäsilta 1142 1 - - U-31 Pajarinteen risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 972 - - KaS-1165 Lammin silta Valkeala Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 886 46-5 - KaS-2864 Kuvansin risteyssilta Joroinen Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 776 4557-3 -

26 Sillat 1.1.26 SILLASTON RAKENNE 5 SILLASTON RAKENNE 5.1 Siltojen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain Siltojen lukumäärä 1.1.26 Valmistumis- Varsinaiset sillat Putkisillat Ei tietoa Sillat vuosi Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräs Kivi Puu Teräs Muu yhteensä Ei tietoa 8 2 3 2 1 16 < 19 4 7 27 2 1 41 19-194 1 1 22 1 25 195-199 3 2 27 1 33 191-1914 2 4 1 16 1915-1919 3 1 11 15 192-1924 11 3 5 1 2 1925-1929 48 5 9 9 2 73 193-1934 16 7 35 24 6 232 1935-1939 272 7 41 36 4 36 194-1944 16 4 2 22 1945-1949 57 1 19 7 1 1 86 195-1954 381 2 31 2 6 2 424 1955-1959 835 6 59 7 5 912 196-1964 881 16 5 25 198 1 17 1965-1969 867 51 72 2 63 369 1 424 197-1974 96 39 7 3 155 349 1 1 523 1975-1979 92 111 75 138 426 7 1 659 198-1984 713 132 92 2 86 296 4 1 325 1985-1989 631 13 77 38 293 1 169 199-1994 864 22 119 43 392 1 1 639 1995-1999 583 161 63 1 33 266 1 1 18 2-24 339 124 38 1 3 283 1 816 25-29 57 25 8 2 81 1 174 Yhteensä, kpl 8 544 1 39 88 191 647 2 964 14 3 14 282 Varsinaisten siltojen lukumäärien ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain 1 4 1 2 1 8 6 4 Puu Kivi Teräs Jännitetty betoni Teräsbetoni 2 Ei < 19 19-195- 191-1915- 192-1925- 193-1935- 194-1945- 195-1955- 196-1965- 197-1975- 198-1985- 199-1995- 2-25- t iet oa 194 199 1914 1919 1924 1929 1934 1939 1944 1949 1954 1959 1964 1969 1974 1979 1984 1989 1994 1999 24 29

Sillat 1.1.26 27 SILLASTON RAKENNE Putkisiltojen lukumäärien ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain 5 4 3 2 Muu Teräs 1 Ei < 19 19-195- tietoa 19 4 19 9 19 1-19 14 19 15-19 19 19 2-1924 19 2 5-1929 193-1934 19 3 5-1939 194-1944 19 4 5-1949 19 5-19 54 1955-19 59 196-19 6 4 1965-1969 19 7-19 74 1975-19 79 198-19 8 4 19 8 5-19 8 9 199-19 9 4 1995-19 9 9 2-25- 24 29 Siltojen kokonaispinta-ala 1.1.26 Valmistumis- Varsinaiset sillat Putkisillat Ei tietoa Pinta-ala vuosi Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräs Kivi Puu Teräs Muu yhteensä Ei tietoa 751 791 135 9 1 767 < 19 741 2 8 5 173 913 26 9 653 19-194 71 152 3 241 94 3 558 195-199 371 457 3 928 43 4 799 191-1914 572 524 1 76 2 82 1915-1919 81 691 1 87 2 588 192-1924 1 974 43 769 88 3 261 1925-1929 4 276 1 571 958 822 128 7 755 193-1934 12 356 1 225 5 813 2 91 451 21 936 1935-1939 23 781 1 551 1 656 3 195 479 39 662 194-1944 2 391 516 11 3 17 1945-1949 5 87 191 3 38 592 793 14 1 435 195-1954 47 678 564 9 11 149 44 121 57 927 1955-1959 133 995 5 381 21 619 513 119 161 627 196-1964 27 518 13 926 26 599 1 97 7 98 257 993 1965-1969 269 483 43 797 39 397 172 5 177 16 64 374 666 197-1974 259 342 42 991 52 35 463 12 999 14 54 14 382 654 1975-1979 187 385 57 263 34 96 12 789 17 181 291 39 815 198-1984 16 483 56 462 5 16 31 8 94 12 583 51 288 944 1985-1989 176 83 8 98 58 83 3 64 12 194 331 799 199-1994 271 39 142 989 12 52 4 897 18 966 59 54 722 1995-1999 184 698 14 193 6 657 76 5 593 15 691 46 98 2-24 116 12 12 54 25 346 34 2 769 11 862 35 276 112 25-29 2 391 16 59 3 84 236 2 967 42 737 Yhteensä, m2 2 88 998 725 916 51 451 23 99 62 439 13 974 45 3 543 137

28 Sillat 1.1.26 SILLASTON RAKENNE Varsinaisten siltojen kokonaispinta-alojen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain 6 5 4 3 2 1 Puu Kivi Teräs Jännitetty betoni Teräsbetoni Ei tietoa < 19 19-195- 194 19 9 19 1-19 14 19 15-19 19 192-19 2 5-1924 19 2 9 19 3-1935- 194-19 4 5-1934 1939 1944 19 4 9 19 5-19 54 1955-19 59 196-19 6 5-19 6 4 1969 19 7-19 74 1975-19 79 198-1985- 19 8 4 1989 199-19 9 5-1994 19 9 9 2-25- 24 29 Putkisiltojen kokonaispinta-alojen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain 2 15 1 Muu Teräs 5 Ei tietoa < 19 19-19 4 195-19 9 19 1-19 14 19 15-19 19 192-19 2 5-19 2 4 1929 193-1934 19 3 5-19 3 9 19 4-1944 19 4 5-19 4 9 19 5-19 54 19 55-19 59 196-19 6 4 1965-1969 19 7-19 74 1975-19 79 198-1984 19 8 5-19 8 9 19 9-1994 19 9 5-2- 25-19 9 9 24 29

Sillat 1.1.26 29 SILLASTON RAKENNE 5.2 Sillat tiepiireittäin kokoluokan ja putkisillat ikäluokan mukaan Varsinaisten siltojen lukumäärä pituusluokan ja putkisiltojen lukumäärä pituus-tyyppiluokan mukaan 1.1.26 Tiepiiri Varsinaiset sillat Putkisillat Siltoja 2 m 2-6 m > 6 m Ei tietoa va 4 m va 4 m va > 4 m va > 4 m Ei tietoa vesi kuiva vesi kuiva v/k yhteensä U Uusimaa 657 552 31 4 163 9 5 13 1 83 T Turku 765 421 17 241 63 65 3 2 1 757 KaS Kaakkois-Suomi 58 35 114 1 21 99 73 27 1 1 41 H Häme 97 419 233 19 268 169 84 27 1 2 127 SK Savo-Karjala 732 355 1 5 184 93 36 31 15 1 551 KeS Keski-Suomi 439 25 7 79 53 17 62 925 V Vaasa 67 333 81 177 32 59 32 1 384 O Oulu 1 15 492 132 2 194 21 43 7 1 996 L Lappi 64 379 116 112 18 24 22 1 311 Yhteensä, kpl 6 495 3 461 1 317 31 1 619 638 451 251 19 14 282 Kaikkien siltojen lukumäärä kokoluokan mukaan 1.1.26 Tiepiiri Kokoluokka Siltoja <= 2 m2 2-6 m2 > 6 m2 Ei tietoa yhteensä U Uusimaa 883 578 362 7 1 83 T Turku 1 279 311 161 6 1 757 KaS Kaakkois-Suomi 1 25 249 126 1 1 41 H Häme 1 397 451 237 42 2 127 SK Savo-Karjala 1 69 285 118 79 1 551 KeS Keski-Suomi 669 179 69 8 925 V Vaasa 1 48 263 73 1 384 O Oulu 1 358 411 117 11 1 996 L Lappi 951 264 96 1 311 Yhteensä, kpl 9 679 2 991 1 359 253 14 282 Putkisiltojen lukumäärä ikä-tyyppiluokan mukaan 1.1.26 Tiepiiri Putkisillat Yhteensä 15 v. > 15 v. (vesi) > 15 v. (kuiva) U Uusimaa 5 175 91 316 T Turku 17 233 61 41 KaS Kaakkois-Suomi 132 2 69 41 H Häme 137 244 168 549 SK Savo-Karjala 125 173 61 359 KeS Keski-Suomi 111 72 28 211 V Vaasa 153 129 18 3 O Oulu 17 142 16 265 L Lappi 12 71 3 176 Yhteensä, kpl 1 24 1 439 515 2 978

3 Sillat 1.1.26 SILLASTON RAKENNE 5.3 Sillat tiepiireittäin päärakennusmateriaalin mukaan Siltojen lukumäärä tiepiireittäin päärakennusmateriaalin mukaan 1.1.26 Tiepiiri Päärakennusmateriaali Siltoja Teräsbetoni Jänn. bet. Teräs Kivi Puu Putkisilta, Putkisilta, Ei tietoa yhteensä Kansimateriaali Yht. Kansimat. Yht. teräs teräsbetoni Tb Teräs Puu Tb Puu U Uusimaa 1 26 17 31 3 17 51 17 15 15 316 1 1 83 T Turku 952 146 39 3 6 12 64 92 92 4 1 1 757 KaS Kaakkois-Suomi 743 13 4 4 36 8 26 4 44 48 4 1 1 41 H Häme 1 174 195 3 1 27 67 38 1 13 14 546 3 2 127 SK Savo-Karjala 895 81 32 5 4 77 11 126 126 359 2 1 551 KeS Keski-Suomi 538 61 22 1 24 47 12 56 56 21 1 925 V Vaasa 789 94 56 3 15 164 8 29 29 299 1 1 384 O Oulu 1 366 97 69 1 74 144 12 112 112 263 2 1 996 L Lappi 827 92 91 7 5 148 3 65 65 171 5 1 311 Yhteensä, kpl 8 544 1 39 41 37 433 88 191 5 642 647 2 964 14 3 14 282 Siltojen pinta-ala tiepiireittäin päärakennusmateriaalin mukaan 1.1.26 Tiepiiri Päärakennusmateriaali Yhteensä Teräsbetoni Jänn. bet. Teräs Kivi Puu Putkisilta, Putkisilta, Ei tietoa m2 Kansimateriaali Yht. Kansimat. Yht. teräs teräsbet. Tb Teräs Puu Tb Puu U Uusimaa 517 292 158 78 33 849 12 758 2 59 49 116 2 172 2 152 2 152 17 631 746 441 T Turku 29 98 124 84 56 896 1 85 9 155 67 856 9 327 1 8 1 8 13 981 14 436 78 KaS Kaakkois-Suomi 165 187 73 528 6 91 6 547 3 964 71 421 2 781 2 414 5 315 7 729 12 369 19 333 34 H Häme 315 712 136 17 46 966 5 384 4 528 56 878 4 393 8 9 329 9 49 32 526 123 555 148 SK Savo-Karjala 23 516 55 61 3 648 4 137 5 75 4 49 1 55 1 988 1 988 1 337 321 996 KeS Keski-Suomi 114 13 37 132 29 994 1 55 3 587 35 86 1 453 3 921 3 921 14 487 43 26 225 V Vaasa 132 946 47 987 35 484 74 16 27 52 395 1 67 2 833 2 833 13 29 25 251 83 O Oulu 272 82 44 817 35 449 22 11 54 47 29 874 9 419 9 419 7 778 382 179 L Lappi 158 181 47 816 77 78 5 616 7 36 9 246 5 91 5 91 8 578 226 31 957 Yhteensä, m2 2 88 999 725 915 47 274 38 676 64 51 51 451 23 98 2 494 59 947 62 441 13 977 45 3 543 141 Siltojen lukumäärän jakauma päärakennusmateriaaleittain 1.1.26 Siltojen pinta-alan jakauma päärakennusmateriaaleittain 1.1.26 Kivi 1,3 % Puu 4,5 % Teräs 18,1 % Kivi,7 % Puu 1,8 % Teräs 26,9 % Teräsbetoni 59,9 % Jännitetty betoni 2,5 % Teräsbetoni 59, % Jännitetty betoni 7,3 % 5.4 Suurimmat sillat Sillan pituuden mukaan 1.1.26 Sillan Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Kokonais- Valmistumisvuosi Tieosoite numero pituus [m] V-1997 Raippaluodon silta Mustasaari Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 1 45, 1997 724-5 - H-2281 Tähtiniemen silta Heinola Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 924, 1993 4-28 - 1897 KeS-1193 Kärkisten silta Korpilahti Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 787, 1997 61-2 - 1548 KaS-29 Puumalansalmen silta Puumala Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 781, 1995 62-14 - 5768 U-93 Lapinlahden silta Helsinki Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta, teräskantinen 598,9 1965 51-1 - 3325 KaS-753 Mansikkakosken silta Imatra Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta, teräsbetonikantinen 556,6 1973 6-38 - 283 L-1574 Tervolan silta Tervola Säänkestävä teräksinen palkkisilta, teräsbetonikantinen 493,6 1975 928-1 - 446 U-1271 Kirjavanjärven silta Vihti Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta 481,2 1976 2-5 - 2295 T-1885 Kaitaisten silta Taivassalo Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 477, 1982 192-11 - U-118 Tattarisuon silta Helsinki Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta, puolielementtirakenteinen 47, 197 4-13 - 112

Sillat 1.1.26 31 SILLASTON RAKENNE Sillan pisimmän jänteen mukaan 1.1.26 Sillan numero Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Pisin jänne [m] Valmistumisvuosi Tieosoite V-1997 Raippaluodon silta Mustasaari Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 25, 1997 724-5 - KeS-1193 Kärkisten silta Korpilahti Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 24, 1997 61-2 - 1548 T-155 Kirjalansalmen silta Kaarina Teräksinen riippusilta, teräsbetonikantinen 22, 1963 18-1 - 7265 H-2281 Tähtiniemen silta Heinola Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 165, 1993 4-28 - 1897 H-75 Sääksmäen silta Valkeakoski Teräksinen riippusilta, teräsbetonikantinen 155, 1963 13-2 - 1811 L-1915 Saamen silta Sami saldi Utsjoki Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen 155, 1993 4-582 - 577 KeS-666 Louhunsalmen silta Jyväskylä Teräksinen nivelpalkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 14, 1957 16621-1 - 342 KaS-29 Puumalansalmen silta Puumala Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 14, 1995 62-14 - 5768 KaS-2635 Kirkonvarkauden silta Mikkeli Teräksinen riippusilta, teräsbetonikantinen 138,4 1968 62-1 - 162 T-1975 Norrströmmenin silta Nauvo Jännitetty betoninen jatkuva kotelopalkkisilta 135, 1986 18-1 - Sillan kokonaispinta-alan mukaan 1.1.26 Sillan numero Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Pinta-ala [m2] Valmistumisvuosi Tieosoite H-2281 Tähtiniemen silta Heinola Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 2 929 1993 4-28 - 1897 U-118 Tattarisuon silta Helsinki Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta, puolielementtirakenteinen 19 59 197 4-13 - 112 KaS-753 Mansikkakosken silta Imatra Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta, teräsbetonikantinen 12 874 1973 6-38 - 283 V-1997 Raippaluodon silta Mustasaari Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 12 54 1997 724-5 - U-93 Lapinlahden silta Helsinki Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta, teräskantinen 11 618 1965 51-1 - 3325 KaS-29 Puumalansalmen silta Puumala Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 1 153 1995 62-14 - 5768 KeS-1193 Kärkisten silta Korpilahti Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 9 444 1997 61-2 - 1548 L-19 Jätkänkynttiläsilta Rovaniemi Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 8 173 1989 78-224 - 3556 SK-1713 Pekkalan silta Joensuu Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 6 81 1983 6-35 - 974 L-1614 Tornion silta Tornio Säänkestävä teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen 5 565 1979 29-3 - 179 Suurimmat sillat pituuden mukaan 1.1.26 [m] Raippaluodon silta Tähtiniemen silta Kärkisten silta Puumalansalmen silta Lapinlahden silta Mansikkakosken silta Tervolan silta Kirjavanjärven silta Kaitaisten silta Tattarisuon silta 2 4 6 8 1 12 Suurimmat sillat pisimmän jänteen mukaan 1.1.26 [m] Raippaluodon silta Kärkisten silta Kirjalansalmen silta Tähtiniemen silta Sääksmäen silta Saamen silta Sami saldi Louhunsalmen silta Puumalansalmen silta Kirkonvarkauden silta Norrströmmenin silta 5 1 15 2 25 3 Suurimmat sillat kokonaispinta-alan mukaan 1.1.26 [m 2 ] Tähtiniemen silta Tattarisuon silta Mansikkakosken silta Raippaluodon silta Lapinlahden silta Puumalansalmen silta Kärkisten silta Jätkänkynttiläsilta Pekkalan silta Tornion silta 5 1 15 2 25