S t a n d a r d i 4. 4 a L u o t t o r i s k i e n h a l l i n t a Määräykset ja ohjeet
dnro 1/120/2004 2 (26) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 4 2 Tavoitteet 6 3 Kansainvälinen viitekehys 7 4 Normiperusta 9 5 Luottoriskien hallinnan keskeiset periaatteet 10 5.1 Luottoriskin määrittely 10 5.2 Luottoriskistrategia ja luottoriskien hallinnan menettelytavat 10 5.3 Organisointi ja vastuut 11 5.3.1 Ylimmän johdon vastuu luottoriskien hallinnan järjestämisestä11 5.3.2 Toimivan johdon vastuu luottoriskien hallinnan toteuttamisesta12 5.3.3 Luottoriskien hallinnan arviointi 12 5.4 Luotonmyönnössä noudatettavat periaatteet ja luotonmyöntöprosessi13 5.4.1 Luottoanalyysi 13 5.4.2 Vakuushallinta 14 5.4.3 Luotonmyöntöprosessi 15 5.5 Luottoriskien mittaaminen ja johdon ohjausjärjestelmät 16 5.6 Luottoriskien rajoittaminen 16 5.6.1 Limiitit 16 5.6.2 Riskikeskittymät 17
dnro 1/120/2004 3 (26) 5.6.3 Suuret asiakasriskit 18 5.6.4 Liiketoiminta korkealla riskitasolla toimivien rahoituslaitosten kanssa (Highly Leveraged Institutions) 18 5.7 Luottoriskien jatkuva valvonta ja tehtävien eriyttäminen 18 5.7.1 Luottohallinta 18 5.7.2 Asiakasseuranta 19 5.7.3 Sisäiset riskiluokittelut 19 5.7.4 Stressitestit 20 6 Raportointi Rahoitustarkastukselle 22 7 Määritelmät 23 8 Lisätiedot 25 9 Kumotut ohjeet ja määräykset 26
dnro 1/120/2004 4 (26) 1 SOVELTAMINEN (1) Tämä standardi käsittelee luottoriskien hallinnan keskeisiä periaatteita sekä luottoriskien hallinnan järjestämistä. Standardia sovelletaan seuraaviin Rahoitustarkastuksen valvottaviin: luottolaitoksiin sijoituspalveluyrityksiin omistusyhteisöihin osuuspankkilain mukaiseen keskusyhteisöön rahoituspainotteisten rahoitus- ja vakuutusryhmittymien emoyrityksiin (2) Standardin soveltamisalaan kuuluvat yhteisöt poikkeavat toisistaan mm. toiminnan volyymin, yhteisön organisaation, rahoituspalveluiden lukumäärän ja monimutkaisuuden sekä asiakasrakenteen osalta. Siksi luottoriskien hallinnassa ja valvonnassa voi olla erilaisia käytännön ratkaisuja toiminnan painopisteiden ja erityispiirteiden mukaan. (3) Standardissa esitetyt luottoriskien hallinnan keskeiset periaatteet ovat sitovia. Periaatteita täsmentäviä yksityiskohtaisia määräyksiä on mahdollista noudattaa soveltuvin osin, jos valvottavan organisaatio on pieni, jos riskinotto on luottoriskistrategiassa määritelty vähäiseksi, jos riskiä sisältävä liiketoiminta on suppeaa ja yksinkertaista tai muuten läpinäkyvää tai jos toimiva johto osallistuu itse aktiivisesti jokapäiväisen liiketoiminnan päätöksenteon yksityiskohtiin. Sitovien säännösten noudattaminen vain soveltuvin osin edellyttää aina ylimmän johdon erityistä päätöstä. Valvottavan pitää aina varmistaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on riittävää ja oikeassa suhteessa toiminnan riskeihin. (4) Samaan konsolidointiryhmään kuuluvilla yhteisöillä pitää olla yhtenevät riskienhallintaperiaatteet. Rahoituspainotteisen rahoitus- ja vakuutusryhmittymän emoyrityksen pitää varmistaa, että ryhmittymän kaikilla yrityksillä on toimintaansa nähden riittävät riskienhallintajärjestelmät. Siltä osin kuin ryh-
dnro 1/120/2004 5 (26) mittymässä otetaan luottoriskiä, emoyrityksen pitää varmistaa, että tämän standardin mukaiset luottoriskien hallinnan keskeiset periaatteet ovat käytössä koko ryhmittymässä. (5) Standardissa käytetään yleisnimitystä valvottava kaikista standardin soveltamisalaan kuuluvista yhteisöistä. (6) Luottoriskien hallintaa järjestettäessä tulee soveltaa myös Rahoitustarkastuksen määräyskokoelman Vakavaraisuus ja riskien hallinta -pääjaksoon kuuluvassa standardissa 4.1 esitettyjä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteita. (7) Luottoriskien hallintaa järjestettäessä tulee soveltaa myös Rahoitustarkastuksen määräyskokoelman Vakavaraisuus ja riskien hallinta -pääjaksoon kuuluvaa standardia 4.4b operatiivisten riskien hallinnan periaatteista.
dnro 1/120/2004 6 (26) 2 TAVOITTEET (1) Luottoriski on pankkitoimintaa harjoittavien valvottavien merkittävin riski. Myös muussa kuin pankkitoiminnassa syntyy luottoriskiä vastapuoliriskinä. (2) Luottoriskien hallinnan ja valvonnan järjestäminen on valvottavien liiketoiminnan johtamisen keskeinen tehtävä; se on osa sisäistä valvontaa. Luottoriskien hallinnalla ja valvonnalla on suuri merkitys varmistettaessa pääomien riittävyys suhteessa toiminnassa otettuihin riskeihin ja riskien toteutumisen aiheuttamiin tappioihin. (3) Luottoriskien hallintaa koskevan Rahoitustarkastuksen sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että valvottavilla ja niiden konsolidointiryhmään kuuluvilla yhteisöillä on toimintansa luonteeseen ja laajuuteen nähden riittävät ja tehokkaat toiminnot luottoriskien tunnistamiseen, mittaamiseen, rajoittamiseen, seurantaan ja valvontaan osana liiketoiminnan riskien kokonaishallintaa varmistaa, että valvottavat ja niiden konsolidointiryhmään kuuluvat yhteisöt eivät luotonannossaan eivätkä sijoitustoiminnassaan ota sellaisia luottoriskejä, jotka vaarantavat valvottavien tai niiden konsolidointiryhmään kuuluvien yhteisöjen kannattavuuden tai vakavaraisuuden välittää tietoa siitä, mihin asioihin Rahoitustarkastus valvonnassaan kiinnittää huomiota ja mitä se vaatii valvottaviltaan.
dnro 1/120/2004 7 (26) 3 KANSAINVÄLINEN VIITEKEHYS (1) Tämä standardi pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean suosituksiin. Syyskuussa 1997 annetussa suosituksessa Core Principles for Effective Banking Supervision 1 on lueteltu luottoriskien hallinnan keskeiset vaatimukset: luotettavat luotonmyöntöä ja sijoitusten tekemistä koskevat menettelytavat samoin kuin laina- ja sijoitussalkkujen tehokas hallinnointi varojen oikea arviointi ja riittävien luottotappiovarausten tekeminen riskikeskittymien tunnistaminen ja asiakaskokonaisuuksille määritellyt limiitit lähipiiriin kuuluville yrityksille tapahtuvan luotonannon markkinaehtoisuus kansainvälisen luotonannon maariskien seuranta ja valvonta toimintaan nähden riittävät riskienhallintajärjestelmät. (2) Syyskuussa 2000 Baselin pankkivalvontakomitea julkaisi suosituksen Principles for the Management of Credit Risk 2. Suosituksessa todetaan, että vaikka luottoriskien hallinnassa on luottolaitosten koosta ja toiminnasta johtuvia eroja, seuraavat neljä osa-aluetta kuuluvat kattavaan luottoriskien hallintaan: tarkoituksenmukaisten luottoriskien hallintaperiaatteiden ja - menetelmien luominen luotettavien luotonmyöntöä koskevien menettelytapojen mukaisesti toimiminen tarkoituksenmukaisen luottohallinnan, luottoriskien mittaamisen ja seurannan ylläpito luottoriskien hallinnan arvioinnin varmistaminen. 1 Core Principles for Effective Banking Supervision, Basel Committee on Banking Supervision, Basel September 1997 2 Principles for the Management of Credit Risk, Basel Committee on Banking Supervision, Basel September 2000
dnro 1/120/2004 8 (26) (3) Tammikuussa 1999 antamassaan suosituksessa 3 Baselin pankkivalvontakomitea on luetellut ne periaatteet, joita luottolaitosten yleisten luottoriskien hallintaperiaatteiden lisäksi tulee noudattaa liiketoimissaan korkealla riskitasolla toimivien rahoituslaitosten kanssa. (4) Näitä suosituksia pitää soveltaa yhdessä Baselin pankkivalvontakomitean antamien varojen arvostamista, luottotappiokirjauksia ja luottoriskien julkistamista koskevien suositusten kanssa 4. 3 Sound Practices for Banks' Interactions with Highly Leveraged Institutions, Basel Committee on Banking Supervision, January 1999 4 Sound Practices for Loan Accounting and Disclosure, Basel Committee for Banking Supervision, Basel July 1999; Best Practices for Credit Risk Disclosure, Basel Committee for Banking Supervision, Basel September 2000
dnro 1/120/2004 9 (26) 4 NORMIPERUSTA (1) Rahoitustarkastuksen sääntely luottoriskien hallinnasta perustuu luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993) 68 :n 3 momenttiin sekä sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (579/1996) 29 :n 3 momenttiin. Tällä sääntelyllä tarkennetaan myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (44/2002) 13 :n mukaiset, ryhmittymän emoyritykselle asetetut vaatimukset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. (2) Suuria asiakasriskejä koskevat säännökset perustuvat luottolaitostoiminnasta annetun lain 69 71 :iin, sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 31 :ään ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain 6-7 :iin. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 14 :ssä säädetään ryhmittymän riskikeskittymien ilmoittamisesta koordinoivalle valvontaviranomaiselle. (3) Asiakkaan tunnistamistietojen säilyttämisestä säädetään rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (68/1998) 8 :ssä. Kirjanpitoaineiston säilytysajoista säädetään kirjanpitolain (1336/1997) 2 luvun 10 :ssä. (4) Sääntelyä laadittaessa on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 2000/12/EY(32000L0012) EYVL N:o L 126, 26.5.2000, s. 1 sekä neuvoston direktiivi sijoituspalveluista arvopaperimarkkinoilla 93/22/ETY (31993L0022) EYVL N:o L 141, 11.6.1993, s.27.
dnro 1/120/2004 10 (26) 5 LUOTTORISKIEN HALLINNAN KESKEISET PERIAATTEET 5.1 Luottoriskin määrittely Perustelu (1) Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei todennäköisesti täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Standardi koskee kaikkea sellaista toimintaa, josta valvottavalle aiheutuu luottoriskiä. Perustelu (2) Luotot ovat suurin luottoriskien lähde, mutta luottoriskiä (vastapuoliriski) voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä, takauksista ja rembursseista. Myös maariskit ja selvitysriskit luetaan luottoriskeihin. Perustelu (3) Tässä standardissa käytetään yleisnimitystä luotot oikeussuhteista, joissa valvottavalla on tai sille voi syntyä saaminen toiselta osapuolelta. 5.2 Luottoriskistrategia ja luottoriskien hallinnan menettelytavat (4) Hyvä luottoriskien hallinta edellyttää, että valvottavalla on luottoriskistrategia sekä luottoriskien tunnistamiseen, mittaamiseen, rajoittamiseen, seurantaan ja valvontaan tarvittavat menettelytavat. Luottoriskistrategian on oltava yhdensuuntainen luottolaitoksen yleisen liiketoimintasuunnitelman kanssa.
dnro 1/120/2004 11 (26) (5) Luottoriskistrategiassa on määriteltävä ainakin seuraavat asiat: luotonannossa tavoiteltu asiakasrakenne ja luottojen jakautuminen luottolajeittain, toimialoittain, maantieteellisesti, valuutoittain ja maturiteeteittain kohdemarkkinat riskinkantokyvyn perusteella määritelty riskinottotaso sekä riskien hajautuksessa ja riskeiltä suojautumisessa noudatettavat periaatteet luottosalkulle asetetut laatu-, tuotto- ja kasvutavoitteet. (6) Luottoriskistrategia pitää tarkistaa säännöllisesti, ainakin vuosittain. Sen pitää olla toteuttamiskelpoinen myös pitkällä aikavälillä ja eri suhdannevaiheissa. (7) Kaikki sellaiset tuotteet ja liiketoiminnot, joista aiheutuu luottoriskiä, on sisällytettävä luottoriskien valvontaan. Ennen uuden tuotteen käyttöönottoa tai uuden toiminnon aloittamista valvottavalla on oltava ylimmän johdon ennakkoon hyväksymät riskienhallinnan menettelytavat. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toiminnan aloittamiseen sellaisilla tuotteilla, joiden markkinat, hinnoittelu, sopimusjuridiikka, riskienhallinta ja kirjanpito ovat valvottavalle uusia. 5.3 Organisointi ja vastuut 5.3.1 Ylimmän johdon vastuu luottoriskien hallinnan järjestämisestä (8) Ylin johto vastaa valvottavan luottoriskistrategian ja keskeisten luottoriskien hallinnan menettelytapojen hyväksymisestä ja siitä, että ne päivitetään säännöllisesti. (9) Ylin johto vastaa siitä, että henkilökunta tuntee johdon hyväksymän luottoriskistrategian ja luottoriskien hallinnan keskeiset menettelytavat ja että se toimii niiden sekä niihin perustuvien toimintaohjeiden mukaan. (10) Ylimmän johdon on varmistettava, että toimiva johto kykenee johtamaan luotonantotoimintoja vahvistetun strategian ja hyväksyttyjen menettelytapojen mukaan sekä asetettujen limiittien rajoissa. (11) Ylimmän johdon on varmistettava, että palkitsemismenettelyt eivät ole ristiriidassa luottoriskistrategian kanssa.
dnro 1/120/2004 12 (26) 5.3.2 Toimivan johdon vastuu luottoriskien hallinnan toteuttamisesta (12) Toimiva johto vastaa ylimmän johdon hyväksymän luottoriskistrategian käytännön toteuttamisesta sekä luottoriskien tunnistamiseen, mittaamiseen, rajoittamiseen, seurantaan ja valvontaan tarvittavien menettelytapojen kehittämisestä. (13) Toimiva johto vastaa ainakin siitä, että valvottavan luotonmyöntö noudattaa hyväksyttyä strategiaa valvottavalla on riittävästi asiantuntevaa henkilöstöä hyväksytyn strategian toteuttamiseksi menettelytavoista tiedotetaan organisaation kaikilla tasoilla ja menettelyt toteutetaan sovitussa järjestyksessä kirjalliset toiminta- ja luotonmyöntöohjeet on laadittu ja niitä päivitetään sisäisten tai ulkoisten tekijöiden niin vaatiessa hyväksymisvaltuudet ja valvontavastuut on määritelty luotonmyönnön ja riskienhallinnan riippumaton arviointi on järjestetty luottosalkku on riittävästi hajautettu ylimmän johdon hyväksymän strategian mukaan luottosalkun tavoiteltu koostumus sekä yksittäisiä asiakkaita, asiakaskokonaisuuksia, toimialoja, maantieteellisiä alueita ja tuotteita koskevat vastuulimiitit on määritelty valvottava noudattaa hyvää luotonantotapaa. 5.3.3 Luottoriskien hallinnan arviointi (14) Valvottavalla pitää olla asiakkaista, tuotteista ja liiketoimista vastaavista toiminnoista erillinen, niistä riippumaton toiminto, joka arvioi luottoriskien hallintaa. Sen avulla ylin johto ja toimiva johto pystyvät varmistumaan luottoriskien hallinnan periaatteiden noudattamisesta ja niiden toimivuudesta. (15) Riippumattoman riskienhallinnan arviointitoiminnon pitää varmistaa että luotonmyöntöä johdetaan asianmukaisesti ja että luottovastuut ovat viranomaisten asettamien normien ja valvottavan sisäisten limiittien mukaiset että johdon ohjausjärjestelmät antavat oikeat ja riittävät tiedot valvottavan kokonaisluottoriskistä ja sen kehityksestä että sisäinen valvonta on järjestetty niin, että poikkeamat hyväksytyistä menettelytavoista raportoidaan sovitussa määräajassa oikealle johtotasolle toimenpiteitä varten että valvottavalla on vahvistetut menettelytavat tehostetun asiakasseurannan aloittamiseen asiakkaan maksukyvyn heikentyessä sekä vahvistetut menettelytavat ongelmaluottojen hallintaan.
dnro 1/120/2004 13 (26) (16) Riippumattoman riskienhallinnan arviointitoiminnon raportit on toimitettava suoraan ylimmälle johdolle sekä toimivalle johdolle. 5.4 Luotonmyönnössä noudatettavat periaatteet ja luotonmyöntöprosessi (17) Valvottavan pitää määritellä luotonmyönnössään noudatettavat periaatteet. Niihin sisältyvät luottoriskistrategiaan perustuvat, tarkennetut kohdemarkkinat sekä luottopäätösten valmistelussa ja luotonmyönnössä noudatettavat asiakkaaseen, luoton käyttötarkoitukseen, luoton takaisinmaksuun ja vakuushallintaan liittyvät kriteerit. 5.4.1 Luottoanalyysi (18) Luottopäätöksen on perustuttava luottoanalyysiin. Luottoanalyysin pitää antaa riittävän kattava kuva luottoa hakevasta asiakkaasta sekä rahoitettavasta hankkeesta. (19) Valvottavan pitää määritellä uusia luottoja, luottojen uudistamista ja luottoehtojen muutoksia koskevien päätösten perustaksi tarvittavat tiedot ja asiakirjat. Perustelu (20) Hyvä luotonantotapa edellyttää, että valvottava luotonmyöntöä harkitessaan tutkii huolellisesti luotonhakijan kyvyn vastata sitoumuksistaan. Taloudellisen aseman ja luottokelpoisuuden selvittämiseksi asiakkaasta pitää hankkia riittävästi tietoja. Yritysasiakkaan tilinpäätöstiedot ja luottotietorekisteristä hankitut luottotiedot ovat perustietoja, joiden analysointi auttaa tekemään oikeita luottopäätöksiä. (21) Luottoanalyysissä on kiinnitettävä huomiota ainakin seuraaviin kohtiin: velallisen nykyinen takaisinmaksukyky, takaisinmaksuhistoria ja arvio tulevasta takaisinmaksukyvystä luoton käyttötarkoitus ja takaisinmaksulähde velallisen oman rahoituksen osuus rahoitettavasta hankkeesta yritysluotoissa arvio velallisen toimialasta ja velallisen asemasta tällä toimialalla sekä arvio yrityksen johdon kyvykkyydestä ja asiantuntemuksesta asiakaskokonaisuuden sitoumukset vakuuden kattavuus ja realisoitavuus arvio muista, esim. makrotaloudellisista muutoksista aiheutuvista riskeistä.
dnro 1/120/2004 14 (26) (22) Valvottavan pitää luotonmyönnössään ottaa huomioon tuoton ja riskien välinen suhde niin yksittäisten luottojen hinnoittelussa kuin asiakassuhteiden kokonaisarvioinnissakin. Riskeihin suhteutetussa tavoitteenasettelussa pitää lisäksi seurata makrotalouden muutoksia ja niiden vaikutuksia velallisiin ja sopimusosapuoliin. (23) Etenkin uusien asiakkaiden tunnistamiseen on kiinnitettävä huomiota. Tunnistaminen on dokumentoitava ja arkistoitava, jotta myöhemminkin pystytään todentamaan, miten asiakassuhde on syntynyt ja mihin tietoihin tunnistaminen on perustunut. (24) Valvottavalla pitää olla tietojärjestelmät asiakastietojen keräämiseen ja päivitykseen sekä vahvistetut menettelytavat yksittäisten asiakkaiden, vastapuolten ja niihin sidoksissa olevien yhteisöjen välisten sidosten tunnistamiseen ja riskikeskittymien määrittelemiseen. (25) Valvottavalla pitää olla tiedonkulun esteitä eri toimintojensa, yksiköidensä ja osastojensa välillä, jotta se pystyy rajoittamaan luottamuksellisen asiakastiedon leviämisen yrityksen muihin osiin kuin niihin, joille tieto on tarkoitettu. Toteutettu järjestely ei saa kuitenkaan estää sisäisen valvonnan tai riskienhallinnan kannalta tarpeellisten tietojen antamista näitä toimintoja hoitaville yksiköille tai henkilöille. 5.4.2 Vakuushallinta (26) Luottopäätöksen on perustuttava ensisijaisesti velallisen luottokelpoisuuteen, mutta myös luottoriskin varalta asetettavalla vakuudella on merkitystä. Yrityksen rahoitusta harkitessaan valvottavan pitää kiinnittää riittävästi huomiota yrityksen liikeideaan, rahoitettavaan hankkeeseen, kassavirtaan ja tuloksentekokykyyn eikä yksinomaan siihen, että vakuudet ovat riittävät. Jos asiakkaalla ei ole edellytyksiä maksaa luotto takaisin muutoin kuin vakuuden realisoinnista saatavilla tuotoilla, ei luottoa yleensä pidä myöntää. (27) Rahoitusjärjestelyissä, joissa luoton takaisinmaksu perustuu vakuuden realisointiin, valvottavan on seurattava vakuuden tuotto- tai markkina-arvon kehitystä ja varmistuttava siitä, että luoton takaisinmaksu on turvattu. (28) Valvottavalla täytyy olla menettelytavat eri vakuusmuotojen hyväksymiseen vakuuksien luokitteluun vakuuksien arvon säännölliseen seurantaan ja arviointiin vakuuksien sitovuuden, kattavuuden ja realisoitavuuden varmistamiseen vakuuksista mahdollisesti syntyvien riskikeskittymien tunnistamiseen ja hallinnoimiseen.
dnro 1/120/2004 15 (26) (29) Valvottavan on määriteltävä hyväksytyille vakuusmuodoille vakuuslajikohtaiset arvostusprosentit. Arvostusprosentin on oltava varovaisesti määritelty enimmäisraja tietylle vakuuslajille. Vakuusarvon tulee aina perustua tapauskohtaiseen arvioon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vakuuksiin, joiden käyvän arvon ei voida katsoa olevan vakaa. 5.4.3 Luotonmyöntöprosessi (30) Valvottavan täytyy määritellä luottohakemusten ja luottopäätösten käsittelyä, luottoehtojen muutoksia ja luottojen uudistamista koskevat toimintatavat. (31) Luottopäätökset pitää tehdä toimivan johdon hyväksymän kirjallisen luotonmyöntöohjeen mukaisesti. Luoton käsittelyn luottohakemuksesta luottopäätökseen täytyy olla dokumentoitu ja oikealla päätöstasolla hyväksytty. Luottopäätöksestä tai sen liitteenä olevista asiakirjoista täytyy ilmetä yksityiskohtaisesti päätöksen sisältö, myöntö- tai hylkäämisperusteet sekä päätöksentekijät. Luoton kulun hakemuksesta päätökseen täytyy olla jälkikäteen todennettavissa. (32) Luotonmyöntöohjeista täytyy ilmetä, että luotonmyöntöön osallistuvien tehtävät ja vastuut on määritelty. Lisäksi niistä pitää näkyä, kenellä on luotonmyöntövaltuudet ja kuinka suuret ne ovat. Luottopäätöksen saa tehdä vain siihen valtuutettu henkilö tai päätöksentekoyksikkö. (33) Luottopäätöksen valmistelu ja luottopäätös on eriytettävä toisistaan siten, että valmistelija ei saa tehdä päätöstä yksin. (34) Luotto voidaan maksaa asiakkaalle, kun asiakas on toimittanut valvottavalle maksun edellytyksenä olevat asiakirjat. Luottoasiakirjat ja vakuudet on säilytettävä vähintään siihen saakka, kun luotto on maksettu takaisin. Asiakkaan tunnistamistietojen säilyttämisestä säädetään erikseen rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetussa laissa. Kirjanpitoaineiston säilytysajoista säädetään kirjanpitolaissa. (35) Kaikkien luotonmyöntöä ja luottoehtojen muutoksia koskevien päätösten täytyy olla liiketoimintaperusteisia. Valvottava saa antaa luottoa ja siihen rinnastettavaa muuta rahoitusta lähipiiriinsä kuuluville luonnollisille henkilöille, yhteisöille ja säätiöille vain yleisöluotonannossa tavanomaisesti noudatettavin ehdoin. Ylimmän johdon täytyy hyväksyä lähipiiriluototuksessa sovellettavat yleiset ehdot sekä lähipiirille annettavia luottoja koskevat päätökset.
dnro 1/120/2004 16 (26) Perustelu (36) Valvottavan on varmistuttava siitä, että lähipiiriin kuuluvalle osapuolelle ei myönnetä luottoa sellaisin ehdoin, jotka saattavat vaarantaa valvottavan taloudellista asemaa tai muuten luottamusta valvottavan toimintaan. Markkinaehtoisuuden toteutumisen olennainen edellytys ovat toimivat markkinat sekä riittävä tietojen julkisuus ja läpinäkyvyys. 5.5 Luottoriskien mittaaminen ja johdon ohjausjärjestelmät (37) Valvottavan on pystyttävä mittaamaan kaikki tase-eriin ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin liittyvät luottoriskit. Sillä on oltava tietojärjestelmät ja analyyttiset menetelmät, jotka tuottavat johdolle riittävästi tietoa luottosalkun rakenteen selvittämiseen ja riskikeskittymien tunnistamiseen. Perustelu (38) Johdon ohjausjärjestelmien tuottaman tiedon avulla ylin johto ja toimiva johto harjoittavat niille kuuluvaa valvontaa, jonka olennaisena osana on valvottavan oman pääoman riittävyyden määrittäminen suhteessa luottoriskeihin. Ylimmän johdon on myös pystyttävä nopeasti ja luotettavasti arvioimaan valvottavan luottoriskit eri toiminnoissa sekä se, toimiiko valvottava päätetyn luottoriskistrategian mukaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää, että luottoriskeistä saatava tieto on luotettavaa, yksityiskohtaista ja ajantasaista. (39) Valvottavalla on oltava toimintansa luonteeseen nähden riittävän kehittyneet luottoriskien mittausmenetelmät sekä menettelyt limiittien asettamiselle ja seurannalle. (40) Luottoriskejä mitattaessa on otettava huomioon saamisiin liittyvät erityspiirteet ja ehdot sekä saadut vakuudet, asiakkaan maksukyvyttömyyden todennäköisyys ja mahdolliset saamisten arvoon vaikuttavat muutokset markkinoilla. 5.6 Luottoriskien rajoittaminen 5.6.1 Limiitit (41) Ylimmän johdon on varmistuttava siitä, että luotonmyöntö ja muu luottoriskiä aiheuttava toiminta valvottavassa on riittävän hajautettua. Riskien hajauttamiseksi on määriteltävä ne riskienhallinnan kannalta merkittävät saamiset tai saamisryhmät, joille on asetettava limiitit. Limiittejä asetetaan tarpeen mukaan muun muassa tuotteittain ja eri vastapuolilta, toimialoilta, mailta tai maaryhmiltä oleviin saamisiin.
dnro 1/120/2004 17 (26) (42) Limiittien käyttöastetta on seurattava jatkuvasti ja ylitykset on dokumentoitava ja analysoitava ja niistä on raportoitava sovittujen menettelytapojen mukaisesti. Limiittejä lähestyvien saamisten on tultava ilmi seurannassa. Poikkeamien seurantaan on luotava selkeät menettelytavat. Asetettuja limiittejä on arvioitava suhteessa valittuihin toimintatapoihin ja vallitsevaan markkinatilanteeseen. 5.6.2 Riskikeskittymät Perustelu (43) Valvottavalla pitää olla menetelmät, jotka mahdollistavat luottosalkkuun sisältyvien riskikeskittymien tunnistamisen ja hallinnoimisen. Valvottavan pitää myös määritellä luottoriskistrategiaansa pohjautuvat rajat eri riskikeskittymille. (44) Riskikeskittymiä syntyy muun muassa silloin, kun luottosalkku sisältää suuret määrät luottoja yksittäiselle vastapuolelle ryhmille, jotka muodostuvat yksittäisistä vastapuolista ja niihin sidoksissa olevista yhteisöistä tietyille toimialoille tietyissä maanosissa oleville vastapuolille tietyille maille tai toisiinsa taloudellisesti sidoksissa oleville maille tiettyjä vakuuksia vastaan joiden maturiteetti on sama joissa tuote/instrumentti on sama. (45) Valvottavien tulee tunnistaa myös mahdolliset epäsuorat riskikeskittymät, joita voi syntyä tilanteissa, joissa eri liiketoiminta-alueiden tulokset reagoivat samansuuntaisesti ulkoisiin, lähinnä makrotaloudellisiin tekijöihin, kuten esim. korkotasoon. (46) Mikäli jotkin riskikeskittymät ovat vaikeasti vältettävissä tai muutoin liiketoiminnan kannalta perusteltuja, niiden aiheuttama luottoriskin kasvu tulee ottaa huomioon hinnoittelussa ja määriteltäessä omien varojen riittävyyttä. (47) Riskikeskittymien hallinnoinnissa ja niiden vaikutusten vähentämisessä voidaan käyttää myös erilaisia järjestelyjä: luottojen myynti, luottojohdannaiset, arvopaperistaminen ja muut vastaavat järjestelyt toissijaisilla lainamarkkinoilla. Kun valvottava päättää käyttää tällaisia järjestelyjä, sen on otettava huomioon, että myös näihin sisältyvien riskien varalta on erikseen määriteltävä menettelytavat ja kontrollit riskien tunnistamiseen ja hallinnointiin.
dnro 1/120/2004 18 (26) 5.6.3 Suuret asiakasriskit Perustelu (48) Riskikeskittymille, jotka syntyvät yksittäisistä vastapuolista tai yksittäisistä vastapuolista ja niihin sidoksissa olevista yhteisöistä, on asetettu lainsäädännölliset rajat. (49) Asiakasriskeillä tarkoitetaan samaan luonnolliseen tai oikeushenkilöön (asiakas) tai tällaisen henkilön kanssa samaan olennaisessa taloudellisessa etuyhteydessä olevaan luonnolliseen tai oikeushenkilöön (asiakaskokonaisuus) kohdistuvien saamisten ja sijoitusten sekä taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärää. (50) Suureksi katsotaan asiakasriski, jonka määrä on vähintään 10 prosenttia valvottavan omista varoista. (51) Suuriin asiakasriskeihin liittyvät rajoitukset ja niitä koskeva ilmoitusmenettely on säännelty Rahoitustarkastuksen suurten asiakasriskien ilmoittamista koskevassa raportointistandardissa (RA4.1 Suurten asiakasriskien ja riskikeskittymien ilmoittaminen). 5.6.4 Liiketoiminta korkealla riskitasolla toimivien rahoituslaitosten kanssa (Highly Leveraged Institutions) Perustelu (52) Ennen kuin valvottava ryhtyy liiketoimiin korkealla riskitasolla toimivien rahoituslaitosten (Highly Leveraged Institutions) tai muiden samalla tavalla toimivien yhteisöjen kanssa, sillä on yleisen riskienhallintaohjeistuksen lisäksi oltava ohjeet tavanomaista riskipitoisemmasta rahoitus- ja sijoitustoiminnasta. (53) Korkealla riskitasolla toimiville yhteisöille on ominaista, että ne käyttävät liiketoiminnassaan aktiivisesti johdannaisia ja että niiden pääoma on suurelta osin lainarahoitusta. Niiden valvonta on vähäistä tai niitä ei valvota lainkaan, niiden sijoitustoimintaa ei rajoiteta sääntelyllä ja niillä on vähäiset tiedonantovelvollisuudet verrattuna valvottuihin ja/tai julkisen kaupankäynnin kohteena oleviin yrityksiin. 5.7 Luottoriskien jatkuva valvonta ja tehtävien eriyttäminen 5.7.1 Luottohallinta (54) Valvottavalla on oltava menetelmät erilaisten luottoriskiä sisältävien salkkujen jatkuvaan hallintaan.
dnro 1/120/2004 19 (26) (55) Valvottavalla on oltava luotonmyönnöstä eriytetty toiminto, jonka avulla varmistetaan, että myönnetty luotto on hyväksytty asianmukaisesti ja luottoa koskevat asiapaperit ovat kunnossa. Asiapapereista on voitava todeta luoton historia, päätösprosessin vaiheet, valmisteluun ja päätökseen osallistuneet henkilöt sekä luotonsaajan tai vastapuolen taloudellinen tilanne. (56) Luottohallinnan on täytettävä seuraavat vaatimukset: Sen pitää tuottaa täsmällistä ja oikea-aikaista tietoa johdon ohjausjärjestelmiin. Sen on turvattava tehtävien riittävä eriyttäminen ja back office - toimintojen asianmukainen valvonta. Sen on turvattava johdon määrittelemien menettelytapojen sekä lakien ja viranomaisten määräysten noudattaminen. Perustelu (57) Ylimmän johdon ohjaus ja tuki ovat avainasemassa varmistettaessa, että luottohallinta koetaan tärkeäksi osa-alueeksi valvottavan luottoriskin seurannassa ja valvonnassa. 5.7.2 Asiakasseuranta (58) Valvottavalla on oltava menetelmät, jotka mahdollistavat yksittäisten luottojen ja luotonsaajien tilanteen seuraamisen eri luottosalkuissa. Valvottavan tulee varmistua myös siitä, että mahdolliset ongelmaluotot tai muut ongelmalliset liiketoimet havaitaan ja niitä valvotaan sen määrittelemiseksi, tarvitaanko korjaavia toimenpiteitä, luokittelun muutosta ja/tai luottotappiokirjauksia. (59) Valvottavan on määriteltävä periaatteet, joiden mukaisesti asiakkaita ja vakuuksia seurataan. Periaatteista on käytävä erikseen ilmi ongelmaasiakkaiden seurannassa noudatettavat menettelytavat. Jos luotonmyönnössä käytetään erityisehtoja eli kovenantteja, on valvottavalla oltava valmiudet näiden käytön edellyttämään asiakasseurantaan. (60) Luottojen seurantaan samoin kuin vakuuksien valvontaan on nimettävä vastuuhenkilöt, joiden tulee huolehtia myös siitä, että sisäisten riskiluokitusten teosta vastaavat saavat luokittelussa tarvitsemansa ajantasaiset tiedot. Seurantavastuita määritellessään johdon on otettava huomioon mahdolliset intressiristiriidat tilanteissa, joissa henkilöstöä palkitaan erilaisten mittareiden perusteella, kuten lainavolyymi, luottosalkun laatu tai kannattavuus. 5.7.3 Sisäiset riskiluokittelut (61) Ylimmän johdon on hyväksyttävä menettelytavat, joilla saamisiin liittyvät luottoriskit saadaan eroteltua joko sisäisen luokituksen avulla tai muulla joh-
dnro 1/120/2004 20 (26) don riittäväksi katsomalla tavalla. Perustelu (62) Sisäisellä riskiluokituksella on tärkeä osuus yksittäisten luottojen ja valvottavan koko luottosalkun laadun valvonnassa. Hyvin suunnitellun riskiluokittelujärjestelmän avulla valvottavan saamisiin liittyvät luottoriskit pystytään erottelemaan eri tasoihin. Tämä mahdollistaa luottosalkun ominaisuuksien, keskittymien, ongelmaluottojen ja luottotappiovarausten riittävyyden yksityiskohtaisen määrittelyn. Riskiluokittelujärjestelmää voidaan käyttää hyväksi myös pääoman allokoinnissa, luottojen hinnoittelussa sekä asiakassuhteen tai liiketoimen kannattavuuden mittaamisessa. (63) Riskiluokitusjärjestelmässä tulee olla riittävästi luokkia erottelemaan niin hoidettuihin luottoihin sisältyvät eritasoiset luottoriskit kuin ongelmaluottoihin liittyvät luottoriskit. (64) Riskiluokitusjärjestelmän tulee heijastaa luottoriskin muutoksia. Asiakkaan maksukyvyn heikkenemisen tulee johtaa riskiluokan tarkasteluun ja luottojen perusteelliseen läpikäyntiin sekä niiden sisällyttämiseen erityiselle seurantalistalle. Johdolle säännöllisesti toimitettavien valvottavan koko luottosalkun tilaa koskevien raporttien tulee perustua sisäisiin luokitteluihin. Perustelu (65) Riskiluokitusjärjestelmän avulla eri liiketoiminta-alueiden vetäjät saavat kuvan luottosalkun koostumuksesta ja voivat osaltaan auttaa luottostrategiaan mahdollisesti tarvittavien muutosten määrittelyssä. (66) Sisäisten luokkien on annettava koko ajan totuudenmukainen kuva luottojen tilasta. Luotonmyöntöhetkellä hyväksytty yksittäisen saamisen/vastapuolen luottoluokka on päivitettävä säännöllisesti. Vastuun luokituspäätöksen teosta on oltava luotonmyönnöstä riippumattomalla toiminnolla. Riippumattoman toiminnon on myös huolehdittava luokitusten oikeellisuuden säännönmukaisesta tarkastuksesta. 5.7.4 Stressitestit (67) Valvottavan on otettava huomioon talouden tilassa mahdollisesti tapahtuvat muutokset arvioidessaan yksittäisiä luottoja sekä kokonaisia luottosalkkuja. (68) Valvottavan tulee tehdä erilaisia arvioita siitä, miten harvinaiset, mutta ongelmalliset tilanteet voivat vaikuttaa luottoriskin määrään. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi suuret markkinahintojen heilahtelut, suurten markkinaosapuolten konkurssit, likviditeetin yllättävät muutokset, huomattavien maariskien toteutuminen ja vastaavat tilanteet.