Hailuodon kunta Kotouttamisohjelma Voimaantulo..2017 Hyväksytty kunnanvaltuustossa..2017
KOTOUTTAMISOHJELMA 3 Sisällys Johdanto... 5 1 Kotouttamisohjelma... 5 1.1 Keskeiset käsitteet... 5 1.2 Sovellettava lainsäädäntö... 6 2 Hailuodon kotouttamisohjelman lähtökohdat ja tavoitteet... 7 2.1 Hailuodon kuntastrategia... 7 2.2 Hailuodon kotouttamisohjelman tavoitteet... 7 3 Maahanmuuttajien alkukartoitus ja kotouttamissuunnitelma... 8 4 Sivistyspalvelut... 8 4.1 Varhaiskasvatus ja esiopetus... 8 4.2 Peruskoulu... 9 4.3 Nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut... 9 5 Perusturvapalvelut... 10 5.1 Terveyspalvelut... 10 5.2 Sosiaalipalvelut... 10 5.3 Vanhuspalvelut... 11 6 Asumispalvelut... 11 7 Kehittämiskohteet... 11 8 Seuranta ja tarkistus... 12
4 KOTOUTTAMISOHJELMA
KOTOUTTAMISOHJELMA 5 Johdanto 1.9.2011 voimaan tullut laki kotouttamisen edistämisestä velvoittaa kuntaa laatimaan kotouttamisohjelman. Kotouttamisohjelma on keskeisin kunnan maahanmuuttoa ja pakolaisuutta käsittelevä asiakirja. Kotouttamisohjelmassa on oltava kunnan osalta selkeät tavoitteet ja toimenpiteet maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Kotouttamisohjelma voi myös osaltaan edistää kunnan monikulttuurisuutta ja etnistä tasa-arvoa. Voimassaoleva kotouttamisohjelma on myös ehtona valtion kunnalle korvaamille turvapaikanhakijoiden tuomille kustannuksille kolmen vuoden ajalta. Maahanmuuttajat ovat ihmisryhmänä heterogeeninen. Maahanmuuttoon liittyviä keskeisiä käsitteitä avataan seuraavissa luvuissa. Maahanmuuttajat tulevat hyvin erilaisista taustoista ja heillä on erilaisia valmiuksia kotoutua. Myös tuentarpeet ja niiden määrä vaihtelee runsaasti. Samoin myös maahanmuuton syy vaihtelee runsaasti. Maahanmuutto voi olla luonteeltaan niin työperäistä, perhesuhteiden perusteella tai pakolaisuuteen liittyvää. 1 Kotouttamisohjelma 1.1 Keskeiset käsitteet Kotouttamisohjelmassa käytetyt keskeiset käsitteet määritellään ulkomaalaislaissa 301/2004, laissa kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, sekä valtion kotouttamisohjelmassa (VALKO). Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jolla kuvataan kaikkia eri perusteilla maasta toiseen muuttavia henkilöitä. Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen muuttanut henkilöä, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrannollista lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti. Maahanmuuttaja-käsite voidaan myös jakaa eri alakategorioihin, jota määrittelevät minkä tyyppinen maahanmuuttaja henkilö on. Toisen polven maahanmuuttaja tarkoittaa maahanmuuttajan lasta, joka on syntynyt Suomessa. Pakolainen on ulkomaalainen henkilö, joka on paennut kotimaastaan, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan kansallisuutensa, etnisen taustansa, rotunsa, uskontonsa, poliittisen näkemyksensä tai tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisensa vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR (United Nations High Commissioner for Refugees) toteaa olevan pakolainen tai joka saa jostain valtiosta turvapaikan. Kiintiöpakolainen on henkilö jolle myönnetään maahantulolupa Suomen valtion talousarviossa vahvistetussa pakolaiskiintiössä. UNHCR on myöntänyt henkilölle pakolaisstatuksen ennen maahan tuloa. Turvapaikanhakija on henkilö joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta toisesta maasta. Turvapaikanhakija ei ole pakolainen. Mikäli henkilölle myönnetään turvapaikka, tulee hänestä pakolainen.
6 KOTOUTTAMISOHJELMA Turvapaikkamenettelyssä tutkitaan ja ratkaistaan myös mahdollisuus saada oleskelulupa muulla perusteella. Ulkomaalainen on henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Kotoutuminen tarkoittaa maahanmuuttajan ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on tuottaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä samalla mahdollistaa oman kielen ja kulttuurin ylläpitämisen. Kotouttaminen tarkoittaa kotoutumisen monialaista tukemista ja edistämistä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden palveluilla ja toimenpiteillä. 1.2 Sovellettava lainsäädäntö Kotoutumisen edistämisestä annetun lain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista sekä maahanmuuttajien mahdollisuutta osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Lain tarkoituksena on myös edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä. (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 1 ). Kotouttamislain 29 mukaan kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten tavoitteena kotouttamisen edistämiseksi on tukea paikallista ja seudullista kansainvälisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tavoitteena on myös edistää eri väestöryhmien välistä myönteistä vuorovaikutusta sekä maahanmuuttaja ryhmien osallisuutta. Tarkoituksena on myös tukea mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen. Kunnan on otettava huomioon maahanmuuttajien tarpeet ja kotoutumisen edistäminen yleisessä suunnittelussa, toiminnassa ja seurannassa. Kotouttamislain 30 määritellään kunnalle vastuut maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnalla on myös velvollisuus huolehtia siitä, että kunnan palvelut soveltuvat maahanmuuttajille. Laissa kotoutumisen edistämisestä tarkoitetut palvelut ja toimenpiteet on myös järjestettävä laajuudeltaan ja sisällöltään sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunta huolehtii kotouttamisen edistämiseen liittyen henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotouttamisohjelma, jonka tarkoituksena on edistää kotoutumista sekä vahvistaa monialaista yhteistyötä. Kotouttamisohjelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkastetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Kotouttamisohjelman laadintaan on kunnan aloitteesta osallistuttava oman toimialansa osalta elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja muut kunnan alueella toimivat viranomaiset. Edellä mainitut viranomaiset myös osallistuvat oman toimialansa osalta kotouttamisohjelman toteutukseen sekä toimeenpanon seurantaan. Myös paikalliset kolmannen sektorin toimijat voivat tarvittavassa laajuudessa osallistua kotouttamisohjelman laadintaan, toteutukseen ja seurantaan. (Laki kotoutumisen edistämisestä, 32 ). Kunnan laatima kotouttamisohjelma on otettava huomioon kunnan talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa (Kuntalaki 410/2015, 110 ). Kotouttamisohjelmaa myös ohjaa osaltaan Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 5. Laissa on viranomaisia koskeva velvoite arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan, sekä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Yhdenvertaisuuden edistämiseen tähtäävien
KOTOUTTAMISOHJELMA 7 toimenpiteiden on oltava toimintaympäristön, voimavarat ja muut olosuhteet huomioiden tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeassa suhteessa. Yhdenvertaisuuslaki myös velvoittaa viranomaista suunnitelmallisuuteen edellä mainitun velvoitteensa toteuttamisessa. Viranomaisella on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämisestä. 2 Hailuodon kotouttamisohjelman lähtökohdat ja tavoitteet 2.1 Hailuodon kuntastrategia Hailuodon kunta on ympäristönä hyvin erityinen. Hailuoto on Perämeren suurin saari ja vakituisia asukkaita on noin tuhat. Hailuodon ja mantereen välillä toimii lauttayhteys. Hailuodon kuntastrategiassa saariston erityisyys nähdään mahdollisuutena ja tavoitteena on lisätä Hailuodon tunnettavuutta luokseen kutsuvana loistokuntana. Hailuodon kuntastrategiassa yhtenä tavoitteena on asukasmäärän hallittu lisääminen. Hailuodon kunnan väkiluku oli helmikuussa 2017 988 vakituista asukasta, ja tavoitteena on lisätä asukasmäärää 1150 asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kunnan väestöstä oli ulkomaan kansalaisia 31.12.2016 0,9 % (Sotka- Net). Maahanmuutto voi osaltaan lisätä Hailuodon asukasmäärää. Maahanmuutolla voidaan myös osaltaan vaikuttaa Hailuodon ikärakenteeseen. Hailuodon kuntastrategiassa yhtenä mahdollisena riskinä onkin esitetty väestön ikärakenteen vinoutuminen ja nuorten poismuutto. Hailuodon kuntastrategian yhtenä osana nostetaan myös esiin elinkeinoelämän mahdollisuuksien tukeminen. Yrittäjyys ja elinkeino nähdään tärkeänä osana kunnan menestymistä. Ennakkoluuloton suhtautuminen elinkeinoihin ja niiden mahdollisuuksiin vahvistaa osaltaan työllisyyttä ja väestön kasvua Hailuodossa. Työikäiset maahanmuuttajat nähdään elinkeinoelämän kannalta mahdollisuutena Hailuodossa. 2.2 Hailuodon kotouttamisohjelman tavoitteet Kotouttamisohjelman tavoitteena on tukea maahanmuuttajien kotoutumista Hailuodossa. Kotouttamisohjelman tavoitteena on järjestää palvelut siten, että ne ovat maahanmuuttajille sopivat. Kotouttamisen tavoitteena on mahdollistaa ja tukea maahanmuuttajaa hankkimaan tarvittavat taidot yhteiskuntaan ja työelämään integroitumisessa. Tavoitteena on myös tukea paikallista yhteisöllisyyttä ja maahanmuuttajien kuulumista siihen. Kunnan tavoitteena on osaltaan edistää suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa Hailuodossa. Suvaitsevaisuuden ja asenneilmaston kehittäminen nähdäänkin jatkuvana haasteena, johon voidaan vaikuttaa esimerkiksi koulutuksella ja tiedottamisella.
8 KOTOUTTAMISOHJELMA 3 Maahanmuuttajien alkukartoitus ja kotouttamissuunnitelma Laki kotouttamisen edistämisestä 9 ja 10 sekä Valtioneuvoston asetus 570/2011 määrittelevät maahanmuuttajalle tehtävän alkukartoituksen tavoitteet ja sisällön. Alkukartoitus on tehtävä kaikille kuntaan muuttaville maahanmuuttajille. Alkukartoituksen tavoitteena on selvittää maahanmuuttajan elämäntilanne, valmiudet työllistyä tai kouluttautua, kotoutua sekä mahdolliset tuen ja palveluiden tarpeet. Alkukartoituksen voi tehdä joko kunta tai TE-palvelut. Alkukartoituksen laajuuteen vaikuttavat alkukartoituksen tekevä taho sekä asiakkaan tarve ja elämäntilanne. Alkukartoituksessa arvioidaan myös asiakkaan tarve kotoutumissuunnitelmalle. Hailuodossa alkukartoitus tehdään alkuhaastatteluna. Mikäli asiakkaan tilanteessa nousee esiin kotoutumiseen liittyviä tuentarpeita, tehdään hänelle laajempi alkukartoitus. Kevyempää alkuhaastattelua käytetään tilanteissa, joissa asiakkaan osaamistaustassa tai kotoutumisvalmiuksissa ei ole tuentarpeita. Hailuodossa alkuhaastattelun tekemisestä vastaa sosiaalipalvelut. Kotouttamissuunnitelmalla tarkoitetaan yhteistyössä viranomaisten ja maahanmuuttajan kanssa tehtävää suunnitelmaa maahanmuuttajalle suunnitelluista palveluista, jotka edistävät asiakkaan kotoutumista. Suunnitelman tavoitteena on tukea maahanmuuttajaa hankkimaan tarvittava kielitaito ja muita taitoja jotka edistävät hänen mahdollisuuksia osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai jos hänellä on pitempi aikainen tarve toimeentulotukeen, on oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumissuunnitelma voidaan myös laatia, mikäli alkukartoituksen perusteella maahanmuuttajalla on tarve suunnitelmalle kotoutumisen edistämiseksi. Kotoutumissuunnitelman voi myös laatia alaikäiselle tai perheelle. Hailuodossa kotoutumissuunnitelman laatimisesta vastaa sosiaalityöntekijä yhteistyössä asiakkaan, muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kotouttamissuunnitelman tekemiseen osallistuvat tahot voivat vaihdella asiakkaiden tarpeiden mukaan. 4 Sivistyspalvelut 4.1 Varhaiskasvatus ja esiopetus Hailuodon kunnassa toimii kaksi varhaiskasvatusyksikköä, 24-paikkainen päiväkoti OnnenSaari sekä 12- paikkainen perhepäiväkoti Tuomikka. Esiopetus järjestetään päiväkotiryhmien yhteydessä. Hailuodossa esiopetus perustuu valtakunnallisten perusteiden pohjalta laadittuun esiopetussuunnitelmaan. Esiopetus on suunnitelmallista kasvatusta ja opetusta, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää lapsen oppimisvalmiuksia, sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Maahanmuuttajilla on samanlainen oikeus varhaiskasvatukseen kuin muillakin kuntalaisilla. Varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on merkittävä rooli lapsen kotoutumisessa yhteiskuntaan sekä yhteisöönsä.
KOTOUTTAMISOHJELMA 9 Hailuodossa eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien lasten esiopetus järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä päiväkoti OnnenSaaressa. Maahanmuuttaja lasten esiopetuksessa noudatetaan samoja periaatteita ja tavoitteita kuin esiopetuksessa yleensä. Esiopetuksen tarkoituksena on vahvistaa kaikkien lapsien mahdollisuutta kasvaa monikulttuurisen yhteiskunnan tasavertaisina yhteisön jäseninä. Esiopetuksen yleisten periaatteiden ja tavoitteiden lisäksi huomioidaan S2-kielen opetus sekä lasten oma kulttuuritausta. Suunnitelma S2-kielen opetuksesta sekä lapsen oman kulttuuritaustan ja uskonnon huomioimisesta kirjataan lapsen omaan esiopetussuunnitelmaan. Suunnitelmaan kirjataan myös, millä tavoin lapsen omaa äidinkieltä tuetaan. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään lapsen oman äidinkielen opetusta. Myös lapsen mahdolliset erityiset tuen tarpeet huomioidaan esiopintoja suunniteltaessa. 4.2 Peruskoulu Hailuodon kunnassa järjestetään perusopetusta 1-9 vuosiluokille. Toisen asteen koulutusta Hailuodossa ei ole, vaan peruskoulun jälkeen oppilaat suorittavat opintonsa lähialueen kunnissa. Hailuodon peruskoulussa tavoitteena on kasvattaa yhteistyössä vanhempien kanssa perustaidot ja tiedot omaavia nuoria, jotka menestyvät jatko-opinnoissaan. Hailuodon koulussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteisiin kirjattuja kieleen ja kulttuuriin liittyviä tavoitteita ja periaatteita. Perusopetusta annetaan suomen kielellä. Mikäli tarvetta vieraskielisen opetuksen järjestämiselle ilmenee (kotikielen opetus), se pyritään järjestämään esim. ostopalveluna. Oppilaiden kulttuuritausta voidaan huomioida mm. kansainvälisyyteen liittyvien teemaviikkojen puitteissa. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetin vahvistamiseksi hänelle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Maahanmuuttajille pyritään takaamaan tarvittava tuki opintoihin, jotta heillä olisivat parhaat mahdolliset edellytykset toimia tasavertaisina yhteiskunnan jäsenin sekä mahdollisuudet jatkaa opintojaan. 4.3 Nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Nuorisotyön tarkoituksena on antaa eväitä hyvään elämään ja tukea nuorta arjessa. Kannustaminen aktiiviseksi ja sosiaaliseksi kansalaiseksi on tärkeä osa toimintaa. Hailuodon kunta tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa järjestääkseen nuorille toimintaa, retkiä ja tapahtumia. Hailuodossa toimii myös nuorisotila Luukku. Hailuodossa erityisyytenä on saaristolainen ympäristö ja luonto sekä yhteisöllisyys, joita voidaan hyödyntää toiminnassa. Hailuodossa on monipuoliset sisä- ja ulkoliikuntamahdollisuudet. Kunnan liikuntatoimi tuottaa hailuotolaisille liikunnan harrastusmahdollisuuksia, järjestää erilaisia liikuntakerhoja ja liikuttaa ihmisiä erilaisten tempauksien muodossa. Toiminta-ajatuksena on monipuolisten perusliikuntapalveluiden tarjoaminen kaikille kuntalaisille. Tavoitteena on terve, työkykyinen monipuolisesti liikuntapalveluja käyttävä kuntalainen. Nuoriso- ja liikuntapalvelut ovat kaikkien kuntalaisten käytössä. Ne voivat osaltaan olla tärkeässä asemassa tukemassa maahanmuuttajien kotoutumista sekä edistää viihtyvyyttä ja yhteiskuntaan sekä yhteisöön sopeutumista. Laaja-alaiset kulttuuripalvelut tukevat maahanmuuttajien integraatiota ja yhteisöllisyyden kokemuksia.
10 KOTOUTTAMISOHJELMA 5 Perusturvapalvelut 5.1 Terveyspalvelut Terveyspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Perustana ovat ehkäisevä terveydenhuolto ja hyvin toimivat ja saatavilla olevat terveyspalvelut. Perusterveydenhuollon palvelut hailuotolaisille tuottaa Hailuodon terveyskeskus ja niitä täydennetään tarvittavilla ostopalveluilla. Terveyskeskuksessa toimii myös neuvola ja hammashoitola. Erikoissairaanhoidon palvelut kunta hankkii ensisijaisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Maahanmuuttajille terveyspalvelut järjestetään saman sisältöisinä sekä laajuisina kuin muillekin kuntalaisille. Maahanmuuttajien kanssa työskennellessä hyödynnetään tulkkipalveluita. Terveydenhuollossa huomioidaan tarpeen mukaan asiakkaan kielen ja kulttuuritaustan erityispiirteet. Neuvolan työskentelyssä maahanmuuttajien kanssa voidaan hyödyntää moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi sosiaalipalveluiden, sivistyspalveluiden ja seurakunnan kanssa. 5.2 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelut järjestetään maahanmuuttajille saman sisältöisinä ja laajuisina kuin Hailuodon muillekin asukkaille. Tämän lisäksi huomioidaan kotoutumislain 9 ja 10 määritellyt kunnan vastuut liittyen maahanmuuttajien alkukartoitukseen ja kotoutumissuunnitelmaan. Sosiaalihuoltolain 14 määritettyjä sosiaalipalveluita ovat sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, kotipalvelu, kotihoito, asumis- ja laitospalvelut, liikkumista tukevat palvelut, päihdetyö, mielenterveystyö, kasvatus- ja perheneuvonta, lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta, omaishoito sekä muut sosiaalihuoltolain 11 asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömät palvelut. Edellä mainittujen sosiaalipalveluiden lisäksi kunnan asukkaille on järjestettävä erityislakien mukaisia sosiaalipalveluja, kuten esimerkiksi lastensuojelu, vammaispalvelut, toimeentulotuki, perheoikeudelliset palvelut, kehitysvammaisten erityishuolto ja kuntouttava työtoiminta. Hailuodon kunta tuottaa pääosan sosiaalipalveluista omana toimintana. Kasvatus- ja perheneuvonta ostetaan Oulun kaupungilta ja virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys järjestetään Oulun seudullisena sosiaalipäivystyksenä. Kidutusta kokeneet ohjataan tarvittaessa terveydenhuollosta ODL:n järjestämään kidutettujen kuntoutukseen. Raiskauksia, väkivaltaa, kidutusta, vainoa tai uhkaa kokeneet ohjataan Oulun kriisikeskukseen. Maahanmuuttajien kanssa työskentelyn erityispiirteitä sosiaalipalveluissa ovat tulkkipalveluiden käytön lisäksi asiakkaan kulttuuritausta erityispiirteiden huomioiminen. Myös sosiaalipalveluista sekä asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista tiedottaminen nähdään tärkeänä osana maahanmuuttajien kanssa työskentelyä. Sosiaalipalvelut vastaavat myös Hailuodossa maahanmuuttajien alkuhaastattelun, alkukartoituksen ja kotouttamissuunnitelman tekemisestä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
KOTOUTTAMISOHJELMA 11 5.3 Vanhuspalvelut Hailuodon ikäihmisten palvelut ovat monipuolisia ja painottuvat voimakkaasti avohuoltoon ja sen kehittämiseen. Vanhustenhoidon tavoitteena on, että jokainen hailuotolainen, iän karttumisesta huolimatta, saa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Hailuodossa toimii tehostetun palveluasumisen yksikkö Saarenkartano, jossa maahanmuuttajia koskevat samat kriteerit kuin muitakin kuntalaisia. Saarenkartanossa asiakkaan hoito toteutetaan henkilökohtaisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Palvelukoti Saarenkartanon keskeinen toimintaperiaate on yksilöllinen ja hyvä hoito, joka koostuu asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta, omatoimisuuden ylläpitämisestä ja edistämisestä sekä luottamuksellisuudesta. Maahanmuuttajien kieli- ja kulttuuritausta huomioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa sekä asiakkaan hoitoa toteutettaessa. Hailuodossa toimii myös kotihoito. Kotihoidossa pyritään yhteistyössä vanhuksen omaisten ja läheisten kanssa tukemaan vanhuksen kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kotihoito voi olla luonteeltaan joko tilapäistä tai säännöllistä. Kotihoidossa laaditaan yhteistyössä asiakkaan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, joka ohjaa asiakkaan kanssa työskentelyä. Maahanmuuttajia koskevat samat kriteerit kotihoidossa kuin muitakin kuntalaisia. Maahanmuuttajan kieli- ja kulttuuritausta huomioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa. 6 Asumispalvelut Hailuodon kunnan alueella on yhteensä 73 kunnan vuokra-asuntoa. Kunnan vuokra-asuntoihin haetaan siihen tarkoitetulla hakemuksella. Hailuodon kunnan asuinhuoneistojen vuokraperiaatteet sekä hakemus vuokra-asuntoihin löytyvät Hailuodon kunnan internetsivuilta. Maahanmuuttajia koskevat samat kriteerit kuin muita kuntalaisia vuokra-asuntoa haettaessa. Kunnan vuokra-asuntojen lisäksi Hailuodossa on myös yksityisiä vuokranantajia. Hailuodon kunnassa on tehostetun palveluasumisen yksikkö Saarenkartano, jossa on 15 vakituista paikkaa ja 4 väliaikaisen asumisen paikkaa. Maahanmuuttajia koskevat palveluasumisessa samat kriteerit kuin muitakin kuntalaisia. 7 Kehittämiskohteet Kotouttamisohjelman laatimisen myötä Hailuodon kunnassa nousi esiin myös kehittämiskohteita maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyen. Yhtenä kehittämiskohteena nähdään alkuhaastatteluiden tekeminen. Tarkoituksena on selkiyttää alkuhaastattelujen käytäntöjä sekä niistä vastaavien viranomaisten rooleja. Myös moniammatillisen yhteistyön tarpeet ja mahdollisuudet selvitetään. Vastuu näistä on sosiaalityöntekijällä ja aikatauluna 31.12.2017 mennessä. Kehittämiskohteena nousi esiin myös kotouttamistyöryhmän puuttuminen Hailuodosta. Tarkoituksena on nimetä kunnanhallituksen toimesta kotouttamistyöryhmä 31.12.2017 mennessä. Väliaikaisena kotoutta-
12 KOTOUTTAMISOHJELMA mistyöryhmänä toimii kunnan johtoryhmä. Johtoryhmän lisäksi kotouttamistyöryhmään tulee kuulua maahanmuuton ja kotoutumisen kannalta merkittävässä roolissa olevia viranomaisia esimerkiksi terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista. Kotouttamistyöryhmän työskentelyn sisältö ja kokoontumiset määritellään Hailuodon kunnan tarpeiden mukaan. 8 Seuranta ja tarkistus Kotoutumisohjelman toteutumista seurataan jatkossa eri viranomaisten sekä kotouttamistyöryhmän toimesta. Seurannassa huomioidaan maahanmuuttajien määrä sekä tarpeet, sekä ovatko kotoutumisohjelmassa esitetyt palvelut laajuudeltaan ja sisällöltään riittäviä. Kotouttamisohjelman toteutumisen ja ajantasaisuuden seuraamisesta vastaa kotouttamistyöryhmä. Kotoutumisohjelma tarkistetaan ja päivitetään aina valtuustokausittain. Lisäksi kotoutumisohjelmaa päivitetään tarvittaessa myös maakuntauudistuksen mukaan.
Hailuodon kunta Luovontie 176 90480 Hailuoto +358 44 497 3500 etunimi.sukunimi@hailuoto.fi www.hailuoto.fi