3.5 Suunnittelutyön etusijaistukset Suunnittelutyön aikana on tärkeää tehdä selviä etusijaistuksia siten, että tärkeimmät haasteet ja suurimmat vaikutukset käsitellään ensin ja kustannustehokkaimmat toimet asetetaan muiden edelle. Toimenpiteiden etusijaistamisessa tulee myös analysoida niiden kustannusteho. Etusijaistukset riippuvat siitä, mikä on yksittäisen vesimuodostuman haaste. Tarkasteltaessa kaikkia priorisointeja yhteydessä toisiinsa asetetaan jotkut niistä selvästi etusijalle (useimmiten helpoimmin toteutettavat), kun taas joitakin etusijaistetaan vähäisessä määrin (johtuen korkeista kustannuksista tai teknisistä haasteista). On myös tärkeää asettaa suunnittelutyön tavoitteet realistiselle tasolle ajatellen kaikkia haasteita, sektoriviranomaisten kapasiteettia toimenpiteiden toteuttamiseen ja toimenpiteiden rahoittamista. Vesienhoidon keskeiset kysymykset on Finnmarkissa asetettu etusijalle. Nämä tuotiin esille Finnmarkin vesienhoitoalueen vesienhoidon keskeisiä kysymyksiä (2016 2021) käsittelevässä asiakirjassa ja ne toimivat alueellisen toimenpideohjelman lähtökohtana. Kyseiseen yhteenvetoon perustuvien toimien selvittäminen on päätetty asettaa etusijalle. Yksittäisille pääasiallisille haasteille ei kuitenkaan ole selvitetty toimenpiteitä. Tämä koskee esim. Venäjän metalliteollisuuden aiheuttamia saasteita, koska tilanne vaatisi poliittisen ratkaisun valtakunnallisella tasolla. Kuningasravun aiheuttamien vaikutusten selvittäminen on nostettu ministeriötasolle, koska vaikka lajia pidetään vesienhoitoasetuksen mukaisesti vieraana, sitä hoidetaan hallituksen selonteon nro 40 (2006 2007) perusteella resurssina. Lohitäin ja kalankasvatuslaitoksista karanneiden kalojen vaikutuksen alaisten vesimuodostumien ominaisuuksia tarkastellaan yhä edelleen. Tämän vuoksi näille vaikutuksille ei ole selvitetty toimenpiteitä, paitsi niissä tapauksissa, jolloin karanneiden kalojen geneettinen vaikutus vesimuodostuman luonnonlohikantoihin on todistettu. Suhteellisen vähäisistä vaikutuksista koko vesienhoitoalueella vastaavia tekijöitä ei ole asetettu etusijalle suuressa määrin. Tällaisia ovat esim. maatalous. Pohjavesien ominaisuuksien tarkastelua ei ole myöskään asetettu etusijalle, koska pohjaveden käyttö alueella on suhteellisen vähäistä ja vaikutuksia on vähän.. Toinen vähäisiä vaikutuksia aiheuttava tekijä, joka kuitenkin on nimetty tulevaisuuden päähaasteeksi, on jätevesi. Koko läänissä on tarpeen selvittää sekä hajaasutusalueiden että kunnallista jätehuoltoa. Tässä asiassa ei etusijaisteta vesialueiden välillä, vaan vesienhoitoviranomainen edellyttää kuntien priorisoivan itse lakien ja asetusten mukaisten toimenpiteiden käynnistämisen. Vesienhoitoviranomainen edellyttää lisäksi, että kunnat laativat yleissuunnitelman vesi- ja jätevesihuoltoon, jos niillä ei sitä vielä ole. Saastumisesta aiheutuvien kustannusten laskeminen olisi hyödyllinen työkalu, varsinkin ajatellen Suomen kanssa tehtävää yhteistyötä jätevesihuollossa. Etusijaistaminen perustuu vesialueiden paikallisille toimenpideanalyyseille, kuten vahvistetussa suunnitteluohjelmassa edellytetään. Paikallisissa toimenpideanalyyseissa käsitellään uhanalaisiin vesimuodostumiin kohdistuvia vaikutuksia, niiden ympäristötavoitteita sekä toimia tilanteen muuttamiseksi. Paikallisissa toimenpideanalyyseissa on kirjallinen osio ja toimenpidetaulukko. Tämä suunnitelma ja alueellinen toimenpideohjelma perustuvat analyysin kirjalliseen osaan. Toimenpidetaulukko on kokonaisuudessaan alueellisen toimenpideohjelman osana. Yksittäisissä paikallisissa toimenpideanalyyseissa priorisoidaan toimia, mutta yleisesti ottaen tietoa on liian vähän tämänkaltaiselle etusijaistamiselle. Joitakin toimia on esitetty paikallisten toimenpideanalyysien viimeistelyn jälkeen. Näin ollen vesialueilla ei ole ollut mahdollisuutta toteuttaa kokonaisvaltaista arvioita kunnassaan esitetyistä toimista.
Kunnat ovat alueensa maankäytön ja resurssien haltijoina olleet paikallisten toimenpideanalyysien myötä mukana arvioimassa toimia oman sektorivastuunsa puitteissa. Ne ovat myös ottaneet esille oman kuntansa vesiympäristön haasteita ja arvioineet prosessin aikana ja sen kautta tärkeitä, ajankohtaisia kysymyksiä. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma tuo esille tärkeitä vesienhoitoon liittyviä haasteita yhteiskuntakehitykselle. Kaikki esitetyt toimenpiteet olisi pääasiallisesti toteutettava, jotta vesimuodostumien ympäristötavoitteet saavutettaisiin. Työssä ei ole ollut monia toimenpiteitä valittavana, koska suuri osa toimista on ongelmien kartoittamista. Useimpien toimenpiteiden kustannuksia ja niistä seuraavaa hyötyä ei tiedetä. Näin ollen ei ole perusteltua asettaa joitakin toimenpiteitä toisten edelle. Vesivoima Norjan vesistö- ja energiakeskusvirasto (NVE) ja ympäristöhallinto ovat yhteistyössä toteuttaneet kansallisen vesistönsäännöstelylakiin perustuvien toimilupien tarkastelun ja etusijaistamisen, jonka ehtoja voidaan päivittää ennen vuotta 2022. (Raportti nro 49/2013 (NVE ja Miljødirektoratet)). Kyseinen työ on johtanut säännösteltyjen vesistöjen kansallisiin ohjeistuksiin. 1 Finnmarkin vesienhoitoalueella ainoastaan yhtä toimilupaa on esitetty uudelleen tarkasteltavaksi (Adamselv). Kyseessä voisi olla vähimmäisvirtaamaan kohdistuva toimenpide taimenkantaa ajatellen. Aluksi on kartoitettava ongelma, jotta voidaan määritellä tilanne ja tunnistaa mahdollisten muiden toimenpiteiden tarve. Lisäksi seuraavia vesivoimaloita toivotaan asetettavan etusijalle: Kongsfjord: Määräys vähimmäisvirtaamasta on annettu uuden, 1994 annetun toimiluvan myötä. Toimiluvan uudelleentarkastelua voidaan edistää seuraavalla suunnittelukaudella. Kongsfjordelva on myös kansallinen lohijoki. Ympäristötavoitetta "erinomainen tila", jossa kala on laatuindikaattorina, voi olla haasteellista saavuttaa, jos parantavia ja kuntouttavia toimia ei selvitetä ja toteuteta muun muassa lohiportaan yläpuolella. Mattiselv: Voimalaitoksella on ainoastaan energialakiin perustuva laitostoimilupa. Näin ollen sille ei ole olemassa standardinmukaisia tilatavoite-ehtoja, jotka voidaan myöntää vesistölainsäädännön perusteella. Voimalaitos voidaan kutsua toimilupakäsittelyyn vesivaralain (66 ) perusteella, jos erityiset ympäristönsuojelulliset syyt sitä edellyttävät. Vesivaralain ehtoihin perustuva tilatavoite on asetettu hyväksi saavutettavissa olevaksi ekologiseksi tilaksi 2021. Esitettyjä toimenpiteitä ovat ongelmien kartoitus, lisätiedon hankinta ja kalaportaan kunnostus. Ympäristöön perustuvan vähimmäisvirtaaman määrittämisellä voitaisiin varmistaa, että kalaportaassa on riittävästi vettä vaelluskalojen nousun ja elinvoimaisten vaelluskalakantojen turvaamiseksi. Sillä varmistettaisiin myös kalojen vaellusolosuhteet portaalta merelle. Vesienhoidon yhteistyöryhmä on sitä mieltä, että on erityisiä ympäristönsuojelullisia syitä esittää kutsu toimiluvan uudelleen arviointiin. Ryhmä toivoo NVE:n toteuttavan toimiluvan uudelleen arvioinnin. Lafjord: Vesistöön vaikuttavan Repvågin toimiluvan käsittely on loppusuoralla. Päättyneeseen toimilupaan ei sisältynyt määräystä Lafjordelvan vähimmäisvirtaamasta eikä standardinmukaisista tilatavoite-ehdoista, jotka mahdollistaisivat biotooppitoimenpiteet ja kalastustoimenpiteet (sekä ongelmien kartoituksen/tutkimukset). Toimia 1 Öljy- ja energiaministeriön ja ilmasto- ja ympäristöministeriön 24.3.2014 päivätty kirje.
vähimmäisvirtaaman edistämiseksi, biotooppitoimenpiteitä ja ongelmien kartoittamista on esitetty elinvoimaisen lohikannan tilatavoitteen saavuttamiseksi Lafjordelvassa. Vesienhoitoalueen etusijaistamiset ovat erityisen tärkeitä Mattiselvan kohdalla, koska sitä ei ole tarkasteltu ja arvioitu kansallisesti. Tämä koskee ehtojen muuttamista/ uusien ehtojen asettamista, mikä ei voi tapahtua määräaikaisessa uudelleentarkastelussa vesistönsäännöstelylain 10, mom. 3:n perusteella. Muutokset edellyttävät kutsumista toimiluvan käsittelyyn vesivaralain 66 :n mukaisesti. Vesienhoitoalueella on useita erittäin vanhoja, vesistönsäännöstelylain perusteella myönnettyjä toimilupia, joita on käsitelty kansallisessa uudistustarkastelussa. Toimiluvilla ei ole niille asetettuja tilatavoitteita ja tiedot vesistöistä ja vesimuodostumien tilasta ovat kansallisessa tarkastelussa puutteellisia ja vain vähäisessä määrin dokumentoituja. Olisi erittäin toivottavaa saada asetettua tilatavoitteet, joiden perusteella voitaisiin toteuttaa ongelmien kartoitus ja ympäristöä parantavat toimenpiteet. Vesienhoidon yhteistyöryhmä esittää, että NVE etsisi keinot edellä mainitun toteuttamiseksi suunnittelukauden aikana. Vesistönsäännöstelylain perusteella myönnetyt toimiluvat, joita olisi mahdollista tarkastella uudelleen: Alattio (Alta) (Toimilupa 1979 2019) Koesäännöstö toteutettu ja säännöstelysäännöt vahvistettu Kåven (Toimilupa 1949 1999) Porsa (Toimilupa 1958 2008) (käyttöoikeuslupa vuodelta 1958) Repvåg (Toimilupa 1952, päättynyt) Adamselv (Toimilupa 1970 2020) (NVE:n kansallisessa tarkastelussa etusijaistama) Mårøyfjord (Toimilupa 1956 2006 (1988/2006)) Uusi toimilupa annettu 2006 ilman ympäristöehtoja Kongsfjord (Toimilupa 1946/1994 2024) (Uusi toimilupa annettu 1994). Gandvik (Toimilupa 1952 2002) Kobbholm (Toimilupa 1930/2008 2029) (Toimilupa annettu alun perin 1999) Loustejok (Toimilupa 1956/2008 2038) Ehto vähimmäisvirtaamasta annettu Breivikbotn (Toimilupa 1950/1969 2019) (Alkuperäinen vesivoimala vuodelta 1950, säännöstelytoimilupa vuodelta 1969) Vesienhoidon yhteistyöryhmä toivoo Adamsfjordin vähimmäisjuoksutuksen harkitsemisen lisäksi, että tilatavoitteiden asettaminen Kåvenille, Porsalle, Mårøyfjordille ja Gandvikille asetettaisiin etusijalle, koska niiden toimilupia on nyt mahdollista päivittää. Kaikkien, myös myöhemmin uudelleen tarkasteltavien säännöstelylupien ongelmat tulisi tässä yhteydessä kartoittaa ennen etusijaistamista. Vesivaralain mukaiset toimiluvat tai voimalaitokset, joilla ei ole toimilupaa: Mattiselv Ei vesistölainsäädännön mukaista toimilupaa Paatsjoki 1964 Skogfoss (Elinkeinotoimilupa) ja 1976 Maitokoski (Melkefoss) (vesivaralain mukainen toimilupa) Chabardasjohka Alun perin vuodelta 1956 peräisin oleva säännöstelytoimilupa, joka on rauennut. Päätös toimiluvasta vapauttamisesta annettu vuonna 1998. Ei toimilupaa. Hakkestabben (1993) Annettu vesivaralain mukaisesti
Mølnelva (1988) Annettu vesivaralain mukaisesti Friarfjordvassdraget (2000)- Annettu vesivaralain mukaisesti Bergsfjord (1957) Ei toimilupaa. Ymber on nyt hakenut vesivaralain mukaista toimilupaa Hammerfest (1924/1942) Ei vesistölainsäädännön mukaista toimilupaa Vesienhoidon yhteistyöryhmä toivoo, että sektoriviranomainen vesistö- ja energiakeskusvirasto NVE arvioisi Mattiselvan ja Chabardasjohkan etusijaistettaviksi ja kutsuu vesivaralain 66 :n mukaiseen toimilupakäsittelyyn, jotta ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa ja tehdä ongelmien kartoitus niille vesimuodostumille, joita laajennukset koskevat. Bergsfjordin voimalalle toivotaan toimilupakäsittelyn tuloksena vakioympäristöehtojen käyttöönottoa. Muiden voimalaitosten ongelmat on kartoitettava, jotta voidaan tarkemmin arvioida vaadittavat toimenpiteet tai oikeudelliset vaikutuskeinot. Vesienhoidon yhteistyöryhmä toivoo, että tässä mainittuja vesistöjä/vesivoimaloita koskevissa kaikissa toimiluvissa käytetään luonnonvarahallinnon nykyisiä vakioehtoja ja että ilman toimilupaa toimivien voimalaitosten kohdalla arvioidaan oikeudellisia vaikutuskeinoja. Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat (SMVF) Osa vesivoiman vaikutusten alaisista vesimuodostumista oli vuoden 2014 lausuntokierroksen alussa nimetty ehdolle voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi (ksvmf). Lopullinen nimeäminen voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi ei ollut mahdollista ennen lausuntokierroksen alkamista 1.7.2014, koska ohjeistus ja suuntaviivat saatiin varsin myöhäisessä vaiheessa prosessia. Finnmarkin lääninhallitus on lausuntokierroksen päätyttyä 31.12.2014 yhdessä Norjan vesistö- ja energiakeskusviraston (NVE) ja Finnmarkin maakunnanhallituksen kanssa tarkastellut uudelleen kaikki ehdokkaat voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi. Ajatuksena on ollut vahvistaa muodostumien ekologinen tila, selvittää vesimuodostuman status ja päättää tilatavoitteista. Tilatavoitteiden määritelmää yksinkertaistettiin NVE:n lausuntokierroksen aikana antaman palautteen pohjalta. Monien vesimuodostumien kohdalla ei ole riittävästi tietoa niiden luokittelemiseksi. Tämän vuoksi niiden tilaa ja mahdollista voimakkaasti muutetun vesimuodostuman statusta on jouduttu arvioimaan harkinnanvaraisesti. Tarkastelun tuloksena 70 vesimuodostumaa nimettiin voimakkaasti muutetuiksi. Näistä 40 on jokia ja 30 järviä. Lisätietoja löytyy liitteessä 1 lukuun voimakkaasti muutetuista vesimuodostumista. Vesimuodostumille on myös esitetty tilatavoitteet. Loput aiemmin voimakkaasti muutetuiksi esitetyistä vesimuodostumista on arvioitu luonnollisiksi vesimuodostumiksi (26 vesimuodostumaa). Niiden tilatavoitteiksi on asetettu vakiotason tila (vähintään hyvä ekologinen tila) vuoteen 2021 mennessä. Toimenpiteenä suurimmalle osalle vesimuodostumista on esitetty ongelmien kartoittamista joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Rannikkolaitos (Kystverket) on lausuntokierroksen aikana vetänyt takaisin esityksensä voimakkaasti muutetuista rannikkovesimuodostumista. Osaamisperusta ongelmien lisäkartoitus välttämätöntä Vesiasetus edellyttää biologisten parametrien käyttöä, joissa fyysiset/kemialliset parametrit ovat tukiparametreja. Tämä perustuu vesienhoitoalueen ongelmien kartoituksen suureen tarpeeseen. Konkreettiset vesiympäristötiedot vesinäytteistä ja lääninhallituksen ammatilliset arvioinnit vesimuodostumien ympäristön tilasta on tallennettu tietokantaan www.vann-nett.no ja paikalliset toimenpideanalyysit perustuvat näihin tietoihin. Suunnitteluprosessi on osoittanut, että on
olemassa suuri määrä vesimuodostumia, joista ei tiedetä tarpeeksi, mikä on haaste silloin kun sektoriviranomaisten on arvioitava vastuualueidensa toimenpiteitä. Ympäristön tilan arvioinnin osaamisperustaa on tämän vuoksi vahvistettava sekä vesistöjen että rannikkovesien osalta. Alueellinen toimenpideohjelma mahdollistaa ongelmien kartoituksen huomattavassa laajuudessa. Toimenpiteeksi on pääsääntöisesti esitetty ongelmien kartoittamista niiden vesimuodostumien kohdalla, joiden tilatavoitteen saavuttaminen on epävarmaa ja tilaa ei pystytä arvioimaan (ei luokiteltu). Tilatavoitteen saavuttamisen todennäköisyys perustuu silloin vaikutusten analysointiin, kuten siihen, mitä veteen päästetään ja milloin, mutta ilman vaikutuksen mittausta purkuvesistöön. Esitetty ongelmien kartoittaminen johtaa oletettavasti siihen, että joidenkin vesimuodostumien tilan tavoittamisen mahdollisuus muuttuu epävarmasta ei epävarmaksi. Mahdollisia toimenpiteitä voidaan alkaa selvittää ja tilaa seurata ongelmien kartoittamisen vahvistettua tilan olevan tilatavoitetta alhaisempi. Tämäkin aiheuttaa haasteen toimenpiteitä priorisoitaessa, ja vesienhoitoviranomainen edellyttää, että sektoriviranomaiset etusijaistavat ongelmien kartoitusta siellä, missä ensiksi epäillään suurinta vaikutusta. Vesialuetoimikunta on myös toivonut, että päätösten perustana olevan tiedon vahvistaminen, vesien tilan kartoittaminen ja käsityksen luominen vaikutuksista asetettaisiin vesienhoitoalueella etusijalle.