Mädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9

Samankaltaiset tiedostot
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Maan kasvukunto ja orgaaninen lannoitus

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

HSY:n puhdistamolietteen pilotoinnin oppeja. REPA-hankkeen loppuseminaari Aino Kainulainen

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Baltic Sea Action Group. Baltic Sea Action Group, BSAG, on vuonna 2008 perustettu suomalainen säätiö BSAG:n missio on Itämeri-työn nopeuttaminen

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Envor Group Hämeenlinna

Koneurakoinnin mahdollisuudet

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Sustainable intensification in agriculture

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Joutsan seudun biokaasulaitos

Case: Jokimaan Kaasu ja Kakka

Tuottavaa liiketoimintaa orgaanisella BioAlannoitteella

RANKU-kunta Turku - Lietteestä lähikalaan, piloteilla alkuun

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Uudet menetelmät eli Ravita ja lietteen pyrolyysi

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY

Kaura vaatii ravinteita

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Hamppu viljelykiertokasvina

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

Maatalous Lapualla 2013

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Kerääjäkasveista biokaasua

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari Hannu Känkänen

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

ELÄVÄ PELTO. Kompostointireaktorin optimointi ja lopputuotteen laadun varmistus lannoitetuotantoon. Anssi Suhonen

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

BioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut. Circwaste-seminaari Sanna Kukkonen

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Kevät Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietteen terminen käsittely PAKU-laitoksessa. Endev Oy RAKI-Foorumi

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Transkriptio:

Mädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9

Lannoituskustannukset eivät ole nousseet yhteistyön aikana Soilfood tänään 23 teollista laitosta teollisten sivuvirtojen hyötykäytön piirissä 15 000ha peltoa kierrätystuotteiden piirissä, joka kattaa 0,8% Suomen viljellystä peltopinta-alasta 16 työntekijää, arvioitu liikevaihto n. 4,0meur (2017) Sekä ihan oikeita tuloksia pelloilta Tattarin tilan luomusyysvehnäsato on kasvanut 230% yhteistyön alun jälkeen Keskisato 2017 oli 4600kg ja sadon arvo 1900 /ha, kun se keskimäärin Suomessa on 480

Kierrätetyt ravinteet (2016) Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100 t rikkiä 10 300 ha

Hiilitase (2016) 28 000 t + 5400 t + 1000 t - 1000 t CO2-päästöjä säästyi, kun kuituja ei poltettu. CO2-päästöjä säästyi käytettäessä kierrätyskalkkeja kalsiittikalkin sijaan. CO2-päästöjä säästyi korvaamalla mineraalityppeä. kuljetuksen ja levityksen CO2-päästöt = 33400 t josta 11 000 t sitoutui pitkäaikaisesti maaperään orgaanisena hiilenä.

Ilmaiseksi pellon laitaan kipattuna Jäte voi olla ilmaista, tuotteella on aina hinta = arvo Pelkällä materiaalilla voi olla nollahinta, mutta mukaan on paketoitava palvelua, jotta hinta saadaan positiiviseksi Vain näin saadaan arvostettuja tuotteita Ilmaiset tuotteet epäilyttäviä ja kääntyvät itseään sekä koko kierrätyslannoitusalaa vastaan Ja jos nämä perustelut eivät riitä, niin edes lahjaveron pelossa, tehdään tuotteita ja muodostetaan niille hinta!

Ilmaiseksi pellon laitaan kipattuna Jäte voi olla ilmaista, tuotteella on aina hinta = arvo Pelkällä materiaalilla voi olla nollahinta, mutta mukaan on paketoitava palvelua, jotta hinta saadaan positiiviseksi Vain näin saadaan arvostettuja tuotteita Ilmaiset tuotteet epäilyttäviä ja kääntyvät itseään sekä koko kierrätyslannoitusalaa vastaan Ja jos nämä perustelut eivät riitä, niin edes lahjaveron pelossa, tehdään tuotteita ja muodostetaan niille hinta!

Ilmaiseksi pellon laitaan kipattuna Jäte voi olla ilmaista, tuotteella on aina hinta = arvo Pelkällä materiaalilla voi olla nollahinta, mutta mukaan on paketoitava palvelua, jotta hinta saadaan positiiviseksi Vain näin saadaan arvostettuja tuotteita Ilmaiset tuotteet epäilyttäviä ja kääntyvät itseään sekä koko kierrätyslannoitusalaa vastaan Ja jos nämä perustelut eivät riitä, niin edes lahjaveron pelossa, tehdään tuotteita ja muodostetaan niille hinta!

Mitä on tapahtunut yhdyskuntapuhdistamolietteen hyötykäytölle maataloudessa? Viljelykasvien kylvöala vuonna 2017 oli Suomessa 1 991 000ha. Lainsäädäntö mahdollistaisi YPL tuotteiden käytön 1 186 000 hehtaarilla, eli 60% viljelyalasta vuonna 2017. 2016 2017 asetettujen markkinaehtoisten käytönrajoitusten johdosta yhdyskuntapuhdistamolietettä pystytään hyödyntämään enää rypsillä, rapsilla ja kuminalla, joita viljellään 89 000ha, eli 4% viljelyalasta. Lähde: Luonnonvarakeskus, käytössä oleva maatalousmaa vuonna 2017 ennakkotiedot 14.7.2017, Fazer, Sucros, Hankkija, Viking Malt, Raisio

Mitäs nyt??

Kun meidän pitää varmistaa joka ikinen päivä Jäte- ja vesihuolto ja biokaasulaitosten tuotanto Syntyvien ravinnevirtojen ja ravinnetuotteiden kestävä ja päivänvalon kestävä kierrätys, vaikka se perinteinen markkina katosi alta Pidettävä kustannukset sillä tasolla, että toiminta on ylipäätään mahdollista

Meidän pitää luoda uusi normaali https://www.youtube.com/watch?v=n-pzj_cpbvw

Mitä uusi normaali pitää sisällään? Vanhaan ei ole paluuta Vanhoja ei kannata muistella, muutoin kuin oppimistarkoituksessa, Jari Sarasvuo, muistetaan pitää elintarviketeollisuus mukana toiminnan kehittyessä Luodaan teknologiaan, syöteportfolioon ja tuotantosuunnitelmaan pohjautuva ravinteiden kierrätyssuunnitelman, joka vertailee eri mahdollisuuksia ja antaa parhaan ratkaisun Ratkaisun seurauksena toiminta muuttuu, todennäköisesti lyhyellä aikavälillä heikompaan suuntaan, mutta verrattuna potentiaaliseen Irmaan jokainen voi selvitä kuivin jaloin, kunhan ei elä menneisyydessä

Mitä uusi normaali konkreettisesti pitää sisällään? Tilannekuvan selvittäminen, mitä käytönrajoitukset tarkoittavat sinun kohdallasi? Suunnitelmallisuutta, eri tuotteiden ja vaihtoehtojen rajakustannusten arvioimista Investointeja kaksilinjaisuuteen Tai investointeja ravinteiden talteenottoon Tai yhteistyötä syötteiden vaihdossa, neuvotteluita entisten kilpailijoiden tulevien yhteistyökumppaneiden kanssa Tai avauksia uusille markkinoille lopputuotteilla Yhdistelmiä edellämainituista

Muistetaan jatkossakin mielikuvat Muistetaan jatkossakin, että mädätysjäännösten ja kierrätysravinteiden tulee olla agronomisesta lähtökohdasta hyviä tuotteita ja niitä pitää käyttää oikein, mutta samalla kyse on mielikuvamarkkinoista

Vai mitä itse ajattelet?

Ymmärretään tilannekuva Rakennetaan uusi normaali ja luodaan suunnitelma Ohjataan toimintaa vastaamaan päätettyä suunnitelmaa ja toteutetaan se Business as usual Yhteenveto Soilfood voi auttaa kaikessa tässä