Sillat Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto. Sisäisiä julkaisuja 35/2005

Transkriptio

1 Sillat Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto Sisäisiä julkaisuja 35/25

2

3 Sillat Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto Sisäisiä julkaisuja 35/25 Tiehallinto Helsinki 25

4 Kannen kuva: Tönnön kaarisilta Orimattilassa on maamme ensimmäinen maantieliikenteelle rakennettu teräsbetoninen silta. Silta valmistui vuonna 1911, sen pituus on 37 m, leveys 6,5 m ja vapaa-aukko 22,5 m. Vuosisadan alkupuolella suhtauduttiin rautabetonin käyttöön maantiesilloissa ennakkoluuloisesti. Orimattilan ja Artjärven yhteinen kuntakokous päätti kuitenkin vuonna 191 korvata rappeutuneen puusillan rautabetonisillalla ja kutsui suunnittelijaksi maamme rautabetonin käytön uranuurtajan, professori Jalmar Castrénin. Tientekovelvolliset kustansivat työn ja rakentamisen suoritti Tampereen Sementtivalimo markan urakkasummalla. Silta oli yleisen liikenteen käytössä aina vuoteen 1971 saakka, jolloin se jäi kevyen liikenteen väylälle. Museosillaksi se hyväksyttiin 1982 ja korjattiin ISSN X TIEH 4472 Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH 4472-v Edita Prima Oy Helsinki 25 Julkaisu saatavana: Tiestö- ja liikennetietopalvelut Tiehallinto ASIANTUNTIJAPALVELUT Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Sillat Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto. Helsinki 25. Tiehallinto, asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 35/ s. ISSN X, TIEH Asiasanat: Sillat, Siltarekisteri, Siltojen kunto, Sillantarkastus, Siltojen kantavuus Aiheluokka: 35 Tiivistelmä Tässä julkaisussa esitetään tilastoja, jotka kuvaavat Tiehallinnon hallinnassa olevaa sillastoa. Nelostie Oy:n hoidossa olevat valtatie 4:n sillat välillä Järvenpää Lahti ovat tilastoissa mukana. Tiehallinnon hallinnassa oli siltaa. Siltojen jälleenhankintaarvo on noin 4,4 miljardia euroa ilman arvonlisäveroa. Sillanrakentaminen on ollut Suomessa varsin voimakasta 196-luvulta alkaen, jolloin siltoja rakennettiin niiden pinta-alan perusteella lähes kolminkertainen määrä edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Sillanrakentaminen jatkui Suomessa varsin vilkkaana 196-luvulta aina 199-luvun loppupuolelle saakka. Käytännön kokemusten perusteella silta tulee peruskorjausikään 3-4 vuoden iässä. 196-luvun sillat ovat siis tulleet peruskorjausikään, mutta korjauksia ei ole voitu rahoituksen niukkuuden vuoksi riittävässä määrin toteuttaa. Tämä on nähtävissä tämänkin julkaisun tilastoissa siltojen kunnon huononemisena. Siltojen peruskorjaustarve ja samoin tietysti myös rahoitustarve on noussut pysyvästi aikaisempaa suuremmaksi. Tähän ollaan nyt reagoimassa. Siltojen ylläpidon ja korjauksen rahoitustaso on tarkoitus lähivuosina nostaa tasolle, jolla kunnon heikkeneminen voidaan pysäyttää. Tiehallinnon sillaston kuntoa on seurattu noin viiden vuoden välein tehtävillä yleistarkastuksilla 197-luvulta lähtien. Vuodesta 199 lähtien tarkastustiedot on tallennettu Siltarekisteriin. Kaikki julkaisun tilastotiedot on kerätty Tiehallinnon Siltarekisteristä. Tiehallinnon sillaston rakennetta kuvattaessa on käytetty Siltarekisterin siltojen perustietoja ja palvelutasoa kuvattaessa niiden perustietoja lähinnä siltojen kantavuuden ja painorajoitusten osalta. Julkaisun viimeiseen kappaleeseen on kerätty siltojen korjaustietoja eli korjausten lukumääriä ja suoritteita. Korjaustiedot perustuvat tiepiirien Siltarekisteriin päivittämiin korjaustietoihin, jotka ovat kuitenkin hyvin puutteelliset eivätkä anna oikeata kuvaa korjauksista ja niihin käytetyistä varoista.

6 Sillat [Vägförvaltningens broar ] Helsingfors 25. Vägförvaltningen, expertenhet. Interna publikationer 35/ s. ISSN X, TIEH Nyckelord: Broar, Broregistret, Broars tillstånd, Broinspektion, Broars bärighet Änmesklass: 35 SAMMANDRAG Denna publikation innehåller statistik som beskriver Vägförvaltningens broar Broarna på avsnittet Träskända Lahtis av riksväg 4 som sköts av Nelostie Ab finns med i statistiken. Vägförvaltningen förvaltade broar. Broarnas återanskaffningsvärde är cirka 4,4 miljarder euro utan mervärdesskatt. Det har byggts många broar i Finland sedan 196-talet. Då byggde man broar trefaldigt jämfört det föregående årtiondet om man mäter broarnas yta. Broar byggdes flitigt från 196-talet till slutet av 199-talet. Erfarenhetsmässigt vet man att en bro kräver grundlig reparation då den blivit 3 4 år gammal. Broarna som byggdes på 196-talet har nått den åldern men på grund av knapp finansiering har man inte kunnat utföra tillräckligt med reparationer. Det syns i denna statistik som en försämring av broarnas tillstånd. Behovet av grundreparationer av broar har varaktigt stigit till en högre nivå än tidigare och naturligtvis också finansieringsbehovet. Detta vill man nu åtgärda. Finansieringen av broarnas underhåll och reparation skall under de närmaste åren höjas till en nivå på vilken man kan stoppa försämringen av brobeståndets tillstånd. Vägförvaltningen har sedan 197-talet följt med broarnas tillstånd med inspektioner som utförs ungefär vart femte år. Från år 199 har inspektionsdata lagrats i Broregistret. All statistik i denna rapport baserar sig på data i Broregistret. Vid beskrivningen av brobeståndets sammansättning har man använt Broregistrets basdata och för beskrivningen av servicenivån data om broarnas bärighet och viktbegränsningar. I rapportens sista kapitel visas reparationsdata i form av reparationernas antal och reparationsinsatser. Siffrorna baserar sig på reparationsdata som vägdistriktena matat in i Broregistret. Dessa är dock mycket bristfälliga och ger inte en riktig bild av reparationerna och medlen som använts till dem.

7 Sillat [Bridges of Finnish Road Administration ] Helsinki 25. Finnish Road Administration. Finnra Internal Reports 35/ p. ISSN X, TIEH Keywords: Bridges, Bridge Register, Condition of Bridges, Bridge Inspection, Load Carrying Capacity Topic Category: 35 ABSTRACT This paper deals with statistics presenting the bridges of the Finnish Road Administration On Finnish Road Administration possessed bridges. The reconstruction price of these bridges is approximately 4 4 million euro. In Finland bridge building has increased fairly considerably beginning in the 196's, when bridges were built three times as much as in the 195's if the increase is measured with the area of the bridges. The bridges of the 196 s have now come to the age of their first reparation. Because of the lack of finance, necessary reparations have been postponed. This can be seen in these statistics as the condition of the bridges growing worse. The financial demand for bridge repair in Finland has grown permanently. All bridges are inspected visually once every 5 years. The results of these inspections are stored in the Bridge Register. All statistics presented in this paper have been compiled from the Bridge Register of the Finnish Road Administration. Statistics presenting the maintenance and repair volume of the bridges of the Finnish Road Administration are also compiled from the Bridge Register. However, data on maintenance and repair is incomplete.

8

9 ESIPUHE Tiepiirit vastaavat oman alueensa siltatietojen oikeellisuudesta Siltarekisterissä. Julkaisussa esitettävien tilastojen raakadata on laadittu Siltarekisteritietojen perusteella konsulttityönä WM-data Oy:ssä. Julkaisun on kirjoittanut ja saattanut painokuntoon Magnus Veijola Morro Ky:stä. Työtä on ohjannut ja valvonut Tiehallinnon keskushallinnossa Marja- Kaarina Söderqvist. Tämä julkaisu on lähes puhdas tilasto, jossa on selittävää tekstiä vähän. Sitä on siltojen kunnon osalta enemmän julkaisussa Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 24 (Tiehallinnon selvityksiä 34/25). Toivomme julkaisun käyttäjien toimittavan ehdotuksia ja kommentteja julkaisun edelleen kehittämiseksi, mieluiten sähköpostilla osoitteeseen: Helsingissä, syyskuussa 25 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

10 1 Sillat Sisältö 1 JOHDANTO 12 2 MÄÄRITELMIÄ 13 3 SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT Siltojen lukumäärät yleisillä teillä Sillat tiepiireittäin tien toiminnallisen luokan mukaan Varsinaiset sillat ja putkisillat käyttötarkoituksittain tien toiminnallisen luokan mukaan Sillat tiepiireittäin tien KVL-luokan mukaan Siltojen rakentamiskustannukset Museosillat 21 4 VUONNA 24 VALMISTUNEET SILLAT Vuonna 24 valmistuneet sillat tiepiireittäin ja siltatyypeittäin Vuonna 24 valmistuneiden siltojen kustannukset Suurimmat vuonna 24 valmistuneet sillat 24 5 SILLASTON RAKENNE Siltojen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain Sillat tiepiireittäin kokoluokan ja putkisillat ikäluokan mukaan Sillat tiepiireittäin päärakennusmateriaalin mukaan Suurimmat sillat 29 6 SILTOJEN KANTAVUUS Siltojen suunnittelukuormat siltatyyppiryhmittäin Siltojen suunnittelukuormat tien toiminnallisen luokan mukaan Siltojen kantavuusluokat suunnittelukuormittain Siltojen kantavuusluokat siltatyyppiryhmittäin Siltojen kantavuusluokat valmistumisvuoden mukaan 34 7 SILTOJEN TOIMINNALLISET PUUTTEET Painorajoitettujen siltojen lukumäärät Painorajoitettujen ja tehostetussa tarkkailussa olevien siltojen lukumäärät tiepiireittäin päärakennusmateriaalin mukaan Painorajoitettujen ja tehostetussa tarkkailussa olevien siltojen lukumäärät tiepiireittäin tien toiminnallisen luokan mukaan 36 8 SILTOJEN TARKASTUKSET Sillat tiepiireittäin edellisestä tarkastuksesta tai valmistumisesta kuluneen ajan mukaan Edellisestä tarkastuksesta tai valmistumisesta kuluneen keskimääräisen ajan kehitys tiepiireittäin 37

11 Sillat Vuosittain tehdyt siltojen yleistarkastukset tiepiireittäin Yleistarkastukset vuonna 24 tiepiireittäin tarkastusorganisaation mukaan Yleistarkastusten määrien kehitys tarkastusorganisaatioittain Vuonna 24 tehdyt sillantarkastukset tarkastustyypin mukaan Sillantarkastusten lukumäärän kehitys tarkastustyypin mukaan 41 9 SILTOJEN KUNTO Siltojen yleiskuntoarviot tiepiireittäin Siltojen yleiskuntoarvion kehitys Siltojen kunto lasketun yleiskunnon perusteella Huonokuntoisimmat sillat lasketun yleiskunnon perusteella Siltojen pinta-alalla painotetun lasketun yleiskunnon kehitys tiepiireittäin Huonokuntoisten siltojen lukumäärän ja osuuden kehitys tiepiireittäin Siltojen lasketun yleiskunnon mukainen kuntoluokka iän mukaan Vauriopistesumma tiepiireittäin Sillat, joilla on suurimmat vauriopistesummat Sillat, joilla on suurimmat korjaustarveindeksit Sillat tiepiireittäin VPS-luokan mukaan Vauriomäärät ja niiden kehitys 53 1 SILTOJEN KORJAAMINEN Sillankorjaustoimenpiteet vuonna Sillankorjaussuoritteet vuonna Korjaukseen käytetyt varat vuonna 24 tiepiireittäin päärakenneosan mukaan Korjaamalla vähennetyt vauriopisteet vuonna 24 tiepiireittäin päärakenneosan mukaan 62

12 12 Sillat JOHDANTO 1 JOHDANTO Tässä julkaisussa esitetään tilastoja, jotka kuvaavat Tiehallinnon hallinnassa olevaa sillastoa. Nelostie Oy:n hoidossa olevat valtatie 4:n sillat välillä Järvenpää-Lahti ovat tilastoissa mukana. Kaikki julkaisun tilastotiedot on kerätty Tiehallinnon Siltarekisteristä. Pääasiassa on käytetty vuodenvaihdetietokantaa , josta on simuloitu myös vanhat vuodenvaihdetiedot trenditilastoihin. Tiehallinnon hallinnassa oli siltaa, joista varsinaisia siltoja oli ja putkisiltoja Tiehallinnon siltojen jälleenhankinta-arvo on noin 4,4 miljardia euroa ilman arvonlisäveroa. Julkaisussa esitetään ensin Tiehallinnon sillaston rakennetta ja tämänhetkistä sillanrakentamista kuvaavia tilastoja. Sitten käsitellään sillaston palvelutasoa eli painorajoituksia ja kantavuutta kuvaavat tilastot. Lopuksi esitetään siltojen tarkastustoimintaa, kuntoa ja korjaustoimintaa kuvaavat tilastot.

13 Sillat MÄÄRITELMIÄ 2 MÄÄRITELMIÄ Silta Putkisilta Varsinainen silta Maasilta Vesistösilta Kevyen liikenteen silta Käyttötarkoitus Sillasto Sillan valmistumisvuosi Sillan ikä Painorajoitettu silta Suunnittelukuorma Kantavuusluokka Sillan pituus Sillan pinta-ala Trenditilastot Laskettu yleiskunto Huonokuntoinen silta Silta on liikennettä välittävä rakenne, jonka vapaa-aukko on vähintään 2, m. Tien penkereen läpi johtava kevyttä liikennettä, ulkoilua, maataloutta tai vesistöä palveleva kulkureitti. Putkisillan pääsiltatyyppi on joko teräsbetoninen putki, jännitetty betoninen putki, teräksinen putki, teräksinen holvi, säänkestävä teräksinen putki tai säänkestävä teräksinen holvi. Kaikki sillat, jotka eivät ole putkisiltoja. Sillan ensisijainen käyttötarkoitus on muu kuin vesistösilta tai raittisilta. Sillan ensisijainen käyttötarkoitus on vesistösilta (ajoneuvoliikenteen silta) tai raittisilta (kevyenliikenteen silta). Sillan ensisijainen käyttötarkoitus on ylikulkukäytävä (maasilta) tai raittisilta (vesistösilta). Jos sillalla on useita käyttötarkoituksia, käytetään ensisijaisena käyttötarkoituksena 'Käyttötarkoitus' -parametritaulun pienimmän parametrinumeron mukaista käyttötarkoitusta. Tiehallinnon ja Nelostie Oy:n kunnossa pitämät sillat. Sillastoon eivät siten kuulu käytöstä poistetut sillat. Siltarekisteriin kirjattu valmistumisvuosi tai päällysrakenteen uusimisvuosi. Lasketaan valmistumisvuoden tai jos päällysrakenne on uusittu, niin sen perusteella. Silta on painorajoitettu, jos sillä on painorajoitusta osoittava liikennemerkki. Jos sillalla on useita suunnittelukuormia, käytetään vaativinta suunnittelukuormaa. Jos sillalla on useita kantavuusluokkia, käytetään vaativimpaan suunnittelukuormaan liittyvää kantavuusluokkaa, ottaen siltatyyppi huomioon. Sillan kokonaispituus Sillan kokonaispinta-ala Trenditilastot ovat usean vuoden kehitystä kuvaavia tilastoja. Tilastot lasketaan viimeisimmästä vuodenvaihdekannasta (1.1.25). Kukin vuodenvaihdetilanne simuloidaan käyttämällä tilannepäivänä kyseistä vuodenvaihdetta ja laskemalla halutut asiat (esim. edellisestä tarkastuksesta kulunut aika) tästä tilannepäivästä taaksepäin. Laskentaperiaate: Poistamalla tilannepäivän (1.1.xxxx) jälkeen tulleet uudet sillat ja ottamalla mukaan ne, jotka on merkitty poistuneeksi sen jälkeen, voidaan vuodenvaihdetietoa 'simuloida'. Näin saadaan trenditilastot pitemmältä ajanjaksolta (vuodesta 1991). Kunnossapitäjän vaihtumista ei kuitenkaan voida tietää. Mukaan tulevat ne sillat, jotka tällä hetkellä ovat Tiehallinnon tai Nelostie Oy:n kunnossapitämiä. Tarkastajan eri päärakenneosille antamista kuntoarvioista painottamalla saatava, sillan kuntoa kuvaava tunnusluku. Silta, jonka laskettu yleiskunto on > 2,25. Tämä eroaa uudesta yhtenäisestä kuntoluokituksesta, josta Tiehallinnon johto on päättänyt. Tämä luokitus otettiin käyttöön Siltojen ylläpito toimintalinjat ohjeen hyväksymisen yhteydessä

14 14 Sillat MÄÄRITELMIÄ Korjaustarveindeksi (KTI) Sillan korjaustarvetta kuvaava tunnusluku, jota Hanke-Sihassa käytetään valittaessa siltoja korjausohjelmiin. Vauriopistesumma (VPS) Sillan vaurioitumisen astetta ja määrää kuvaava luku, jota käytetään tiepiirien tulostavoitteen mittarina.

15 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3 SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.1 Siltojen lukumäärät yleisillä teillä Siltojen lukumäärän kehitys yleisillä teillä Päivämäärä Maanteillä Paikallisteillä Muilla teillä Siltoja yhteensä ) ) ) ) Maanteillä Paikallisteillä Muilla teillä Siltoja yhteensä 1) Polkutiet sisältyvät paikallisteihin vuodesta 1983 alkaen. 2) Putkisillat sisältyvät yleisiin teihin alkaen. 3) on lisätty ryhmä 'sillat muilla teillä' (sisältää kevyen liikenteen tiet, levähdysalueet). 4) alkaen 'Muilla teillä' sisältää rampeilla, kauttakulkuliikenteen kaduilla, polkuteillä ja rakenteilla olevilla teillä olevat sillat.

16 16 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.2 Sillat tiepiireittäin tien toiminnallisen luokan mukaan Varsinaisten siltojen lukumäärä Siltoja Tiepiiri Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, kpl Varsinaisten siltojen kokonaispinta-ala Pinta-ala Tiepiiri Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, m Varsinaisten siltojen kokonaispinta-alojen prosenttiosuudet tiepiireittäin Varsinaisten siltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tien toiminnallisen luokan mukaan V 7 % KeS 6 % O 11 % L 9 % U 21 % T 13 % Yhdystie 27 % Muu tie 5 % Valtatie 37 % SK 9 % H 15 % KaS 9 % Seututie 2 % Kantatie 11 %

17 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT Putkisiltojen lukumäärä Siltoja Tiepiiri Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, kpl Putkisiltojen kokonaispinta-ala Pinta-ala Tiepiiri Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, m Putkisiltojen kokonaispinta-alojen prosenttiosuudet tiepiireittäin Putkisiltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tien toiminnallisen luokan mukaan V 1 % O 7 % L 7 % U 13 % T 11 % Muu tie 2 % Valtatie 26 % KeS 11 % KaS 9 % Yhdystie 39 % Kantatie 12 % SK 8 % H 24 % Seututie 21 %

18 18 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.3 Varsinaiset sillat ja putkisillat käyttötarkoituksittain tien toiminnallisen luokan mukaan Varsinaisten siltojen lukumäärä Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Siltoja yhteensä Vesistösilta Risteyssilta Ramppisilta Ylikulkusilta Alikulkukäytävä Ylikulkukäytävä Pehmeikkösilta 1 1 Muu maasilta Alikulkusilta Raittisilta Ei tietoa Yhteensä, kpl Putkisiltojen lukumäärä Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Putkisiltoja yhteensä Vesistösilta Risteyssilta Ramppisilta 4 4 Ylikulkusilta Alikulkukäytävä Ylikulkukäytävä 1 1 Pehmeikkösilta Muu maasilta Alikulkusilta 1 1 Raittisilta Ei tietoa Yhteensä, kpl Varsinaisten siltojen kokonaispinta-ala Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Pinta-ala yhteensä Vesistösilta Risteyssilta Ramppisilta Ylikulkusilta Alikulkukäytävä Ylikulkukäytävä Pehmeikkösilta Muu maasilta Alikulkusilta Raittisilta Ei tietoa Yhteensä, m Putkisiltojen kokonaispinta-ala Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Pinta-ala yhteensä Vesistösilta Risteyssilta Ramppisilta Ylikulkusilta Alikulkukäytävä Ylikulkukäytävä Pehmeikkösilta Muu maasilta Alikulkusilta Raittisilta Ei tietoa Yhteensä, m Varsinaisten siltojen lukumäärä käyttötarkoituksittain Putkisiltojen lukumäärä käyttötarkoituksittain Ylikulkukäytävä 1 % Alikulkukäytävä 18 % Ylikulkusilta 4 % Raittisilta 2 % Muu 1 % Alikulkukäytävä 29 % Raittisilta 2 % Muu % Risteyssilta 13 % Vesistösilta 61 % Vesistösilta 69 % Varsinaisten siltojen kokonaispinta-ala käyttötarkoituksittain Putkisiltojen kokonaispinta-ala käyttötarkoituksittain Ylikulkukäytävä 1% Alikulkukäytävä 1 % Raittisilta 1 % Muu 1 % Raittisilta 1 % Muu 1 % Ylikulkusilta 6 % Alikulkukäytävä 36 % Vesistösilta 52 % Risteyssilta 29 % Vesistösilta 62 %

19 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.4 Sillat tiepiireittäin tien KVL-luokan mukaan Siltojen lukumäärä KVL-luokka Siltoja Tiepiiri > < 35 Ei tiedossa yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, kpl Siltojen kokonaispinta-ala KVL-luokka Pinta-ala Tiepiiri > < 35 Ei tiedossa yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, m Siltojen lukumäärien prosenttiosuudet tien KVL-luokan mukaan Siltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tien KVL-luokan mukaan < 35 3 % Ei tiedossa 5 % > 6 22 % < % Ei tiedossa 6 % > 6 4 % % % % % % %

20 2 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.5 Siltojen rakentamiskustannukset Merkittävä osa rakentamiskustannuksista kirjaamatta Siltarekisteriin. Kustannukset on korjattu rakennuskustannusindeksillä. kpl 4 Vuosina valmistuneiden siltojen lukumäärät ja rakentamiskustannukset milj. euroa Valmistuneet sillat Vuosina valmistuneiden siltojen kokonaispinta-alat ja rakentamiskustannukset m2 14 milj.euroa Valmistuneet sillat Rakentamiskustannus Rakentamiskustannus

21 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.6 Museosillat Museosillat , yhteensä 43 kappaletta Sillan nro Sillan nimi Sijaintikunta Valmistu- Siltatyyppi Pinta-ala Tieosoite Museotie Poistettu Kunnossamisvuosi käytöstä pitäjä U-127 Espoon kartanon silta no II Espoo 1777 Kivinen holvisilta Tiehallinto U-669 Vårnäsin silta Kirkkonummi 1948 Puinen palkkisilta Tiehallinto U-11 Myllysilta Nurmijärvi 1966 Puinen tukiansassilta Poistettu Tiehallinto T-88 Strömman kääntösilta Perniö 1897 Teräksinen kääntösilta, puukantinen Tiehallinto T-115 Halikon vanha silta Halikko 1864 Puinen tukiansassilta Tiehallinto T-754 Tulkkilan silta (Kokemäenjoen silta) Kokemäki 1918 Teräsbetoninen kaarisilta Tiehallinto T-85 Leinebergin silta Ulvila 186 Kivinen holvisilta Tiehallinto T-838 Lankosken vanha silta Merikarvia 1892 Kivinen holvisilta Tiehallinto T-193 Muntin silta Taivassalo 185 Kivinen holvisilta Muu T-1931 Lapijoen silta Eurajoki 1883 Kivinen holvisilta Tiehallinto KaS-18 Salmen silta Hamina 194 Kivinen holvisilta Kunta KaS-91 Keskikosken silta I Anjalankoski 1954 Teräksinen kaarisilta, teräsbetonikantinen Tiehallinto KaS-236 Korian silta (Vanha) Elimäki 187 Teräksinen ristikkosilta, puukantinen Tiehallinto KaS-973 Savukosken silta Pyhtää 1927 Teräsbetoninen kaarisilta Tiehallinto KaS-282 Virransalmen silta (Vanha) Mäntyharju 1937 Teräksinen ristikkosilta, puukantinen Tiehallinto KaS-2853 Enonkosken silta (Vanha) Enonkoski 194 Kivinen holvisilta Tiehallinto H-31 Mierolan vanha silta Hämeenlinna 192 Teräsbetoninen holvisilta Kunta H-389 Aunessilta Tampere 1899 Kivinen holvisilta Tiehallinto H-421 Alvettulan vanha silta Pälkäne 1916 Teräsbetoninen kaarisilta Kunta H-2132 Tönnön silta Orimattila 1911 Teräsbetoninen kaarisilta Kunta H-3256 Markkulan silta Kihniö 1988 Puinen riippuansassilta Tiehallinto SK-88 Sulasalmen silta Rautalampi 1931 Teräksinen palkkisilta, puukantinen Poistettu Tiehallinto SK-795 Männikön silta Sonkajärvi 1926 Teräsbetoninen ulokepalkkisilta Tiehallinto SK-1136 Vornan silta Lieksa 1979 Puinen liimattu palkkisilta Tiehallinto SK-1187 Haarajoen museosilta Tuupovaara 1927 Teräsbetoninen ulokepalkkisilta Tiehallinto KeS-14 Viherin silta Joutsa 19 Puinen tukiansassilta Poistettu Kunta KeS-448 Heinäjoen silta Pihtipudas 1924 Kivinen holvisilta Tiehallinto V-258 Mattilan museosilta Alahärmä 1921 Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta Tiehallinto V-329 Närpes nybro Närpiö 1842 Kivinen holvisilta Tiehallinto V-638 Harrströmin kevyen liikenteen kivisilta Korsnäs 1898 Kivinen palkkisilta Museotie Tiehallinto V-845 Toby stenbro Mustasaari 1781 Kivinen holvisilta Tiehallinto V-1782 Perttilän riippusilta Isokyrö 199 Teräksinen riippusilta, puukantinen Kunta O-38 Pattijoen museosilta Raahe 1897 Kivinen holvisilta Kunta O-639 Ponkilan silta Muhos 1931 Teräksinen riippusilta, puukantinen Yksityinen O-215 Möykkysenjoen silta Ristijärvi 1925 Kivinen holvisilta Tiehallinto O-2153 Matarapuron silta Ristijärvi 1925 Kivinen holvisilta Tiehallinto O-2193 Tonkopuron silta Ristijärvi 1935 Kivinen holvisilta Tiehallinto O-224 Tervasalmen silta Kuhmo 1935 Teräsbetoninen holvisilta Tiehallinto O-375 Etelänkylän isosilta Pyhäjoki 1837 Puinen tukiansassilta Tiehallinto O-3289 Kaivosojan silta Kärsämäki 1937 Kivinen holvisilta Tiehallinto O-3428 Savisilta Ylivieska 1912 Teräsbetoninen ulokepalkkisilta Kunta L-228 Ahdaskurun silta Enontekiö 1943 Kivinen holvisilta Tiehallinto L-46 Saarenputaan JK ja PT silta Rovaniemen mlk 1925 Teräsbetoninen holvisilta Museotie Tiehallinto Yhteensä m 2 Museosiltojen lukumäärä tiepiireittäin yhteensä 43 kpl U T KaS H SK KeS V O L

22 22 Sillat VUONNA 24 VALMISTUNEET SILLAT 4 VUONNA 24 VALMISTUNEET SILLAT 4.1 Vuonna 24 valmistuneet sillat tiepiireittäin ja siltatyypeittäin Vuonna 24 valmistui 112 uutta siltaa ja 11 päällysrakennetta uusittiin. Uusitut päällysrakenteet ovat mukana alla olevissa tilastoissa. Siltojen lukumäärä Siltatyyppi Tiepiiri Siltoja U T KaS H SK KeS V O L yhteensä Teräsbetoninen laattasilta Teräsbetoninen jatkuva laattasilta Teräsbetoninen ulokelaattasilta Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta 1 1 Teräsbetoninen jatkuva ontelolaattasilta 1 1 Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta 3 3 Teräsbetoninen laattakehäsilta Teräsbetoninen vinojalkainen laattakehäsilta 3 3 Teräsbetoninen rengaskehäsilta 2 2 Teräksinen jatkuva palkkisilta 1 1 Teräksinen ulokepalkkisilta 1 1 Teräksinen ristikkosilta 1 1 Teräksinen kiinteä kalustosilta 1 1 Puinen palkkisilta 2 2 Puinen liimattu palkkisilta 1 1 Jännitetty betoninen laattasilta 1 1 Jännitetty betoninen palkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta Jännitetty betoninen ulokepalkkisilta 1 1 Jännitetty betoninen jatkuva ulokepalkkisilta 2 2 Jännitetty betoninen jatkuva kotelopalkkisilta 1 1 Putkisillat Yhteensä, kpl Siltojen kokonaispinta-ala Siltatyyppi Tiepiiri Pinta-ala U T KaS H SK KeS V O L yhteensä Teräsbetoninen laattasilta Teräsbetoninen jatkuva laattasilta Teräsbetoninen ulokelaattasilta Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta Teräsbetoninen jatkuva ontelolaattasilta Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta Teräsbetoninen laattakehäsilta Teräsbetoninen vinojalkainen laattakehäsilta Teräsbetoninen rengaskehäsilta Teräksinen jatkuva palkkisilta Teräksinen ulokepalkkisilta Teräksinen ristikkosilta Teräksinen kiinteä kalustosilta Puinen palkkisilta Puinen liimattu palkkisilta Jännitetty betoninen laattasilta Jännitetty betoninen palkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta Jännitetty betoninen ulokepalkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva ulokepalkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva kotelopalkkisilta Putkisillat Yhteensä, m

23 Sillat VUONNA 24 VALMISTUNEET SILLAT Vuonna 24 valmistuneiden siltojen lukumäärä siltatyypeittäin Muut 2 % Tb-laattasillat 3 % Vuonna 24 valmistuneiden siltojen kokonaispinta-ala siltatyypeittäin Putkisillat 6 % Muut % Putkisillat 4 % Jännitetyt betonisillat 35 % Tb-laattasillat 41 % Tb-palkkisillat 2 % Jännitetyt betonisillat 12 % Tb-laattakehäsillat 9 % Terässillat Puusillat 3 % 2 % Puusillat % Terässillat 3 % Tb-laattakehäsillat 9 % Tb-palkkisillat 6 % 4.2 Vuonna 24 valmistuneiden siltojen kustannukset Vuonna 24 valmistuneiden siltojen kokonaiskustannukset Tiepiiri Yhteensä U T KaS H SK KeS V O L Uusia siltoja yhteensä, kpl Siltoja joilla on kokonaiskustannus, kpl Siltoja joilla kokonaiskustannus puuttuu, kpl Kokonaiskustannus, euroa Alla olevassa taulukossa ovat 24 valmistuneista silloista mukana vain ne sillat, joille löytyy kokonaiskustannus. Varsinaisille silloille pitää lisäksi löytyä kokonaispinta-ala. Putkisilloille lasketaan keskimääräinen hinta siltaa kohden. Vuonna 24 valmistuneiden siltojen yksikkökustannukset joillekin siltatyyppiryhmille Lkm Kokonaiskustannus, euroa Pinta-ala, m 2 Kokonaiskustannus, euroa/yksikkö Yksikkö Teräsbetoniset laattasillat m 2 Jännitetyt teräsbetoniset palkkisillat m 2 Putkisillat, joilla on pinta-alatieto kpl Putkisillat, joilla ei ole pinta-alatietoa kpl Yhteensä

24 24 Sillat VUONNA 24 VALMISTUNEET SILLAT 4.3 Suurimmat vuonna 24 valmistuneet sillat Sillan pituuden mukaan Sillan numero Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Kokonaispituus [m] Tieosoite KaS-1161 Toijansalmen silta Taipalsaari Jännitetty betoninen jatkuva kotelopalkkisilta 263, T-2491 Wattkastin silta Korppoo Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 215, U-313 Muijalan risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 167, U-2179 Kvarnbackan silta Lapinjärvi Teräsbetoninen laattakehäsilta 141, T-2495 Petterinpellon risteyssilta Raisio Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 121,3 - - KaS-116 Pajarin ylikulkusilta Anjalankoski Teräsbetoninen jatkuva laattasilta 17, U-221 S Suutarin risteyssilta B Vantaa Teräsbetoninen jatkuva laattasilta 92, U-229 N Suutarin risteyssilta A Vantaa Teräsbetoninen jatkuva laattasilta 84, U-2211 Vaatturin risteyssilta Vantaa Teräsbetoninen jatkuva laattasilta 83,6 - - U-22 S Tammiston risteyssilta Vantaa Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 8, Sillan pisimmän jänteen mukaan Sillan numero Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Pisin jänne [m] Tieosoite KaS-1161 Toijansalmen silta Taipalsaari Jännitetty betoninen jatkuva kotelopalkkisilta 12, T-2491 Wattkastin silta Korppoo Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 76, V-188 Åköströmin kevyen liikenteen siltakokkola Teräksinen ristikkosilta, puukantinen 33, U-313 Muijalan risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 33, T-2495 Petterinpellon risteyssilta Raisio Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 32, - - KeS-1283 Kukonhiekan ylikulkukäytävä Saarijärvi Teräksinen ulokepalkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 31, T-2496 Marjamäen risteyssilta Raisio Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 3, U-22 S Tammiston risteyssilta Vantaa Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 29, U-2189 Gubbackan risteyssilta Vantaa Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 27, O-2924 Kivesjärven ylikulkusilta Paltamo Jännitetty betoninen jatkuva ulokepalkkisilta 26, Sillan kokonaispinta-alan mukaan Sillan numero Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Pinta-ala [m2] Tieosoite U-313 Muijalan risteyssilta Lohja Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta KaS-1161 Toijansalmen silta Taipalsaari Jännitetty betoninen jatkuva kotelopalkkisilta U-2179 Kvarnbackan silta Lapinjärvi Teräsbetoninen laattakehäsilta U-22 S Tammiston risteyssilta Vantaa Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta U-221 S Suutarin risteyssilta B Vantaa Teräsbetoninen jatkuva laattasilta T-2496 Marjamäen risteyssilta Raisio Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta U-2189 Gubbackan risteyssilta Vantaa Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta T-2491 Wattkastin silta Korppoo Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta U-224 N Emännän risteyssilta A Vantaa Teräsbetoninen jatkuva laattasilta U-225 S Emännän risteyssilta B Vantaa Teräsbetoninen jatkuva laattasilta

25 Sillat SILLASTON RAKENNE 5 SILLASTON RAKENNE 5.1 Siltojen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain Siltojen lukumäärä Valmistumis- Varsinaiset sillat Putkisillat Ei tietoa Sillat vuosi Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräs Kivi Puu Teräs Muu yhteensä Ei tietoa < Yhteensä, kpl Varsinaisten siltojen lukumäärien ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain Puu Kivi Teräs Jännitetty betoni T ä b t i Ei < tietoa

26 26 Sillat SILLASTON RAKENNE Putkisiltojen lukumäärien ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain Muu Teräs 1 Ei < tietoa Siltojen kokonaispinta-ala Valmistumis- Varsinaiset sillat Putkisillat Ei tietoa Pinta-ala vuosi Teräsbetoni Jännitetty betoni Teräs Kivi Puu Teräs Muu yhteensä Ei tietoa < Yhteensä, m

27 Sillat SILLASTON RAKENNE Varsinaisten siltojen kokonaispinta-alojen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain Puu Kivi Teräs Jännitetty betoni Teräsbetoni Ei < tietoa Putkisiltojen kokonaispinta-alojen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain Muu Teräs 5 Ei < tietoa

28 28 Sillat SILLASTON RAKENNE 5.2 Sillat tiepiireittäin kokoluokan ja putkisillat ikäluokan mukaan Varsinaisten siltojen lukumäärä pituusluokan ja putkisiltojen lukumäärä pituus-tyyppiluokan mukaan Tiepiiri Varsinaiset sillat Putkisillat Siltoja 2 m 2-6 m > 6 m Ei tietoa va 4 m va 4 m va > 4 m va > 4 m ei tietoa vesi kuiva vesi kuiva v/k yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, kpl Kaikkien siltojen lukumäärä kokoluokan mukaan Tiepiiri Kokoluokka Siltoja <= 2 m2 2-6 m2 > 6 m2 Ei tietoa yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, kpl Putkisiltojen lukumäärä ikä-tyyppiluokan mukaan Tiepiiri Putkisillat Yhteensä 15 v. > 15 v. (vesi) > 15 v. (kuiva) U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, kpl

29 Sillat SILLASTON RAKENNE 5.3 Sillat tiepiireittäin päärakennusmateriaalin mukaan Siltojen lukumäärä tiepiireittäin päärakennusmateriaalin mukaan Tiepiiri Päärakennusmateriaali Siltoja Teräsbetoni Jänn. bet. Teräs Kivi Puu Putkisilta, Putkisilta, Ei tietoa yhteensä Kansimateriaali Yht. Kansimat. Yht. teräs teräsbetoni Tb Teräs Puu Tb Puu U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, kpl Siltojen pinta-ala tiepiireittäin päärakennusmateriaalin mukaan Tiepiiri Päärakennusmateriaali Yhteensä Teräsbetoni Jänn. bet. Teräs Kivi Puu Putkisilta, Putkisilta, Ei tietoa m2 Kansimateriaali Yht. Kansimat. Yht. teräs teräsbet. Tb Teräs Puu Tb Puu U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, m Siltojen lukumäärän jakauma päärakennusmateriaaleittain Siltojen pinta-alan jakauma päärakennusmateriaaleittain Kivi 1,4 % Puu 4,6 % Teräs 18,3 % Kivi,7 % Puu 1,8 % Teräs 26,8 % Teräsbetoni 6,1 % Jännitetty betoni 19,6 % Teräsbetoni 59,6 % Jännitetty betoni 7,1 % 5.4 Suurimmat sillat Sillan pituuden mukaan Sillan Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Kokonais- Valmistumisvuosi Tieosoite numero pituus [m] V-1997 Raippaluodon silta Mustasaari Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 1 45, H-2281 Tähtiniemen silta Heinola Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 924, KeS-1193 Kärkisten silta Korpilahti Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 787, KaS-29 Saimaan silta (Puumalansalmen silta) Puumala Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 781, U-93 Lapinlahden silta Helsinki Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta, teräskantinen 598, KaS-753 Mansikkakosken silta Imatra Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta, teräsbetonikantinen 556, L-1574 Tervolan silta Tervola Säänkestävä teräksinen palkkisilta, teräsbetonikantinen 493, U-1271 Kirjavanjärven silta Vihti Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta 481, T-1885 Kaitaisten silta Taivassalo Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 477, U-118 Tattarisuon silta Helsinki Teräsbetoninen jatkuva laattasilta, puolielementtirakenteinen 47,

30 3 Sillat SILLASTON RAKENNE Sillan pisimmän jänteen mukaan Sillan Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Pisin jänne Valmistumisvuosi Tieosoite numero [m] V-1997 Raippaluodon silta Mustasaari Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 25, KeS-1193 Kärkisten silta Korpilahti Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 24, T-155 Kirjalansalmen silta Kaarina Teräksinen riippusilta, teräsbetonikantinen 22, H-2281 Tähtiniemen silta Heinola Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 165, L-1915 Saamen silta Sami saldi Utsjoki Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen 155, H-75 Sääksmäen silta Valkeakoski Teräksinen riippusilta, teräsbetonikantinen 155, KaS-29 Saimaan silta (Puumalansalmen silta) Puumala Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 14, KeS-666 Louhunsalmen silta Jyväskylä Teräksinen nivelpalkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen 14, KaS-2635 Kirkonvarkauden silta Mikkeli Teräksinen riippusilta, teräsbetonikantinen 138, T-1975 Norrströmmenin silta Nauvo Jännitetty betoninen jatkuva kotelopalkkisilta 135, Sillan kokonaispinta-alan mukaan Sillan numero Sillan nimi Kunta Siltatyyppi Pinta-ala [m2] Valmistumisvuosi Tieosoite H-2281 Tähtiniemen silta Heinola Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen U-118 Tattarisuon silta Helsinki Teräsbetoninen jatkuva laattasilta, puolielementtirakenteinen KaS-753 Mansikkakosken silta Imatra Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta, teräsbetonikantinen V-1997 Raippaluodon silta Mustasaari Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen U-93 Lapinlahden silta Helsinki Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta, teräskantinen KaS-29 Saimaan silta (Puumalansalmen silta) Puumala Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen KeS-1193 Kärkisten silta Korpilahti Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen L-19 Jätkänkynttiläsilta Rovaniemi Teräksinen vinoköysisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen SK-1713 Pekkalan silta Joensuu Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen L-1614 Tornion silta Tornio Säänkestävä teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen Suurimmat sillat pituuden mukaan [m] Raippaluodon silta Tähtiniemen silta Kärkisten silta Saimaan silta (Puumalansalmen silta) Lapinlahden silta Mansikkakosken silta Tervolan silta Kirjavanjärven silta Kaitaisten silta Tattarisuon silta Suurimmat sillat pisimmän jänteen mukaan [m] Raippaluodon silta Kärkisten silta Kirjalansalmen silta Tähtiniemen silta Saamen silta Sami saldi Sääksmäen silta Saimaan silta (Puumalansalmen silta) Louhunsalmen silta Kirkonvarkauden silta Norrströmmenin silta Suurimmat sillat kokonaispinta-alan mukaan [m 2 ] Tähtiniemen silta Tattarisuon silta Mansikkakosken silta Raippaluodon silta Lapinlahden silta Saimaan silta (Puumalansalmen silta) Kärkisten silta Jätkänkynttiläsilta Pekkalan silta Tornion silta

31 Sillat SILTOJEN KANTAVUUS 6 SILTOJEN KANTAVUUS 6.1 Siltojen suunnittelukuormat siltatyyppiryhmittäin Siltojen lukumäärä Siltatyyppiryhmä Luokit- Suunnittelukuorma Siltoja telematon Klk 9 t auto 12 t auto Maa 75 AII AI AkI,Ek2 LkI,Ek2 AI+teli AkI,Ek1 LkI,Ek1 Muu yhteensä Tb palkit ja palkkikehät Tb kotelopalkit Tb laatat ja laattakehät Muut tb sillat Jb palkit ja palkkikehät Jb kotelopalkit Jb laatat ja laattakehät Jb kaaret 1 1 Kiviset palkit 4 4 Kiviset holvit Puiset palkit Puiset liimapalkit Puiset ristikot ja ansaat Teräspalkit Teräksiset kotelopalkit Muut terässillat Teräksiset putket Ei tietoa Yhteensä, kpl Siltojen kokonaispinta-ala Siltatyyppiryhmä Luokit- Suunnittelukuorma Pinta-ala telematon Klk 9 t auto 12 t auto Maa 75 AII AI AkI,Ek2 LkI,Ek2 AI+teli AkI,Ek1 LkI,Ek1 Muu yhteensä Tb palkit ja palkkikehät Tb kotelopalkit Tb laatat ja laattakehät Muut tb sillat Jb palkit ja palkkikehät Jb kotelopalkit Jb laatat ja laattakehät Jb kaaret Kiviset palkit Kiviset holvit Puiset palkit Puiset liimapalkit Puiset ristikot ja ansaat Teräspalkit Teräksiset kotelopalkit Muut terässillat Teräksiset putket Ei tietoa Yhteensä, m Siltojen suunnittelukuormat tien toiminnallisen luokan mukaan Siltojen lukumäärä Toiminnallinen luokka Luokit- Suunnittelukuorma Siltoja telematon Klk 9 t auto 12 t auto Maa 75 AII AI AkI,Ek2 LkI,Ek2 AI+teli AkI,Ek1 LkI,Ek1 Muu yhteensä Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Kevyenliikenteen tie Muu luokka Ei tietoa Yhteensä, kpl