KIRJALLINEN KYSYMYS 706/2013 vp Perusopetuksen uuden tuntijaon kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksen rahoitus Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvosto hyväksyi yleisistunnossaan 28. kesäkuuta 2012 perusopetuksen tuntijaon uudistamisen yhteydessä lausuman, jossa valinnaisiin oppiaineisiin kohdennettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään päätetään keväällä 2013. Tätä tärkeää päätöstä rahoituksen järjestämisestä odotamme yhä. Asetuksessa lukee, että valtioneuvosto päättää vuonna 2013 tehtävän kehyspäätöksen yhteydessä kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään, joka kohdennetaan yleiseen valinnaisuuteen. Lisäys toteutetaan opetusja kulttuuriministeriön kehyksen puitteissa vuodesta 2016 alkaen. Lisäksi päätökseen on kirjattu, kuinka valtioneuvosto edellyttää, että opetusja kulttuuriministeriö valmistelee hallituksen esityksen vuoden 2014 loppuun mennessä, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi. Yhtenä tuntijakouudistuksen tavoitteena on kieliohjelman monipuolistaminen ja tätä varten onkin uudessa tuntijaossa kirjattu opetuksen järjestäjän mahdollisuus käyttää valinnaisten A2- ja B2-kielten opetukseen valtion erityisavustusta, mikäli opetus järjestetään minimituntimäärän ulkopuolisena opetuksena. Kuitenkaan päätöstä kyseisestä erityisavustuksen rahoituksesta ei ole vielä tehty. Kielten opetuksen osalta on aihetta huoleen, kun valmistaudumme siirtymään uuteen opetussuunnitelmaan 1.8.2016. Huolestuttavin piirre siirtymävaiheessa on, että yhtäaikainen siirtyminen uuteen tuntijakoon vaarantaa oppilaiden oikeuden saada heille kuuluvaa kielten opetusta. Lähes kaikilla vuosiluokilla jäädään tällöin kieltenopiskelussa vähimmäistuntimääristä. Kuten useaan otteeseen on jo todettu, erityisen ongelmallinen tilanne on niiden oppilaiden osalta, jotka siirtyvät 7. vuosiluokalle vuonna 2016. Heiltä jää siirtymävaiheen vuoksi suorittamatta kaksi (2) vuosiviikkotuntia B1-kielen opinnoista (33 % oppimäärästä) ja yksi (1) vuosiviikkotunti A1-kielen oppimäärästä. Toisin sanoen, mikäli siirtymä tapahtuu samanaikaisesti, niin oppilaiden kieliopintojen toteutuminen ja tasa-arvoisuus eri vuosiluokilla uhkaa jäädä toteutumatta. On tutkittu, että kielenopetuksessa päästään hyviin tuloksiin, kun opetettavaa kieltä on vähintään kolme tuntia viikossa. Kaksi vuosiviikkotuntia riittää, jos kieltä opiskellaan useampana vuotena peräkkäin kahdella vuosiviikkotunnilla. Yksi vuosiviikkotunti ei riitä edes ylläpitämään saavutettua kielitaitoa. Näin ollen päätös valinnaisiin oppiaineisiin kohdistettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään on mahdollinen ratkaisu tähän hälyttävään tilanteeseen. Muutos koskettaa viittä vuosiluokkaa eli lähes 300 000 oppilasta. Koulutuksen järjestäjät päättävät tuntien sijoittamisesta eri luokkaasteille, ja heidän valmistautumisensa muutoksiin alkaa pian. Myös oppilailla ja heidän vanhemmillaan on oikeus tietää, miten kieltenopetus tullaan järjestämään nykyisessä siirtymävaiheessa. Kysymys Versio 2.0
on erittäin ajankohtainen kaikille niille lapsille ja nuorille, jotka tekevät kielivalintoja vastikään alkaneen uuden lukuvuoden aikana. Yleissivistyksen käsitteeseen kuuluu vieraiden kielten hallinta ja sitä kautta kyky ymmärtää muita kulttuureja. Monipuolinen kielitaito on välttämättömyys nyt ja tulevaisuudessa, niin työkuin arkielämässä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta rahoitus järjestyy kolmen vuosiviikkotunnin lisäopetukseen, kun siirtymäaikaa uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon toteutetaan ja mitä hallitus tekee, jotta oppilaille turvataan tasa-arvoinen oikeus saada heille kuuluvaa kieltenopetusta siirryttäessä perusopetuksen uuteen tuntijakoon? Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2013 Raija Vahasalo /kok Sari Sarkomaa /kok 2
Ministerin vastaus KK 706/2013 vp Raija Vahasalo /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 706/2013 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta rahoitus järjestyy kolmen vuosiviikkotunnin lisäopetukseen, kun siirtymäaikaa uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon toteutetaan ja mitä hallitus tekee, jotta oppilaille turvataan tasa-arvoinen oikeus saada heille kuuluvaa kieltenopetusta siirryttäessä perusopetuksen uuteen tuntijakoon? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 28.6.2012 valtioneuvoston asetuksesta perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta sekä valtioneuvoston asetuksesta perusopetusasetuksen 3 :n muuttamisesta. Molemmat asetukset tulivat voimaan 1.8.2012. Opetuksessa noudatetaan kuitenkin aiemman lainsäädännön mukaisia opetussuunnitelmia ja niiden mukaisia tuntimääriä, kunnes Opetushallitus päättää asetusten mukaisista uusista opetussuunnitelman perusteista ja niiden mukaan laadittavien opetussuunnitelmien käyttöönotosta. Opetussuunnitelman perusteet uudistetaan 31.12.2014 mennessä. Käytännössä uuden tuntijaon, opetuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja uuden opetuksen vuosittaista vähimmäistuntimäärää säätelevän perusopetusasetuksen 3 :n 1 momentin soveltaminen alkaisi samanaikaisesti uusissa opetussuunnitelman perusteissa määrättävän aikataulun mukaisesti. Uudet opetuksen järjestäjien opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistenkin perusopetuksen vuosiluokkien osalta 1.8.2016 lukien. Vastaavanlainen siirtymäsäännös sisältyi vuonna 2002 voimaan tulleeseen tuntijaon uudistukseen. Ministerit voivat ilmaista valtioneuvoston yleisistunnossa päätöksenteon yhteydessä käsityksensä päätettävästä asiasta lausumalla, joka merkitään valtioneuvoston pöytäkirjaan. Koko valtioneuvosto voi yhtyä lausumaan. Lausuma ei ole säädös eikä sitä julkaista Suomen säädöskokoelmassa. Valtioneuvoston yleisistunnon pöytäkirjaan 28.6.2012 merkittiin seuraava valtioneuvoston lausuma, jonka mukaan Valtioneuvosto päättää vuonna 2013 tehtävän kehyspäätöksen yhteydessä kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään, joka kohdennetaan yleiseen valinnaisuuteen. Lisäys toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kehyksen puitteissa vuodesta 2016 alkaen. Hallituksen esitys asiasta annetaan keväällä 2013. Lausuman mukaan kolmen vuosiviikkotunnin lisäys olisi tarkoitettu kohdennettavaksi yleiseen valinnaisuuteen. Yleisen valinnaisuuden lisääminen ei itsessään tuo ratkaisua tuntijakoon liittyviin siirtymävaiheiden järjestelyihin. Esiin tuodut siirtymävaiheen järjestelyihin liittyvät erityiskysymykset on kartoitettu ja niiden ratkaisemiseksi käydään neuvotteluja mm. Opetushallituksen ja pedagogisten ainejärjestöjen asiantuntijoiden kanssa. Asetusten mukainen vähimmäisoppimäärä on turvattava kaikkien oppilaiden osalta myös tuntijaon siirtymävaiheessa. Valtioneuvosto ei päättänyt kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vuonna 2013 tehtävän kehyspäätöksen yhteydessä. Uutena ministerinä 3
Ministerin vastaus voin arvioida tilannetta uudelleen seuraavan kerran vuoden 2014 kehysvalmistelun yhteydessä. Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2013 Opetusministeri Krista Kiuru 4
Ministerns svar KK 706/2013 vp Raija Vahasalo /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 706/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Raija Vahasalo /saml m.fl.: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att finansiering ska ordnas för att öka påbyggnadsundervisningen med tre årsveckotimmar underden övergångstid som gäller för ibruktagandet av de nya läroplanerna och vad gör regeringen för att trygga eleverna en likvärdig rätt till språkundervisning i en situation där man inom den grundläggande undervisningen går över till en ny timfördelning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I sitt plenum den 28 juni 2012 slog statsrådet fast de riksomfattande målen och timfördelningen för den grundläggande utbildningen i en statsrådsförorordning i enlighet med lagen om grundläggande utbildning. Samtidigt beslöt statsrådet att ändra 3 i förordningen om den grundläggande utbildningen. Förordningarna trädde ikraft den 1 augusti 2012. I undervisningen använder man dock läroplaner och timantal enligt tidigare lagstiftning. Detta gör man ända tills Utbildningsstyrelsen beslutar om de nya läroplansgrunderna och om en övergång till de läroplaner som de nya grunderna bygger på. Läroplansgrunderna förnyas senast den 31 december 2014. I praktiken är upplägget det att tilllämpningen av 3 1 mom. i förordningen om grundläggande utbildning, den nya timfördelningen, de nationella målen för undervisningen samt det undervisningsbaserade minimiantalet timmar på årsnivå träder i kraft samtidigt som de nya läroplansgrunderna. För de sista årklasserna inom den grundläggande utbildningen tas läroplansgrunderna i bruk av utbildningsarrangörerna senast med början den 1 augusti 2016. En motsvarande övergångsbestämmelse ingick i en översyn av timfördelningen som trädde i kraft år 2002. I statsrådets plenum är det möjligt för ministrarna att presentera sin åsikt när det gäller att fatta beslut i ett visst ärende. I statsrådets protokoll införs eventuellt ett uttalande, som hela statsrådet i vissa fall enas om. Det är inte en bestämmelse och det publiceras inte i Finlands författningssamling. I protokollet från statsrådets plenum den 28 juni 2012 antecknades ett yttrande från statsrådet enligt vilket statsrådet år 2013 i samband med rambeslutet beslutar att öka minimiantalet timmar med tre årsveckotimmar, som räknas in i den allmänna valbarheten. Ökningen verkställs inom undervisnings- och kulturministeriets ram fr.o.m. år 2016. Våren 2013 avges regeringens proposition i ärendet. Enligt yttrandet är avsikten att de nämnda tre årsveckotimmarna räknas in i den allmänna valbarheten. Att öka den allmänna valbarheten löser inte i sig arrangemangen för de övergångsskeden som ansluter sig till timfördelningen. De specialfrågor som ansluter sig till övergångsskedena har kartlagts och bl.a. Utbildningsstyrelsen och experter i pedagogiska ämnesföreningar deltar i förhandlingarna. Minimilärokursens omfattning ska tryggas för alla elevers del också i det övergångsskede som föregår ibruktagandet av den nya timfördelningen. Statsrådet beslutade inte under sina ramförhandlingar år 2013 om att öka årsveckotimmarna 5
Ministerns svar med tre. I egenskap av ny minister kan jag bedöma situationen på nytt nästa gång i samband med förberedelserna för ramförhandlingarna år 2014. Helsingfors den 27 september 2013 Undervisningsminister Krista Kiuru 6