Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2009

Transkriptio

1 Sillat Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/29 gg

2

3 Sillat Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/29 Tiehallinto Helsinki 29

4 Kannen kuva: Sågbro Suurella Rantatiellä (Kuninkaantie, yhdystie 1131) Espoonkartanossa on Suomen vanhimpia säilyneitä siltoja ja on rakennettu Kivisen holvisillan vapaa-aukko on 2,7 metriä ja kokonaisleveys 6,9 metriä. Sillan alta virtaa Mankinjoki (Mankån), joka laskee Espoonlahteen. Toinen vähän pidempi kiviholvi Qvarnbro, joka on rakennettu , sijaitsee 5 metriä idempänä samalla tiellä ja lienee maan vanhin silta. Sågbro on Tiehallinnon museosilta. Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH 4713-v Helsinki 29 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Tiedonhallinta- ja tiestötietopalvelut TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Sillat Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto. Helsinki 29. Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/29, 77 s. + liitt. 2 s. ISSN , TIEH 4713-v. Asiasanat: sillat, siltarekisteri, siltojen kunto, sillantarkastus, siltojen kantavuus Aiheluokka: 35 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa esitetään tilastoja, jotka kuvaavat Tiehallinnon hallinnassa olevaa sillastoa. Tieyhtiö Ykköstie Oy:n hoidossa olevat valtatie 1:n sillat välillä Lohja Muurla ja Tieyhtiö Nelostie Oy:n hoidossa olevat valtatie 4:n sillat välillä Järvenpää Lahti ovat tilastoissa mukana. Tiehallinnon hallinnassa oli siltaa. Siltojen jälleenhankintaarvo on noin kuusi miljardia euroa ilman arvonlisäveroa. Sillanrakentaminen on ollut Suomessa varsin voimakasta 196-luvulta alkaen, jolloin siltoja rakennettiin niiden pinta-alan perusteella lähes kolminkertainen määrä edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Sillanrakentaminen jatkui Suomessa varsin vilkkaana 196-luvulta aina 199-luvun loppupuolelle saakka. Käytännön kokemusten perusteella silta tulee peruskorjausikään 3 4 vuoden iässä. 196-luvun sillat ovat siis tulleet peruskorjausikään, mutta korjauksia ei ole voitu rahoituksen niukkuuden vuoksi riittävässä määrin toteuttaa. Tämä on nähtävissä tämänkin julkaisun tilastoissa siltojen kunnon huononemisena. Siltojen peruskorjaustarve ja samoin tietysti myös rahoitustarve on noussut pysyvästi aikaisempaa suuremmaksi. Tähän on reagoitu vuonna 25 valmistuneen julkaisun Siltojen ylläpito Toimintalinjat mukaisesti. Siltojen ylläpidon ja korjauksen rahoitustaso on vähitellen nostettu tasolle, jolla kunnon heikkeneminen voidaan pysäyttää sekä korjaustoiminnan jälkeenjäämää voidaan ryhtyä poistamaan. Huonokuntoisten siltojen lukumäärän kasvu pysähtyi vuoden 26 aikana. Tiehallinnon sillaston kuntoa on seurattu noin viiden vuoden välein tehtävillä yleistarkastuksilla 197-luvulta lähtien. Vuodesta 199 lähtien tarkastustiedot on tallennettu Siltarekisteriin. Kaikki julkaisun tilastotiedot on kerätty Tiehallinnon Siltarekisteristä. Tiehallinnon sillaston rakennetta kuvattaessa on käytetty Siltarekisterin siltojen perustietoja ja palvelutasoa kuvattaessa niiden perustietoja lähinnä siltojen kantavuuden ja painorajoitusten osalta. Julkaisun viimeiseen kappaleeseen on kerätty siltojen korjaustietoja eli korjausten lukumääriä ja suoritteita. Korjaustiedot perustuvat tiepiirien Siltarekisteriin päivittämiin korjaustietoihin. Korjausten kustannustiedot ovat kuitenkin puutteelliset eivätkä anna oikeata kuvaa korjauksiin käytetyistä varoista.

6 Sillat Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto (Vägförvaltningens broar Brobeståndet, servicenivån och tillståndet i) Helsingfors 29. Vägförvaltningen, Centralförvaltningen. Vägförvaltningens interna publikationer 38/ s. + bilagor 2 s. ISSN , TIEH 4713-v. Nyckelord: broar, broregistret, broars tillstånd, broinspektion, broars bärighet Änmesklass: 35 SAMMANFATTNING Denna publikation innehåller statistik som beskriver Vägförvaltningens broar 1 januari 29. Broarna på avsnittet Lojo Muurla av riksväg 1 som sköts av Tieyhtiö Ykköstie Ab och på avsnittet Träskända Lahtis av riksväg 4 som sköts av Tieyhtiö Nelostie Ab finns med i statistiken. Vägförvaltningen förvaltade 1 januari broar. Broarnas återanskaffningsvärde är ungefär sex miljarder euro utan mervärdesskatt. Det har byggts många broar i Finland sedan 196-talet. Då byggde man broar trefaldigt jämfört med det föregående årtiondet om man mäter broarnas yta. Broar byggdes flitigt från 196-talet till slutet av 199-talet. Erfarenhetsmässigt vet man att en bro kräver grundlig reparation då den blivit 3 4 år gammal. Broarna som byggdes på 196-talet har nått den åldern men på grund av knapp finansiering har man inte kunnat utföra tillräckligt med reparationer. Det syns i denna statistik som en försämring av broarnas tillstånd. Behovet av grundliga renoveringar av broar har varaktigt stigit till en högre nivå än tidigare och naturligtvis också finansieringsbehovet. På detta har man reagerat enligt riktlinjerna i publikationen Siltojen ylläpito Toimintalinjat (Riktlinjer för underhåll och reparation av broar, endast på finska) som utkom 25. Finansieringen av broarnas underhåll och reparation har höjts till en nivå på vilken man kan stoppa försämringen av brobeståndets tillstånd och påbörja avlägsnandet av eftersläpningen inom reparationsverksamheten. Ökningen av antalet broar i dåligt tillstånd avstannade år 26. Vägförvaltningen har sedan 197-talet följt med broarnas tillstånd med inspektioner som utförs ungefär vart femte år. Från år 199 har inspektionsdata lagrats i Broregistret. All statistik i denna rapport baserar sig på data i Broregistret. Vid beskrivningen av brobeståndets sammansättning har man använt Broregistrets basdata och för beskrivningen av servicenivån data om broarnas bärighet och viktbegränsningar. I rapportens sista kapitel visas reparationsdata i form av reparationernas antal och reparationsinsatser. Siffrorna baserar sig på reparationsdata som vägdistrikten matat in i Broregistret. Dessa är dock bristfälliga och ger inte en riktig bild av reparationerna och medlen som använts till dem.

7 Sillat Tiehallinnon sillaston rakenne, palvelutaso ja kunto (Bridges of Finnish Road Administration , structure, service level and condition of the bridge stock) Helsinki 29. Finnish Road Administration, Central Administration. Finnra internal reports 38/ p. + app. 2 p. ISSN , TIEH 4713-v. SUMMARY This paper deals with statistics presenting the bridges of the Finnish Road Administration at the beginning of year 29. On Finnish Road Administration possessed bridges. The reconstruction price of these bridges is approximately 6 million euro. In Finland bridge building increased considerably beginning in the 196's, when bridges were built three times as much as in the 195's if the increase is measured with the area of the bridges. The bridges of the 196 s have now come to the age of their first reparation. Because of the lack of finance, necessary reparations have been postponed. This can be seen in these statistics as the condition of the bridges growing worse. The need for thorough repair of bridges and the corresponding funding has permanently risen to a higher level than previously. The Road Administration has reacted to this in accordance to the principles in the publication Siltojen ylläpito Toimintalinjat (Guiding Principles for Brigde Maintenance and Repair, only in Finnish) from 25. The financing of bridge maintenance and repair has been increased to a level where the deterioration of the bridge stock can be stopped and the backlog of the needs of thorough repair can start being addressed. The growth of the number of bridges in bad state stopped in 26. All bridges are inspected visually once every 5 years. The results of these inspections are stored in the Bridge Register. All statistics presented in this paper have been compiled from the Bridge Register of the Finnish Road Administration. Statistics presenting the maintenance and repair volume of the bridges of the Finnish Road Administration are also compiled from the Bridge Register. However, data on maintenance and repair is incomplete.

8

9 ESIPUHE Tiepiirit vastaavat oman alueensa siltatietojen oikeellisuudesta Silta rekisterissä. Julkaisussa esitettävien tilastojen raakadata on laadittu Siltarekisteritietojen perusteella konsulttityönä Morro Ky:ssä. Julkaisun on kirjoittanut ja saattanut painokuntoon Magnus Veijola Morro Ky:stä. Työtä on ohjannut ja valvonut Tiehallinnon keskushallinnossa Marja-Kaarina Söderqvist. Toivomme julkaisun käyttäjien toimittavan ehdotuksia ja kommentteja julkaisun edelleen kehittämiseksi, mieluiten sähköpostilla osoitteeseen: Helsingissä joulukuussa 29 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

10 Sisältö TIIVISTELMÄ 3 SAMMANFATTNING 4 SUMMARY 5 ESIPUHE 7 1 JOHDANTO 11 2 MÄÄRITELMIÄ 12 3 SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT Siltojen lukumäärät yleisillä teillä Sillat tiepiireittäin tien toiminnallisen luokan mukaan Varsinaiset sillat ja putkisillat käyttötarkoituksittain tien toiminnallisen luokan mukaan Sillat tiepiireittäin tien KVL-luokan mukaan Sillat siltatyypeittäin ja tiepiireittäin Siltojen rakentamiskustannukset Avattavat sillat Elementtirakenteiset sillat Museosillat 26 4 VUONNA 28 VALMISTUNEET SILLAT Vuonna 28 valmistuneet sillat tiepiireittäin ja siltatyypeittäin Vuonna 28 valmistuneiden siltojen kustannukset Suurimmat vuonna 28 valmistuneet sillat 29 5 SILLASTON RAKENNE Siltojen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain Yli 3-vuotiaiden siltojen ikäjakauma Sillat tiepiireittäin kokoluokan ja putkisillat ikäluokan mukaan Sillat tiepiireittäin päärakennusmateriaalin mukaan Sillat tien toiminnallisen luokan ja päärakennusmateriaalin mukaan Suurimmat sillat 38 6 SILTOJEN KANTAVUUS Siltojen suunnittelukuormat siltatyyppiryhmittäin Siltojen suunnittelukuormat tien toiminnallisen luokan mukaan Siltojen kantavuusluokat suunnittelukuormittain Siltojen kantavuusluokat siltatyyppiryhmittäin 43

11 Sillat Siltojen kantavuusluokat valmistumisvuoden mukaan 43 7 SILTOJEN TOIMINNALLISET PUUTTEET Painorajoitettujen siltojen lukumäärät Painorajoitettujen ja tehostetussa tarkkailussa olevien siltojen lukumäärät tiepiireittäin päärakennusmateriaalin mukaan Painorajoitettujen ja tehostetussa tarkkailussa olevien siltojen lukumäärät tiepiireittäin tien toiminnallisen luokan mukaan 45 8 SILTOJEN TARKASTUKSET Sillat tiepiireittäin edellisestä tarkastuksesta tai valmistumisesta kuluneen ajan mukaan Edellisestä tarkastuksesta tai valmistumisesta kuluneen keskimääräisen ajan kehitys tiepiireittäin Vuosittain tehdyt siltojen yleistarkastukset tiepiireittäin Yleistarkastukset vuonna 28 tiepiireittäin tarkastusorganisaation mukaan Vuonna 28 tehdyt sillantarkastukset tarkastustyypin mukaan Sillantarkastusten lukumäärän kehitys tarkastustyypin mukaan 49 9 SILTOJEN KUNTO Siltojen yhtenäinen kuntoluokka tiepiireittäin Siltojen yhtenäisen kuntoluokan kehitys Huonokuntoisten siltojen lukumäärän ja osuuden kehitys tiepiireittäin Siltojen kuntoluokka iän mukaan Siltojen kunto lasketun yleiskunnon perusteella Huonokuntoisimmat sillat lasketun yleiskunnon perusteella Huonokuntoisimmat varsinaiset sillat lasketun yleiskunnon perusteella Siltojen pinta-alalla painotetun lasketun yleiskunnon kehitys tiepiireittäin Vauriopistesumma tiepiireittäin Sillat, joilla on suurimmat vauriopistesummat Sillat, joilla on suurimmat korjaustarveindeksit Sillat tiepiireittäin VPS-luokan mukaan Vauriomäärät ja niiden kehitys 63 1 SILTOJEN KORJAAMINEN Sillankorjaustoimenpiteet vuonna Sillankorjaussuoritteet vuonna Korjaamalla vähennetyt vauriopisteet vuonna 28 tiepiireittäin päärakenneosan mukaan Vuonna 28 korjatut sillat tiepiireittäin Vuonna 28 korjattujen siltojen korjauskustannukset 75

12 1.6 Siltojen ikäjakauma korjaustilanteen mukaan 76 LIITTEET

13 Sillat JOHDANTO 1 JOHDANTO Tässä julkaisussa esitetään tilastoja, jotka kuvaavat Tiehallinnon hallinnassa olevaa sillastoa. Tieyhtiö Ykköstie Oy:n hoidossa olevat valtatie 1:n sillat välillä Lohja Muurla ja Tieyhtiö Nelostie Oy:n hoidossa olevat valtatie 4:n sillat välillä Järvenpää Lahti ovat tilastoissa mukana. Kaikki julkaisun tilastotiedot on kerätty Tiehallinnon Siltarekisteristä. Pääasiassa on käytetty vuodenvaihdetietokantaa , josta on osittain simuloitu myös vanhat vuodenvaihdetiedot trenditilastoihin. Tiehallinnon hallinnassa oli siltaa, joista varsinaisia siltoja oli ja putkisiltoja Tiehallinnon siltojen jälleenhankinta-arvo on noin kuusi miljardia euroa ilman arvonlisäveroa. Julkaisu on jaettu kolmeen kokonaisuuteen, joista ensimmäinen käsittelee Tiehallinnon sillaston rakennetta ja tämänhetkistä sillanrakentamista kuvaavia tilastoja, toinen palvelutasoa (kappaleet 6 ja 7) ja kolmas siltojen kuntoa sekä tarkastus- ja korjaustoimintaa. Tilastotaulukoissa esiintyy pyöristyksistä johtuvia summien epätäsmällisyyksiä, lähinnä siltojen pinta-alojen osalta. Kaikki pyöristykset on tehty vasta laskuoperaatioiden jälkeen, joten luvut eroavat korkeintaan,5 yksikköä oikeasta luvusta.

14 12 Sillat MÄÄRITELMIÄ 2 MÄÄRITELMIÄ Silta Silta on liikennettä välittävä rakenne, jonka vapaa-aukko on vähintään 2, m. Putkisilta Tien penkereen läpi johtava kevyttä liikennettä, maataloutta tai vesistöä palveleva kulkureitti. Putkisillan pääsiltatyyppi on joko teräsbetoninen putki, jännitetty betoninen putki, teräksinen putki, teräksinen holvi, säänkestävä teräksinen putki tai säänkestävä teräksinen holvi. Varsinainen silta Kaikki sillat, jotka eivät ole putkisiltoja. Maasilta Sillan ensisijainen käyttötarkoitus on muu kuin vesistösilta tai raittisilta. Vesistösilta Sillan ensisijainen käyttötarkoitus on vesistösilta (ajoneuvoliikenteen silta) tai raittisilta (kevyenliikenteen silta). Kevyen liikenteen silta Sillan ensisijainen käyttötarkoitus on ylikulkukäytävä (maasilta) tai raittisilta (vesistösilta). Käyttötarkoitus Jos sillalla on useita käyttötarkoituksia, käytetään ensisijaisena käyttötarkoituksena 'Käyttötarkoitus'-parametritaulun pienimmän parametrinumeron mukaista käyttötarkoitusta. Sillasto Tiehallinnon ja Nelostie Oy:n kunnossa pitämät sillat. Sillastoon eivät siten kuulu käytöstä poistetut sillat. Sillan valmistumisvuosi Siltarekisteriin kirjattu valmistumisvuosi tai päällysrakenteen uusimisvuosi. Sillan ikä Lasketaan valmistumisvuoden tai jos päällysrakenne on uusittu, niin sen perusteella. Painorajoitettu silta Silta on painorajoitettu, jos sillä on painorajoitusta osoittava liikennemerkki. Suunnittelukuorma Jos sillalla on useita suunnittelukuormia, käytetään vahvinta suunnittelukuormaa. Kantavuusluokka Jos sillalla on useita kantavuusluokkia, käytetään vahvimpaan suunnittelukuormaan liittyvää kantavuusluokkaa erillisen kantavuusluokkataulukon mukaan. Sillan pituus Sillan kokonaispituus Sillan pinta-ala Sillan kokonaispinta-ala Trenditilastot Trenditilastot ovat usean vuoden kehitystä kuvaavia tilastoja. Tilastot lasketaan viimeisimmästä vuodenvaihdekannasta (1.1.29). Kukin vuodenvaihdetilanne simuloidaan käyttämällä tilannepäivänä kyseistä vuodenvaihdetta ja laskemalla halutut asiat (esim. edellisestä tarkastuksesta kulunut aika) tästä tilannepäivästä taaksepäin.

15 Sillat MÄÄRITELMIÄ Laskentaperiaate: Poistamalla tilannepäivän (1.1.vvvv) jälkeen tulleet uudet sillat ja ottamalla mukaan ne, jotka on merkitty poistuneeksi tilannepäivän jälkeen, voidaan vuodenvaihdetietoa 'simuloida'. Näin saadaan trenditilastot pitemmältä ajanjaksolta (vuodesta 1991). Kunnossapitäjän vaihtumista ei kuitenkaan voida tietää. Mukaan tulevat ne sillat, jotka tällä hetkellä ovat Tiehallinnon tai Nelostie Oy:n kunnossapitämiä. Laskettu yleiskunto Tarkastajan eri päärakenneosille antamista kuntoarvioista painottamalla saatava, sillan kuntoa kuvaava tunnusluku. Huonokuntoinen silta Sillan huonokuntoisuus voidaan määritellä kolmen eri mittarin mukaan: 1) Yhtenäinen kuntoluokka Siltojen ylläpito toimintalinjat -ohjeen ( ) mukaan on erittäin huono (1) tai huono (2). 2) Laskettu yleiskunto on > 2,25 (uudenveroinen, erittäin huono 4). 3) Tarkastajan antama sillan yleiskuntoarvio on huono (3) tai erittäin huono (4). Korjaustarveindeksi (KTI) Sillan korjaustarvetta kuvaava tunnusluku, jota Hanketason Siltojenhallintajärjestelmässä eli Hanke-Sihassa käytetään valittaessa siltoja korjausohjelmiin. Vauriopistesumma (VPS) Sillan vaurioitumisen astetta ja määrää kuvaava luku, jota käytetään tiepiirien tulostavoitteen mittarina.

16 14 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3 SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.1 Siltojen lukumäärät yleisillä teillä Siltojen lukumäärän kehitys yleisillä teillä Päivämäärä Maanteillä Paikallisteillä Muilla teillä Siltoja yhteensä ) ) ) ) Maanteillä Paikallisteillä Muilla teillä Siltoja yhteensä 1) Polkutiet sisältyvät paikallisteihin vuodesta 1983 alkaen. 2) Putkisillat sisältyvät yleisiin teihin alkaen. 3) on lisätty ryhmä 'sillat muilla teillä' (sisältää kevyen liikenteen tiet, levähdysalueet). 4) alkaen 'Muilla teillä' sisältää rampeilla, kauttakulkuliikenteen kaduilla, polkuteillä ja rakenteilla olevilla teillä olevat sillat.

17 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.2 Sillat tiepiireittäin tien toiminnallisen luokan mukaan Varsinaisten siltojen lukumäärä Siltoja Tiepiiri Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, kpl Varsinaisten siltojen kokonaispinta-ala Pinta-ala Tiepiiri Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, m Varsinaisten siltojen pinta-alat tiepiireittäin U T KaS H SK KeS V O L Varsinaisten siltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tiepiireittäin Varsinaisten siltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tien toiminnallisen luokan mukaan O 11 % L 9 % U 21 % M uu tie 7 % V 7 % Yhdystie 26 % Valtatie 37 % KeS 5 % T 13 % SK 9 % H 16 % KaS 9 % Seututie 2 % Kantatie 1 %

18 16 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT Putkisiltojen lukumäärä Siltoja Tiepiiri Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, kpl Putkisiltojen kokonaispinta-ala Pinta-ala Tiepiiri Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, m Putkisiltojen kokonaispinta-alat tiepiireittäin U T KaS H SK KeS V O L Putkisiltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tiepiireittäin Putkisiltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tien toiminnallisen luokan mukaan V 1 % O 6 % L 7 % U 12 % T 11 % Yhdystie 4 % Muu tie 2 % Valtatie 27 % KeS 12 % KaS 1 % Kantatie 11 % SK 9 % H 23 % Seututie 2 %

19 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.3 Varsinaiset sillat ja putkisillat käyttötarkoituksittain tien toiminnallisen luokan mukaan Varsinaisten siltojen lukumäärä Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Siltoja yhteensä Vesistösilta Risteyssilta Ramppisilta Ylikulkusilta Alikulkukäytävä Ylikulkukäytävä Pehmeikkösilta 1 1 Muu maasilta Alikulkusilta Raittisilta Ei tietoa Yhteensä, kpl Putkisiltojen lukumäärä Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Putkisiltoja yhteensä Vesistösilta Risteyssilta Ramppisilta 3 3 Ylikulkusilta Alikulkukäytävä Ylikulkukäytävä 1 1 Pehmeikkösilta Muu maasilta Alikulkusilta Raittisilta Ei tietoa Yhteensä, kpl Varsinaisten siltojen kokonaispinta-ala Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Pinta-ala yhteensä Vesistösilta Risteyssilta Ramppisilta Ylikulkusilta Alikulkukäytävä Ylikulkukäytävä Pehmeikkösilta Muu maasilta Alikulkusilta Raittisilta Ei tietoa Yhteensä, m Putkisiltojen kokonaispinta-ala Käyttötarkoitus Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Muu tie Pinta-ala yhteensä Vesistösilta Risteyssilta Ramppisilta Ylikulkusilta Alikulkukäytävä Ylikulkukäytävä Pehmeikkösilta Muu maasilta Alikulkusilta Raittisilta Ei tietoa Yhteensä, m Varsinaisten siltojen lukumäärä käyttötarkoituksittain Putkisiltojen lukumäärä käyttötarkoituksittain Alikulkukäytävä 18 % Ylikulkukäytävä 1 % Ylikulkusilta 4 % Risteyssilta 14 % Raittisilta 2 % Muu 1 % Vesistösilta 6 % Alikulkukäytävä 29 % Raittisilta 2 % Muu 1 % Vesistösilta 67 % Varsinaisten siltojen pinta-ala käyttötarkoituksittain Putkisiltojen pinta-ala käyttötarkoituksittain Ylikulkukäytävä 1 % Alikulkukäytävä 1 % Raittisilta 1 % Muu 2 % Raittisilta 1 % Muu 1 % Ylikulkusilta 6 % Risteyssilta 29 % Vesistösilta 51 % Alikulkukäytävä 36 % Vesistösilta 6 %

20 18 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.4 Sillat tiepiireittäin tien KVL-luokan mukaan Siltojen lukumäärä KVL-luokka (ajoneuvoa vuorokaudessa) Siltoja Tiepiiri > < 35 Ei tiedossa yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, kpl Siltojen kokonaispinta-ala KVL-luokka (ajoneuvoa vuorokaudessa) Pinta-ala Tiepiiri > < 35 Ei tiedossa yhteensä U Uusimaa T Turku KaS Kaakkois-Suomi H Häme SK Savo-Karjala KeS Keski-Suomi V Vaasa O Oulu L Lappi Yhteensä, m Siltojen lukumäärien prosenttiosuudet tien KVL-luokan mukaan Siltojen pinta-alojen prosenttiosuudet tien KVL-luokan mukaan < 35 3 % Ei tiedossa 6 % > 6 21 % % < % % Ei tiedossa 7 % > 6 4 % % % % %

21 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.5 Sillat siltatyypeittäin ja tiepiireittäin Siltojen lukumäärä siltatyypeittäin ja tiepiireittäin Siltatyyppi Tiepiiri Siltoja U T KaS H SK KeS V O L yhteensä Teräsbetoninen laattasilta Teräsbetoninen jatkuva laattasilta Teräsbetoninen ulokelaattasilta Teräsbetoninen nivellaattasilta 1 1 Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta Teräsbetoninen ontelolaattasilta Teräsbetoninen jatkuva ontelolaattasilta Teräsbetoninen ulokeontelolaattasilta Teräsbetoninen jatkuva ulokeontelolaattasilta Teräsbetoninen palkkisilta Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta Teräsbetoninen ulokepalkkisilta Teräsbetoninen nivelpalkkisilta 3 3 Teräsbetoninen jatkuva ulokepalkkisilta Teräsbetoninen jatkuva ontelopalkkisilta Teräsbetoninen kotelopalkkisilta Teräsbetoninen jatkuva kotelopalkkisilta Teräsbetoninen ulokekotelopalkkisilta Teräsbetoninen laattakehäsilta Teräsbetoninen jatkuva laattakehäsilta Teräsbetoninen palkkikehäsilta Teräsbetoninen vinojalkainen laattakehäsilta Teräsbetoninen vinojalkainen palkkikehäsilta Teräsbetoninen rengaskehäsilta Teräsbetoninen rengasholvisilta Teräsbetoninen kaarisilta Teräsbetoninen seinämäkaarisilta Teräsbetoninen holvisilta Teräsbetoninen Langer-palkkisilta Teräsbetoninen ponttonisilta 1 1 Teräsbetoninen voimalaitospatosilta Teräsbetoninen vinoköysisilta 1 1 Teräksinen palkkisilta Teräksinen jatkuva palkkisilta Teräksinen ulokepalkkisilta Teräksinen nivelpalkkisilta Teräksinen jatkuva ulokepalkkisilta 1 1 Teräksinen jäykistetty palkkisilta 1 1 Teräksinen kotelopalkkisilta 1 1 Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta Teräksinen kaarisilta Teräksinen Langer-palkkisilta Teräksinen ristikkosilta Teräksinen tukiansassilta Teräksinen riippusilta Teräksinen vinoköysisilta Teräksinen kääntösilta Teräksinen läppäsilta Teräksinen kiinteä kalustosilta Teräksinen riippuansassilta 1 1 Puinen palkkisilta Puinen jatkuva palkkisilta Puinen levypalkkisilta 1 1 Puinen jäykistetty palkkisilta 1 1 Puinen liimattu palkkisilta Puinen jatkuva liimattu palkkisilta Puinen liimattu ulokepalkkisilta Puinen liimattu nivelpalkkisilta 1 1 Puinen liimattu jäykistetty palkkisilta Puinen kaarisilta Puinen tukiansassilta Puinen riippuansassilta 2 2 Puinen liimattu riippuansassilta Kivinen palkkisilta Kivinen holvisilta

22 2 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT Siltojen lukumäärä siltatyypeittäin ja tiepiireittäin Siltatyyppi Tiepiiri Siltoja U T KaS H SK KeS V O L yhteensä Jännitetty betoninen laattasilta Jännitetty betoninen jatkuva laattasilta Jännitetty betoninen ulokelaattasilta Jännitetty betoninen jatkuva ulokelaattasilta 1 1 Jännitetty betoninen ontelolaattasilta Jännitetty betoninen jatkuva ontelolaattasilta Jännitetty betoninen jatkuva ulokeontelolaattasilta 1 1 Jännitetty betoninen palkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta Jännitetty betoninen ulokepalkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva ulokepalkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva ontelopalkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva ulokeontelopalkkisilta 1 1 Jännitetty betoninen kotelopalkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva kotelopalkkisilta Jännitetty betoninen ulokekotelopalkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva ulokekotelopalkkisilta Jännitetty betoninen laattakehäsilta 1 1 Jännitetty betoninen palkkikehäsilta 1 1 Jännitetty betoninen vinojalkainen palkkikehäsilta 1 1 Jännitetty betoninen kaarisilta 1 1 Säänkestävä teräksinen palkkisilta Säänkestävä teräksinen jatkuva palkkisilta Säänkestävä teräksinen ulokepalkkisilta Putkisillat Yhteensä, kpl Siltojen lukumäärä siltatyypeittäin Putkisillat 21 % Säänkestävät terässillat 1 % Tb-laattasillat 38 % Jännitetyt betonisillat 8 % Kivisillat 1 % Puusillat 4 % Terässillat 5 % Muut Tb-sillat 6 % Tblaattakehäsillat 12 % Tb-palkkisillat 4 %

23 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT Siltojen kokonaispinta-ala siltatyypeittäin ja tiepiireittäin Siltatyyppi Tiepiiri Pinta-ala U T KaS H SK KeS V O L yhteensä Teräsbetoninen laattasilta Teräsbetoninen jatkuva laattasilta Teräsbetoninen ulokelaattasilta Teräsbetoninen nivellaattasilta Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta Teräsbetoninen ontelolaattasilta Teräsbetoninen jatkuva ontelolaattasilta Teräsbetoninen ulokeontelolaattasilta Teräsbetoninen jatkuva ulokeontelolaattasilta Teräsbetoninen palkkisilta Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta Teräsbetoninen ulokepalkkisilta Teräsbetoninen nivelpalkkisilta Teräsbetoninen jatkuva ulokepalkkisilta Teräsbetoninen jatkuva ontelopalkkisilta Teräsbetoninen kotelopalkkisilta Teräsbetoninen jatkuva kotelopalkkisilta Teräsbetoninen ulokekotelopalkkisilta Teräsbetoninen laattakehäsilta Teräsbetoninen jatkuva laattakehäsilta Teräsbetoninen palkkikehäsilta Teräsbetoninen vinojalkainen laattakehäsilta Teräsbetoninen vinojalkainen palkkikehäsilta Teräsbetoninen rengaskehäsilta Teräsbetoninen rengasholvisilta Teräsbetoninen kaarisilta Teräsbetoninen seinämäkaarisilta Teräsbetoninen holvisilta Teräsbetoninen Langer-palkkisilta Teräsbetoninen ponttonisilta Teräsbetoninen voimalaitospatosilta Teräsbetoninen vinoköysisilta Teräksinen palkkisilta Teräksinen jatkuva palkkisilta Teräksinen ulokepalkkisilta Teräksinen nivelpalkkisilta Teräksinen jatkuva ulokepalkkisilta Teräksinen jäykistetty palkkisilta Teräksinen kotelopalkkisilta Teräksinen jatkuva kotelopalkkisilta Teräksinen kaarisilta Teräksinen Langer-palkkisilta Teräksinen ristikkosilta Teräksinen tukiansassilta Teräksinen riippusilta Teräksinen vinoköysisilta Teräksinen kääntösilta Teräksinen läppäsilta Teräksinen kiinteä kalustosilta Teräksinen riippuansassilta Puinen palkkisilta Puinen jatkuva palkkisilta Puinen levypalkkisilta Puinen jäykistetty palkkisilta Puinen liimattu palkkisilta Puinen jatkuva liimattu palkkisilta Puinen liimattu ulokepalkkisilta Puinen liimattu nivelpalkkisilta Puinen liimattu jäykistetty palkkisilta Puinen kaarisilta Puinen tukiansassilta Puinen riippuansassilta Puinen liimattu riippuansassilta Kivinen palkkisilta Kivinen holvisilta

24 22 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT Siltojen kokonaispinta-ala siltatyypeittäin ja tiepiireittäin Siltatyyppi Tiepiiri Pinta-ala U T KaS H SK KeS V O L yhteensä Jännitetty betoninen laattasilta Jännitetty betoninen jatkuva laattasilta Jännitetty betoninen ulokelaattasilta Jännitetty betoninen jatkuva ulokelaattasilta Jännitetty betoninen ontelolaattasilta Jännitetty betoninen jatkuva ontelolaattasilta Jännitetty betoninen jatkuva ulokeontelolaattasilta Jännitetty betoninen palkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta Jännitetty betoninen ulokepalkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva ulokepalkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva ontelopalkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva ulokeontelopalkkisilta Jännitetty betoninen kotelopalkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva kotelopalkkisilta Jännitetty betoninen ulokekotelopalkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva ulokekotelopalkkisilta Jännitetty betoninen laattakehäsilta Jännitetty betoninen palkkikehäsilta Jännitetty betoninen vinojalkainen palkkikehäsilta Jännitetty betoninen kaarisilta Säänkestävä teräksinen palkkisilta Säänkestävä teräksinen jatkuva palkkisilta Säänkestävä teräksinen ulokepalkkisilta Putkisillat Yhteensä, m Siltojen kokonaispinta-ala siltatyypeittäin Säänkestävät terässillat 1 % Putkisillat 4 % Jännitetyt betonisillat 22 % Tb-laattasillat 37 % Kivisillat 1 % Puusillat 2 % Terässillat 13 % Muut Tb-sillat 3 % Tblaattakehäsillat 1 % Tb-palkkisillat 7 %

25 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.6 Siltojen rakentamiskustannukset Merkittävä osa rakentamiskustannuksista on kirjaamatta Siltarekisteriin. Vuosina valmistuneista silloista vuosikohtaisesti 67 prosentilla on joko kokonais- tai rakennuskustannustieto olemassa. Tässä käytetään sillan kokonaiskustannusta tai, mikäli kokonaiskustannustietoa ei ole, rakennuskustannusta. Kustannukset on korjattu rakennuskustannusindeksillä. kpl 45 Vuosina valmistuneiden siltojen lukumäärät ja indeksikorjatut rakentamiskustannukset euroa Valmistuneet sillat Vuosina valmistuneiden siltojen kokonaispinta-alat ja indeksikorjatut rakentamiskustannukset m2 14 euroa Valmistuneet sillat Rakentamiskustannus Rakentamiskustannus

26 24 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.7 Avattavat sillat Avattavat sillat , yhteensä 23 kappaletta Sillan nro Sillan nimi Sijaintikunta Valmistu- Siltatyyppi Pinta-ala Tieosoite misvuosi U-1151 Pohjanlahden läntisen salmen silta Raasepori 1972 Teräksinen jatkuva palkkisilta, teräsbetonikantinen T-88 Strömman kääntösilta Salo 1897 Teräksinen kääntösilta, puukantinen T-169 Strömman läppäsilta Kemiönsaari 1968 Teräksinen läppäsilta, teräskantinen T-665 Reposaaren silta Pori 1956 Teräksinen läppäsilta, teräskantinen T-151 Lillholmenin silta Länsi-Turunmaa 1982 Teräsbetoninen ponttonisilta KaS-725 Mustolan silta Lappeenranta 1967 Teräksinen läppäsilta, teräsbetonikantinen KaS-2368 Varistaipaleen kanavan kääntösilta Heinävesi 22 Teräksinen kääntösilta, teräskantinen KaS-2461 Virtasalmen silta Savonlinna 1983 Teräksinen läppäsilta, teräskantinen KaS-2637 Vihtakannan silta Savonlinna 1968 Teräksinen kääntösilta, teräskantinen KaS-2881 Kyrönsalmen silta Savonlinna 2 Teräksinen läppäsilta, teräskantinen H-1179 Vääksyn kanavan silta Asikkala 1975 Teräksinen läppäsilta, teräskantinen H-1214 Muroleen kanavan kääntösilta Ruovesi 1977 Teräksinen kääntösilta, puukantinen H-1328 Visuveden silta Ruovesi 198 Teräksinen kääntösilta, teräskantinen H-1517 Kellosalmen silta Padasjoki 1986 Teräksinen palkkisilta, teräsbetonikantinen, liittorakenteinen SK-2 Taipaleen kanavan läppäsilta I Varkaus 1967 Teräksinen läppäsilta, teräskantinen SK-163 W Päivärannan läppäsilta Kuopio 1965 Teräksinen läppäsilta, teräskantinen SK-25 E Päivärannan läppäsilta Kuopio 1966 Teräksinen läppäsilta, teräskantinen SK-169 Jännevirran silta Siilinjärvi 1995 Teräksinen kääntösilta, teräskantinen SK-234 Itikan silta Iisalmi 1996 Teräksinen Langer-palkkisilta, teräsbetonikantinen SK-288 Nerkoon kanavan silta Lapinlahti 1983 Teräksinen kääntösilta, puukantinen SK-1148 Uimasalmen silta Joensuu 1972 Teräksinen palkkisilta, teräsbetonikantinen SK-1219 Kaltimonkosken silta Joensuu 1962 Teräsbetoninen jatkuva kotelopalkkisilta SK-163 Kuurnan kanavan läppäsilta Kontiolahti 1971 Teräksinen läppäsilta, teräskantinen Yhteensä m 2 Avattavien siltojen lukumäärä tiepiireittäin , yhteensä 23 kpl U T KaS H SK KeS V O L 3.8 Elementtirakenteiset sillat Elementtirakenteisten siltojen lukumäärä Siltatyyppi Tiepiiri Siltoja U T KaS H SK KeS V O L yhteensä Teräsbetoninen laattasilta, elementtirakenteinen Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta, elementtirakenteinen 1 1 Teräsbetoninen ontelolaattasilta, elementtirakenteinen Teräsbetoninen palkkisilta, elementtirakenteinen Teräsbetoninen laattakehäsilta, elementtirakenteinen Teräsbetoninen palkkikehäsilta, elementtirakenteinen 6 6 Teräsbetoninen rengasholvisilta, elementtirakenteinen Teräsbetoninen kaarisilta, elementtirakenteinen 1 1 Teräsbetoninen holvisilta, elementtirakenteinen Jännitetty betoninen laattasilta, elementtirakenteinen Jännitetty betoninen palkkisilta, elementtirakenteinen Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta, elementtirakenteinen Yhteensä, kpl

27 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT Elementtirakenteisten siltojen kokonaispinta-ala Siltatyyppi Tiepiiri Pinta-ala U T KaS H SK KeS V O L yhteensä Teräsbetoninen laattasilta, elementtirakenteinen Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta, elementtirakenteinen Teräsbetoninen ontelolaattasilta, elementtirakenteinen Teräsbetoninen palkkisilta, elementtirakenteinen Teräsbetoninen laattakehäsilta, elementtirakenteinen Teräsbetoninen palkkikehäsilta, elementtirakenteinen Teräsbetoninen rengasholvisilta, elementtirakenteinen Teräsbetoninen kaarisilta, elementtirakenteinen Teräsbetoninen holvisilta, elementtirakenteinen Jännitetty betoninen laattasilta, elementtirakenteinen Jännitetty betoninen palkkisilta, elementtirakenteinen Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta, elementtirakenteinen Yhteensä, m Elementtirakenteisten siltojen lukumäärä tiepiireittäin U T KaS H SK KeS V O L Elementtirakenteisten siltojen kokonaispinta-ala tiepiireittäin U T KaS H SK KeS V O L

28 26 Sillat SILTOJEN LUKUMÄÄRÄT 3.9 Museosillat Museosillat , yhteensä 42 kappaletta Sillan nro Sillan nimi Sijaintikunta Valmistu- Siltatyyppi Pinta-ala Tieosoite Kunnossamisvuosi pitäjä U-127 Espoon kartanon silta no II (Sågbro) Espoo 1777 Kivinen holvisilta Tiehallinto U-669 Vårnäsin silta Kirkkonummi 1948 Puinen palkkisilta Tiehallinto U-11 Myllysilta ( Voimalaitoksen silta ) Nurmijärvi 1966 Puinen tukiansassilta Tiehallinto T-88 Strömman kääntösilta Salo 1897 Teräksinen kääntösilta, puukantinen Tiehallinto T-115 Halikon vanha silta Salo 1864 Puinen tukiansassilta Tiehallinto T-754 Tulkkilan silta (Kokemäenjoen silta) Kokemäki 1918 Teräsbetoninen kaarisilta Tiehallinto T-838 Lankosken vanha silta Merikarvia 1892 Kivinen holvisilta Tiehallinto T-193 Muntin silta Taivassalo 185 Kivinen holvisilta Muu T-1931 Lapijoen silta Eurajoki 1883 Kivinen holvisilta Tiehallinto KaS-18 Salmen silta Hamina 194 Kivinen holvisilta Kunta KaS-91 Keskikosken silta I Kouvola 1954 Teräksinen kaarisilta, teräsbetonikantinen Tiehallinto KaS-236 Korian silta (Vanha) Kouvola 187 Teräksinen ristikkosilta, puukantinen Tiehallinto KaS-973 Savukosken silta Pyhtää 1927 Teräsbetoninen kaarisilta Tiehallinto KaS-282 Virransalmen silta (Vanha) Mäntyharju 1937 Teräksinen ristikkosilta, puukantinen Tiehallinto KaS-2853 Enonkosken silta (Vanha) Enonkoski 194 Kivinen holvisilta Tiehallinto H-31 Mierolan vanha silta Hämeenlinna 192 Teräsbetoninen holvisilta Kunta H-389 Aunessilta Tampere 1899 Kivinen holvisilta Tiehallinto H-421 Alvettulan vanha silta Pälkäne 1916 Teräsbetoninen kaarisilta Kunta H-2132 Tönnön silta Orimattila 1911 Teräsbetoninen kaarisilta Kunta H-3256 Markkulan silta Kihniö 1959 Puinen riippuansassilta Tiehallinto SK-88 Sulasalmen silta Rautalampi 1931 Teräksinen palkkisilta, puukantinen Tiehallinto SK-795 Männikön silta Sonkajärvi 1926 Teräsbetoninen ulokepalkkisilta Tiehallinto SK-1136 Vornan silta Lieksa 1979 Puinen liimattu palkkisilta Tiehallinto SK-1187 Haarajoen museosilta Tuupovaara 1927 Teräsbetoninen ulokepalkkisilta Tiehallinto KeS-14 Viherin silta Joutsa 19 Puinen tukiansassilta Kunta KeS-448 Heinäjoen silta Pihtipudas 1924 Kivinen holvisilta Tiehallinto V-258 Mattilan museosilta Kauhava 1921 Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta Tiehallinto V-329 Närpes nybro Närpiö 1842 Kivinen holvisilta Kunta V-638 Harrströmin kevyen liikenteen kivisilta Korsnäs 1898 Kivinen palkkisilta Tiehallinto V-845 Toby stenbro Mustasaari 1781 Kivinen holvisilta Tiehallinto V-1782 Perttilän riippusilta Isokyrö 199 Teräksinen riippusilta, puukantinen Kunta O-38 Pattijoen museosilta Raahe 1897 Kivinen holvisilta Kunta O-639 Ponkilan silta Muhos 1931 Teräksinen riippusilta, puukantinen Kunta O-215 Möykkysenjoen silta Ristijärvi 1925 Kivinen holvisilta Tiehallinto O-2153 Matarapuron silta Ristijärvi 1925 Kivinen holvisilta Tiehallinto O-2193 Tonkopuron silta Ristijärvi 1935 Kivinen holvisilta Tiehallinto O-224 Tervasalmen silta Kuhmo 1935 Teräsbetoninen holvisilta Tiehallinto O-375 Etelänkylän isosilta Pyhäjoki 1837 Puinen tukiansassilta Tiehallinto O-3289 Kaivosojan silta Kärsämäki 1937 Kivinen holvisilta Tiehallinto O-3428 Savisilta Ylivieska 1912 Teräsbetoninen ulokepalkkisilta - - Kunta L-228 Ahdaskurun silta Enontekiö 1943 Kivinen holvisilta Tiehallinto L-46 Saarenputaan Vaskurin raittisilta Rovaniemi 1925 Teräsbetoninen holvisilta Tiehallinto Yhteensä m 2 Museosiltojen lukumäärä tiepiireittäin yhteensä 42 kpl U T KaS H SK KeS V O L

29 Sillat VUONNA 28 VALMISTUNEET SILLAT 4 VUONNA 28 VALMISTUNEET SILLAT 4.1 Vuonna 28 valmistuneet sillat tiepiireittäin ja siltatyypeittäin Vuonna 28 valmistui 227 uutta siltaa ja 14 päällysrakennetta uusittiin. Uusitut päällysrakenteet ovat mukana alla olevissa tilastoissa. Tiehallinnon siltojen lukumäärän nettokasvu oli 134 siltaa. Siltojen lukumäärä Siltatyyppi Tiepiiri Siltoja U T KaS H SK KeS V O L yhteensä Teräsbetoninen laattasilta Teräsbetoninen jatkuva laattasilta Teräsbetoninen ulokelaattasilta Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta Teräsbetoninen palkkisilta 3 3 Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta 1 1 Teräsbetoninen ulokepalkkisilta 1 1 Teräsbetoninen jatkuva ulokepalkkisilta 1 1 Teräsbetoninen laattakehäsilta Teräsbetoninen vinojalkainen laattakehäsilta Teräsbetoninen rengaskehäsilta 2 2 Teräsbetoninen holvisilta 1 1 Teräksinen palkkisilta Teräksinen jatkuva palkkisilta Teräksinen kiinteä kalustosilta Puinen liimattu palkkisilta Puinen jatkuva liimattu palkkisilta 1 1 Jännitetty betoninen ulokelaattasilta 1 1 Jännitetty betoninen palkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta Jännitetty betoninen ulokepalkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva ulokepalkkisilta Putkisillat Yhteensä, kpl Siltojen kokonaispinta-ala Siltatyyppi Tiepiiri Pinta-ala U T KaS H SK KeS V O L yhteensä Teräsbetoninen laattasilta Teräsbetoninen jatkuva laattasilta Teräsbetoninen ulokelaattasilta Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta Teräsbetoninen palkkisilta Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta Teräsbetoninen ulokepalkkisilta 7 7 Teräsbetoninen jatkuva ulokepalkkisilta Teräsbetoninen laattakehäsilta Teräsbetoninen vinojalkainen laattakehäsilta Teräsbetoninen rengaskehäsilta Teräsbetoninen holvisilta Teräksinen palkkisilta Teräksinen jatkuva palkkisilta Teräksinen kiinteä kalustosilta Puinen liimattu palkkisilta Puinen jatkuva liimattu palkkisilta Jännitetty betoninen ulokelaattasilta Jännitetty betoninen palkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta Jännitetty betoninen ulokepalkkisilta Jännitetty betoninen jatkuva ulokepalkkisilta Putkisillat Yhteensä, m