Hallitus 3.6.2013, OHEISMATERIAALI 4 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 27.8.2012 HUS Tilakeskus KELLOKOSKEN SAIRAALA Ohkolan sairaalan peruskorjaus, vaihe 2 HANKESUUNNITELMA
TIIVISTELMÄ Kellokosken sairaalaan kuuluva Ohkolan sairaala sijaitsee Mäntsälän kunnassa ja kuuluu Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen. Sairaalassa on sekä nuorisopsykiatrian että psykoosit vastuualueen toimintaa. Hyvinkään sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian palvelut on suunnattu pääsääntöisesti alueen viiden kunnan - Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula - alueelle. Lisäksi nuorisopsykiatrian osastopalveluja järjestetään sovitusti myös Porvoon sairaanhoitoalueen suomenkieliselle väestölle. Ohkolan sairaalarakennus on valmistunut vuonna 1960. Siinä on viisi kerrosta ja kellarikerros. Kerroksissa 2-5 on erikoissairaanhoidon toimintaa sekä kokous- ja toimistotiloja, 1. kerroksessa toimii Tuusulan kunnan ylläpitämä sairaalakoulu, psykiatrisessa hoidossa olevia nuoria varten. Rakennuksen peruskorjauksesta on tehty hankeselvitys kesäkuussa 2009. Rakennuksen peruskorjaus on linjattu toteutettavan kahdessa vaiheessa. Peruskorjauksen vaihe 1 on valmistunut kesällä 2012, vaiheessa 2 korjataan koulutilat ja kellaritilat. Ensimmäisen ja kellarikerroksen peruskorjauksen yhteydessä ajanmukaistetaan talotekniikkaa ja lisätään turvallisuutta. Tilojen käyttötarkoitus ei muutu. Koulutilojen korjauksessa huomioidaan uusimmat turvamääräykset. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin investointiohjelmassa vuosille 2012 2014 on Kellokosken sairaalan Ohkolan päärakennuksen peruskorjauksen vaiheelle 2 varattu rahaa 3,6 miljoonaa euroa. Peruskorjauksen vaihe 2:n bruttopinta-ala on 2 068 brm2 ja hyötypinta-ala 1 228 m2. Tämä hankesuunnitelma käsittää peruskorjauksen vaihe 2:n, joka valmistuu tavoitteen mukaan loppukesällä 2014.
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT...3 3 SAIRAALAKOULUN NYKYINEN TOIMINTA... 4 4 SUUNNITELTU TOIMINTA JA TILANTARVE... 4 5 SELVITYS HENKILÖSTÖSTÄ... 5 6 TILARATKAISU JA TEKNINEN TOTEUTUS... 5 6.1 Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus... 5 6.2 Suunnitellut tilaratkaisut... 6 6.3 Rakennustekniset työt... 7 6.4 LVIA-tekniikka... 8 6.5 Sähkö- ja teletekniikka...10 6.6 Kiinteät sairaalalaitteet...12 7 ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOINTI SUUNNITTELURATKAISUISSA... 12 8 TILAPÄISJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA JA VÄISTÖTYÖT... 12 9 HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA... 13 10 KUSTANNUSARVIO... 13 11 AIKATAULUTAVOITTEET... 14 12 HANKKEEN TOIMINTAKULUVAIKUTUKSET... 14 Liitteet Liite 1: Asemapiirustus Liite 2: Pohjapiirustus kellari kerros Liite 3: Pohjapiirustus 1. kerros Liite 4 a-c: Julkisivuleikkaukset Liite 5: Tilaluettelo Liite 6: Kiinteät sairaalalaitteet
3 1 JOHDANTO Kellokosken sairaalaan kuuluva Ohkolan sairaala sijaitsee Mäntsälän kunnassa, osoitteessa Ohkolantie 20, 04500 Kellokoski. Kellokosken sairaalan muu osa sijaitsee Tuusulan kunnassa. Molemmat sairaalat kuuluvat Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen. Ohkolan sairaalan päärakennuksessa on sekä nuorisopsykiatrian että psykoosit vastuualueen toimintaa. Nykyinen Ohkolan sairaalan päärakennus valmistui vuonna 1960. Rakennus on tilavuudeltaan 25 480 m3 ja pinta-alaltaan 6 880 brm2. Sairaala käsittää viisi maanpäällistä kerrosta ja kellarikerroksen sekä ilmastointikonehuonekerroksen. Kiinteistön kerroksiin 2-5 on sijoitettu erikoissairaanhoidon toimintaa sekä toimisto- ja kokoustiloja. Rakennuksen 1. kerroksessa sijaitsee Tuusulan kunnan ylläpitämän Kalliomaan sairaalakoulun tilat. Kellarikerroksessa on potilaiden kuntoutustoimintaa palvelevia tiloja, pukutiloja, varastoja sekä teknisiä tiloja. Hyvinkään sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian palvelut on suunnattu pääsääntöisesti alueen viiden kunnan (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula)13 18 - vuotiaille nuorille. Lisäksi nuorisopsykiatrian osastopalveluja järjestetään sovitusti myös Porvoon sairaanhoitoalueen suomenkielisille nuorille. Koulunkäynti on osa nuoren kokonaiskuntoutumista. Suurin osa oppilaista tulee Hyvinkään sairaanhoitopiirin alueelta, mutta osa tulee myös laajemmin muualta HUS:n alueelta. Osasto-opetuksessa olevat oppilaat tulevat samassa Ohkolan sairaalan kiinteistössä toimivilta Kellokosken nuorisopsykiatrisilta osastoilta. Sairaalakoulussa annetaan opetussuunnitelman mukaista opetusta yleisin tuntimäärin ja kaikissa peruskoulussa opetettavissa oppiaineissa. Ohkolan sairaalan päärakennuksen peruskorjaus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on valmistunut kesällä 2012. Kalliomaan koulun 1. kerroksessa sijaitsevat tilat sekä kellaritilat peruskorjataan myöhemmin, vaiheessa 2, jonka arvioitu valmistumisaika on kesän 2014 lopussa. Tämä hankesuunnitelma käsittää Kellokosken sairaalan Ohkolan päärakennuksen peruskorjauksen vaihe 2:n. Peruskorjauksesta on tehty hankeselvitys kesäkuussa 2009. Peruskorjauksen bruttopinta-ala on 2 068 brm2 ja hyötypinta-ala on 1 228 hym2. Hanke on hyväksytty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2012 2014 investointiohjelmaan peruskorjauksen vaiheen 2 osalta 3,6 milj. euron suuruisena. Hankesuunnitelman yhteydessä laaditaan turvallisuusselvitys. 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Kellokosken sairaalan Ohkolan sairaalarakennus on valmistunut vuonna 1960. Rakennuksen peruskorjaus on aloitettu vuonna 2010. Peruskorjaus on jaettu kahteen vaiheeseen. Peruskorjauksen vaihe 1 käsittää kerrokset 2-5 ja se on valmistunut kesällä 2012. Peruskorjauksen vaiheessa 2 rakennetaan Ohkolan sairaalan 1. kerros sekä kellarikerros. Ohkolan sairaalan päärakennuksen peruskorjauksesta on tehty hankeselvitys kesäkuussa 2009. Hankeselvityksen mukaan rakennus on huonokuntoinen ja kaipaa ajanmukaistamista muun muassa paloturvallisuuden osalta. Nuorisopsykiatrian perustehtävänä on psyykkisistä häiriöistä kärsivien potilaiden terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen sekä psykiatriseen sairastavuuteen liittyvän kärsimyksen ja haitan vähentäminen. Kiinteä yhteistyö kuntien terveys- ja sosiaalitoimen kanssa vähentää organisaatiorajoista johtuvia haittoja potilaille ja
4 heidän vanhemmilleen. Koulunkäyntimahdollisuuksien järjestäminen sairastuneille nuorille on ensiarvoisen tärkeää. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin omistamista Ohkolan sairaalan tiloista on vuokrattu toimitilat Tuusulan kunnan ylläpitämää Kalliomaan sairaalakoulua varten rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta. Kalliomaan sairaalakoulua käyvät Kellokosken nuorisopsykiatrisilla osastoilla olevat 13-18 vuotiaat nuoret sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrisessa avohoitosuhteessa olevat nuoret, mikäli se on nuoren edun mukaista. Ohkolan sairaalan peruskorjauksen vaiheen 1 valmistuessa sairaalassa aloittaa toimintansa, syyskuussa 2012, erityisvaikeiden nuorten VAINU osasto, joka on tarkoitettu HUS alueen 13-17 vuotiaille vaikeahoitoisille nuorille. Tarvittaessa hoitoa voidaan tarjota myös poikkeuksellisen vaikeasti oireileville alle 13 vuotiaille lastenpsykiatrisille potilaille. Näiden nuorten hoitoyksikön tarpeet ovat tavallista psykiatrista hoitoa tiukemmat. Koulutilojen peruskorjauksen yhteydessä huomioidaan VAINU yksikön nuorten tarpeet tilasuunnittelussa, kiinnittäen erityistä huomiota turvallisuuteen, rakenteiden kestävyyteen ja oppilaiden ulkoilumahdollisuuksiin. Kellarikerroksessa sijaitsevat tilat kaipaavat peruskorjausta ja ajanmukaistamista. Saunaosasto, joka sijaitsee kellarikerroksessa, on peruskorjattu vuonna 2008. Julkisivurakenteen muutoksia ja ikkunamuutoksia ei pääsääntöisesti sisällytetä peruskorjaukseen. Välttämättömät kunnostustyöt ikkunoille ja julkisivulle kuitenkin tehdään. Hankesuunnitteluvaiheen aikana koulun tiloihin on tehty työturvallisuustarkastus. Tarkastuksessa on todettu työturvallisuuteen liittyviä puutteita lähinnä sekä koulun teknisissä tiloissa että laitteissa. 3 SAIRAALAKOULUN NYKYINEN TOIMINTA Kalliomaan koulu on sairaalakoulu, jossa opiskelee peruskoulua käyviä nuorisopsykiatrisessa osasto- tai avohoidossa olevia 13 18 vuotiaita nuoria. Koulunkäynti on osa nuoren kokonaiskuntoutumista. Suurin osa oppilaista tulee Hyvinkään sairaanhoitopiirin alueelta, mutta osa tulee myös laajemmin muualta HUS:n alueelta. Osastoopetuksessa olevat oppilaat tulevat samassa Ohkolan sairaalan kiinteistössä toimivilta Kellokosken nuorisopsykiatrisilta osastoilta (15, 17, 18 ja 19). Sairaalakoulujaksot vaihtelevat lyhyistä muutaman viikon kriisijaksoista pidempiin hoitojaksoihin. Polikliinisilla luokilla opiskelevat nuoret ovat alueen avohoidon piirissä olevia oppilaita, joiden koulunkäynti on vakavasti vaarantunut tai keskeytynyt. Polikliinisten luokkien yhteydessä toimivat myös sairaalakoulun konsultoivat erityisluokanopettajat tukien avohoidon koulunkäyntivaikeuksissa olevien nuorten koulunkäyntiä yhdessä avohoidon, huoltajien ja oppilaiden omien koulujen kanssa. Sairaalakoulussa annetaan opetussuunnitelman mukaista opetusta yleisin tuntimäärin ja kaikissa peruskoulussa opetettavissa oppiaineissa. Oppilasmäärä Kalliomaan koulussa on vuoden aikana noin 100. Samanaikaisesti koulussa opiskelee keskimäärin noin 40 oppilasta. 4 SUUNNITELTU TOIMINTA JA TILANTARVE Kalliomaan sairaalakoulu jatkaa peruskorjauksen jälkeen toimintaansa Ohkolan sairaalan ensimmäisessä kerroksessa. Kaarikuja 2 ensimmäisessä kerroksessa on tilat poli-
5 kliiniseen opetukseen ja Ohkolan sairaalan toisessa kerroksessa on opetustilat vaikeahoitoisten nuorten, osasto19, opetukseen. Oppilasennusteen mukaisesti koulussa on vuoteen 2020 saakka yhteensä 52 oppilaspaikkaa. Koulussa on kuusi erityisluokkaryhmää kolmessa tiimissä sekä erityisen vaikeahoitoisten lasten ja nuorten osaston (os.19) opetus ja kaksi konsultoivaa erityisluokanopettajaa. Tämän hetkiset koulun tilat ovat huonokuntoiset ja eivät vastaa nykypäivän varustelutasoa. Tilojen toteutus ja kalustus suunnitellaan vastaamaan nykyaikaisia standardeja. Normaalikoululuokkien lisäksi tarvitaan huonetilat muun muassa kuvaamotaidon, tekstiilityön sekä teknisen työn (puutyö, metallityö, maalaus ja konehuone) opettamiseen. Fysiikan ja kemian opetukseen tarvitaan laboratoriotilat. Opetuskeittiössä järjestetään kotitaloustunteja sekä ruokailua. Opettajain huoneen yhteyteen tulee henkilökunnan sosiaalitila sekä kirjavarasto/kopiointitila. Rehtorille rakennetaan oma toimisto ja sisääntuloaulan yhteyteen pieni toimisto vahtimestarille. Lisäksi 1. kerrokseen rakennetaan tarvittavat oheistilat kuten varastot, siivous-, jäte- ja WC-/suihkutiloja. Kellarikerroksessa on sairaalan teknisiä tiloja, varastotilaa, sauna-, pesu- ja pukeutumistiloja sekä kuntosali ja savityöhuone. Pelihuoneita rakennetaan kaksi. Kellarikerroksen läheisyydessä oleva erillinen rakennus toimii varastotilana polkupyörille ja kajakeille. Peruskorjauksen yhteydessä parannetaan sairaalan takapihalla olevia lastauslaiturin tiloja. 5 SELVITYS HENKILÖSTÖSTÄ Koulun toimintaan ei varsinaisesti liity HUS:n henkilökuntaa. Nuoren ja perheen eduksi tehtävä yhteistyö on kuitenkin läheistä toimintaa koulun henkilökunnan ja sairaalan henkilökunnan välillä. Henkilöstöön kuuluu lukuvuonna 2012 2013 rehtori, 9 erityisluokanopettajaa ja 4 koulunkäyntiavustajaa. 6 TILARATKAISU JA TEKNINEN TOTEUTUS 6.1 Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Ohkolan sairaalan peruskorjauksen vaihe 2 käsittää kellarikerroksen ja 1. kerroksen kunnostuksen. Lisäksi porrashuoneissa ja vesikatolla ja lämpökeskuksessa tehdään talotekniikan järjestelmien uusimisesta johtuvia vähäisempiä rakennustöitä. Ohkolan sairaalarakennus on valmistunut vuonna 1960. Rakennus on tilavuudeltaan 25 480 m³ ja pinta-alaltaan 6 880 brm². Rakennuksessa on viisi maanpäällistä kerrosta ja kellarikerros sekä ilmastointikonehuonekerros. Kellarikerroksessa on lähinnä teknisiä tiloja, henkilökunnan sosiaalitiloja sekä varastoja. Ensimmäisessä kerroksessa on opetus- ja työtiloja, ylemmissä kerroksissa on majoitus- ja hoitotiloja. Erillisessä rakennuksessa on lämpökeskus sekä opetustiloja. Rakennus on paikalla valettu, julkisivu on teräsbetonirunkoinen, pinnassa puhtaaksimuurattu julkisivutiili. Sairaalan peruskorjauksen vaihe 1. kerroksien 2-5 osalta on valmistunut kesällä 2012. Korjattavien kellarikerroksen ja 1. kerroksen sisäpinnat ovat huonokuntoisia lukuun ottamatta saunaosaston tiloja, jotka on peruskorjattu vuonna 2008. Saunaan kohdistuu vain taloteknisiin asennustöihin liittyviä rakennustoimenpiteitä, jolloin puualakatto joudutaan uusimaan.
6 Molemmissa kerroksissa käytävien ja huoneiden väliset seinät ovat pääosin tasoitettuja tiiliseiniä, jotka on maalattu lateksimaaleilla. Paloalueiden rajoilla ovet ovat paloluokiteltuja. Ensimmäisen kerroksen lattiapinnoissa on täysmuovimatto, paitsi aulassa ja porrashuoneissa, joissa on mosaiikkibetonilattia. Kellaritiloissa on maalattu betonilattia. Alakatot ovat puurunkoisia kipsilevykattoja. Kellarin tiloista osa on ilman alakattoa. Kaikkiin tiloihin tehdään rakennustekninen peruskorjaus. Pinnat uusitaan. Kiintokalusteet uusitaan. Toiminnalliset muutokset aiheuttavat vanhojen seinien purkamisia sekä uusien aukkojen avaamista kantaviin rakenteisiin. Peruskorjattavilla alueilla on vanhentunut koneellinen ilmastointijärjestelmä. Lämmitysmuoto on kaukolämmöllä toimiva vesikiertoinen patterilämmitysjärjestelmä. Sähköja valaistusjärjestelmät ovat vanhentuneita. Talon sisällä uusitaan kaikki viemärit sekä talon alueella kulkeva pohjaviemäri. Talotekniikan reiteissä pyritään tukeutumaan 1. vaiheessa uusittuihin pystylinjoihin ja minimoimaan asennuslinjojen siirrot. Vesijohdot uusitaan koko hankealueella. Koko sähköjärjestelmä uusitaan. Ilmastointikonehuoneet keskitetään kellarikerrokseen kahteen tilaan. Raittiin ilman sisäänottoa varten rakennetaan rakennuksen pohjoispuolelle erilliset ilmastointitornit. Peruskorjauksessa parannetaan rakennuksen paloturvallisuutta ensimmäisessä korjausvaiheessa hyväksytyn paloteknisen suunnitelman pohjalta, hankealue mm. varustetaan automaattisella palonsammutusjärjestelmällä. 6.2 Suunnitellut tilaratkaisut Ensimmäiseen kerrokseen jäävät Kalliomaan sairaalakoulun tilat. Kellaritiloihin sijoitetaan potilaiden kuntoutusta palvelevia tiloja kuten savityötilat ja pelihuoneet. Tilojen käyttötarkoitus ei sinänsä muutu, vaan osa tiloista vaihtaa sijaintia. Kohteen toteutus tehdään yhdessä vaiheessa. Luokkatilat sijoittuvat 1. kerroksen koko pituudelle, pääosin lounaisjulkisivun puolelle. Taloteknisten järjestelmien vaatimien lävistysten ja koteloiden minimoimiseksi saniteettitilat ja muut märkätilat sekä sähkötilat on sijoitettu yläpuolisten kerrosten vastaavien tilojen kanssa samaan linjaan rakennuksen pohjoissivulle. Koulun itäpäässä sijaitsevat teknisen työn tilat uusitaan, mm. purunpoisto ja kaasujärjestelmät uusitaan kokonaan. Koulun tilojen suunnittelussa on lähtökohtana ollut oppilaiden turvallisuus ja tilojen toiminnallisuuden parantaminen sekä viihtyisyyden, erityisesti valoisuuden lisääminen. Kaikki koulutilat suunnitellaan uusittujen turvamääräysten mukaisiksi. Ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan opetustilojen lisäksi opettajien tauko- ja työskentelytilat. Huolto- ja siivoustilat sijoitetaan rakennuksen molempiin siipiin. Siivouskeskus sijoitetaan kellariin. Itäpään entinen vainajien tila kunnostetaan varastokäyttöön. Olemassa olevat henkilö- ja tavaraliikenteen reitit säilytetään pääosin. Potilaiden ja oppilaiden kulku rakennukseen tapahtuu tulevaisuudessakin pääaulan kautta. Vaikeahoitoisten nuorten osaston sisäänkäynti on rakennuksen länsipäädyssä. Tavaraliikenne keskitetään kellaritasolle, länsipäätyyn. Länsipäädyssä olevaa lastauslaituria jatketaan ja se katetaan. Itäpäädyn laituri ja terassi jäävät potilaskäyttöön. Rakennuksen pääpor-
7 taan ja hissin lisäksi molemmissa päädyissä on suoraan ulos johtava palo-osastoitu porrashuone. 6.3 Rakennustekniset työt Yleistä Purku- ja rakennustyöt suoritetaan toimivassa sairaalarakennuksessa, joten töiden järjestelyyn ja käytössä olevien tilojen suojaamiseen työmaan haitoilta on kiinnitettävä erityistä huomiota. Materiaalit valitaan potilasturvallisuutta, helppohoitoisuutta, kestävyyttä ja viihtyisyyttä ajatellen. Kaikkien käytettävien pintamateriaalien valinnassa pyritään siihen, että tuotteet ovat mahdollisimman vähäpäästöisiä, pintamateriaalien päästöluokituksen M1 mukaisia tuotteita. Purkutyöt Yksi kantava seinä puretaan 1. kerroksessa pilarilinjojen väliltä. Toiminnan edellyttämien tilamuutosten takia osa kevyistä väliseinistä puretaan. Uusien märkätilojen lattioiden pintarakenteet puretaan kantavaan betonilaatan yläpintaan saakka. Kaikki vanhoja rakenteita pois purettaessa esiin tulevat käyttämättömät hormit, kuilut, aukot ym. peitetään. Kaikki esiin tulevat käyttämättömät putket, vanhat muottilaudat ym. poistetaan. Maanrakennustyöt sekä perustukset Kaivuutöitä ovat viemäriputkien, salaojitusten sekä lastauslaiturin laajennuksen vaatimat kaivuut. Eteläpuolen salaojitus uusitaan. Runkorakenteet Rakennuksen 1. kerroksen purettavan kantavan väliseinän tilalle rakennetaan teräsbetonirakenteinen palkki-pilarirakenne. Raitisilmakanavan runko tehdään teräsrakenteisena ja lämmöneristetään. Rakennuksessa tehdään vähäisiä kantavien väliseinien aukotuksia sekä reikiä uusia tekniikka-asennuksia varten. Katokset Laajennettavan lastauslaiturin yhteyteen tehdään teräsrakenteinen katos. Lattiat Kaikkiin käytäviin sekä hoito-, potilas- ja toimistohuoneisiin tulee muovimatto. Siivous-, huolto-, jäte- ja suihkutiloissa käytetään liukuestemuovimattoa. Seinät Vanhat seinät ja pilarit paikataan, tasoitetaan ja maalataan. Uudet väliseinät ovat pääosin metallirunkoisia äänieristettyjä tuplalevyseiniä. Väliseinät pääasiallisesti maalataan. Märkätilojen ja teknisten tilojen seinät tehdään märkätilalevyseininä ja osin myös kevytsoraharkkoseininä. Märkätilojen seinät laatoitetaan kauttaaltaan. Osalaatoituksia käytetään WC- ja taukotiloissa sekä käsienpesualtaiden yhteydessä.
8 Alakatot Käytävien kattojen keskivyöhyke tehdään avattavasta, saranoidusta, akustoivasta teräskasetista. Reuna-alueet tehdään tasoitettavasta ja maalattavasta kipsilevystä. Muissa huonetiloissa alas lasketut katot tehdään akustisella rappauksella pinnoitetusta kipsilevystä ja varustetaan tarvittavalla määrällä tarkastusluukkuja. Kosteiden tilojen alakatot tehdään märkätilan maalilla pinnoitetusta tasoitettavasta kipsilevystä. Ovet Huonetilojen sisäovet pääsääntöisesti vaihdetaan uusiin puurakenteisiin oviin. Puuovet ovat pinnaltaan tammikuviollista korkeapainelaminaattia, reunat massiivitammea. Kääntöovien karmit ovat yleensä massiivitammea. Osa puuovista varustetaan lasiaukolla. Kaikki ulko-ovet vaihdetaan lämmöneristysmääräykset täyttäviksi, ulkonäöltään vanhan oven kaltaisiksi alumiinioviksi. Pääportaan sisäänkäyntien ovet muutetaan sivulasillisiksi parioviksi. Kellarin pääoven viereinen kukkavitriini yhdistetään käytävään laajennuksena. Osastojen kuoriovet varustetaan kulunvalvonnalla. Ikkunat Vanhat kolmilasiset ulkoikkunat säilytetään; ne suojataan muilta töiltä. Ikkunat kunnostetaan ulko- ja sisäpuolelta. Uloimpien lasien väliin sijoitetaan käsikäyttöiset sälekaihtimet. Kaikki olemassa olevat vanhat sisäikkunat puretaan. Vahtimestarin tilan uusittava lasiseinä ja sen liukulasiluukku ovat paloluokiteltuja. Uusia puurakenteisia sisäikkunoita rakennetaan luokkien käytäväseinille. Teknisen työn tiloihin rakennetaan teräslasiseiniä, joista osa on paloluokiteltuja EI60. Kalusteet ja varusteet Kiintokalusteet tehdään pääasiallisesti laminaattipintaisina kosteudenkestävästä, massiivitammireunaisesta lastulevystä. Koulun kiintokalusteet ovat käyttäjän hankinta. Huoltotilojen kalusteet ovat ruostumatonta terästä. Varastojen hyllyt ovat säädettävillä teräskonsoleilla varustettuja kiinteitä hyllyjä. Pukutilojen kalusteet ovat teräsrunkoisia, korkeapainelaminaattipintaisilla ovilla varustettuja, kaksiosaisia vakiopukukaappeja, joiden edessä on massiivitammipenkki ja penkin alla jalkinehylly. Kaikkiin tiloihin määritellään käytön mukaiset täydelliset varusteyhdistelmät. Varusteet toteutetaan rakenteisiin kiinnitettävinä. 6.4 LVIA-tekniikka Yleistä Peruskorjauksen yhteydessä uusitaan tai kunnostetaan lähes kaikki kellaria ja 1. kerrosta palvelevat LVI-järjestelmät ja verkostot. Peruskorjauksen yhteydessä täytyy huomioida yläpuolisten tilojen olevan jatkuvasti käytössä. Kellariin rakennetaan uudet tilat kellaria ja 1. kerrosta palveleville tuloilmakoneille.
9 Paloturvallisuutta parannetaan mm. varustamalla tilat automaattisin sammutuslaitteistoin. Lämmitys Ilmanvaihdon lämmitystä varten uusille tuloilmakoneille rakennetaan runkoputkistoja putkitunnelista kellarikerrokseen. Patteriverkosto jää pääosin ennalleen. Vesijohdot ja viemärit Kaikki vesi- ja viemäriverkostojen runkoputkistot kytkentäjohtoineen ja kalusteineen uusitaan ja liitetään vaiheessa 1 uusittuihin nousulinjoihin. Uudet vesijohtorungot asennetaan osittain myös putkitunneliin. Käyttövesiverkoston kaikki kerroskohtaiset jakoputkistot rakennetaan yläsyöttöisinä ja kalusteiden kytkentäjohdot piiloasenteisina. Pohjaviemärit uusitaan. Ilmanvaihto Kellaria ja 1. kerrosta palvelevat ilmanvaihtojärjestelmät uusitaan kokonaisuudessaan. Tuloilmakoneet on jaettu länsi- ja itäpäädyn koneisiin sekä kanavointien avulla käyttötarkoitukseltaan samankaltaisia tiloja palveleviin osiin. Kellaria ja 1. kerrosta palvelee yhteinen tuloilmakone. Uudet tuloilmakoneet varustetaan suodatuksella ja lämmöntalteenotolla sekä lämmitysja jäähdytyspattereilla. Ilmanvaihdon lämmöntalteenottojärjestelmä on vesiglykolipatterein varustettu järjestelmä. Poistoilmakoneet ovat lämmöntalteenotolla varustettuja huippuimureita. Kaikki pystykanavistot varustetaan kerroskohtaisin palopellein (EI60). Jäähdytys Ilmanvaihtokoneet liitetään rakennusvaiheessa 1 rakennettuun vapaajäähdytyksellä varustettuun jäähdytysjärjestelmään. Palonsammutusjärjestelmät Kellarin ja 1. kerroksen tilat katoksineen suojataan automaattisella sammutuslaitteistolla. Pääty- ja keskiportaikoissa on kylmään käyttövesiverkostoon liitetyt pikapalopostit. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä uusitaan kellaria ja 1. kerrosta palvelevien järjestelmien osalta ja liitetään rakennuksen olemassa olevaan rakennusautomaatiojärjestelmään. Muut järjestelmät Teknisten työn luokkia palvelevat purun- ja hitsauskäryjen sekä maalauskaapin poistojärjestelmät uusitaan. Metallityötiloissa uusitaan hitsauskaasujärjestelmät (happi, asetyleeni ja nestekaasu). Kaasukeskukset sijoitetaan kellarikerrokseen ulkoseinälle sijoittuviin tiloihin. Kulku ja pullonvaihto tapahtuvat ulkokautta. Hankkeeseen sisältyy poistokanavien ja kaasuputkistojen sekä tarvittavien kaapelointien rakentaminen, laitehankinnat ovat käyttäjien hankinnassa.
10 6.5 Sähkö- ja teletekniikka Sähköasennukset toteutetaan standardin SFS 6000/2007 mukaisesti, käyttäen halogeenivapaita kaapelointeja. Purkutyöt Nykyisten tilojen 1. kerroksen ja kellarin sähköasennukset puretaan pääsääntöisesti kokonaisuudessaan. Kellariin jää rakennusvaiheessa 1 peruskorjattuja sähkötiloja ja aikaisemmin uusitut saunaosaston sähköasennukset. Purkutöiden lisäksi joudutaan asentamaan väliaikaisia asennuksia töiden vaiheistuksen edellyttämässä laajuudessa niin, että nykyiset järjestelmät toimivat rakentamisen aikana rakennuksen muissa osissa. Sähkötilat Kellarissa sijaitsevat pääjakelun sähkötilat on osittain peruskorjattu ja rakennettu rakennusvaiheessa 1. Uudet keskustilat huomioidaan töiden vaiheistuksessa. Sähkönjakelu ja keskukset Kiinteistön 20 kv:n muuntamo on uusittu ja muuntaja vaihdettu vähähäviöiseen jakelumuuntajaan rakennusvaiheessa 1. Nykyiset normaalivoiman ja turvasyöttöverkon pääkeskukset säilytetään. Varavoimakone uusitaan rakennusvaiheen 2 aikana erillisenä hankkeena. Rakennettavia tiloja palvelemaan asennetaan uudet normaalivoiman ja turvasyöttöverkon jakokeskukset. Keskukset liitetään sairaalaan nykyiseen sähköverkkoon. Turvasyöttöverkon keskusten nousujohtoina käytetään palonkestäviä kaapeleita. Muutosalueille asennetaan johtoreiteiksi uudet kaapelihyllyt ja johtokourut. Muilla alueilla käytetään pääsääntöisesti nykyisiä johtoreittejä. LVI-laitteet sekä teknisten töiden luokkien puolikiinteät ja kiinteät laitteet varustetaan tarvittavilla ryhmäjohdoilla. Teknisten töiden luokkien pistorasioiden ja työstökoneiden jännite voidaan katkaista laitekohtaisesti työpajan valvomoon asennettavasta ohjauskeskuksesta. Valaistus Valaisinten liitäntälaitteina käytetään vähähäviöisiä elektronisia liitäntälaitteita. Aula- ja käytävätiloissa käytetään upotettuja moduulimitoitettuja loisteputkivalaisimia. Toimisto- ja kansliatilojen valaistus toteutetaan ripustetuilla matalaluminanssivalaisimilla. Koulutiloissa käytetään mekaanisesti kestäviä valaisimia. Huolto- ja varastotiloihin asennetaan suojakuvulliset loisteputkivalaisimet. Portaiden, aulojen, sekä vähemmän käytettyjen käytävätilojen valaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän aikaohjelmalla ja aikaohjelman ulkopuolella läsnäolotunnistimilla. Rakennuksen nykyisiä merkki- ja turvavalaistusasennuksia muutetaan ja laajennetaan tilamuutosten edellyttämässä laajuudessa.
11 Tele- ja turvajärjestelmät Rakennukseen rakennetaan teletila, johon sijoitetaan yleiskaapeloinnin kerrosjakamot ja telejärjestelmien aktiivilaitteet ja pääkytkennät. HUS-Tietohallinto hankkii ko. aktiivilaitteet. Antennipistorasioita asennetaan auloihin, yleisiin käytävätiloihin, luokkahuoneisiin ja henkilökunnan tiloihin. Antennijärjestelmä liitetään nykyiseen yhteisantennijärjestelmään. Nykyistä kuulutusjärjestelmää laajennetaan kuulutuskojeineen ja vahvistinlaitteistoineen. Rakennukseen asennetaan tiedonsiirtoa ja puhelinpisteitä varten Cat 6A-tasoiset yleiskaapelointipisteet. Kerrosjakamoiden ja talojakamon välille asennetaan optiset runkokaapeloinnit. Rakennukseen asennetaan langaton WLAN-verkko tukiasemineen. Puhelinjärjestelmän runkokaapelit päätetään yleiskaapeloinnin kerrosjakamoihin ja liitetään kiinteistön nykyiseen puhelinjakamoon. Langattoman puhelinjärjestelmän (DECT) tukiasemia varten asennetaan yleiskaapelointijärjestelmän pistorasiat. Nykyiset käytössä olevat tukiasemat puretaan ja asennetaan takaisin käyttöpaikoilleen. Tietoliikenneyhteydet ulkopuolisiin verkostoihin (Tuusulan kunnan verkko) säilyvät ennallaan. Rakennusosan tiloihin asennetaan aikakellojärjestelmän sivukelloja, jotka liitetään nykyiseen aikakellojärjestelmään. Neuvottelu- ja koulutustilojen oville asennetaan Varattu valot. Toimistojen oville asennetaan sisäänpyyntöjärjestelmät. Kulunvalvontaan liitetään hankealueen osastojen sisäänkäyntiovet porrashuoneista sekä henkilökunnan tilojen ja kanslioiden ovet kulunvalvontaohjeistuksen mukaisesti. Uudet ovet liitetään rakennuksen kulunvalvontajärjestelmään ja niille hankitaan tarvittavat pääte- ja väyläohjaimet. Urakka-alueeseen kuuluvat maantasokerroksen tilat suojataan kuorisuojauksella. Ikkunat ja savunpoistoikkunat suojataan 2-toimisilla lasirikkoilmaisimilla, jotka liitetään rikosilmoitinkeskukseen. Videovalvontakameroita varten asennetaan varakaapelointi joihinkin opetustiloihin sekä oppilaiden oleskelutiloihin ja osastojen käytäville. Kameroita ei hankita. Hankealueelle asennetaan tilakohtaisesti paikantava henkilöturvallisuushälytysjärjestelmä. Järjestelmässä on langattomat hälytyspainikkeet. Järjestelmän hälytykset näkyvät henkilökunnan vastaanottimissa. Hankealueelle asennetaan viranomaismääräykset täyttävä paloilmoitusjärjestelmä. Tilat suojataan pääsääntöisesti optisilla savuilmaisimilla. Poistumisreiteille asennetaan paloilmoituspainikkeita, yleisten tilojen palopainikkeet asennetaan lukittavaan koteloon. Käytäville asennetaan paloa ilmaisevat palokellot. Palokelloille asennetaan rehtorin kansliaan koulun master -kytkin, jolla voidaan kytkeä palokellot toimintaan. Palopainikkeet merkitään opastekilvillä. Henkilökunnan tiloihin asennetaan paloilmoitinjärjestelmän infotaulut. Palohälytystieto välitetään myös päällekarkaushälytysjärjestelmään, jolloin se näkyy järjestelmän hälytin-/vastaanotinnäytöissä. Rakennukseen kaapeloidaan savunpoistoluukkujen ja savunpoistopuhaltimien laukaisujärjestelmien laitteet ohjauskeskuksineen.
12 Rakennukseen kaapeloidaan automaattiset palo-oviensulkujärjestelmän laitteet ohjauskeskuksineen. 6.6 Kiinteät sairaalalaitteet Kellarikerros Kellarikerroksessa olevaan varasto-/siivoustilaan tulee ruostumattomasta teräksestä (RST) valmistetut kalusteet. Lisäksi tila varustetaan pienlaitosmallisella pesukoneella sekä kuivausrummulla. Molemmat koneet asetetaan jalustalle paremman työskentelyergonomian vuoksi. Pesukoneeseen liittyy nukanpoistoallas. 1.kerros Ensimmäisen kerroksen tiloista kiinteiden sairaalalaitteiden suunnitelmien piiriin kuuluvat siivoustilat sekä laboratorioluokkahuone. Siivoustilat varustetaan HUS-Desikon ohjeiden mukaisesti rst-kalusteilla. Laboratoriotilaan tulee laboratoriotyöskentelyä varten vetokaappi. Lisäksi tilaan tulee suurella altaalla varustettu RST- allaspöytä sekä seinäkaapistoa. 7 ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOINTI SUUNNITTELURATKAISUISSA LVI-järjestelmät Vesikalusteiksi määritellään vettä säästävät mallit. Ilmanvaihtokoneet mitoitetaan vähän sähköenergiaa kuluttaviksi. Ilmanvaihtokoneille lisätään lämmöntalteenotto. Ilmanjako suunnitellaan siten, että ilmamääriä voidaan alueittain tai tiloittain pienentää, kun tilat eivät ole käytössä. Sähköjärjestelmät Valaisimien valonlähteinä käytetään energiatehokkaita lamppuja ja liitäntälaitteina käytetään vähähäviöisiä elektronisia liitäntälaitteita. Nousukaapeleiden mitoituksessa ja laitevalinnoissa huomioidaan myös energiahäviöt. Portaiden, aulojen, sekä vähemmän käytettyjen käytävätilojen valaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän aikaohjelmalla ja aikaohjelman ulkopuolella läsnäolotunnistimilla. KSL-hankinnat Pesu- ja kuivausrummun kohdalla energiatehokkuus toteutuu parhaiten valitsemalla sellaiset koneet, joiden pesuohjelmia voidaan muunnella kulloisenkin pestävän hyödykkeen kannalta optimaaliseksi. 8 TILAPÄISJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA JA VÄISTÖTYÖT Sairaalakoulun teoriaopetus ja toimistotilat siirtyvät rakentamisen ajaksi Ohkolan sairaalan alueella oleviin ns. tornitaloihin. Sairaalakoulun taito- ja taideaineiden opetus on suunniteltu siirrettäväksi Kellokosken sairaalan alueella oleviin puusepän verstaan tiloihin, jotka ovat tyhjillään.
13 Päätyportaiden yhteydessä olevaan rakennusaineiseen hormiin uusitaan ilmanvaihtokanavat. Asennustyön ajaksi tulee varapoistumistieksi rakentaa rakennuksen ulkopuolinen, väliaikainen portaikko. Pohjaviemäri uusitaan nykyisen viemärin tilalle. Uusimisen ajaksi tulee rakentaa väliaikainen viemäri 1. kerrokseen. Vesijohtorunkojen uusimisen takia joudutaan tekemään joitakin väliaikaisia putkikytkentöjä. 9 HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA Sairaalan kerrokset 2-5 ovat käytössä koko rakennustyön ajan. Tiloille tulee aiheutumaan meluhaittojen lisäksi vesi- ja viemärikatkoksia putkistojen kytkentätöiden yhteydessä. Mahdollisiin lyhytaikaisiin lämmityksen katkoksiin tulee myös varautua. Hankealueen sähkö- ja televerkostojen liittämisestä nykyisiin verkostoihin aiheutuu haittaa kaapelointitöistä ja niitä varten avattavista alakatoista ja läpivientien tekemisestä johtuen, haitat keskittyvät lähinnä kellarikerroksen ja 1. kerroksen käytäville ja sen varrella oleviin teknisiin tiloihin. Purkutyöt ja väliaikaisasennukset aiheuttavat katkoksia sähkö- ja telejärjestelmien toimintaan. 10 KUSTANNUSARVIO Hankesuunnitelman kustannusarvio laskettuna 09/2011 indeksin Mäntsälän seudun tasolla on 3 600 000 euroa. Hankesuunnitelman kustannusarvio ei sisällä samanaikaisesti tapahtuvan varavoimakoneen uusimisen eikä sairaalakoulun kiintokalusteiden kustannuksia. Hankesuunnitelma-aineiston mukaisen tilaohjelman hyötyala on 1 228 hym2 ja suunnittelualueen bruttoala 2 068 brm2. Hankesuunnitteluvaiheen arvio kustannuksista kustannuserittäin on seuraava: B1 Rakennuttaminen ja suunnittelu 500 000 B2 Rakennustekniset työt 1 550 000 B3 LVIA-työt 880 000 B4 Sähkötyöt 640 000 B5 Erillishankinnat 30 000 Yhteensä 3 600 000 Hankkeen kustannusarvio hyötypinta-alaa (1 228 hym2) kohden on 2 932 / hym2 ja bruttoalaa (2 068 brm2) kohden 1 716 / brm2. Kaikki hinnat alv 0%. Kustannuslaskelma on laadittu hankesuunnitteluvaiheen suunnitelmista. Kustannuslaskelman on laatinut Tocoman Oy. Arvioissa on otettu huomioon sähkö- ja LVIAsuunnittelijoiden omien suunnittelualojensa kustannusarviot, rakennuttajan erillishankinnat rakennuttajan tekemän arvion mukaan sekä HUS -kuntayhtymän vastaavankaltaisten kohteiden toteutuneita kustannuksia.
14 11 AIKATAULUTAVOITTEET Hankkeen aikataulu on laadittu hankesuunnitteluvaiheen aikataulun perusteella niin, että hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen käynnistyvän toteutussuunnittelun ja urakkalaskennan kesto on kahdeksan kuukautta, ja rakentamispäätöksen lainvoiman saavuttamisen jälkeen käynnistyvän toteutusvaiheen kesto on yksitoista kuukautta. Suunnitelmien mukaan hankkeen valmistumisen tavoiteaikataulu on elokuussa 2014. 12 HANKKEEN TOIMINTAKULUVAIKUTUKSET Vaikutukset vuokriin Peruskorjattavien tilojen laajuus on 2 068 brm² ja kustannusarvio 3,6 milj. euroa. Tuusulan kunnalle vuokrattavia tiloja on Ohkolan sairaalan päärakennuksen 1. kerroksessa ja kellarissa sekä rakennuksen yhteisissä tiloissa yhteensä 876,1 hym2. Investoinnin vaikutus pääomavuokraan 20 vuoden poistoajalla on vuodessa 181 800, josta Tuusulan kunnan osuus on 82 500 ja HUS:n osuus 99 300. Vaikutukset toimintakuluihin ja tuottoihin HUS huolehtii vuokranantajana vuokrauskohteen lämmityksestä, sähköstä, vedestä ja jätevedestä, jätehuollosta, rakennuksen ja ulkoalueiden huollosta ja kunnossapidosta sekä kiinteistökohtaisesta valvonnasta ja turvapalvelusta.
OHKOLAN SAIRAALAN PERUSKORJAUS VAIHE 2, Liite 5 23.8.2012 Tilaluettelo kerroksittain: 1.KERROS Huonen:o Huonenimi Pinta-ala (m2) Hyötyala S1.02 ToimistoVahtimestari 8,5 S1.03 Toimisto/Rehtori 18,4 S1.04 Pienryhmäh. 24,8 S1.05 Aula/Itä 31,4 S1.06 Inva WC 6,0 S1.08 Siivous 6,0 S1.09 Pienryhmätila 9,4 S1.12 Opetuskeittiö 43,9 S1.13 Luokkahuone 43,5 S1.14 Kirjasto 14,3 S1.15 Atk Luokkahuone 44,4 S1.16 Luokkahuone 43,6 S1.17 Aula 91,4 S1.19 Sosiaalitila 11,2 S1.20 Wc 1,3 S1.21 Wc 1,3 S1.22 Suihku 1,0 S1.23 Toimisto/ Oppetajat 59,4 S1.24 Kopiohuone 16,7 S1.25 Koneh./Tekn.työt 44,6 S1.26 Luokkah./Puutyöluokka 42,3 S1.27 Opettajan huone 3,4 S1.28 Tav.vast.otto 5,7 S1.29 Luokkah./Metallityö 28,7 S1.30 Varasto 7,8 S1.31 Luokkah./Maalaus 11,5 S1.32 Luokkah./Kuvaamataito 40,5 S1.33 Luokkah./Tekstiilityö 30,2 S1.34 Varasto 14,2 S1.37 Varasto 7,4 S1.38 Wc 1,7 S1.39 Siivous 6,0 S1.41 Laboratorio 12,6 S1.42 Neuvottelu 12,0 1. KRS HYÖTYALA 745,1 KELLARI Hyötyala Sk.05 Varasto 18,6 Sk.06 Varasto 19,1 Sk.08 Lomakevarasto 6,2 Sk.10 Varasto/ulkoilu 15,8 Sk.11 Varasto/pyörät,kajakit 31,0 m a t t i a n t t i l a a r c h i t e c t u r e w o r k s h o p 2 k y ö s t i m e i n i l ä architecture workshop finland Oy Köydenpunojankatu 2 a D, Helsinki 00180 Finland
Sk.14 Pelihuone 2 31,9 Sk.15 WC 1,5 Sk.16 Kuntosali 62,5 Sk.17 Pelihuone 1 29,6 Sk.25 WC 3,6 Sk.26 Varasto 9,1 Sk.27 Savityöhuone 34,8 Sk.28 Varasto/Uuni 7,6 Sk.30 Varasto/siivous 26,4 Sk.33 Pukuhuone Mies 24,8 Sk.34 WC 1,2 Sk.35 WC 1,3 Sk.36 Suihku 1,7 Sk.37 Pukuhuone/Naiset 52,5 Sk.38 WC 1,2 Sk.39 WC 1,3 Sk.40 Suihku 1,7 Sk.41 WC 1,2 Sk.42 WC 1,3 Sk.43 Suihku 1,7 Sk.47 Likapyykki 15,9 Sk.49 Väliv/Keräyspaperi 6,5 Sk.50 Varasto 15,2 Sk.51 Varasto 13,0 Sk.52 Varasto 14,3 Sk.53 Varasto 14,4 Sk.59 Varasto 14,0 Sk.61 Varasto 1,6 KELLARI HYÖTYALA 482,5 m2 SUMMA HYÖTYALA 1227,6 m a t t i a n t t i l a a r c h i t e c t u r e w o r k s h o p 2 k y ö s t i m e i n i l ä architecture workshop finland Oy Köydenpunojankatu 2 a D, Helsinki 00180 Finland
HUS-Kiinteistöt Oy Liite 6. HUS, Kellokosken sairaala Ohkolan sairaalan peruskorjaus vaihe 2 työnumero 133100 Kiinteät sairaalalaitteet Tilanumero Tilanimi Laitenimi kpl Sk.30 Varasto/Siivous Pyykinpesukone 1 Sk.30 Varasto/Siivous Pyykin kuivauskone 1 Sk.30 Varasto/Siivous Seinähylly 9 Sk.30 Varasto/Siivous Rst-työpöytä 1 S1.41 Laboratorio Vetokaappi 1