Vaalipaneelikiertueen raportti 2017 Moniheli ry

Vaalipaneelikiertueen raportti 2017 Moniheli ry

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Kiertueen toteutus... 1 2.2 Tilaisuuksien konsepti ja periaatteet... 3 2.3 Järjestäjien palaute... 4 3. Vaalipaneelitilaisuuksien vaikutus osallistujiin... 5 3.1 Yleisön tausta-analyysi... 5 3.2 Vaalipaneelien vaikutukset osallistujien taustan mukaan... 7 4. Yhteenveto ja suositukset... 9 5. Summary in English Kaikkien Vaalit-campaign... 11 Liite... 12

1. Johdanto Yhteiskunnallisen osallistumisen eriarvoistuminen on suomalaisen nykydemokratian suurimpia haasteita ja äänestysaktiivisuuden on todettu olevan matalalla erityisesti maahanmuuttajien kohdalla. Vuoden 2017 kuntavaaleissa muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien äänestysprosentti oli 23,9 prosenttia, yleisen äänestysinnon ollessa 58,8 prosenttia. 1 Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry on panostanut työssään jo vuosien ajan yhteiskunnallisen osallistumisen edistämiseen osana kotoutumista. Kaikkien Vaalit -kampanja syntyi osana 2012-2015 koordinoitua icount-projektia, jonka keskeisenä tavoitteena oli tukea maahanmuuttajien yhteiskunnallista osallistumista ja kansalaisaktiivisuutta. Ensimmäinen Kaikkien Vaalit -kiertue järjestettiin ennen eduskuntavaaleja vuonna 2015. Kiertueesta saatujen erittäin hyvien kokemusten ja palautteen myötä nähtiin merkittäväksi toteuttaa vastaavanlainen valtakunnallinen kiertue ennen kuntavaaleja. Vuoden 2017 kiertue oli osa Moniheli ry:n koordinoimaa, viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan kuuluvaa Monikulttuurinen itsenäisyys -hankekokonaisuutta. Tukea kiertueen toteuttamiseen saatiin myös oikeusministeriöltä ja valtakunnalliselta Etnisten suhteiden neuvottelukunnalta. Vuoden 2017 Kaikkien Vaalit -kampanjan tavoitteena oli monipuolistaa kuntavaaleja edeltävää kansalais- ja yhteiskuntakeskustelua, jotta se vastaisi monipuolisemmin kaikkien suomalaisessa yhteiskunnassa elävien asioita. Tavoitteena oli luonnollisesti myös kannustaa uusia suomalaisia käyttämään äänioikeuttaan sekä herättää mielenkiintoa yhteiskunnallista osallistumista kohtaan. Tässä raportissa esitellään vuoden 2017 valtakunnallisen Kaikkien Vaalit vaalipaneelikiertueen käytännön toteutus sekä kiertueen vaikuttavuudesta saatuja tuloksia: keitä tilaisuuksilla tavoitettiin ja millaisia vaikutuksia kampanjalla oli sen osallistujiin. 2. Kiertueen toteutus 2.1 Paikkakunnat, yhteistyötahot ja osallistujamäärät Kaikkien Vaalit -konseptin mukaisia vaalipaneeleja järjestettiin 14.3.-3.4.2017 välisenä aikana 18 paikkakunnalla yhteensä 21 kappaletta. 2 Kiertueen seuranta toteutettiin keräämällä yleisöltä 1 http://www.stat.fi/til/kvaa/2017/05/kvaa_2017_05_2017-05-05_kat_001_fi.html 2 Lisäksi Kaikkien Vaalit -kiertueeseen liittyi neljä erillistä tapahtumaa Jyväskylässä, Joensuussa, Helsingissä ja Kajaanissa, jotka hyödynsivät tavalla tai toisella Kaikkien Vaalit -konseptin materiaaleja, kuten esim. taustadioja. Tilaisuudet luokiteltiin kuitenkin sivutapahtumiksi niiden poiketessa Kaikkien Vaalit -konseptin mukaisista tilaisuuksista esimerkiksi rakenteensa puolesta. 1

palautekysely, joihin saatiin vastauksia yhteensä 16 tilaisuudesta. 3 Lisäksi Moniheli ry oli tekemässä havaintoja 11 kiertueen tilaisuuksista ja kiertueen päätteeksi paikkakuntien järjestäjille lähetettiin sähköinen palautelomake. Vaalipaneelien paikkakunnat ja paikalliset järjestäjätahot valikoituivat mukaan luontevasti rakentuen pitkälti edellisen, vuonna 2015 toteutetun kiertueen yhteistyön pohjalle. Kumppaneina paikkakuntien ja eri yhteistyötahojen kartoittamisessa vuonna 2017 olivat mukana myös ELY-keskuksen Kotona Suomessa - aluekoordinaattorit sekä Kuntaliitto. Uudelle kiertueelle pyrittiin saamaan mukaan myös muutamia uusia paikkakuntia. Uusina mukaan lähtivät Lieksa, Pietarsaari, Karjaa ja Hämeenlinna. Vastaavasti muutama edellisellä kiertueella mukana ollut paikkakunta jäi pois tai järjesti hieman Kaikkien Vaalit -konseptista poikkeavan sivutapahtuman. Yleisön osallistujamäärät saatiin kerättyä 20 varsinaisesta tilaisuudesta järjestäjien palautelomakkeiden, sähköpostikyselyiden sekä Monihelin paikallaolon avulla. Kerättyjen tietojen mukaan 20 tilaisuuteen osallistui yhteensä 774 henkilöä. Kaikkien vaalit -kiertueen 21 tilaisuuden paikkakunnat ja järjestäjätahot sekä 20 paikkakunnan yhteenlasketut osallistujamäärät: 3 Palautelomake jaettiin yleisölle 17 tilaisuudessa, minkä lisäksi kyselyn testiversiota kokeiltiin yhdessä tilaisuudessa. Osallistujien vastauksia ei saatu yhdestä niistä tilaisuuksista, joissa lomakkeita käytettiin. 2

2.2 Tilaisuuksien konsepti ja periaatteet Moniheli asetti Kaikkien Vaalit -konseptille tiettyjä keskeisiä periaatteita. Paneeleihin tuli kutsua osanottaja jokaisesta, kyseisellä paikkakunnalla ehdokkaita asettavasta puolueesta ja tilaisuuksien tuli olla täysin puolueettomia sekä kaikille avoimia ja maksuttomia. Tilaisuuksien kieleksi määriteltiin selkosuomi, jotta tilaisuudet eivät rajautuisi jonkin yksittäisen kieliryhmän omiksi tilaisuuksiksi. Yleisöllä oli kuitenkin mahdollisuus osallistua keskusteluun ja esittää kysymyksiä myös muilla kielillä. Vaalipaneelien ei myöskään haluttu profiloituvan vain maahanmuuttajien omiksi tilaisuuksiksi, vaan niistä haluttiin rakentaa kaikkia kansalaisia koskevia keskusteluja, jotka lisäisivät mahdollisesti myös eri väestöryhmien välistä vuorovaikutusta. Samasta syystä pidettiin myös tärkeänä, että kysymyksissä ei painoteta ainoastaan maahanmuuttoon ja kotoutumiseen keskittyviä teemoja, vaan kaikkia kuntalaisia koskevia asioita, kuitenkin Suomeen muuttaneen väestön näkökulmat huomioiden. Moniheli suunnitteli Kaikkien Vaalit -paneeleihin pitkälti vuoden 2015 mallia noudattavan perusrungon, jotta eri puolilla Suomea järjestettävät tilaisuudet noudattaisivat yhtenäistä konseptia. Monihelin paikallisille järjestäjille tarjoama käsikirjoitus tilaisuuden järjestämiseksi sisälsi ohjeet tilaisuuden kulusta, vinkkejä juontajalle, sarjan valmiita paneelikysymyksiä sekä äänestämiseen, demokraattiseen vaikuttamiseen ja monikulttuurisuuteen liittyviä taustadioja. Lisäksi Moniheli tarjosi tiedotusmateriaalia ja yhteisen visuaalisen ilmeen käyttöä. Tilaisuuksien sisällöksi asetettiin kolme pääteemaa, joita olivat yhdenvertaisuus, työ ja talous sekä sosiaalija terveyspalvelut. Valtaosan kysymyksistä toivottiin asettuvan näiden yleisteemojen alle. Paikkakunnat saivat valita mieleisiään kysymyksiä Monihelin antamista vaihtoehdoista sekä tehdä omia. Kuntavaalien ollessa kyseessä pidettiinkin tärkeänä, että myös paikallisesti tärkeät kysymykset näkyisivät tilaisuuksien sisällössä. Moniheli tarjosi tilaisuuksiin yhdeksän varsinaista kysymystä sekä 12 lyhyempää kyllä/ei - väittämää, joista paikallisia järjestäjiä neuvottiin valitsemaan vähintään kolme (3) varsinaista kysymystä sekä kolme (3) kyllä/ei -kysymystä. Panelistit saattoivat ottaa kantaa väittämiin nostamalla vihreän ( kyllä ) tai punaisen ( ei ) kortin, mielipiteensä mukaan. Joissakin tilaisuuksissa myös yleisöllä oli mahdollisuus äänestää punaisin ja vihrein kortein, mikä oli yksi tapa aktivoida yleisöä ottamaan osaa keskusteluun. Moniheli lähetti yhdessä oikeusministeriön kanssa kutsukirjeen panelisteille. Kirje lähetettiin kullakin paikkakunnalla ehdokkaita asettaville puolueille sekä useimmilla paikkakunnilla myös pienemmille valitsijayhdistyksille. Paikallisilta järjestäjätahoilta toivottiin vastuun ottamista juontajan etsimisestä, tilaisuuden mainostamisesta paikallisesti sekä muista käytännön asioista, kuten tiloista ja kahvitarjoiluista. Kaikkien Vaalit -kampanjan tiedotuksessa jatkettiin saman visuaalisen ilmeen käyttöä kuin vuonna 2015, vain pienin muutoksin. Paikkakuntia ohjeistettiin laittamaan Kaikkien Vaalit -juliste tilaisuuksissa näkyvälle 3

paikalle yhtenäisen kiertueilmeen luomiseksi. Paikkakuntia myös kannustettiin mainostamaan omaa tilaisuutta, jakamaan kuvia sosiaalisessa mediassa sekä käymään keskustelua käyttämällä tunnusta #kaikkienvaalit. Kampanjasta tiedotettiin yleisesti sekä Monihelin verkkosivuilla että kampanjan omalla Facebook-sivulla. Osana Kaikkien Vaalit -kampanjaa järjestettiin myös Kaikki Vaikuttaa! -ennakkoäänestystempaus. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä 29.3.2017 samaan aikaan seitsemällä paikkakunnalla. Ennakkoäänestystempauksella äänestämisestä pyrittiin tekemään yhteinen tapahtuma ja rohkaisemaan erityisesti maahanmuuttaneita käyttämään äänioikeuttaan. Ennakkomarkkinoinnista huolimatta osallistujien määrät jäivät useammalla paikkakunnalla erittäin pieniksi. Yhtenä vaikuttavana tekijänä saattoi olla se, ettei tempauksia mobilisoitu tarpeeksi laajasti maahanmuuttajayhdistysten kanssa sekä se, että tapaamispaikat oli usealla paikkakunnalla järjestetty muualla kuin maahanmuuttajien suosimilla alueilla. Äänestystempausten suunnittelussa onkin jatkossa tärkeää huomioida entistä paremmin maahanmuuttajajärjestöjen rooli kohderyhmän tavoittamiseksi. 2.3 Järjestäjien palaute Paneelikeskustelun jälkeen järjestäjille lähetettiin sähköinen palautelomake, jossa kysyttiin muun muassa arviota tilaisuuden onnistumisesta, yhteistyöstä Monihelin kanssa sekä tilaisuuksissa keskustelluista aiheista. Sähköiseen palautteeseen vastasi yhdeksän varsinaisen tilaisuuden ja kahden sivutapahtuman järjestäjätahoa. Palautelomakkeeseen vastanneista kahdeksan varsinaisen sekä molempien sivutapahtumien järjestäjät kokivat tilaisuuden onnistuneen erittäin hyvin, yksi paikkakunnista arvioi tilaisuuden onnistuneen melko hyvin. Yhteistyön suhteen Monihelin kanssa seitsemän varsinaista ja yksi sivutapahtuman järjestäjä koki annettujen ohjeiden, tietojen ja materiaalien olleen mielestään sopivia ja riittäviä, toinen sivutapahtuman järjestäjä ei vastannut kysymykseen. Kaksi vastaajaa olisi kaivannut lisää tietoa ja ohjausta tilaisuuden järjestämisessä. Kuusi varsinaista ja yhden sivutapahtuman järjestäjä kokivat tehtävien jaon olleen hyvin selkeitä, sen sijaan kolme paikkakuntaa koki tehtävien jaossa olleen muutamia epäselvyyksiä. Epäselvyyksien kerrottiin liittyneen lähinnä siihen, kuka vastaa panelisteille lähettävistä kutsuista. Lukuun ottamatta yhtä paikkakuntaa (lisäksi yksi puuttuva vastaus), järjestäjät kokivat omien resurssien olleen riittäviä tilaisuuden järjestämisessä. Tilaisuuksien keskustelluimmiksi aiheiksi mainittiin useammassa palautteessa työllisyys sekä yleisellä tasolla että liittyen erityisesti maahanmuuttajien asemaan suomalaisilla työmarkkinoilla (esim. työllistymisen 4

kielivaatimukset). Suosituimmiksi aiheiksi mainittiin myös säästökohteet kunnassa, maahanmuuttajien asema Suomessa yleisesti, rasismi sekä yhdenvertaisuusksymykset. Järjestäjät toivoivat jatkossa jonkin verran enemmän aikaa ja resursseja sekä Monihelin apua erityisesti tiedottamisessa paikallisella tasolla, kuten yhteydenottoja mediaan. Kaiken kaikkiaan järjestäjiltä saadun palautteen perusteella tilaisuudet koettiin tärkeinä vaikuttamisen ja vuoropuhelun edistämisen paikkoina. Merkittävä palaute tuli Lieksasta, josta kerrottiin, että kaupunginvaltuustoon valittiin ensimmäinen maahanmuuttajataustainen ehdokas 4 ja, että Kaikkien Vaalit -vaalipaneelilla oli asiaan suuri vaikutus. 3. Vaalipaneelitilaisuuksien vaikutus osallistujiin Kiertueen vaikuttavuutta arvioivat tulokset pohjautuvat Monihelin järjestökoordinaattorin Julie Bretonin Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan tekemään pro gradu -työhön Bringing immigrants to the polls? Voter mobilization through the Kaikkien Vaalit thematic live debates in the 2017 Finnish municipal elections (2017). Tutkielmassa on tarkasteltu Kaikkien Vaalit -kiertueen vaalipaeelitilaisuuksien vaikutusta maahanmuuttajataustaisten henkilöiden äänestysinnokkuuteen. Työn keskeisenä kysymyksenä on, vaikuttiko vaalipaneeliin osallistuminen eri tavoin osallistujiin riippuen näiden taustasta. Vaikuttavuutta tarkasteltiin kolmella tasolla huomioiden osallistujien tausta: a) kiinnostukseen äänestää kuntavaaleissa b) kuinka henkilökohtaisesti tärkeäksi osallistuja koki paneelissa käsitellyt aiheet sekä c) kuinka hyvin osallistuja koki saavansa tilaisuudessa sellaista informaatiota, joka auttoi puolueen tai ehdokkaan valinnassa. Tutkielman aineistona on käytetty varsinaisissa Kaikkien Vaalit -tilaisuuksissa yleisölle jaettuja palautelomakkeita, joihin saatiin vastaukset 16 tilaisuudesta, sekä kiertueen jälkeen tehtyjä puhelinhaastatteluja. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 225 osallistujaa ja puhelinhaastatteluilla tavoitettiin 51 henkilöä. 3.1 Yleisön tausta-analyysi Kyselylomakkeiden vastausten perusteella saatu kuva yleisön taustasta vastaa hyvin Kaikkien Vaalit - kampanjan tavoittelemaa kohderyhmän moninaisuutta: yleisöstä noin puolet oli kantasuomalaisia, kun taas 4 "Abdillahi on Lieksan ensimmäinen maahanmuuttajavaltuutettu", Karjalainen, April 10th, 2017. http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/138333-abdillahi-onlieksan-ensimmainenmaahanmuuttajavaltuutettu) 5

puolella oli jonkinlainen maahanmuuttajatausta. Palautteeseen vastanneista 225 henkilöstä yhteensä 209 henkilöä vastasi maahanmuuttajataustaa kartoittavaan kysymykseen. Vastausten perusteella osallistujat jakaantuivat seuraavasti: Vastanneista 27 % oli maahanmuuttajia (immigrants), jotka olivat muuttaneet Suomeen ja joilla ei ollut Suomen kansalaisuutta eikä suomalaista taustaa. Liki 18 % oli maaahanmuuttajia, joille oli myönnetty Suomen kansalaisuus (naturalized citizens) mahdollisesti toisen kansalaisuuden lisäksi ja joiden äidinkielenä oli jokin vieras kieli. Toisen polven maahanmuuttajia (second generation), oli 4,1 % vastaajista. Heillä ei ollut taustaa maahan muuttamisesta, mutta jonkin muun maan kansalaisuus Suomen lisäksi ja/tai äidinkielenä jokin vieras kieli. Suomalaistaustaisia paluumuuttajia (finnish-background returnee) oli 2,4 % vastaajista eli henkilöitä, jotka olivat muuttaneet Suomeen, ja joiden äidinkieli oli suomi. 49 %vastaajista oli sellaisia kantasuomalaisia (native finn), joilla oli vain Suomen kansalaisuus, äidinkielenä jokin kotimaisista kielistä ja ei taustaa Suomeen muuttamisesta. Kyselyyn vastanneiden äidinkielenä oli suomi 44 %, ruotsi 5,5 % ja saame 0,5 %. Vastaajista 51 % oli äidinkielenä jokin vieras kieli 5. Suurimmat muut kieliryhmät olivat somalia, venäjä, englanti, persia, dari ja farsi. Osallistujien äidinkieliä oli kaiken kaikkiaan yhteensä noin kolmekymmentä. Keskimääräinen ikä kaikkien vastaajien kesken oli 44 vuotta. Ikäluokat kuitenkin erosivat toisistaan eri taustaisten ryhmien välillä. Keskimääräinen ikä toisen polven maahanmuuttajien keskuudessa oli 20,5 vuotta ja Suomeeen palanneiden keskuudessa 27 vuotta, maahanmuuttajilla 32 vuotta, kansalaisuuden saaneilla 42 vuotta ja kantasuomalaisilla 56 vuotta. Tilaisuuksiin osallistui kokonaisuudessaan enemmän naisia (55 %) kuin miehiä, mutta maahanmuuttajien ja kansalaisuuden saaneiden keskuudessa naisia oli miehiä vähemmän, 44% ja 32 %. Kantasuomalaisten keskuudessa taas 67 % yleisöstä oli naisia, 32 % miehiä ja 1 % muunsukupuolisia. Naisten osuus toisen polven maahanmuuttajista oli viisi kuudesta ja kolme neljästä Suomeen palanneissa. Paneelit tavoittivat aktiivista, suhteellisen koulutettua väkeä. Kaikista vastaajista yli kolmannes (37 %) oli työelämässä ja hieman alle kolmannes (28 %) opiskeli parhaillaan. Opiskelijoiden suhteellisen suuri joukko saattaa selittyä sillä, että osa paneelien järjestäjistä oli oppilaitoksia, jotka toivat tilaisuuksiin maahanmuuttajaluokkia. Maahanmuuttajista jopa 71 % ja toisen polven maahanmuuttajista 7/8 oli 5 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame. 6

opiskelijoita. Sen sijaan maahanmuuttajista vain 5,5 % oli töissä, kun taas kansalaisuuuden saaneista töissä oli hieman yli puolet (54 %). Vastaajista enemmistöllä (65 %) oli ainoastaan Suomen kansalaisuus ja 48 % oli muuttanut Suomeen muualta. Puolet Suomeen muuttaneista oli asunut Suomessa alle viisi vuotta (51 %), kolmasosa (30 %) taas yli 16 vuotta. Suomeen muuttaneista 37 % mainitsi muuton syyksi perhesuhteet ja 33 % kansainvälisen suojelun, 10 % opiskelun ja liki 9 % työn. Vastaajista 4,9 % kertoi olevansa Suomeen palaavia muuttajia ja 6,8 % kertoi muutolle olleen muita tai useita syitä. 3.2 Vaalipaneelien vaikutukset osallistujien taustan mukaan Seuraavassa on eritelty vaalipaneelien vaikutuksia niiden osallistujiin kolmella tasolla: kiinnostukseen äänestää kuntavaaleissa, kuinka henkilökohtaisesti tärkeiksi vastaajat kokivat paneelissa keskustellut aiheet sekä sen, kokivatko vastaajat saavansa tilaisuudessa sellaista informaatiota, joka auttoi puolueen tai ehdokkaan valitsemisessa. Vaikutuksia on tarkasteltu suhteessa vastaajien taustoihin. a) Kiinnostus äänestää Kyselomakkeessa osallistujia pyydettiin vastaamaan ennen vaalipaneelitilaisuutta kysymykseen äänestämisestä vuoden 2017 kuntavaaliessa. Kyselyyn vastanneista osallistujista 94 % ilmoitti joko äänestäneensä tai aikovansa äänestää tulevissa vaaleissa. Panelitilaisuuden lopuksi osallistujia pyydettiin arvioimaan, vaikuttiko tilaisuus heidän kiinnostukseensa äänestää. 6 Kantasuomalaisista vastaajista 44 % koki olevansa jokin verran tai erittäin paljon enemmän kiinnostuneita äänestämään. Kantasuomalaisista kuitenkin 53 % koki ettei tlaisuudella ollut vaikutusta heidän kiinnostukseensa. Sen sijaan maahanmuuttajista 81 % koki paneelin lisänneen heidän kiinnostustaan äänestää melko tai erittäin paljon. Kansalaisuuden saaneista 66 % oli tilaisuuden jälkeen melko tai erittäin paljon kiinnostuneempia äänestämään. Toisen sukupolven maahanmuuttajista 80 % oli jonkin verran kiinnostuneempia äänestämään, Suomeen palanneista 60 %. Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että vaikka paneeliin osallistujista valtaosa raportoi äänestäneensä tai aikovansa äänestää jo ennen tilaisuutta, osallistujen kiinnostus äänestämistä kohtaan kasvoi tilaisuuksien myötä. Kiinnostus nousi erityisesti niiden maahanmuuttaneiden kohdalla, jotka olivat asuneet 6 Vastauksien vaihtoehtoina olivat: en ole enää lainkaan kiinnostunut äänestämään, en ole enää niin kiinnostunut äänestämään, paneeli ei vakuttanut lainkaan kiinnostukseeni äänestää, olen nyt jonkin verran kiinnostuneempi äänestämään sekä olen nyt paljon kiinnostuneempi äänestämään. 7

Suomessa kolmesta yhdeksään vuotta. Paneeleiden vaikutus lieveni sitä mukaan, mitä kauemmin vastaaja oli asunut Suomessa. b) tilaisuuksissa keskusteltujen aiheiden tärkeys Kaikista vastaajista yhteensä 48 % arvioi keskustellut aiheet henkilökohtaisesti erittäin tärkeiksi, 28 % melko tärkeiksi, 16 % jokseenkin tärkeiksi, 5,9 % vähän ja 2,0 % ei yhtään tärkeiksi. Katsottaessa tarkemmin eri taustaisten vastaajien kokemuksia käy ilmi, että puolet kantasuomalaisista ja kansalaisuuden saaneista vastasi kokeneensä aiheet erittäin tärkeiksi. Maahanmuuttajista 72 % arvioi keskusteluaiheiden olleen melko (28 %) tai erittäin (44 %) tärkeitä. Suomalaistaustaisista paluumuuttajista 60 % koki aiheet melko tai erittäin tärkeiksi, mutta heidän joukossaan oli myös eniten niitä, jotka eivät pitäneet keskusteltuja aiheita yhtään tärkeinä (20 %, vrt. kantasuomalaisista 1 %). Toisen polven maahanmuuttajat olivat arvioissaan kokonaisuudessaan varautuneimpia: noin puolet koki aiheet jokseenkin tärkeinä, 33 % melko tai erittäin tärkeinä. Vastaajia pyydettiin myös nimeämään avoimena kysymyksenä omasta mielestään keskustelun tärkein aihe. Kantasuomalaisten ja kansalaisuuden saaneiden vastaukset olivat lähellä toisiaan: kantasuomalaisista 38 % piti yleisiä aiheitä tärkeimpänä ja erityisesti maahanmuuttoasioihin liittyvä kysymyksiä 44 %. Vastaavat luvut kansalaisuuden saaneilla oli 44 % ja 44 %. Valtaosa maahanmuuttajista (63%) piti yleisiä aiheita tärkeimpinä, samoin vastasi kolme neljästä toisen polven maahanmuuttajasta. Suomalaistaustaisita paluumuuttajista puolet piti tärkeimpinä kysymyksiä, jotka olivat sekä yleisiä, että maahanmuuttoon liittyviä, ja puolet erityisesti maahanmuuttoon keskittyviä kysymyksiä. c) Informaation saaminen Kaikkien Vaalit -tilaisuuksien vaikuttavuutta pyrittiin arvioimaan myös siitä näkökulmasta, kokivatko osallistujat saavansa tilaisuuksissa sellaista informaatiota, joka auttoi heitä puolueen tai ehdokkaan valitsemisessa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan informaation saamista asteikolla ei yhtään, vähän, jonkin verran, melko paljon, erittäin paljon. Vastauksista käy ilmi, että kokonaisuudessaan kantasuomalaiset kokivat saavansa maahanmuuttajataustaisiin ryhmiin verrattuna vähiten sellaista informaatiota, joka auttoi heitä puolueen tai ehdokkaan valinnassa. Kantasuomalaisista kolmasosa (30%) ei saanut yhtään valintaa hyödyttävää informaatioa. 58 % raportoi kuitenkin saaneensa jokseenkin, melko tai erittäin paljon valintaa ohjaavaa informaatiota. 8

Kansalaisuuden saaneista 63 % koki saaneensa valintaa melko paljon tai hyvin paljon hyödyttävää informaatiota, positiivisen vaikutuksen ollessa heidän kohdallaan kaiken kaikkiaan 87 %. Myös maahanmuuttajista 75 % koki saaneensa jokseenkin, melko tai hyvin paljon valintaa auttavaa informaatiota. Toisen polven maahanmuuttajista yhteensä 83 % koki saaneensa puolueen tai ehdokkaan valinnassa auttavaa informaatiota. Vastaava osuus Suomeen palanneiden keskuudessa oli 60 %, joskin heidän joukossaan oli kantasuomalaisten ohella eniten niitä, jotka eivät kokeneet saaneensa yhtään valintaa ohjaavaa tietoa (40%). Kaikkien maahanmuuttajien kesken vaikutukset puolueen tai ehdokkaan valintaa auttavan informaation saamisessa olivat suurimpia niiden kohdalla, jotka olivat asuneet Suomessa yli kolme, mutta alle 15 vuotta. Saattaa olla, että pitkään maassa asuneet tuntevat jo niin hyvin Suomen poliittisen järjestelmän ja eri puolueet, etteivät tilaisuudet tarjonneet heille tästä syystä enää sellaista uutta informaatiota, joka olisi auttanut puolueen tai ehdokkaan valinnassa. Alle kolme vuotta maassa asuneilla suomen kielen taito taas ei välttämättä ole vielä sellaisella tasolla, että tilaisuuksista kyettäisiin saamaan tarpeeksi informatiivista hyötyä. Vastaajien iällä oli myös merkitystä: vanhemmat osallistujat kokivat saavansa vähemmän hyödyllistä informaatiota paneelista kuin nuoremmat. 4. Yhteenveto ja suositukset Kaikkien Vaalit -kampanjan tavoitteena oli monipuolistaa vaalikeskusteluja, luoda vuorovaikutusta eri väestöryhmien sekä kansalaisten ja päättäjien välille, kannustaa uusia suomalaisia käyttämään äänioikeuttaan sekä herättää mielenkiintoa yhteiskunnallista osallistumista kohtaan. Kuinka kampanjan tavoitteissa onnistuttiin? Kaikkien Vaalit -paneelit tavoittivat taustoiltaan moninaista ja polittiisesti aktiivista yleisöä. Kyselyyn vastanneista osallistujista noin puolella oli jonkinlainen maahanmuuttajatausta, joten yleisön edustus oli moninaisuudessaan kampanjan tavoitteiden mukainen. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli ilmoittanut jo ennen tilaisuuksia joko äänestäneensä tai aikovansa äänestää kuntavaaleissa. Korkeasta äänestysaktiivisuudesta huolimatta vaalipaneelit kuitenkin lisäsivät vastaajien kiinnostusta äänestämistä kohtaan. Kiinnostuksen lisääntyminen oli suurempi maahanmuuttajataustaisten kuin kantasuomalaisten keskuudessa ja erityisesti niiden maahanmuuttajien kohdalla, jotka olivat asuneet Suomessa kolmesta yhdeksään vuotta. Eri taustaisten ryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja siinä, kuinka tärkeinä keskustellut 9

aiheet koettiin. Sen sijaan maahanmuuttajataustaiset kokivat selvästi kantasuomalaisia enemmän saaneensa tilaisuuksissa sellaista informaatiota, joka auttoi heitä puolueen tai ehdokkaan valinnassa. Voidaan pitää jokseenkin odotettuna tuloksena, että kiertueen tilaisuuksilla tavoitettiin ensisijaisesti jo valmiiksi yhteiskunnallisista asioista kiinnostunutta yleisöä. Vaikka enemmistö osallistujista joko aikoi äänestää tai oli jo äänestänyt kuntavaaleissa, lisäsivät tilaisuudet osallistujien kiinnostusta ja motivaatiota äänestämistä kohtaan. Aktiivisen väestönosan kiinnostuksen lisääntyminen saattaa parhaassa tapauksessa vaikuttaa myös passiivisempiin kansalaisiin, mikäli aktiiviset henkilöt levittävät innostustaan ja jakavat tietoa eteenpäin muille yhteisönsä jäsenille. On myös hyvä muistaa, että kun arvioidaan Kaikkien Vaalit - kampanjan tapaisten tilaisuuksien vaikuttavuutta, niin kaikki vaikutukset eivät ole suoraan mitattavissa. Kampanjat, jotka luovat moniäänisiä ja tasa-arvoisia keskustelun paikkoja ovat merkittäviä yleisen asenneilmapiirin muokkaajia ja näin jo itsessään arvopoliittisia tekoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Osallistumisen eriarvoistumien ehkäisemisssä ja maahanmuuttajien yhteiskunnallisen osallisuuden edistämisessä on tärkeää pohtia uusien osallistamisen keinojen ja eri tahojen yhteistyön lisäksi sitä, mikä on otollisin aika kohderyhmän tavoittamiseksi. Kuten kyselyn tuloksista kävi ilmi, kiinnostus äänestämistä kohtaan oli voimakkainta 3-9 vuotta Suomessa asuneiden kohdalla ja kokemus ehdokkaan tai puolueen valinnassa auttavan informaation saamisesta puolestaan 3-15 vuotta Suomessa asuneiden keskuudessa ja väheni Suomessa vietettyjen vuosien myötä. Tähän maahanmuuttaneiden ryhmään olisi siten syytä kiinnittää jatkossa erityistä huomiota maahanmuuttajien osallisuuden tukemisessa. Yksi tärkeimmistä seikoista kehitettäessä maahanmuuttajien yhteiskunnalliseen osallistumiseen panostavaa työtä on huomioida sen pitkäkestoisuus. Pelkkä informaatio äänioikeudesta ja vaikuttamisen merkityksestä ennen vaaleja ei riitä. Työn tulee olla pitkäaikaista vaikuttamistyötä, joka tarjoaa yksilölle tiedon lisäksi tunteen osallisuudesta ja oman äänen merkittävyydestä. Tästä syystä demokratiakasvatus tulee sisällyttää tiiviimmin osaksi kotoutumisprosessia. Yhteiskunnalliset instituutiot, oppilaitokset ja järjestöt tulee saada aktiivisesti työn kehittämiseen mukaan, mikä taas vaatii taloudellista ja ajallista resussointia. Erityisesti maahanmuuttayhdistysten potentiaalin tunnistamista ja tunnustamista työn kehittämisessä tulee vaalia. Yhteiskunnallisen osallistumisen eriarvoistumisen ehkäiseminen vaatii kaikkien panosta, jossa monikulttuurijärjestöt voivat toimia oman kohderyhmänsä parhaimpina asiantuntijoina yhdessä eri sektorien toimijoiden kanssa. 10

5. Summary in English Kaikkien Vaalit-campaign One of the biggest challenges for the contemporary Finnish democracy is the increasing inequality regarding participation in society. Especially among migrants, the voter turnout has been shown to be low. In the 2017 municipal elections the voter turnout among people with a mother tongue other than the two official languages was at 23,9 % with a general vote at 58,8 %. In its activities, the network of multicultural associations Moniheli ry has been actively promoting social participation as part of successful integration. The Kaikkien Vaalit -campaign was created as part of the icount project in 2012-2105, whose main objectives were to promote social participation and citizen activity among migrants. The first Kaikkien Vaalit-tour was organised before the parliamentary elections in 2015. Due to the very positive feedback and experiences from the tour, it was deemed important to organise a similar nationwide tour before the municipal elections. The 2017 tour was part of the multicultural independence -projects, which were coordinated by Moniheli ry and that belong to the official Finland 100 -programme. The implementation of the tour was supported by the Ministry of Justice as well as the National Advisory Board for Ethnic Relations. The objective of the 2017 Kaikkien Vaalit-campaign was to diversify the civil and social debate before the municipal elections, to enable a more diverse interaction with all the issues of the Finnish society. Furthermore, the objective was to encourage new Finnish citizens to utilise their right to vote as well as increase the interest in social participation. 11

Liite Kaikkien Vaalit 2017 kiertueen tilaisuuksien järjestäjät ja osallistujämäärät. Kaikkien Vaalit 2017 tilaisuudet Kaupunki pvm Järjestä(t) Osallistujat Hämeenlinna 14.3. Hämeenlinnan Setlementti 25 Espoo 15.3. Moniheli ry yhteistyössä Espoon kaupunki 30 Pori 16.3. WinNova ja Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry (SMY) 64 Tampere 20.3. Tampereen kaupungin maahanmuuttajaneuvosto 45 Oulu 21.3. Oulun kaupungin Monikulttuurikeskus Villa Victor 60 Hämeenlinna 21.3. Hämeenlinnan Setlementti 50 Hämeenlinna 22.3. Hämeenlinnan Setlementti ei tietoa Helsinki 22.3. Moniheli ry 3 Vantaa 22.3. Vantaan kaupunki 60 Vaasa 22.3. Kansainvälinen kulttuuriseura Mira ry 30 Pietarsaari 22.3. Pietarsaaren kaupunki ja Vaasan työväenopisto 30 Kouvola 23.3. Monikulttuurikeskus Saaga ja Kouvolan kaupunki 50 Itä-Suomen ETNO ja ELY-keskuksen Kotona Suomessa -hanke Kuopio 23.3. yhteistyössä Puijolan Setlementti 32 Rovaniemi 25.3. Arktiset maahanmuuttajat ry 40 Mikkeli 27.3. Otavan opisto ja Kansainvälinen Mikkeli ry 30 Turku 27.3. Turun kaupunki 5 Lappeenranta 28.3. Lappeenrannan kaupunki 50 Lieksa 29.3. Lieksan Somaliperheyhdistys ja Metka kyläkulttuuritalo 52 Salo 22.3. Salon kaupunki ja Mun Salo ry 13 Karjaa 30.3. Lärkkullan opisto 35 Helsinki 3.4. Moniheli ry yhteistyössä Konsom Nuoret ry, Taakulo ry ja ASDA ry 70 Yhteensä: 774 SIVUTAPAHTUMAT: Kajaani 15.3. Kainuun Nuotta ry, Etnika Kainuu ry, ETNO Kainuu, Kajaanin kaupunki 80 Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Monikulttuurikeskus Gloria ry ja Jyväskylä 15.3. Etnisten suhteiden neuvottelukunta ei tietoa Helsinki 23.3. Helsingfors Arbis & Svenska.FI rf ei tietoa Joensuu 30.3. Joensuu English Speakers 35 12